Ruokasoodan käyttö

[jahonen]

Täytyy sanoa, että onnistuit kyllä tekemään yksinkertaisista asioista monimutkaisen näköisiä tuossa kirjoituksessasi.

Tämä oli itseasiassa tarkoituksenikin. Sillä siltä mun postaukselta nämä keskustelut monesti kuullostavat aloittelijan korvaan. Olen itse kyllä googlannut sen verran, että sain nuo asiat kyllä itselleni selville. Se googlen tarve vain ei tee tästä asiasta yhtään helpompaa aloitteleville harrastelijoille.

Ruokasooda on jo kansantermi, sen helpommaksi tuskin asia voi mennä.
Ja Googlen avulla löytää, että ruokasooda on natriumbikarbonaattia (tai natriumvetykarbonaattia).

Miksei sitä kansantermiä sitten käytetä? Tottakai sen tiedon löytää, mutta miksi ihmispolon pitää käyttää googlea sanakirjana, että ymmärtää mitä muut ihmiset kirjoittaa kun suomeakin voisi käyttää?

Kumpi on ei-kemistille selkeämpää:

Jos vesitestisi näyttää liian alhaisia arvoja kovuuksille, niin kokonaiskovuutta (KH) saa nostettua kipsillä ja karbonaattikovuutta (GH) ruokasoodalla.

vai:

Kovuutta saa nostettua kalsiumsulfaattihydraatilla ja alkaliniteettiä parhaiten lisäämällä seosta, jossa on 6 paino-osaa natriumbikarbonaattia ja 1 paino-osa natriumkarbonaattia. Kun sen polon testi puhuu vain KH:sta ja GH:sta.

Johan pikkuihminen menee apteekkiin kävellessään sekaisin, kumpaa piti ostaa enemmän, sitä bi- vai heteroa... Puhumattakaan siitä, että se yrittää nostaa sitä liian alhaalla olevaa karbonaattikovuutta sitten kipsillä (kun ruokasooda ei kerran vaikuta kovuuteen lain) ja menee entistä enemmän sekaisin kun ei se sitten toimikkaan. Tässä kohtaa tuo VilleJ:n viesti puoltaa enemmän kuin paikkansa.

Kyllä mä itse olen jo kartalla tässä asiassa. Peräänkuulutan vain sitä, että käyttäkää nyt kansantermejä siellä missä niitä voi käyttää ilman sekaantumisen vaaraa.

Ai niin, kukaan ei vastannut siihen, mitä haittaa on liian suurista/pienistä KH ja GH arvoista malaweille? Eli onko tää koko keskustelu turhaa hifistelyä?

T:Jarkko

[Juissi]

Hifistelyä tai ei niin paras vesi kaloille on sellainen, jossa ne luonnossa uiskentelevat ja johon ne ovat siis sopeutuneet ja aineenvaihduntansa optimoineet. On kyseessä sitten malawi tai mikä tahansa.

En usko, että pienet poikkeamat sinne tänne juuri mitään vaikuttavat, luonnossakin vesiarvot vaihtelevat vuodenaikojen tai paikan mukaan (esim jokien suulla). Olen pyrkinyt maalaisjärjellä siihen, että kokonaissuolapitoisuus (mitattuna johtavuusmittarilla) olisi suunnilleen Malawijärvestä mitatuilla tasoilla, ja että pH olisi suunnilleen oikea. KH ja GH sitten taas sinnepäin mahdollisimman hyvin muttei niin nokonuukaa. Lisäksi olen pyrkinyt tekemään vedensäädöt malawilaskurin ohjastuksella mm. sen vuoksi, että saisin veteen suunnilleen niitä metalli-ioneja joita luonnossakin on. Ajatuksena on, että kokonaissuolapitoisuus vaikuttaa varmasti merkittävästi aineenvaihduntaan kuten myös pH.

En tiedä, onko ajatuksenjuoksussani mitään järkeä, mutta näillä periaatteilla malawini ovat voineet jo vuosia erinomaisesti ja lisääntyvät kuin kanit eli ei se ihan väärin voi olla...

-Juissi

[rain-]

Uskoisin monien epäröivien harrastajien tarttuvan härkää sarvista, jos vaikka Järven (tai kenen tahansa) sivulla olisi kansantajuinen painos ensin ja sitten vaikka se tieteellisen eksakti painos lisätietoja haluaville.

Miksei sitä kansantermiä sitten käytetä? Tottakai sen tiedon löytää, mutta miksi ihmispolon pitää käyttää googlea sanakirjana, että ymmärtää mitä muut ihmiset kirjoittaa kun suomeakin voisi käyttää?

Minulla on helppo ratkaisu sinulle. Pistä tehden nettisivut, joissa käytät niitä kansantermejä selittämään nämä asiat jos ne kerran sinulla hanskassa ovat. Sen muutoksen saa aikaan parhaiten tekemällä itse ja näyttämällä esimerkkiä.

[ninuska]

Miksei sitä kansantermiä sitten käytetä? Tottakai sen tiedon löytää, mutta miksi ihmispolon pitää käyttää googlea sanakirjana, että ymmärtää mitä muut ihmiset kirjoittaa kun suomeakin voisi käyttää?

Kumpi on ei-kemistille selkeämpää:

Jos vesitestisi näyttää liian alhaisia arvoja kovuuksille, niin kokonaiskovuutta (KH) saa nostettua kipsillä ja karbonaattikovuutta (GH) ruokasoodalla.

vai:

Kovuutta saa nostettua kalsiumsulfaattihydraatilla ja alkaliniteettiä parhaiten lisäämällä seosta, jossa on 6 paino-osaa natriumbikarbonaattia ja 1 paino-osa natriumkarbonaattia. Kun sen polon testi puhuu vain KH:sta ja GH:sta.

Pistitkö nyt jekun ja laitoit KH:n ja GH:n väärinpäin tuohon viestiin?

Sen verran noiden eri nimien käytöstä, että henk. koht. kokemuksella nuo triviaalinimet vasta harmeja aiheuttavat. Tosin minä nyt olen kemisti (tunnustan), joten nuo viralliset kemiallisten yhdisteiden nimet aukeavat itse asiassa minulle helpommin kuin monet triviaalinimet. Mutta kukin taaplaa tyylillään, pääasia, että oikeat myrkyt päätyvät altaaseen ja kalat voivat hyvin.

[jahonen]

Minulla on helppo ratkaisu sinulle. Pistä tehden nettisivut, joissa käytät niitä kansantermejä selittämään nämä asiat jos ne kerran sinulla hanskassa ovat.
Sen muutoksen saa aikaan parhaiten tekemällä itse ja näyttämällä esimerkkiä.

Hyödytöntä tehdä webisivut yksittäisen asian takia, minne ihmiset ei löydä. Järven sivut on jo niin kattavat ja kaikkien käytössä, että sen sisällön toistaminen lähentyisi olisi plagiointiai. Tottakai täällä foorumilla pyrin itse käyttämään kansantermistöä jos/kun termin löydän. Fisujen nimien kohdalla kysymys onkin sitten vaikeampi..... Ja vielä tarkennus: Tarkoitus ei ollut näyttää kenellekkään keskisormea (jos joku niin ymmärsi), vaan tuoda ei-kemistin näkökulmaa esille. Alussa asia oli niin ....leen sekavaa bi- tri- ja hetero karbonaatteineen kun oli sen lisäksi uusia konsepteja tajuttavana (KH, GH, pH:n merkitys, sähkönjohtavuuden merkitys).

Pistitkö nyt jekun ja laitoit KH:n ja GH:n väärinpäin tuohon viestiin?

Touché darling, touché. Sehän nyt oli selvää, että GH on garbonaattigovuus..... Kämmi mikä kämmi.

T:Jarkko

[skare]

WVR (vai VWR en jaksa muistaa, entinen KeboLab kuitenkin) ei myynyt Lieksan akvaarioseura ry:lle vaikka kaikki mahdolliset tiedot ja numerot ilmoitin. Tamrolta en olekaan kysynyt, pitäisi koittaa sieltä. Enkä YA:lta ole koittanut, hyydyin kun Kebo pisti kapuloita rattisiin.

Suomen Akvaariotekniikasta saa tilaamalla monenlaisia kemikaaleja vaikkei niitä webbikaupassamme olisikaan listattuna. Käytössämme on yli 10 000 kemikaalin valikoima - poikkeuksena kuitenkin etanoli, huumaus- ja lääkeaineet, räjähteet sekä radioaktiiviset aineet.

En tiedä mitä kemikaaleja tarkoitat, mutta meiltä löytyy ihan webbikaupastakin magnesiumkloridi-heksahydraattia sekä magnesiumkloridi-heptahydraattia, joita ihmiset ovat tilailleet juuri afrikkalaisten kovan veden ahventen akvaarioiden veden valmistamiseen.

Laita tulemaan sähköpostia niin lasketaan teille tarjous tarvitsemistanne kemikaaleista.

terv. Sanna
sanna.kare-makiaho [at] akvaariotekniikka.fi

[FishFinger]

Onko kellään käsitystä, nyt kun viimein käsitteet ovat selvillä, kuinka paljon ruokasoodaa olisi käytettävä, vaikka esim. 100 litran tankissa pH:n nosto kuudesta seitsemään?

[Akvakotilo]

Jos 100l akvaariossa pitää nostaa ph kuudesta seitsämään niin kaksi maustemitallista pitäisi ruokasoodaa silloin akvaarioon laittaa sillä kaksi maustemitallista ruokasoodaa nostaa ph arvoa asteella sataa litraa kohden. Niin minä olen ainakin lisäillyt...

[Jaana77]

Eli saako ei-kemisti tästä keskustelusta antaa itsensä ymmärtää, että malawaarioon pitää lisätä sekä ruokasoodaa että kipsiä???

[Dauthi]

Siis, aloita nyt sillä, että mittaat suoraan kraanasta tulleen veden pitoisuudet.
Jos esim kraanan pitoisuudet ovat noin KH:4 GH:9 niinkuin meillä turussa, lisäät vain ruokasoodaa, jotta KH nousee 7-10 välille.

Itse käytän noin 1-2ruokalusikallista ruokasoodaa aina kun vaihdan vettä.
Täällä ovat monet sanoneet, että apteekista kannattaa käydä ostamassa ruokasoodaa, eli siis natriumdikarbonaattia. TÄmä ei päde ainakaan meillä Turussa, sillä noin 200g ruokasoodapaketti maksaa apteekista 4.50e. Kun ostaa kaupasta, 120g maksaa 0.70e. Tosin tässäkin on kikkansa, sillä ruokakaupoissa myydään yleensä kahdenlaista ruokasoodaa, sellaista joka on 100% natriumdikarbonaattia ja sellaista, jossa on 20% ruokasoodaa ja loput lisäaineita. Osta sitten sitä täyttä itseään.

[Amor-E-Morte]

Siis, aloita nyt sillä, että mittaat suoraan kraanasta tulleen veden pitoisuudet.
Jos esim kraanan pitoisuudet ovat noin KH:4 GH:9 niinkuin meillä turussa, lisäät vain ruokasoodaa, jotta KH nousee 7-10 välille.

Tarkennettuna: Otat vaikka 5 litran astian johon laitat vettä kraanasta. Sen jälkeen mittaan kraanaveden pitoisuudet, jonka jälkee lisätään varovasti kipsiä nostamaan GH:ta(kokonaiskovuus) sekä sitä ruokasoodaa nostamaan KH:ta (karbonaattikovuus). Sitten vain mittailet niitä vesiarvoja ja lisäilet aineita kunnes arvot ovat kohdallaan. Tässä vaiheessa tiedetään paljonko aineita pitää lisätä viiteen litraan vettä. Sitten katsotaan paljonko niitä pitää lisätä esim. 100 litran akvaarioon
100/5 = 20 Sadan litran akvaarioon lisätään aineita 20 kertaisesti.

Toivottavasti tuosta nyt ymmärsi

[Dauthi]

Tuohon vielä pieni vinkki että kannattaa kirjata ylös ne kokeilut. Esim kun aloitat sillä 5L ämpärillä, tai millä nyt aloitatkaan, niin laita ensin vaikka 5ml ruokasoodaa, sitten mittaat, jos KH on 7-10 niin sitten se on 5ml/5l. Jos sinulla on vaikka 100L akvaario niin 5ml x 20 = 100ml/100l. Yksinkertaista, jopa minulle.

[Jaaba]

Ja huuhtele se ämpäri huolellisesti niiden kokeilujen välissä. Ruokasooda kun tuppaa sakkautumaan ämpärin pohjalle.

[Jaana77]

Oolrait, eiköhän noilla ohjeilla jo jotain saada aikaan. Pitää vaan kipaista testejä ostamaan ja alkaa lutraamaan.

[Victor von Doom]

sellaista joka on 100% natriumdikarbonaattia

Sellaista tuskin myydään. Natriumbikarbonaattia ja natriumvetykarbonaattia kyllä (tarkoittavat molemmat samaa ainetta). Muuten tuo ym. ruokakaupan laatu tekee akvaariossa hyvin tehtävänsä. Kannataa odottaa muutama tunti lisäyksen jälkeen ennen vesiarvojen mittaamista, jotta aine on varmasti sekoittunut tasaisesti.

[Dauthi]

Noh sellaista kyllä myydään kaupoissa, minullakin 2 purkkia sitä.

Tällaista minulla:

Ruokasooda
Sisältää 100% Natriumbikarbonaattia (E500).
125g maksoi 0.70e.
Revi siitä .

[Aqualung]

Niin kyllä kyllä. Tokihan sinulla on sitä natriumBIkarbonaattia. Mutta se aiemman viestin natriumDIkarbonaatti on kyllä itselleni melko vierasta ainetta.

[Dauthi]

Olkoon sitten, pilkunviilaajat.