Mikä olisi kiltein pikkuahven?

[juho]

Eri paikoista saa niin eri tietoja. Mikä siis on mielestänne kiltein pieni ahven? Eli alle 10cm mittaisista puhutaan.

[Mari Kurki]

Apistogrammoista keltakääpiöahven (A. borellii), muista varmaankin lippukirjoahven (Laetacara curviceps)

[moonie]

Ehkä suosittelisin enemmän tuota keltakääpiötä.
Omat lippukirjot ainaki sen verran äkäisiä, etten niitä kilteiksi kutsuisi. Uros tappoi kääpiörihmakalapariskunnan ja partiksen. Naaras ei päästä perhoskirjoahvenia lähellekkään ruokintaukkoa ennen kuin on itse syönyt kyllikseen.
Että semmosia veijareita. Tietysti myös lippukijoaffenet ovat yksilöitä ja omani kutevat aina silloin tällöin, mikä saattaa lisätä reviirin puolustamisen tarvetta tai jotain.

Stiina

[millia]

Ruostekirjoahvenia (Laetacara dorsigera) sanoisin kyllä erittäin hyvätapaisiksi. Se on vienyt kiltteyden ehkä liiankin pitkälle. Päivät piilottelee kasvipöpeliköissä, välillä lipuvat rauhaisasti taka-alalla. Ruokinnan aikana ovat kyllä paikalla ja vievät ruoan vaikka kenen suusta, mutta eivät silti hätyytä ketään.

[Korva]

Pikku lehtikalat ovat kuulemma suht kilttejä, todellisuudesta en tiedä...

[haxa87]

Omasta kokemuksesta voisin sanoa, että ruostekirjoahven ja sitten avainkirjoahven. Näiden yhteiselokin sujui n. 150L altaassa loistavasti (n. 2-3 vuotta sitten) molemmat lajit kutivat ja yhtäkään evän saati sitten hengen menetystä ei tapahtunut.

[kimmoks67]

Terve,

Rusokääpiöahven on kohtalaisen kiltti muulloin, paitsi poikasiaan vahtiessa. Kokoa on ehkä 7 cm ja parinmuodostus on sujuvaa.

T. KS

[Mari Kurki]

Terve,

Rusokääpiöahven on kohtalaisen kiltti muulloin, paitsi poikasiaan vahtiessa. Kokoa on ehkä 7 cm ja parinmuodostus on sujuvaa.

T. KS

Rusokirjo kasvaa kyllä vähintään 10 senttiseksi. Olen nähnyt isompiakin yksilöitä. Kiltti kyllä on.

[JukkaV]

Ruostekirjoahven saa minulta pisteet. Samoin 10 perhoskirjoahventa omistaneena voin sanoa ko. lajin olevan vaihtoehto, mutta toisilta olen "kuullut" toista!

[kimmoks67]

Hei,

Terve,

Rusokääpiöahven on kohtalaisen kiltti muulloin, paitsi poikasiaan vahtiessa. Kokoa on ehkä 7 cm ja parinmuodostus on sujuvaa.

T. KS

Rusokirjo kasvaa kyllä vähintään 10 senttiseksi. Olen nähnyt isompiakin yksilöitä. Kiltti kyllä on.

Kun hakee Googlesta hakusanalla "rusokääpiöahven" saa sekalaisen joukon linkkejä, joissa ko. pikkuahvenen (perhoskirjoahvenen serkku muuten) kerrotaan kasvavan max. 8-senttiseksi.

T. KS

[Kaizu]

Kun hakee Googlesta hakusanalla "rusokääpiöahven" saa sekalaisen joukon linkkejä, joissa ko. pikkuahvenen (perhoskirjoahvenen serkku muuten) kerrotaan kasvavan max. 8-senttiseksi.

Harmillista että kalat eivät osaa käyttää internettiä ja Googlea. Rusokirjoahvenet kasvavat siis tosiaan tuota "max. 8 senttiä" isommiksi, kuten jo sanottu.

[kimmoks67]

Terve kaikki,

Tuo 10 cm tai yli on aivan varmasti väärinkäsitys. Jos ihan normaalia fysiologiaa ajattelee, nin tajuaa, että yli 10-senttinen on 7-senttiseen verrattuna vähintään 2- tai 3-kertainen ruumiin kooltaan.

Omat hyvässä hoidossa olevat (kaksi kutuparia) eivät varmasti ole 7-senttisinä mitään kääpiöitä rusokääpiöahventen joukossa.

Eihän tuo 10 cm tai yli ole vain mitattu reunimmaisten pyrstöruotojen kärjestä alaleukaan? Silloin sen 10+ cm kyllä saa mitatuksi.

T. KS

[Mari Kurki]

Kah, silmiäni pitäisin kohtuullisen varmoina todisteentallentajina. Kyseiset näkemäni yksilöt olivat kieltämättä kookkaita, pyrstöineen mittaa tuli varmasti likelle 15 senttiä. Asustelivat erään AW: läisen altaassa ja vaikka tuollaiset jötkäleet ovatkin harvinaisia, 10 senttiset eivät ole.
Rusokääpiöahven on muuten vanhentunut nimi. Nykyisin se on rusokirjoahven.

[Fisustaja]

Alkuperäiseen kysymykseen vastatakseni, sanoisin että timanttikirjoahven on mielestäni rauhallisin pikku kirjoahven.

[Cofu]

Rusoja ei ainakaan voisi sanoa kovin lempeiksi, tai ehkä minulla on sitten jotenkin omituinen pariskunta. Perhevälkivalta kukoistaa ja pashkiaiset söi ensimmäisen jälkikasvunsakin . Tekisi mieli antaa pariskunta pois (eriteille avioeron myötä), mutta kokeillaan ensin jos lisätila antaisi sopua.

[*Viltzu*]

Kerta monet ahvenet heittäytyvät kutuaikana häijyiksi niin eikö niitä voi pitää vaan yhtä tai sitten kahta naarasta?

[arto_m]

Voimiseen en ota kantaa, mutta ihmettelen syytä moiseen. Minusta kirjoahventen mielenkiintoisin piirre on kutukäyttäytyminen. Sen vuoksi niitä omaan altaaseeni haluankin. Minun mielestäni yhden kirjoahvenen tai kahden naaraan pitäminen on outoa.

Olen tosin kuullut tapauksista, että kaksi naarasta saattaa kutea keskenään, jos koiraita ei ole. En tiedä, miten häijyiksi akat tällaisessa tilanteessa alkavat.

[*Viltzu*]

Mutta eikös se oo myös ihan tuurista kiinni saako sieltä kaupasta poikasia ottaessaan kaks samaa sukupuolta olevaa vaiko parin?

[arto_m]

Sen tuurin takia niitä poikasia ostetaankin kerralla 5-6 kappaletta. Tuosta määrästä kutuparin saaminen on jo riittävän todennäköistä. Vieläkin parempi mielestäni olisi se, että ostetaan enemmän ja ehkä parista eri tuontierästä. Käytännössä tuo on hankalaa, mutta vähentäisi sisäsiittoisuutta.

[jarvij]

Varsin monet haluavat esimerkiksi monnisia kirjoahventen kanssa. Yhteiselo sujuukin siihen saakka kun kirjoahvenpari muodostaa reviirin ja aikoo lisääntyä. Nyt ei omassa reviirissä suvaita muita kaloja. Annetaan ensin väri- ja käyttäytymisvaroituksia. Monniset eivät niiden päälle tajua mitään, joten on siis käytävä väkivaltaiseksi ja ajettava tunkeutuja pois. Stressiä ja stressiä....
Kyseessä kun on sama ekolokero tuossa vaiheessa.

Siis kirjoahventen kanssa ei pohjalle mitään muita, paitsi jos akvaario on niin kookas että siihen mahtuu kaksi tai useampia reviirejä. Sen sijaan sellaiset pohjakalat, joilla ei ole reviirejä, eivät sovi kirjoahventen kanssa pohjalle, koska ne eivät reviirirajoja osaisi kunnioittaa.

Sama koskee kirjoahvenia, jotka kutevat kasvien lehdille. Niiden reviiri on korkeammalla. Niillekin on syytä antaa oma rauha. Lisääntyminen on jo varsin stressaavaa, miksi stressiä pitäisi vielä lisätä sopimattomalla kalastolla? Taudit ja loset vain kiittävät!

[*Viltzu*]

Siis kirjoahventen kanssa ei pohjalle mitään muita, paitsi jos akvaario on niin kookas että siihen mahtuu kaksi tai useampia reviirejä. Sen sijaan sellaiset pohjakalat, joilla ei ole reviirejä, eivät sovi kirjoahventen kanssa pohjalle, koska ne eivät reviirirajoja osaisi kunnioittaa.

Sama koskee kirjoahvenia, jotka kutevat kasvien lehdille. Niiden reviiri on korkeammalla. Niillekin on syytä antaa oma rauha. Lisääntyminen on jo varsin stressaavaa, miksi stressiä pitäisi vielä lisätä sopimattomalla kalastolla? Taudit ja loset vain kiittävät!

Eivätkö monniset siis sovi samaan altaaseen edes lehtikalojen tai avainkirjoahventen kanssa? Entäpä sitten kirjoahvenet + esim. leväbarbit tai partamonni?

Ja toinen juttu sitten että tuota (tämä taitaa olla vähän kummallinen/ vaikea kysymys) minkä kokoisia ne kirjoahventen (esim. lehtikalojen tai ruostekirjoahventen) reviirit on suunnilleen kutuaikana? Että ottaako lehtikala 400 litran tankista 3/4 käyttöönsä ja muu porukka tutisee siinä jäävässä neljänneksessä?

[JustinSan]

Eivätkö monniset siis sovi samaan altaaseen edes lehtikalojen tai avainkirjoahventen kanssa? Entäpä sitten kirjoahvenet + esim. leväbarbit tai partamonni?

Aina kun puhutaan kirjoahvenista niin on syytä muistaa, että puhutaan luultavasti yhdestä kalamaailman pisimmälle kehittyneistä heimoista, eli tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saman lajin kahdella eri yksilöilä voi olla täysin erilaiset luonteet.

Ja toinen juttu sitten että tuota (tämä taitaa olla vähän kummallinen/ vaikea kysymys) minkä kokoisia ne kirjoahventen (esim. lehtikalojen tai ruostekirjoahventen) reviirit on suunnilleen kutuaikana? Että ottaako lehtikala 400 litran tankista 3/4 käyttöönsä ja muu porukka tutisee siinä jäävässä neljänneksessä?

Katso edellinen vastaus. Joskus reviiriksi kelpaa pieni pläntti kutupaikan ympäriltä, joskus ei riitä vaikka mukaan ottaisi koko akvaarion ja olohuoneen siihen päälle. Erittäin yksilösidonnaista.
Tietenkin akvaarion sisustuksella pystyy vaikuttamaan, laittamalla esim. kiviä ja kantoja reviirien rajoiksi. Joskus ei auta tämäkään.