Mikä olisi kiltein pikkuahven?
Valvoja: Moderaattorit
Mikä olisi kiltein pikkuahven?
Eri paikoista saa niin eri tietoja. Mikä siis on mielestänne kiltein pieni ahven? Eli alle 10cm mittaisista puhutaan.
-
Mari Kurki
- Elite Member

- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Apistogrammoista keltakääpiöahven (A. borellii), muista varmaankin lippukirjoahven (Laetacara curviceps)
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
Ehkä suosittelisin enemmän tuota keltakääpiötä.
Omat lippukirjot ainaki sen verran äkäisiä, etten niitä kilteiksi kutsuisi. Uros tappoi kääpiörihmakalapariskunnan ja partiksen. Naaras ei päästä perhoskirjoahvenia lähellekkään ruokintaukkoa ennen kuin on itse syönyt kyllikseen.
Että semmosia veijareita. Tietysti myös lippukijoaffenet ovat yksilöitä ja omani kutevat aina silloin tällöin, mikä saattaa lisätä reviirin puolustamisen tarvetta tai jotain.
Stiina
Omat lippukirjot ainaki sen verran äkäisiä, etten niitä kilteiksi kutsuisi. Uros tappoi kääpiörihmakalapariskunnan ja partiksen. Naaras ei päästä perhoskirjoahvenia lähellekkään ruokintaukkoa ennen kuin on itse syönyt kyllikseen.
Että semmosia veijareita. Tietysti myös lippukijoaffenet ovat yksilöitä ja omani kutevat aina silloin tällöin, mikä saattaa lisätä reviirin puolustamisen tarvetta tai jotain.
Stiina
~¤nopeat elävät, kuolleet eivät¤~
-
millia
- Katalysaattori

- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Ruostekirjoahvenia (Laetacara dorsigera) sanoisin kyllä erittäin hyvätapaisiksi. Se on vienyt kiltteyden ehkä liiankin pitkälle. Päivät piilottelee kasvipöpeliköissä, välillä lipuvat rauhaisasti taka-alalla. Ruokinnan aikana ovat kyllä paikalla ja vievät ruoan vaikka kenen suusta, mutta eivät silti hätyytä ketään.
-
Mari Kurki
- Elite Member

- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Rusokirjo kasvaa kyllä vähintään 10 senttiseksi. Olen nähnyt isompiakin yksilöitä. Kiltti kyllä on.kimmoks67 kirjoitti:Terve,
Rusokääpiöahven on kohtalaisen kiltti muulloin, paitsi poikasiaan vahtiessa. Kokoa on ehkä 7 cm ja parinmuodostus on sujuvaa.
T. KS
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
JukkaV
- Advanced Member

- Viestit: 3249
- Liittynyt: 13:24, 06.11.2003
- Akvaarioseurat: Turun akvaarioystävät
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula ja Turku
- Viesti:
Ruostekirjoahven saa minulta pisteet. Samoin 10 perhoskirjoahventa omistaneena voin sanoa ko. lajin olevan vaihtoehto, mutta toisilta olen "kuullut" toista!
Erityiskiinnostuksen kohteena harvinaisemmat synnyttävät hammaskarpit (tällä hetkellä kääpiö-, metalli- ja sirppihammaskarppeja ja seepralimioita) ja monniset (tällä hetkellä mustaselkä-, panda-, pikku-, sihti- ja somamonnisia).
Hei,
T. KS
Kun hakee Googlesta hakusanalla "rusokääpiöahven" saa sekalaisen joukon linkkejä, joissa ko. pikkuahvenen (perhoskirjoahvenen serkku muuten) kerrotaan kasvavan max. 8-senttiseksi.Mari kirjoitti:Rusokirjo kasvaa kyllä vähintään 10 senttiseksi. Olen nähnyt isompiakin yksilöitä. Kiltti kyllä on.kimmoks67 kirjoitti:Terve,
Rusokääpiöahven on kohtalaisen kiltti muulloin, paitsi poikasiaan vahtiessa. Kokoa on ehkä 7 cm ja parinmuodostus on sujuvaa.
T. KS
T. KS
"Kyllä pH on saatava nollaan!"
-
Kaizu
- Imperaattori

- Viestit: 2881
- Liittynyt: 16:42, 21.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Kuopio
- Viesti:
Harmillista että kalat eivät osaa käyttää internettiä ja Googlea. Rusokirjoahvenet kasvavat siis tosiaan tuota "max. 8 senttiä" isommiksi, kuten jo sanottu.kimmoks67 kirjoitti:Kun hakee Googlesta hakusanalla "rusokääpiöahven" saa sekalaisen joukon linkkejä, joissa ko. pikkuahvenen (perhoskirjoahvenen serkku muuten) kerrotaan kasvavan max. 8-senttiseksi.
There are no facts, only interpretations. -- Friedrich Nietzsche
Terve kaikki,
Tuo 10 cm tai yli on aivan varmasti väärinkäsitys. Jos ihan normaalia fysiologiaa ajattelee, nin tajuaa, että yli 10-senttinen on 7-senttiseen verrattuna vähintään 2- tai 3-kertainen ruumiin kooltaan.
Omat hyvässä hoidossa olevat (kaksi kutuparia) eivät varmasti ole 7-senttisinä mitään kääpiöitä rusokääpiöahventen joukossa.
Eihän tuo 10 cm tai yli ole vain mitattu reunimmaisten pyrstöruotojen kärjestä alaleukaan? Silloin sen 10+ cm kyllä saa mitatuksi.
T. KS
Tuo 10 cm tai yli on aivan varmasti väärinkäsitys. Jos ihan normaalia fysiologiaa ajattelee, nin tajuaa, että yli 10-senttinen on 7-senttiseen verrattuna vähintään 2- tai 3-kertainen ruumiin kooltaan.
Omat hyvässä hoidossa olevat (kaksi kutuparia) eivät varmasti ole 7-senttisinä mitään kääpiöitä rusokääpiöahventen joukossa.
Eihän tuo 10 cm tai yli ole vain mitattu reunimmaisten pyrstöruotojen kärjestä alaleukaan? Silloin sen 10+ cm kyllä saa mitatuksi.
T. KS
"Kyllä pH on saatava nollaan!"
-
Mari Kurki
- Elite Member

- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Kah, silmiäni pitäisin kohtuullisen varmoina todisteentallentajina. Kyseiset näkemäni yksilöt olivat kieltämättä kookkaita, pyrstöineen mittaa tuli varmasti likelle 15 senttiä. Asustelivat erään AW: läisen altaassa ja vaikka tuollaiset jötkäleet ovatkin harvinaisia, 10 senttiset eivät ole.
Rusokääpiöahven on muuten vanhentunut nimi. Nykyisin se on rusokirjoahven.
Rusokääpiöahven on muuten vanhentunut nimi. Nykyisin se on rusokirjoahven.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
Fisustaja
- Senior Member

- Viestit: 797
- Liittynyt: 17:15, 17.03.2004
- Paikkakunta: Espoo, Otaniemi / AHH
- Viesti:
Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni, sanoisin että timanttikirjoahven on mielestäni rauhallisin pikku kirjoahven. 
Jo yli puolet elämästä akvaarioiden parissa.
Antin & Annen kotisivut
Antin & Annen kotisivut
Voimiseen en ota kantaa, mutta ihmettelen syytä moiseen. Minusta kirjoahventen mielenkiintoisin piirre on kutukäyttäytyminen. Sen vuoksi niitä omaan altaaseeni haluankin. Minun mielestäni yhden kirjoahvenen tai kahden naaraan pitäminen on outoa.
Olen tosin kuullut tapauksista, että kaksi naarasta saattaa kutea keskenään, jos koiraita ei ole. En tiedä, miten häijyiksi akat tällaisessa tilanteessa alkavat.
Olen tosin kuullut tapauksista, että kaksi naarasta saattaa kutea keskenään, jos koiraita ei ole. En tiedä, miten häijyiksi akat tällaisessa tilanteessa alkavat.
-
jarvij
- Elite Senior Member

- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Varsin monet haluavat esimerkiksi monnisia kirjoahventen kanssa. Yhteiselo sujuukin siihen saakka kun kirjoahvenpari muodostaa reviirin ja aikoo lisääntyä. Nyt ei omassa reviirissä suvaita muita kaloja. Annetaan ensin väri- ja käyttäytymisvaroituksia. Monniset eivät niiden päälle tajua mitään, joten on siis käytävä väkivaltaiseksi ja ajettava tunkeutuja pois. Stressiä ja stressiä....
Kyseessä kun on sama ekolokero tuossa vaiheessa.
Siis kirjoahventen kanssa ei pohjalle mitään muita, paitsi jos akvaario on niin kookas että siihen mahtuu kaksi tai useampia reviirejä. Sen sijaan sellaiset pohjakalat, joilla ei ole reviirejä, eivät sovi kirjoahventen kanssa pohjalle, koska ne eivät reviirirajoja osaisi kunnioittaa.
Sama koskee kirjoahvenia, jotka kutevat kasvien lehdille. Niiden reviiri on korkeammalla. Niillekin on syytä antaa oma rauha. Lisääntyminen on jo varsin stressaavaa, miksi stressiä pitäisi vielä lisätä sopimattomalla kalastolla? Taudit ja loset vain kiittävät!
Kyseessä kun on sama ekolokero tuossa vaiheessa.
Siis kirjoahventen kanssa ei pohjalle mitään muita, paitsi jos akvaario on niin kookas että siihen mahtuu kaksi tai useampia reviirejä. Sen sijaan sellaiset pohjakalat, joilla ei ole reviirejä, eivät sovi kirjoahventen kanssa pohjalle, koska ne eivät reviirirajoja osaisi kunnioittaa.
Sama koskee kirjoahvenia, jotka kutevat kasvien lehdille. Niiden reviiri on korkeammalla. Niillekin on syytä antaa oma rauha. Lisääntyminen on jo varsin stressaavaa, miksi stressiä pitäisi vielä lisätä sopimattomalla kalastolla? Taudit ja loset vain kiittävät!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Eivätkö monniset siis sovi samaan altaaseen edes lehtikalojen tai avainkirjoahventen kanssa? Entäpä sitten kirjoahvenet + esim. leväbarbit tai partamonni?jarvij kirjoitti:
Siis kirjoahventen kanssa ei pohjalle mitään muita, paitsi jos akvaario on niin kookas että siihen mahtuu kaksi tai useampia reviirejä. Sen sijaan sellaiset pohjakalat, joilla ei ole reviirejä, eivät sovi kirjoahventen kanssa pohjalle, koska ne eivät reviirirajoja osaisi kunnioittaa.
Sama koskee kirjoahvenia, jotka kutevat kasvien lehdille. Niiden reviiri on korkeammalla. Niillekin on syytä antaa oma rauha. Lisääntyminen on jo varsin stressaavaa, miksi stressiä pitäisi vielä lisätä sopimattomalla kalastolla? Taudit ja loset vain kiittävät!
Ja toinen juttu sitten että tuota (tämä taitaa olla vähän kummallinen/ vaikea kysymys) minkä kokoisia ne kirjoahventen (esim. lehtikalojen tai ruostekirjoahventen) reviirit on suunnilleen kutuaikana? Että ottaako lehtikala 400 litran tankista 3/4 käyttöönsä ja muu porukka tutisee siinä jäävässä neljänneksessä?
Aina kun puhutaan kirjoahvenista niin on syytä muistaa, että puhutaan luultavasti yhdestä kalamaailman pisimmälle kehittyneistä heimoista, eli tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saman lajin kahdella eri yksilöilä voi olla täysin erilaiset luonteet.*Viltzu* kirjoitti:
Eivätkö monniset siis sovi samaan altaaseen edes lehtikalojen tai avainkirjoahventen kanssa? Entäpä sitten kirjoahvenet + esim. leväbarbit tai partamonni?
Katso edellinen vastaus. Joskus reviiriksi kelpaa pieni pläntti kutupaikan ympäriltä, joskus ei riitä vaikka mukaan ottaisi koko akvaarion ja olohuoneen siihen päälle. Erittäin yksilösidonnaista.Ja toinen juttu sitten että tuota (tämä taitaa olla vähän kummallinen/ vaikea kysymys) minkä kokoisia ne kirjoahventen (esim. lehtikalojen tai ruostekirjoahventen) reviirit on suunnilleen kutuaikana? Että ottaako lehtikala 400 litran tankista 3/4 käyttöönsä ja muu porukka tutisee siinä jäävässä neljänneksessä?
Tietenkin akvaarion sisustuksella pystyy vaikuttamaan, laittamalla esim. kiviä ja kantoja reviirien rajoiksi. Joskus ei auta tämäkään.
"Normal Person + Anonymity + Audience = Total Fuckwad." - Penny Arcade


