Karbonaattikovuus ja ruokasooda

[NeNithelo]

Käytin Markku Varjon ohjeen mukaan ruokasoodaa (natriumbikarbonaattia) seuraavalla ohjeella
+1°dKH : 1tl/100L

Tarkoitus oli nostaa +4°dKH:ta 50:lle litralle vettä, joten lisäksin 2 tl ruokasoodaa. Koska ainetta lisättiin leipomiseen tarkoitetulla mitalla ja 2tl, kuvittelisin mittausepätarkkuuden olevan melko pientä.

JBL:n Pro Aquatest KH -testin mukaan nousu oli kuitenkin 50L:ssa +9°dKH:ta (muutos oli 3°dH => 12°dKH) , eli noin 50% enemmän. Onko oletettavaa että jatkossa vastaava lisäys aiheuttaa vastaavaa käyttäytymistä, vai onko merkitystä että akvaario on vasta perustettu?

Vastaavalla tavalla kävi GH:n kanssa (viewtopic.php?f=32&t=243949&p=7274430#p7274430).
En vielä lähtisi hakemaan syyllistä käyttämästäni IKEAn mittausvälineesstä


Akvaariossa on sisutuksena edellisessä akvaariossani käyttämääni puhallushiekkaa, jossa veden karbonaattikovuus oli luokkaa 3°dKH ja karbonaattikovuus luokkaa 4°dH. En uskoisin että tuosta löytyy syyllistä.
Akvaariossa on lisäksi jonkin verran hohkakiveä, jota en ole käyttänyt aiemmin. Onko tässä syy korkeisiin lukemiin? Hohkakivi on kai kivettynyttä tuhkaa ja laavaa?
Veden pH=7,5 (JBL:n Pro Aquatest pH 3-10)

[kr70]

Ensiksi pitää sanoa, etten ymmärrä mitan tl käyttöä moiseen käyttötarkoitukseen. Teelusikkoja on eri kokoisia eikä ole aina selvää, tarkoitetaanko tasapäistä vai hieman kukkurapäistä lusikallista. Sulla on kai joku tarkkaa mitta, johon on merkitty "teelusikallinen". Oletko varma, että Varjo on käyttänyt samaa mittaa? Yhdestä kirjasta löysin seuraavan ohjeen: karbonaattikovuus nousee +1 astetta 3,0 grammalla natriumbikarbonaattia. Ei-karbonaattikovuus nousee +1 astetta 3,1 grammalla kalsiumsulfaattia.

Hohkakivestä en ole varma. Eikö hohkakiven koostumus vaihtele laavan koostumuksen mukaan? Oliko hohkakivi akvaariossa jo ennen kovuuden nostoa?

[NeNithelo]

Kyseessä on siis leivontamittasetti, josta löytyy:
1ml=maustemitta
5ml=teelusikka
15ml=ruokalusikka

Mitan tulee ehdottomasti olla tasapäinen, jotta mittaus on validi. En ikinä käytä muita kuin leivontamittoja mittaamiseen, sillä tavalliset "teelusikat' eivät yksikään taida olla tasapäisinä 5ml:aa.

Keittiövaa'an tarkkuus ei miellytä minua, kun siinä näkyy vain 1g:n tarkkuudella mittaus, kun taas jos otat 'kuohkeaa' CaSO4 tai NaHCO3:a, niin käytännössä saat aina samat määrät. Tarkkuus-Analyysivaakaan ei ole varaa, ja hinnat alkaen mallitkin maksavat jo donan
Toisaalta jos töissä mittaisi analyysivaa'alla vakiomääriä, niin sitten saisi kyllä monen desimaalin tarkkuudella.
Ehkä pidättäydyn kuitenkin leivontamitassa.

En tajunnut mitata akvaarion veden kovuutta ennen kipsin lisäystä, sillä mittasin kovuuden suoraan kraanavedestä. Pitää nyt seurata tilannetta ja antaa akvaarion kypsyä rauhassa (katsoa muuttuuko kovuus edelleen) ja tehdä sitten veden vaihdot ja seurata kovuutta lisää...

[kr70]

Kyllä ymmärsin, että sinulla on tarkka mitta. Mutta millaisella mitalla Varjo on mitannut tarvittavan määrän? Onko käyttänyt samaa määritelmää (5ml = tl) vai onko mitannut tavallisella teelusikalla ja tasa- vai kukkurapäisellä ja isolla vai pienellä? Vai onko antanut vain summittaisen arvion, joka on tarkoitus lisätä pienissä erissä välillä kovuusarvoja mittaillen?

Käyttämäsi mittalusikka on varmasti hyvä ja grammoista saadaan millilitroja jakamalla tiheydellä.

Maintsemani ohje oli kirjasta Schliewen: "Praxishandbuch Aquarium". Se oli tosiaan 100 litraan (unohtui kirjoittaa yllä) ja on huomattavasti pienempi määrä ruokasoodaa, mitä sinä olet laittanut. Tiheys on 2,159 g/ml, joten 3,0 g = 1,39 ml, vain vähän yli neljäsosa laittamastasi määrästä!

Minusta olet siis yksinkertaisesti laittanut liikaa ruokasoodaa.

[NeNithelo]

Jep, Varjokin kirjoitti että 'testaa varovaisesti, lisätyt määrät voivat heitellä hyvin paljon eri akvaarioissa' ja tuossa on varmasti perää. Yksi mahdollisuus on myös tietysti laskuvirhe.

Sanos vielä millä pääsit tuohon tiheyteen? Kun yritin netistä kalastella ruokasoodan bulk densityä löysin arvo 0,833g/ml, jolloin 5ml=4,2g, joka on 'melko lähellä' tuota 3,1 grammaa. Toisaalta; 3,1g tuolla tiheydellä laskettuna antaisi noin 4ml.

[kr70]

Yksinkertaisesti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumvetykarbonaatti

Tiheys 2,159 g/cm3

ml = cm3

Tiheys = density. Bulk density on eri asia.

Eikös se ruokasooda vajoa pohjaan? Senkin pitäisi jo kertoa, että 0,833g/ml on väärä arvo, koska vesi on 1 g/ml.

[NeNithelo]

Asia alkoi ihan kiinnostamaan, kun aihetta sivuavista opinnoista oli jo sen verran paljon aikaa, että ei ollut enää kirkkaassa muistissa.

Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Sodium_bicarbonate
> https://web.archive.org/web/20110516015 ... bonate.pdf
Density is 2.159 at 20 degrees Celcius. Real density 2.22 kg/dm3, apparent relative density 0.65-1.2 kg/dm3 according to particle size.

Google: Kaatotiheys kuvaa tiheyttä, jossa jauhe on lähinnä säilytyksen aikana tai erilaisissa syöttölaitteissa sitä prosessoitaessa. Kaatotiheyden arvo ottaa huomioon hiukkasten kiinteän osan tilavuuden lisäksi hiukkasten sisäisen huokoisuuden sekä hiukkasten välissä olevan ilman. Jauheet sisältävät yleensä runsaasti ilmaa. Normaalisti jauheiden (farmaseuttisten) kaatotiheyden arvot vaihtelevat 0,2-1,0 välillä.

Google: Bulk density is defined as the dry weight of soil per unit volume of soil. Bulk density considers both the solids and the pore space; whereas, particle density considers only the mineral solids.
tuossa vielä hyvä kuva: https://passel.unl.edu/UserFiles/File/C ... ig-2.6.gif

Ohessa esimerkkinä Xylitolin todellinen tiheys ja kaatotiheys:
https://www.narskuttelu.fi/category/20/ksylitolijauheet
Ksylitolin todellinen tiheys on noin 1,52 g/cm3 ja kaatotiheys noin 0,8 – 0,85 g/cm3. Suorapuristukseen tarkoitetun rakeistetun ksylitolijauheen kaatotiheys on noin 0,5 – 0,7 g/cm3.

Tiheys = density. Bulk density on eri asia.

Jeps, juurikin näin ja tässä on koko asian juju.

Kaatotiheys = bulk density
todellinen tiheys = density / true density

Äärimmäisenä esimerkkinä voisi ajatella Styrox-polystyreenilevyä, vaikka se nyt ei aivan kaatotiheyteen liitykään. Niin ei sekään painu pohjaan heitettäessä veteen, vaikka sen suhteellinen tiheys 1,04–1,13 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3). Muoviraaka-aineen määrä lopullisessa eristeessä on noin 2–5 % levyjen tilavuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Polystyreeni



Itseasiassa asia lähti tässä yön pikkutunneilla vielä niin kiinnostamaan, että päätin määrittää kaatotiheyden tuolle Mauste-Sallisen ruokasoodalle (E500; natriumbikarbonaatille)
Sain tulokseksi että 1dl (leivontamitta, tasattu) painaa 87g*, joka on hieman suurempi kuin tuo aiemmin linkkaamani valmistajan tuote:
https://www.ahperformance.com/wp-conten ... 1-2017.pdf

*uskaltauduin noin isossa määrässä jo luottamaan keittiövaa'an tarkkuuteen. 3g:aa punnitessa vaa'an suhteellinen heitto on kuitenkin älyttömän suurta: 2,50-3,49 g ovat kaikki samaa 3g:aa, joskin ylä-ääripää suhteutettuna alaääripäähän on käytännössä +40%.

Olisin edelleen sitä mieltä että hirveän kaukana en M. Varjon esittämistä määristä ole käyttämällä 5ml:aa mittavälineenä.

[kr70]

Olet oikeassa. Ei ole tullut mieleen, että kiteiden välissä olevat tilat vaikuttavat noin paljon tiheyteen. Pitääkin laskea uudestaan artemia-suolan käyttömäärät. Kiitoksia, että selvitit asian perinpohjaisesti!

[toukopouko]

Täällähän on tehty jos jonkinmoista tutkimusta. On niin hienoja laskelmia, että pidän näppini niistä erossa, vaan tuon tähän naisellisen näkemykseni leipurin mittavarastoista.

Aivan eri saralla olen joutunut/päässyt tutustumaan keittiömaailman mittaihmeisiin, muuallakin kuin kotonani siis. Eroja löytyy siitä, kuinka paljon esim. 1dl vastaavia jauheita painaa, vehnäjauho, gluteeniton jauho, kaakaojauhe, perunajauho jne, (n. 65g, 55g, 40g, 70g), mutta se desi on aina desi. Samoin on tl. Useimmissa maissa tunnettu mitta tl (teelusikka) on 5ml, toisin sanoen 5ml:n määrää kutsutaan nimellä teelusikka, vaikkei sillä ole tekemistä teelusikan kanssa, muuta kuin joku joskus jossakin hoksasi, että se on suunnilleen sen verran kun luskallani nakkaan sokrua teeheni ja seuraava sääti siitä standardin, 5ml.

Uskoisin Markku Varjon olleen yleisen 5ml mitan kanssa tekemisissä puhuessaan teelusikallisesta, koska jos teelusikoilla aletaan heittelemään, isojakin eroja syntyy lusikoiden ja heittelijöiden vuoksi. Virallinen mitta tl, 5ml, tasapää. Tällöin erot syntyykin sitten juuri koostumuksesta. MUTTA, niin kuin Varjo kehottaa, Kh:n nosto pienin askelin ja seurata miten se nousee juuri omassa altaassa.

NeNithelolla on ollut jotakin Megamunkkeihin tarkoitettua erityissodaa .

[NeNithelo]

NeNithelolla on ollut jotakin Megamunkkeihin tarkoitettua erityissodaa .

Nyt tipahdin
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa ... ruokasooda
Näemmä Puolassa valmistettua.

Sitten sanoisin että olisi erityissoodaa, jos käyttäisin KH:n nostamiseen hirvensarvensuolaa

[kr70]

Megamunkit...

[toukopouko]

NeNithelolla on ollut jotakin Megamunkkeihin tarkoitettua erityissodaa .

Nyt tipahdin
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa ... ruokasooda
Näemmä Puolassa valmistettua.

Sitten sanoisin että olisi erityissoodaa, jos käyttäisin KH:n nostamiseen hirvensarvensuolaa

Jos tarkoitat Megasoodaa, se oli vähän niinku joke

[KatjaB]

Minäkin käytän juuri sitä leipomiseen tarkoitettua 5ml mittalusikkaa. Kopautan lusikallista aina purkin reunaan, koska kuvittelen että se tiiviys silloin olisi aina sama, tämä on kyllä vähän epätieteellistä.

Näppituntuma on opettanut että laitan yhden mitallisen/ 10l vettä. (Meillä vesi tulee omasta kaivosta, ei siis saa ottaa malllia!) Olen kuitenkin tarkistusmittauksiaa huomannut että mineraalit ilmeisesti saostuu tai sitoutuu muuhun materiaan akvaariossa ja kh ajan kanssa vähän laskee itsekseen vaikka mittaisi aina samoin. Siksi noin muutaman vedenvaihdon välein lisään yhden ekstramitallisen, jotta saan kh:n pysyttelemään toivotussa lukemassa.