Altaani siis jäi äidin hoiviin, kun muutin tänne yli 600 kilometrin päähän opiskelemaan. Ensiasunto oli 11 neliön komero seitsemän hengen solussa, joten kenenkään mieleen ei edes juolahtanut, että ottaisin akvaarioni mukaan. Nyt olen ollut noin kaksi ja puoli vuotta poissa kotoa ilman akvaariota. Aina välillä on toki ollut ikävä, mutta tällaista kuumetta ei ole ollut.
Omasta mielestäni olisi logistisesti järkevintä ostaa täältä uusi tai käytetty allas täältä ja aloittaa alusta. Äitini mielestä se olisi naurettavaa ja hän taisi vähän loukkaantua siitä. Hänen näkemyksensä on, että hän heittää 128-litraisen akvaarioni kamppeineen huhtikuussa auton perään ja porukat hurauttavat tänne. Minusta se tuntuu kauhealta hommalta, kun äiti kuitenkin pystyy hoitamaan allasta kotona. Hän on ollut akvaarionpidossa mukana alusta asti, sillä olin vain 11-kesäinen, kun se hankittiin.
Minua pelottaa se, miten kalat ja ennen kaikkea bakteerit selviävät niin pitkästä automatkasta hengissä. Toinen ongelma on se, että alkaako allas kenties vuotamaan, jos se tyhjätään? Helmikuussa 1998 hankittua allastani ei ole sen koommin siirrelty tai tyhjäilty, kun se aikanaan keittiön somisteeksi pystytettiin. Miten silikoonien käy? Vuokra kerrostalossa ei ole kiva levittää edes tuollaista sataa litraa vettä lattialle ja talon rakenteisiin. Yksi kauhuskenaario on, että allas hajoaa matkalla. Olen yhden pikkualtaan hajottanut ovenkahvaan ja siitä on traumat, kun karanteelialtaan hankinta kaatui siihen. Altaan hajoaminen olisi aika katastrofi ja kyllä itkettäisi.
Akvaariossa on tälle hetkellä kovin vähän kaloja. Neontetraparvesta on jäljellä ilmeisesti enää vain kaksi. Selkäuimareista yksi ja maatiaispartiksia on kolme. Kuparimonnisia on kiva parvi. En nyt muista onko niitä kuusi vai kahdeksan. Joukossa saattaa olla jäljellä ikivanha kiiltomonninen. Kalat ovat kupsahdelleet vanhuuttaan. Viimeksi lukioaikanani on ostettu uusia kaloja.
Monnisten takia haluaisin vaihtaa pohjasoran hienoon hiekkaan. Se kai kävisi kätevästi muuton yhteydessä, mutta meneekö muutto sitten ihan uudestaan kypsyttelyksi, mihin en haluaisi joutua, mikäli se on vältettävissä. Vanhentuneilla kirjatiedoilla tapahtunut kypsytys meni aikanaan aivan metsään ja akvaario ei meinannut lähteä toimimaan millään. Traumoja siis tästäkin asiasta.
Eli ostaako uusi allas porukoiden vastustuksesta huolimatta? Ei heillä ole mitään keinoja estääkään aikuisen ihmisen toimia ja säästöjä on sen verran, että akvaarion osto on hyvin mahdollista ilman kuukausien kaurapuurokuuria. Vai ryhtyä pelottavaan siirtoprojektiin? Mikä olisi tietenkin köyhän opiskelijan kannalta taloudellisinta.
Toisaalta enhän minä tule asumaan tässä asunnossa kuin muuteman vuoden maksimissaan ja sitten ei ole mitään aavistusta mitä tapahtuu. Pitäisikö kuitenkin unohtaa koko asia ja kitkuttaa vakaanpaan elämänvaiheeseen? Milloin se sitten lieneekään näillä tulevaisuuden työnäkymillä.
Totuus on kai se, että kuume laantuu viimeistään puolessa vuodessa, mutta kyseinen tauti haittaa elämää ja opiskelua pahasti, kun päässä pyörii vain akvaariojutut. 
Jaksaakohan kukaan lukea tuota romaania.
Selviät siis huomattavasti halvemmalla kun ei tarvii koko settia ostaa, ja mikäli altaan hankkisi käytettynä sisusteineen, niin tilanne olisi täysin sama verrattuna siihen että tuot omat altaasi. Sitten muuton jälkeenhän voit alkaa tuunata sisustusta ja kalastoa paremmin itsellesi sopiviksi, niin puuhaa riittää mukavasti pitkäksi aikaa. 
Tuo allas oli todella toimiva ja kaunis vaikka budjetti oli minimaalinen. Allas itseasiassa tuotti enemmän rahaa mitä siihen meni, sillä vein "melalehtimattoa" ja miljoonakaloja kauppaan ja sain vastineeksi kalanruokaa ja muuta tarvittavaa...