Ruokasoodan käyttö
Valvoja: Moderaattorit
Ruokasoodan käyttö
Ajattelin tästä tehdä keskustelun kun monet käyttää ruokasoodaa kovettamiseen.
Kävin eräässä akvaarioliikkeessö jossa on erittäin hyvä asiantuntemus. Siellä sanottiin, että ruokasooda ei oikeasti nosta kovuutta vaan se pelkästään huijaa testiä jolloin kovuus ei nouse vaikka testi näyttääkin toista.
Tätä mieltä on muutama harrastajakin.
Eli miten on asian laita?
Itse käytän NL-aqua:n suolaseosta joka toimii hyvin, mutta kiinostaa vaan tietää tuon asian laita.
Kävin eräässä akvaarioliikkeessö jossa on erittäin hyvä asiantuntemus. Siellä sanottiin, että ruokasooda ei oikeasti nosta kovuutta vaan se pelkästään huijaa testiä jolloin kovuus ei nouse vaikka testi näyttääkin toista.
Tätä mieltä on muutama harrastajakin.
Eli miten on asian laita?
Itse käytän NL-aqua:n suolaseosta joka toimii hyvin, mutta kiinostaa vaan tietää tuon asian laita.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
Mä luotan tuohon järveen:
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/ko ... p#karbonat
Kipsi nostaa kokonaiskovuutta ja natriumkarbonaatti (ruokasooda) karbonaattikovuutta.
Kumpaa kovuutta se sun akvaariokauppias tarkoitti?
Sen verran huonosti tajuan tuota kemiaa, että järven ohjeen 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja 1 pino-osa natriumkarbonaattia menee multa ohi enkä haluaisi tappaa fisuja. Oi miksi näissä ohjeissa ei voi lukea sitä tavallista suomenkielistä nimeä aineille? Käytin kuitenkin luovasti googlea:
natriumvetykarbonaatti=natriumbikarbonaatti=ruokasooda.
Natriumkarbonaatti taas on soodaa.
Eli yritetään kansantajuistaa järven ohje karbonaattikovuuden nostamiseksi (vastuu on lukijalla): Sekoita ruokasoodaa ja soodaa painojen suhteessa 6:1 (eli vaikka 60g ruokasoodaa + 10 g soodaa). Viisaammat korjatkaa jos meni pieleen.
Ja juu, niin meilläkin käytetään NL-aquan seosta, niin ei tarvi läträtä mömmöjen kanssa itse. Tuolla seoksella Nurmijärven kunnan vesijohtovedestä tulee melkein täydellisesti Malawiin sopivaa (ph 8-8.2, KH 10, GH 7-8)
T:Jarkko
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/ko ... p#karbonat
Kipsi nostaa kokonaiskovuutta ja natriumkarbonaatti (ruokasooda) karbonaattikovuutta.
Kumpaa kovuutta se sun akvaariokauppias tarkoitti?
Sen verran huonosti tajuan tuota kemiaa, että järven ohjeen 6 paino-osaa natriumvetykarbonaattia ja 1 pino-osa natriumkarbonaattia menee multa ohi enkä haluaisi tappaa fisuja. Oi miksi näissä ohjeissa ei voi lukea sitä tavallista suomenkielistä nimeä aineille? Käytin kuitenkin luovasti googlea:
natriumvetykarbonaatti=natriumbikarbonaatti=ruokasooda.
Natriumkarbonaatti taas on soodaa.
Eli yritetään kansantajuistaa järven ohje karbonaattikovuuden nostamiseksi (vastuu on lukijalla): Sekoita ruokasoodaa ja soodaa painojen suhteessa 6:1 (eli vaikka 60g ruokasoodaa + 10 g soodaa). Viisaammat korjatkaa jos meni pieleen.
Ja juu, niin meilläkin käytetään NL-aquan seosta, niin ei tarvi läträtä mömmöjen kanssa itse. Tuolla seoksella Nurmijärven kunnan vesijohtovedestä tulee melkein täydellisesti Malawiin sopivaa (ph 8-8.2, KH 10, GH 7-8)
T:Jarkko
Malawit ovat sitkeitä ja valitettavasti tiedän monta ihmistä jotka pitävät malaweja vesijohtovedessä ja ne lisääntyvät.riksu70 kirjoitti:Minunkin affenet voi hyvin ruokasoodalla "kovetetussa" vedessä käytin aluksi kyllä oikeaa malawisuolaa mutta täällä päin Suomea sitä ei saa pitää aina tilata, joten rupesin käyttää soodaa.Yksikään affen ei ole kuollut ja voivat hyvin jopa jälkikasvuakin "hongit" saanut.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
Mitäs tämmöinen nyt on. Täällä AW:ssa kun on saanut monesti lukea kuinka Helsingin vesijohtovesi ei todellakaan poikkea pahasti Malawin vedestä. "Vain ruokasoodaa veteen" ja niin edelleen... kommentit ja tietämys niitten takana on tarkistettavissa juurikin aiemmista "tavallisen veden Malawi" keskusteluista.
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=34407
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=34407
Monesti todettu asia, että lisääntyminen ei aina ole merkki viihtymisestä. Joskus tietysti on.paul kirjoitti:Malawit ovat sitkeitä ja valitettavasti tiedän monta ihmistä jotka pitävät malaweja vesijohtovedessä ja ne lisääntyvät.riksu70 kirjoitti:Minunkin affenet voi hyvin ruokasoodalla "kovetetussa" vedessä käytin aluksi kyllä oikeaa malawisuolaa mutta täällä päin Suomea sitä ei saa pitää aina tilata, joten rupesin käyttää soodaa.Yksikään affen ei ole kuollut ja voivat hyvin jopa jälkikasvuakin "hongit" saanut.
-
- Senior Member
- Viestit: 731
- Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
- Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Veden kovuuden aiheuttavat toisen ryhmän alkuaineet. Ruokasoodassa on kationina natrium, joten se ei voikaan vaikuttaa veden kovuuteen millään tavalla. Jos vesitesti indikoi, että veden kovuus nousee ruokasoodaa lisättäessä, kyseinen vesitesti on viallinen. Ruokasoodan lisäyksen vaikutus voidaan todentaa mittaamalla veden alkaliniteetti (KH), johon ruokasoodan lisääminen sen sijaan vaikuttaa.paul kirjoitti:Kävin eräässä akvaarioliikkeessö jossa on erittäin hyvä asiantuntemus. Siellä sanottiin, että ruokasooda ei oikeasti nosta kovuutta vaan se pelkästään huijaa testiä jolloin kovuus ei nouse vaikka testi näyttääkin toista.
Ko. akvaarioliike on siis aivan oikeassa mainitessaan, ettei ruokasooda vaikuta veden kovuuteen.
111na kirjoitti:Tosiasiassa vain alkaliteetti kasvaa, eli KH arvo.
Itse olen sitä mieltä, että alkaliteetilla tarkoitetaan emäksisyyttä ja alkaliniteetilla kykyä puskuroida pH-arvon muutoksia happoja vastaan.
Hyvä, että tuli selvyys 
Ajattelin vain saada asian oikean laidan selville kun täällä usein kehotetaan kovettamaan vettä ruokasoodalla. Asia tuli esille kun viime syksynä aloin laittamaan malawia pystyyn ja kävin asiasta kysymässä Akvaariokeskuksessa ja he sanoivat sen ruokasoodan lisäämisen olevan ihan turhan kanssa ja selittivät asian laidan.

Ajattelin vain saada asian oikean laidan selville kun täällä usein kehotetaan kovettamaan vettä ruokasoodalla. Asia tuli esille kun viime syksynä aloin laittamaan malawia pystyyn ja kävin asiasta kysymässä Akvaariokeskuksessa ja he sanoivat sen ruokasoodan lisäämisen olevan ihan turhan kanssa ja selittivät asian laidan.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
-
- Member
- Viestit: 466
- Liittynyt: 19:50, 10.08.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hausjärvi
Veden kovettamiseen tarvitaan kahden arvoisia ioneja, esim kipsistä tulee Ca2+, magnesiumsulfaatista Mg2+ jne. Kuten edellä mainittiin, ruokasoodalla nousee pH ja KH, kokonaiskovuuteen sillä ei pysty vaikuttamaan.
On nämä saksalaiset kovuusasteikot vaan jänniä
. Virallisten tahojen mukaan kun moiset asteikot on hanurista, pitäisi käyttää IUPACin mukaisia yksiköitä. Ja käytännössä kuitenkin tietyissä yhteyksissä on käytössä juuri nämä "oudot" yksiköt, tässä tapauksessa ilmeisesti siksi kun saksalaiset ainakin luulevat olevansa akvaarioharrastuksen kärkimaa 
On nämä saksalaiset kovuusasteikot vaan jänniä


Ehkä suurin ongelma tässä koko hässäkässä on se, että ihmiset, jotka oikeasti ymmärtävät kemian päälle jotain, puhuvat ihan tavalliselle pulliaiselle käsittättömillä termeillä, jolloin pulliainen tekee vääriä johtopäätöksiä silkkaa hämmentyneisyyttään.
Miten tavallisen pulliaisen pitäisi erottaa toisistaan GH, KH, alkaliniteetti, alkaliteetti, kaliumkarbonaatti natriumvetykarbonaatti, natriumbikarbonaatti, ruokasooda, sooda, kalkki, kipsi, magnesiukarbonaatti, natriumkarbonaatti jnejne? Vähempikin karkottaa kiljupulloja, lannoitepalloja ja turveuutetta läträävät akvaristit helppohoitosista malaweista pois.
Miksei kansantermejä käyttämällä voisi tehdä hyvinkin yksinkertaista selitystä kaikelle kansalle? Tuo kemiallisilla termeillä "hifistely" vain tekee tästä hommasta vaikeamman oloista (ja pelottavampaa) kuin se onkaan. Uskoisin monien epäröivien harrastajien tarttuvan härkää sarvista, jos vaikka Järven (tai kenen tahansa) sivulla olisi kansantajuinen painos ensin ja sitten vaikka se tieteellisen eksakti painos lisätietoja haluaville.
Mitkä näistä lukuisista vesiarvoista on oikeasti tärkeitä ja vielä vaikka tärkeysjärjestys? Esimerkiksi mitä haittaa fisulle on, jos KH (vai onko alkaliniteetti nyt kosher tälle?) onkin vaikka liian alhaalla tai liian ylhäällä?
Ai niin, vaikka se alkaliniteetti onkin ehkä oikeampi terminä, sen käyttö vain sekoittaa tavallista harrastajaa, kun kaikki vesitestit puhuu GH (kokonaiskovuus) ja KH (karbonaattikovuus) arvoista. Sitten joku kun vielä puhuu pelkästä kovuudesta, niin kyllähän siinä ihminen sekoaa että kumpaa se nyt taas tarkoittikaan.
T:Jarkko
Miten tavallisen pulliaisen pitäisi erottaa toisistaan GH, KH, alkaliniteetti, alkaliteetti, kaliumkarbonaatti natriumvetykarbonaatti, natriumbikarbonaatti, ruokasooda, sooda, kalkki, kipsi, magnesiukarbonaatti, natriumkarbonaatti jnejne? Vähempikin karkottaa kiljupulloja, lannoitepalloja ja turveuutetta läträävät akvaristit helppohoitosista malaweista pois.
Miksei kansantermejä käyttämällä voisi tehdä hyvinkin yksinkertaista selitystä kaikelle kansalle? Tuo kemiallisilla termeillä "hifistely" vain tekee tästä hommasta vaikeamman oloista (ja pelottavampaa) kuin se onkaan. Uskoisin monien epäröivien harrastajien tarttuvan härkää sarvista, jos vaikka Järven (tai kenen tahansa) sivulla olisi kansantajuinen painos ensin ja sitten vaikka se tieteellisen eksakti painos lisätietoja haluaville.
Mitkä näistä lukuisista vesiarvoista on oikeasti tärkeitä ja vielä vaikka tärkeysjärjestys? Esimerkiksi mitä haittaa fisulle on, jos KH (vai onko alkaliniteetti nyt kosher tälle?) onkin vaikka liian alhaalla tai liian ylhäällä?
Ai niin, vaikka se alkaliniteetti onkin ehkä oikeampi terminä, sen käyttö vain sekoittaa tavallista harrastajaa, kun kaikki vesitestit puhuu GH (kokonaiskovuus) ja KH (karbonaattikovuus) arvoista. Sitten joku kun vielä puhuu pelkästä kovuudesta, niin kyllähän siinä ihminen sekoaa että kumpaa se nyt taas tarkoittikaan.
T:Jarkko
Täytyy sanoa, että onnistuit kyllä tekemään yksinkertaisista asioista monimutkaisen näköisiä tuossa kirjoituksessasi. 
Ruokasooda on jo kansantermi, sen helpommaksi tuskin asia voi mennä. Ja Googlen avulla löytää, että ruokasooda on natriumbikarbonaattia (tai natriumvetykarbonaattia). Kipsi-sanalla löytyy Googlesta tieto, että se on kalsiumsulfaattia (kalsiumsulfaattidihydraatti). Sooda-sanan Googleen laittaessa saa selville, että se on natriumkarbonaattia. Ja sama onnistuu myös toisinpäin. Mielestäni ihan jokainen meistä on kykeneväinen selvittämään nuo asiat. Koska minäkin siihen pystyn, niin ihan varmasti muutkin. Monimutkaista siitä toki saa jos tahtoo.
Paras on puhua asioista niitten oikeilla nimillä, niin vaaraa sekaantumiseen ei ole. Kuten esimerkiksi jos puhutaan kovuudesta, niin kerrotaan sitten samalla että mitä tarkoitetaan. Ja eivät nuo nyt pelkästään malaweihin liity, kyllä vesiarvojen säätäminen sopivaksi on ihan peruskamaa ja siitä löytyy roppakaupalla tietoa niin netistä kuin kirjoista.

Ruokasooda on jo kansantermi, sen helpommaksi tuskin asia voi mennä. Ja Googlen avulla löytää, että ruokasooda on natriumbikarbonaattia (tai natriumvetykarbonaattia). Kipsi-sanalla löytyy Googlesta tieto, että se on kalsiumsulfaattia (kalsiumsulfaattidihydraatti). Sooda-sanan Googleen laittaessa saa selville, että se on natriumkarbonaattia. Ja sama onnistuu myös toisinpäin. Mielestäni ihan jokainen meistä on kykeneväinen selvittämään nuo asiat. Koska minäkin siihen pystyn, niin ihan varmasti muutkin. Monimutkaista siitä toki saa jos tahtoo.
Paras on puhua asioista niitten oikeilla nimillä, niin vaaraa sekaantumiseen ei ole. Kuten esimerkiksi jos puhutaan kovuudesta, niin kerrotaan sitten samalla että mitä tarkoitetaan. Ja eivät nuo nyt pelkästään malaweihin liity, kyllä vesiarvojen säätäminen sopivaksi on ihan peruskamaa ja siitä löytyy roppakaupalla tietoa niin netistä kuin kirjoista.
-
- Kivenpyörittäjä
- Viestit: 1645
- Liittynyt: 21:17, 04.05.2003
- Akvaarioseurat: SMAS, FOMA #11
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Turtola - Tornionlaakson Helmi
- Viesti:
Mikä se muuten on tuo väittämä, että malawivesi olisi kovaa? Se mitään kovaa ole, kokonaiskovuus eli GH on 3-5 järvessä.
Monen paikkakunnan hanavesi käy ihan sellaisenaan malaweille, ehkä hieman ruokasoodaa, jotta pH pysyy kasin päällä.
Ruokasooda ei edelleenkään nosta kovuutta vaan alkaliniteettiä (KH) ja pH:ta.
Pyrkimys on siis saada pH hiukka päälle kasin ja sähkönjohtavuus vaille kolmeensataan uS:siin. Sähkönjohtavuuden mittaaminen ei ole välttämätöntä.
Monen paikkakunnan hanavesi käy ihan sellaisenaan malaweille, ehkä hieman ruokasoodaa, jotta pH pysyy kasin päällä.
Ruokasooda ei edelleenkään nosta kovuutta vaan alkaliniteettiä (KH) ja pH:ta.
Pyrkimys on siis saada pH hiukka päälle kasin ja sähkönjohtavuus vaille kolmeensataan uS:siin. Sähkönjohtavuuden mittaaminen ei ole välttämätöntä.
Vettä tällä hetkellä vain vasemmassa polvessa...
Joo täälläkin Helsingin Lauttasaaressa näyttää riittävän lähestulkoon pelkän ruokasoodan lisääminen ihan mukavan malawiveden aikaansaamiseksi.
NL-Aquan seoksesta minulla ei ole kokemusta mutta joskus käytin jotain ulkolaista seosta (en nyt enää muista merkkiä) ja se teki vedestä aivan liian suolaista (sähkönjohtavuus nousi liikaa) eikä muutenkaan arvot menneet ihan kohdalleen. Eli kannattaa mittailla alussa kunnolla riippumatta siitä mitä mömmöjä veteensä sekoittelee. Ja kun sopiva annostelu on löytynyt niin sitten vain jatkaa sillä meiningillä ajasta ikuisuuteen. Ehkä joskus silloin tällöin tarkistusmittaukset parin kuukauden välein tai aina kun altaan hoidossa joku asia muuttuu merkittävästi.
-Juissi
NL-Aquan seoksesta minulla ei ole kokemusta mutta joskus käytin jotain ulkolaista seosta (en nyt enää muista merkkiä) ja se teki vedestä aivan liian suolaista (sähkönjohtavuus nousi liikaa) eikä muutenkaan arvot menneet ihan kohdalleen. Eli kannattaa mittailla alussa kunnolla riippumatta siitä mitä mömmöjä veteensä sekoittelee. Ja kun sopiva annostelu on löytynyt niin sitten vain jatkaa sillä meiningillä ajasta ikuisuuteen. Ehkä joskus silloin tällöin tarkistusmittaukset parin kuukauden välein tai aina kun altaan hoidossa joku asia muuttuu merkittävästi.
-Juissi
Jotta asia olisi mahdollisimman selkeä, niin pitäydytään jatkossakin sanoissa
kokonaiskovuus (yleisesti kovuus, GH)
karbonaattikovuus (KH)
Luulenpa, että akvaarioliikkeessä on nyt ajateltu kokonaiskovuutta, kun asiakas kertoi nostavansa kovuutta ruokasoodalla eikä ajateltu sitä, että tarkoitettiin karbonaattikovuuden nostoa - mitä lie asiakas sitten tarkoittanut kovuuden nostolla itse.
Henk.kohtaisesti minusta puhe alkaliniteetista yms. sotkee vain lukijaa. Sillä lopulta tarkoitetaan kuitenkin karbonaattikovuutta eli yleisemmin KH:ta. Alkaliniteetti puolestaan on laajempi määritelmä kuin vain karbonaattikovuus. Jos siis puhutaan alkaliniteetista, msilloin ei vain tarkoiteta veden karbonaattikovuutta vaan mukaan astuu muutkin emäkset. Alkaniliteetin mittayksikkönä ei myöskään siten käytetä dKH:ta.
Alkaliniteetti ei siis ole synonyymi karbonaattikovuudelle. Ja ruokasooda nostaa karbonaattikovuutta (KH), mutta ei kokonaiskovuutta (GH). Huomaa myös, että ruokasooda (natrium-vety/bi-karbonaatti) ja sooda ei ole sama asia!
Kokonaiskovuustestin ei myöskään pitäisi reagoida ruokasoodalisäykseen, koska veteen ei vapaudu kokonaiskovuutta nostavia ioneja. Jos testi reagoi ruokasoodalisäykseen, testillä voi heittää vesilintua.
kokonaiskovuus (yleisesti kovuus, GH)
karbonaattikovuus (KH)
Luulenpa, että akvaarioliikkeessä on nyt ajateltu kokonaiskovuutta, kun asiakas kertoi nostavansa kovuutta ruokasoodalla eikä ajateltu sitä, että tarkoitettiin karbonaattikovuuden nostoa - mitä lie asiakas sitten tarkoittanut kovuuden nostolla itse.
Henk.kohtaisesti minusta puhe alkaliniteetista yms. sotkee vain lukijaa. Sillä lopulta tarkoitetaan kuitenkin karbonaattikovuutta eli yleisemmin KH:ta. Alkaliniteetti puolestaan on laajempi määritelmä kuin vain karbonaattikovuus. Jos siis puhutaan alkaliniteetista, msilloin ei vain tarkoiteta veden karbonaattikovuutta vaan mukaan astuu muutkin emäkset. Alkaniliteetin mittayksikkönä ei myöskään siten käytetä dKH:ta.
Alkaliniteetti ei siis ole synonyymi karbonaattikovuudelle. Ja ruokasooda nostaa karbonaattikovuutta (KH), mutta ei kokonaiskovuutta (GH). Huomaa myös, että ruokasooda (natrium-vety/bi-karbonaatti) ja sooda ei ole sama asia!
Kokonaiskovuustestin ei myöskään pitäisi reagoida ruokasoodalisäykseen, koska veteen ei vapaudu kokonaiskovuutta nostavia ioneja. Jos testi reagoi ruokasoodalisäykseen, testillä voi heittää vesilintua.
Tosiaan se mitä sanottiin jo yllämainitussa liikkeessä niin oli suunnilleen näin:
"Ruokasoodasta ei ole mitään hyötyä kun tehdään vesijohtovedestä malawi-vettä. Se vääristää testejä, mutta todellisuudessa se ei muuta mitään, sillä vaikka testit näyttää sen nostavan karbonaatti kovuuttaa se todellisuudessa ei tee sitä. Jotta vedestä saadaan sopivaa malaweille on vettä myös kovetettava."
En tiedä oliko pieni lehmä myös ojassa kun tämän jälkeen annettiin JBL:n malawi-suola käteen josta kohteliaasti kieltäydyin. Kuitenkin ko liikkeen tietämykseen luotan kovasti ja olen siellä asioinut ja tulen vieläkin asioimaan, mutta ihmettelin vain kun täällä mainostetaan sitä ruokasoodaa ja liikkeessä sen sanottiin olevan oikeastaan turhaa.
"Ruokasoodasta ei ole mitään hyötyä kun tehdään vesijohtovedestä malawi-vettä. Se vääristää testejä, mutta todellisuudessa se ei muuta mitään, sillä vaikka testit näyttää sen nostavan karbonaatti kovuuttaa se todellisuudessa ei tee sitä. Jotta vedestä saadaan sopivaa malaweille on vettä myös kovetettava."
En tiedä oliko pieni lehmä myös ojassa kun tämän jälkeen annettiin JBL:n malawi-suola käteen josta kohteliaasti kieltäydyin. Kuitenkin ko liikkeen tietämykseen luotan kovasti ja olen siellä asioinut ja tulen vieläkin asioimaan, mutta ihmettelin vain kun täällä mainostetaan sitä ruokasoodaa ja liikkeessä sen sanottiin olevan oikeastaan turhaa.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
JBL:n sivuilla ei mainita, mitä tuo Aquadur malawi/tanganyiga -suolaseos sisältää, mutta on jonkinlainen kompromissisuola, koska vesi näissä järvissä on kovin erilaista.
Tuo tieto ruokasoodan vaikutuksesta veteen on kyllä väärä. Jos se ei vaikuta veden karbonaattipitoisuuteen, niin mihin ne karbonaatit katoavat?
Tuo tieto ruokasoodan vaikutuksesta veteen on kyllä väärä. Jos se ei vaikuta veden karbonaattipitoisuuteen, niin mihin ne karbonaatit katoavat?
Kyseinen suola nostaa kokonaiskovuutta ja sieltä saatiin viitearvoiksi malawiinVilleJ kirjoitti:JBL:n sivuilla ei mainita, mitä tuo Aquadur malawi/tanganyiga -suolaseos sisältää, mutta on jonkinlainen kompromissisuola, koska vesi näissä järvissä on kovin erilaista.
Tuo tieto ruokasoodan vaikutuksesta veteen on kyllä väärä. Jos se ei vaikuta veden karbonaattipitoisuuteen, niin mihin ne karbonaatit katoavat?
KH 6-8
GH 6-15
Me saatiin kyseista suolaa allaskauppojen yhteydessä ja ollaan käytetty Tanganjika altaassa. Malawi-altaassa käytetään NL-aquan -suolaseosta.
Malawi - hietikko-biotoppi
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
4 x Scieanochromis fryeri iceberg
6 x Labidochromis caeruleus
-
- Member
- Viestit: 466
- Liittynyt: 19:50, 10.08.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hausjärvi
Olisikin kiva tietää miksi valmistajat eivät kerro tuotteensa valmistusaineita. Lienee suuri liikesalaisuus kaupallisten suolojen koostumus. Jos olisin nyt työelämässä mukana, niin saattaisin vaikka huvikseni koittaa selvittää mutta mitä nuo suolaseokset sisältävät, mutta kotiäidillä on labravälineet tavoittamattomissa.VilleJ kirjoitti:JBL:n sivuilla ei mainita, mitä tuo Aquadur malawi/tanganyiga -suolaseos sisältää, mutta on jonkinlainen kompromissisuola, koska vesi näissä järvissä on kovin erilaista.
Tuo tieto ruokasoodan vaikutuksesta veteen on kyllä väärä. Jos se ei vaikuta veden karbonaattipitoisuuteen, niin mihin ne karbonaatit katoavat?
Yritin muuten ostaa kemikaalitukulta suoraan raaka-aineita valmistaakseni itse tanganjikasuolani. Eivät myyneet minulle, eivätkä akvaarioseuralle, jonka nimissä ostoksia olin tekemässä. Sittenpähän tietäisi mitä pyttyynsä tunkee, kun sekoittaisi suolat itse. Valitettavasti se ei ole mahdollista, apteekkikaan kun ei myy kaikkia tarvittavia komponentteja. NL-Aquan tanganjikasuola on nyt käytössä ja olen tyytyväinen tuotteeseen. Lähinnä kapinoin noita isojen kansainvälisten yritysten tuotteita vastaan.
Niin ja jos kerran natriumbikarbonaatti ei nosta karbonaattipitoisuutta, vaikka testit niin näyttää, niin liikkeen myymät testit on susia

Liekö salaisuus siinä, että myydään ruokasoodaa ja kipsiä kalliillaninuska kirjoitti:Olisikin kiva tietää miksi valmistajat eivät kerro tuotteensa valmistusaineita. Lienee suuri liikesalaisuus kaupallisten suolojen koostumus.

Kyllä myyvät seuralle. Vaihda tukkua. Hmm.. Onhan se seura ihan rekisteröity yhdistys?Yritin muuten ostaa kemikaalitukulta suoraan raaka-aineita valmistaakseni itse tanganjikasuolani. Eivät myyneet minulle, eivätkä akvaarioseuralle, jonka nimissä ostoksia olin tekemässä.
-
- Member
- Viestit: 466
- Liittynyt: 19:50, 10.08.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hausjärvi
WVR (vai VWR en jaksa muistaa, entinen KeboLab kuitenkin) ei myynyt Lieksan akvaarioseura ry:lle vaikka kaikki mahdolliset tiedot ja numerot ilmoitin. Tamrolta en olekaan kysynyt, pitäisi koittaa sieltä. Enkä YA:lta ole koittanut, hyydyin kun Kebo pisti kapuloita rattisiin.VilleJ kirjoitti:Liekö salaisuus siinä, että myydään ruokasoodaa ja kipsiä kalliillaninuska kirjoitti:Olisikin kiva tietää miksi valmistajat eivät kerro tuotteensa valmistusaineita. Lienee suuri liikesalaisuus kaupallisten suolojen koostumus.Se on "turvallisempaa" ostaa se akvaariomerkin alla kuin annostella ruokasoodapurkista tai kipsipussista..
Kyllä myyvät seuralle. Vaihda tukkua. Hmm.. Onhan se seura ihan rekisteröity yhdistys?Yritin muuten ostaa kemikaalitukulta suoraan raaka-aineita valmistaakseni itse tanganjikasuolani. Eivät myyneet minulle, eivätkä akvaarioseuralle, jonka nimissä ostoksia olin tekemässä.