KimmoP kirjoitti:Kolmas suodatin menee varalaitteeksi laatikkoon ja siitä rupeli varaosaksi tuohon vanhempaan noista isommista. Noista kuvista näkee, kuinka ne sijoittuu. Biopallukka 200 on just se Biopower 200. Ihan selkeät värierot tuossa JBL:n tippatestissä on. 0,025 ja 0,05 arvojen puoliväli on helposti luettavissa.
Kokonaiskloori jopa 0,35 mg/l ja keskimäärin 0,30! Kun vapaa kloori on nolla, on kaikki kloori siis klooriamiineja. Tuollaisella hanavedellä saat helposti lähes samantasoisen pitoisuuden akvaarioosi jos vaihdat vettä joka toinen päivä. Noita lukuja näkee jo eräiden kalojen LC50-pitoisuuksina, eli pitoisuuksina joilla puolet kaloista kuolee tietyn ajan kuluessa. Nitriittisi on todennäköisesti peräisi hanaveden klooriamiineista (niiden hajoamistuotteena syntyy nitriittiä) ja ne ovat nyt entistä pienempi murhe sinulla. Jos et jo käytä klooriamiineja poistavaa vedenparannusainettal ryhdy pian sitä käyttämään ja hidasta vaihtotahtia reilusti. Klooriamiinit ovat kaloillesi paljon pahempi myrkky kuin nitriitti jos näistä pitoisuuksista puhutaan!
Tässä lisätietoa http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html
En minä vaihda vettä joka toinen päivä. Se oli vain ensiapua tuolla aikaisemmin ja luonnollisesti käytän parannusainetta. Mutta aina oppii uutta ja niin tästäkin. Kiitti vinkistä.
edit. Harvensin vedenvaihdon takaisin normaaliin, mutta unohdin mainita siitä.
Minulla olikin sellainen aavistus, että syyllinen voi olla joku asia, mitä en vielä tiedä. Klooriamiinista olin kyllä lukenut maininnan ja sen, että Aquasafe sen poistaa. Enempää en siitä tiennyt, mutta vedenvaihdossa olen pannut Aquasafea ämpäreihin uuden veden sekaan ennen altaaseen lisäämistä. Lähinnä ajattelin noita vanhoja kupariputkia, mutta ne taitavat olla melko pieni vaikuttaja pahempien aineiden rinnalla. Normaalisti vaihdan vettä noin puolet viikon aikana. Vetoisuus on 275, mutta arvelen vettä olevan todellisuudessa noin 250-260 litraa ja yleisin vaihtomäärä on ollut noin 2 kertaa 60 litraa viikossa. Kuinkahan nopeasti klooriamiinit hajoaa? Vesi odottaa ämpäreissä yleensä noin tunteroisen verran. En halua liian kylmää vettä kipata altaaseen ja siksi vähän esilämmittelen sitä.
No hyvä niin että vaihtotahtisi ei olekaan kaksi kertaa viikossa normaalisti, ehkä minä luin vähän epätarkasti myös. AquaSafen pitäisi poistaa klooriamiinit, joten siinä mielessä asia on ok. Aina kannattaa tarkistaa että siinä vedenparannusaineessa lukee että poistaa klooriamiinit (chloramines englanniksi, chloramin saksaksi), kaikki eivät nimittäin sitä tee ja joistain voi olla eri markkinoille suunniteltuja malleja. Saksassa esimerkiksi ei klooriamiineja käytetä niin yleisesti kuin joissain muissa maissa (Suomessakin), joten se voi vaikuttaa koostumuksiin.
Tosiaan uskallan väittää että akvaariosi on jo ihan kypsä ja nyt vain rauhassa odottamaan sen tasapainottumista. Itse en lisäisi sinne yhtään mitään, mutta jos olet jotain bakteeriampulleja jo ostanut ja jos ne ovat kypsytystä varten, tuskin niistä haittakaan on. Tosiasia vain on se, että akvaariosi on saavutettava tasapainotila jossain vaiheessa ja se syntyy vasta sitten kun eri bakteerikannat saavat oman elintilansa ja pääsevät naapureidensa ja ympäristönsä kanssa tasapainoon. Sekään ei ole mikään pysyvä tila, vaan muuttuu esim. typen määrän mukaan.
En ole ihan varma kuinka kauan menee klooriamiinin poistossa, mutta hyvä kun teet sen etukäteen. Monihan tekee sen vasta akvaariossa, mutta mutta parempi noin. Olen ymmärtänyt että se hajoaminen tapahtuu enemmänkin minuuttien kuin tuntien aikana, joten tuo tunti lienee tarpeeksi.
Minusta voisit kokeilla harventaa vedenvaihtoa niinkin että vaihtaisit 70 - 80 litraa kerran viikossa tai jos haluat tehdä sen kahdesti, ehkä vähempikin riittäisi (yhteensä 30 - 40 % viikossa), kun kalakuormasi ei ilmeisesti kovin suuri ole. Jos kalat voivat hyvin ja nitraatti ei nouse kovin korkealle, tuo voi riittää hyvin. Muutamassa viikossa veikkaan että nitriittiongelma katoaa. Ja jos se vilauttaa sitä 0.025 mg/l, en olisi siitä huolissani lainkaan. Mittaisin silloin kuitenkin myös ammoniumin ettei se ole koholla samalla - sehän on paljon myrkyllisempää.
No on se ainakin turvallisempi olo, kun on noita ampulleja varastossa. Ne on niitä Biodigestin ampulleja, mitä jotkut käyttävät hätätilanteissa, mikäli joku arvaamaton tapahtuma tappaa typpibakteerit. Paketissa lukee, että yliannostus on vaaratonta ja säilyvyys niillä on hyvin pitkä.
Päivällä mietin sellaista, että kalojen päivittäinen elämä on melko simppeliä. Syödään, parveillaan jos ollaan parvikaloja, piilotellaan vihollisilta ja saalistetaan. Kutuaikana kudetaan ja jos ollaan vaelluskaloja, niin vaelletaan. Niin ja vahditaan reviiriä. No mustaneontetroilla noista on mukana parveilu, piilottelu ja (ötökän) saalistus päivittäisinä toimina. No kun inkkarit muuttivat altaaseen, niin mustaneontetrat niitä ihmetteli ja piiritti. Inkkarit olivat ihan tiiviinä pallona kummissaan ja varmaan peloissaan. Mutta mitä ne mustikset oikein miettivät? Oliko se vain uteliaisuutta, vai tsekkasivatko ne uudet tulokkaat, että onko nämä ruokaa vai vihollisia? Ei ne toisiaan pelkää, mutta yleensä viihtyvät omien kanssa. Joskus porukka sekoittuu, mutta sitten taas parveillaan. Välillä parvet menevät peräkkäin kiinni toisissaan, mutta yksilöiden sekoittumatta. Välillä erillisinä parvina. Jännästi jokainen uusi laji on vaikuttanut muiden lajien elämään jollain tavalla. Monnisiin vähiten, kun ne ovat ihan oma juttu. Mutta tetrat selvästi pitää huolen siitä, että ketkä ovat "me" ja ketkä ovat "nuo toiset". Olen aikaisemminkin maininnut, mutta minua edelleen ällistyttää tuo, että noin pienet olennot osaavat olla uteliaita. Uutta kasvia käydään porukalla pällistelemässä. Ne vain kelluvat hetken aikaa liikkumatta naama kohti muuttunutta yksityiskohtaa niiden maailmassa. Vaikka kalojen maailmasta on paljon tietoa, niin eihän niillä sitä ole. Ei ne ole eläissään nähneet sitä uutta lajia, joka niiden kaveriksi muutti. Ihme ja ällistys on niillä se, minkä ne vain ymmärtää. Uskon vahvasti, että toinen samankokoinen laji, joka jakaa niiden maailman, jotenkin lisää vaihtelua niiden elämään. Niillä on nyt enemmän erilaisia käyttäytymismalleja, kuin ennen kun ne olivat ainoa pintaparvi.
Teksti väittää, että riittää 5 millilitraa 200 litraan vettä. Sehän on 20 kertaa Aquasafen teho.
Suoraan akvaarioon lisättäessä annostele akvaarion koko tilavuuden mukaan, jotta aine reagoisi mahdollisimman nopeasti uuden veden kanssa (valmistajan suositus).
Minusta tuo kohta on hieman epämääräinen eli kuitenkin usein lisään veden suoraan letkusta, joten tuo riittoisuus ei ole niin hyvä kuin nopeasti luulisi. Toisaalta, jos lisään vettä 400 litraan kippoon litran tai 200 litraa, on mielestäni melkoinen ero ohjeessa, joka sanoo "koko vesimäärän mukaan, jos letkulla vettä vaihtaa kippoon".
Silti riittoisa aine, kun vertaa Aqua-Safeen.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Tilasinpa sitten sitä ja samalla herkkuja toisille. Pakastekuivattua artemiaa ja valmiiksi kuorittuja artemian munia, jos tulee poikasia joskus. Siinäki on jollaki työ olla artemian munankuorijana. Jänniä nuo artemiat. Voisi ehkä kesempänä kokeilla kasvattaa tuollaisia. Kauhea homma vain keksiä nimet niille kaikille...
Teksti väittää, että riittää 5 millilitraa 200 litraan vettä. Sehän on 20 kertaa Aquasafen teho.
Jos se sisältää vähintään 40% natriumtiosulfaattia, mikä on mahdollista, niin se riittää eliminoimaan kloorin. Kun aineen sanotaan haisevan rikille, niin se viittaisi juuri tähän vähän haiskahtavaan, mutta täysin vaarattomaan kemikaaliin.
Tarviikohan tuota kuplatinta oikeasti? En ole käyttänyt sitä ollenkaan, mutta tuossa akveduktissa on letku ja siitä saa kuplia tulemaan. Laitoin sen huvikseen päälle, niin sieltä pölähti karmeat sonnat sisältä. Oli vissiin kertynyt kaikenlaista sinne, mutta jospa käyttäisin sitä päällä säännöllisesti, niin ei pääsisi kertymään kakkaa sinne. Eilen kyllä vaihdoin jo veden, mutta pitää huomenna mitata tuo pöläyksen jälkeen. Mustaneontetrojen uteliaisuus tuli taas hauskasti esiin. Rohkeimmat tulivat ihmettelemään kuplia, mutta muita ne vähän pelotti.
Mitä se suodattimen sisällä oleva moska oikeastaan on? Vahingossa tönäisin tuota toista suodatinta ja sieltä pöllähti sitä ruskeaa kökköä. Yritin saada sitä letkulla pois, mutta aika toivotonta oli. Onkohan tuo kovin pahasta?
KimmoP kirjoitti:Mitä se suodattimen sisällä oleva moska oikeastaan on? Vahingossa tönäisin tuota toista suodatinta ja sieltä pöllähti sitä ruskeaa kökköä. Yritin saada sitä letkulla pois, mutta aika toivotonta oli. Onkohan tuo kovin pahasta?
Hajonneita kasvinosia, levää, yms. Yleensä täynnä hyödyllistä mikrobikasvustoa kunhan vesi ja happi siellä kiertävät.
Aivan mainioita olentoja nuo mustaneontetrat. Ainakin muutamat niistä. Kun pintaruoka oli syöty, niin isoin mustaneontetra tuli kaipaavasti katsomaan monnisten syömäpuuhia. Ei ollut eka kerta. Aikaisemminkin tämä on monnisten syömisiä seurannut. "Noillahan on ruokaa..." Ei kuitenkaan uskaltanut mennä osille, mutta naama parin sentin päässä toisten syömisistä oltiin. Pari pienempääkin koki saman asian jännäksi.
Eilen pelästyin, kun mustaneontetrat olivat aivan kummallisen värisiä vedenvaihdon jälkeen. Nyt älysin, että syyllinen oli iltapäivän aurinko, joka paistaa vähän hassusta kulmasta kalojen maailmaan. Nyt äsken, kun käännyin katsomaan, niin kaikki tetrat olivat pinnassa ja luulin, että ne haukkoo ilmaa. Nyt ollaan vain keskivedessä, että röö... Taisivat vain jotain kelluvaa nöyhtää tavoitella.
Jälleen eilen todisti eräs lemmikkikauppa tapansa. Kirsikkatetrana myytiin ruusutetraa. En ostanut.
Eksyin tässä päivänä muuanna johonkin satunnaiselle sivulle googlatessani kalajuttuja. Nyt en muista enää paikkaa, mutta joku ihminen oli pulassa akvaarion kanssa, mutta ei uskaltanut tälle foorumille kirjoittaa, kun pelkäsi tylyjä vastauksia. Minun täytyy kyllä sanoa, etten minä ainakaan ole saanut tylyjä vastauksia. Ehkä eri ihmiset kokee luetun viestin eri tavalla.
Ainiin sehän se oli! Minun piti ohimennen kysäistä, että voiko vedenparannusainetta annostella liikaa? Tietysti pyrin pysymään ohjeissa, mutta jos vahingossa on mitannut väärin. Mitä käy, jos esimerkiksi Aquasafea on liikaa vedessä, vai käykö mitään? Mulla on myös avaamaton pullo tätä Seachem Prime nimistä ainetta. Tilasin sitä, kun se on riittoisampaa, mutta siksihän tuo asia tuli mieleen, kun se on tiiviimpää, niin virheen mahdollisuus on isompi.
KimmoP kirjoitti:Ainiin sehän se oli! Minun piti ohimennen kysäistä, että voiko vedenparannusainetta annostella liikaa? Tietysti pyrin pysymään ohjeissa, mutta jos vahingossa on mitannut väärin. Mitä käy, jos esimerkiksi Aquasafea on liikaa vedessä, vai käykö mitään? Mulla on myös avaamaton pullo tätä Seachem Prime nimistä ainetta. Tilasin sitä, kun se on riittoisampaa, mutta siksihän tuo asia tuli mieleen, kun se on tiiviimpää, niin virheen mahdollisuus on isompi.
Ovathan ne kaloille vieraita kelikaaleja ja siten potentiaalisesti haitallisia yliannoksena. Minusta kannattaa noudattaa mahdollisimman tarkasti valmistajan ohjeita. Satunnainen pieni ylimääräinen annos on tuskin kovin vaarallinen, mutta jatkuva altistus voi jo olla. Ja mitä tiiviimpi aine, sitä tarkempi saa olla. Kun annokset ovat pieniä, hurahtaa helposti ekstraa tai liian vähän.
Luulen että kalatkin alkavat noudattaa totuttuja tapojaan, niinkuin monet muutkin elävät olennot. Yksi pikkuinen tetra viihtyy lepäillessään aina samassa paikassa. Tämä kuva on muutaman päivän vanha, mutta kun nyt käännän päätä ja katson, niin se on siellä taas. Tuosta katveisesta lehvätunnelista näkee suoraan tänne. Se on aina siinä naama tänne suuntaan. Kuvassa muut kalat vipeltää menemään, mutta tuo ympyröity tuolta tirkistelee. Juuri äsken se siirtyi ison lehden alle piiloon, että nokka vain näkyi ja sitten vaivihkaa livahti ohikulkevien lajitoverien parveen. Nyt sitä ei enää erota muista, mutta kun taas tulee nukkuma-aika, niin tuohon samaan kohtaan ilmestyy pieni tetra.
Akvaariokuvaus ei olekaan mikään helppo juttu.
Edit. Taustalla näkyy tuota karttulehteä, mitä sain ostetuksi vihdoin. Se kasvaa nopeasti ja on kohta varmaan niissä mitoissa, niinkuin halusinkin jo alunperin. Sillä on jännä tapa. Se panee lehdet suppuun pimeän aikana.
Luulin, että minulla viiraa silmissä tai päässä. En ollut tietoinen tuosta, että mustaneontetrat on tuollaisia kameleonttikaloja Välillä panin valaistuksen piikkiin, mutta ei se sitäkään ole. Joissakin tilanteissa mustaneontetrat osaa muuttua ruskeiksi ja takaisin mustiksi. Selvisi tuolta kun selasin foorumia monen vuoden päähän. Vuorokausirytmi ei ole ainoa vaikuttaja. Vedenvaihto ja kuplakone ovat myös asioita, mitä kalat protestoivat muuttumalla ruskeiksi. Nyt ne on mustia taas. Oikein mainioita kaloja. Voisin vähän kasvattaa sitä parvea.
Kissoja ja koiriahan matolääkitään usein säännöllisestikin ja toisinaan vain varmuuden vuoksi, jos tilanne vaikuttaa sellaiselta. Kaloillakin on kaikenlaisia loisia olemassa, mutta olen ymmärtänyt, että ei pitäisi varalta lääkitä. Mutta minua askarruttaa se, että miksikä ei? Kaloilla kyllä näkyy tuo loiskirjo olevan huomattavan laaja verrattuna maalemmikkeihin ja onhan se selvä, ettei kaikki lääkkeet kaikkeen tehoa, mutta näin nettikaupassa putelin jotain lääkettä, jonka pitäisi tehota moneen loiseen. Lisäksi olen tältä foorumilta lukenut kaikenlaisia karmeita kalakohtaloita, niin siitä tuli ajatus, että eikö ennaltaehkäisy toimi?
Olen nyt myymässä yhtä kasvia, enkä haluaisi tietämättäni levittää mitään pöpöä kenenkään altaaseen. Voihan olla, että ylireagoin, mutta ehkä vain en vielä osaa tulkita kalojen elämää kovin hyvin. Kalat ovat aktiivisia ja syövät reippaasti ja tulevat noolaamaan ruokaa. Pari inkkaria meni piiritanssia eilen. Joskus ne kuitenkin pyyhkäisevät itseään kasveihin tai pohjaan. Tarkoitan kaikkia kaloja, enkä vain monnisia. Mikä on huolestuttava pyyhkäisyjen taajuus ja intensiteetti? Kun jos se on vain normaalia satunnaista kutkua, mutta näitä tautiketjuja lukiessa alkaa mielikuvitus laukkaamaan.
Putelit joissa luvataan tehoavan vähän kaikkeen ei oikeastaan tehoa kunnolla mihinkään. Näillä yleislääkkeillä saadaan lähinnä aikaan resistenttejä tautikantoja joiden häätäminen ei sitten enään onnistukkaan ihan noin vain. Ja nämä ei ole vain uhkakuva vaan niitä on jo havaittu. Lääkityksiä ei tulisi tehdä varalta, koska se on aikamoinen rasitus kaloille ja koko akvaariolle. Ja koska yksi lääke tehoaa vain tiettyihin niin tulisi lääkkeitä laittaa ns. joka lähtöön. Ja esim. bakulääkkeen kanssa saisi aina ne hyvät bakutkin hengiltä.
Jos epäilet myydä kasvia niin pidä sitä vaikka pari vuorokautta ihan vaan vesiämpärissä. Loiset kuolee suht nopsasti ilman isäntäeläintä.
Tautiepäilyn kohdalla parasta olisi saada kala mikroskopoitavaksi. Näin saisi varmimmin tiedon mistä tihulaisesta on kyse ja millä lääkitään.
Ihan vastuullista toimintaa sinulta, mutta itse olen vieläkin ehkä ylineuroottinen ja "ylivastuullinen", ettei tule noita ongelmia. Hyvä olla tarkka, muttei ylivarovainenkaan:).
Näissä asioissa varmasti on yhtä monta koulukuntaa ja neuvojaa kuin akvaristia ja osalla huonoja kokemuksia, osalla ei mitään ongelmia lääkkeen suhteen jne.
Itse yritän oppita tuntemaan fisujeni "normaalikäytöksen" ja se on hyvä vinkki vedenvaihtoon, loisongelmaan yms.
Toisaalta toiset kalat ovat hyviä bioindikaattoreita, toiset eivät. Jostakin lajista näkee joskus liian myöhään, että ei voi hyvin. Toinen laji taas reagoi helposti.
Tuo hankailu....se voi liittyä vedenvaihtoon ja jokin ärsyttää sitten siinä rumbassa. Kova virtaus nostaa pohjasta hiekkaa ja hiven hankailevat sen takia. Joihinkin kutupippaloihinkin kuuluu tuollainen poukkaileva hankailun näköinen meno.
Jos kala tekee hankailua usein eikä satunnaisesti, huolestuisin. Mittaisin kyllä vesiarvotkin, sillä nitriitin nousu voi hankauttaa fisua. Sitä voi vain tehdä tietyt lajit, johon oppii kyllä helposti. Ruokinnan jälkeen voi myös noussa hetkeksi ammoniakki/nitriitti, jos tekee liian suuren annoksen ruokaa. Mittaisin ruokinnankin jälkeen arvon noin 15 min. päästä ja katsoisin...erityisesti hankauksen aikaan.
Vedenparannusaineita varmaan käytätkin...
Kidusloisissa voi kidukset turvota ja hengitys nopeaa, toinen kiduskansi auki. Mutta se ei aina näy selvästi ainakaan kaikilla lajeilla. Kuolleen fisun mikroskopointi kitusineen toki auttaa.
Kidukset ovat kalan tärkeimmät "työkalut" ja jos ne tuhoutuu, sitten on huonompi homma. Itselläni on melko matala kynnys käyttää kidusloislääkintää "varmuudeksikin", koska kokemukseni mukaan Tremazol, Sera on minulla ollut täysin ongelmatonta, jos olen sitä käyttänyt. Pienet kalanpoikaset, mädit ja herkät fisut ihan ok. Samoin selkärangattomat ja akvan bakukanta säilyy.
Mutta jos ilmastus on huono ja vedenlaatu muuten kehno, kun 6h lääkitys tapahtuu, sitten enempi haittaa kun hyötyä.
Bakulääkityksen olen aina tehnyt karanteenissa. Turha yleensä muita altistaa sille ja mitään bakuinvaasioita kun ei ole ollut. Sairaalapurkki siihen hyvä.
Sisämatolääkityksen kynnys minulla on suuri. Monnit ja nuoliaiset ovat niille joskus herkkiä ja se tuhoaa selkärangattomat. Usein hiekkaan jää pitkäksi aikaa lääkettä ja kotilot ovat kanttuvei. Ainakin jos paljon selkärangattomia ja sukiksia, passaa miettiä pariste. Yksi ikävä kokemuskin vähillä madotuksillani on haarniskamonniparin suhteen ja ne eivät enää koskaan saa minkäänlaista altistusta matolääkkeille (sisäloislääkkeet, kuten Camacell). Onneksi haarniskani ovat täysissä voimissa.
Superyleislääkkeisiin en usko niin hyvin. Jos tietää mikä kaloja vaivaa, täsmälääke parempi. Ja tietysti karanteenipytty. Minulla on sairaala-karanteenipytty ja kasvitkin kun siellä ovat yksin kuukaudenpäivät, eiköhän loiskierrot ole jo menneet useimmiten ja kalaisännän puutteessa loiset kuolevat....
Lääkkeethän usein eivät pure esim. muniin vaan aikuisiin muotoihin. Tremazolissa on tosin 20 min. kylpy, joka voisi kyllä ensiapuna, isoilla fisuilla tai kasvien kylvetyksenäkin käydä, jos dyykkaa veden pois...muttei ehkä 100 % hoito.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Nyt olen aamuvarhaisesta asti seurannut ja ihmeekseni en ole nähnyt yhtään hankauselettä. Alkuviikosta inkkari kihnutti kasvia vasten. Osan äkkinäisistä liikkeistä olen voinut tulkita väärin ja nyt älysin, että nehän nappailee suuhun jotain näkymättömiä aavehitusia. Suu liikkuu kuitenkin. Olen tänään jo ruokkinut ja vaihdoin vettä, mutta siitä huolimatta edes monniset ei ole tehneet hankauseleitä, vaikka tavallisesti ne on eniten kihnuttamassa. Viimeviikolla käytin viimeiset Aquasafet ja tämä on ensimmäinen viikko uudella Seachem prime nimisellä aineella. Ehkä tämä uusi aine sitten sopii minun altaaseen paremmin. Voi kai sekin olla selitys, että eri akvaarioihin käy erilainen aine paremmin.
En siis ala lääkitsemään kaiken varalta.
Tuo oli hyvä vinkki, että ottaa kasvin valmiiksi ämpäriin. Senpä teen, mutta en tänään, kun olen jo vettäkin vaihtanut.
Ehkä pari päivää ei ihan riitä kaikille loisille väli-isännän puutteeseen. Esim. Dactylogyruksen elinkierto lämpötilasta riippuen on noin viin verran jne...mutta auttaneepa ehkä tuokin jonkun verran.
Samoin esim. pilkkutauti, jota sinulla ei toki ole, ei pari päivää riitä ämpärikaranteenissa toki....kuiville vienti taas tehoaa siihen, mutta kasvit kärsii kuivahoidosta.
Loistiede on muuten haastava ja niiden lisääntymiskierrot vertaansa vailla. Iltalukemista löytyy, jos niihin perehtyy. Lajejakin "hiven" enempi kuin kalalajeja:).
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Mulla on vähän niinkuin pointti tässä, että yksi parvi vielä tulee vähän isompia, eli kirsikkatetroja sitten jossain vaiheessa. Pieniä noin tai alle viisisenttisiä tetroja on nyt 23 ja niitäkin oli aie ostaa enempi ja monnisia on kahdeksan, sekä kolme ottoa. Minun silmiin tuo allas näyttää aika tyhjältä vielä. Mutta tuo sentti litraa kohti laskukaava näyttää, ettei mahdu. Toisaalta tuo on kumminkin puolimetriä korkea, niin luulen, ettei pohjakalojen osuudesta varmaan tarvi kauheasti välittää, koska uimatilaa on ylöskin päin reilusti. Kaikki kalat on rauhallisia, paitsi ruoka-aikana tietysti.
Lasketaanpa: mitat 110x50x50=275 Vesi ei kuitenkaan ole ihan ylös asti ja hiekkaakin on pohjalla. 40 sentin korkeudella litroja tulee vain 220, mutta voisin pinnankorkeutta nostaa vähän, niin saisin johonkin 250 litraan. Pitääkö koristeet, kasvit ja kannot vähentää vesilitroista? Tarkoitus oli ensin tuplata pienten tetrojen määrä, hankkia pari noitamonnia ja sitten vasta kymmenkunta kirsikkatetraa. Kaloista kertyy senttejä 11x5+12x4,5+8x7+3+3+2=55+54+56+8=173 eli nykyiset kalat vie 173 litraa vettä. En siis voikaan tuplata pienten tetrojen määrää, jos haluan kirskikkatetroja. 250-173=77 eli seitsemän kirsikkatetraa vain mahtuu, vaikka allas on käytännössä tyhjä! Näin sanoo pelkkä litrakaava, mutta sehän ei ole mikään ainoa sääntö. Mittaa on 110 senttiä, joten kirsikkatetralle mahtuu 10 kertaa oma mitta uimatilaa ja kalat on rauhallisia, eikä mitään pikaliippareita. Noitamonneja jos hommaan, niin luulen, ettei niistä muut välitä. En ole kyllä päättänyt sitä asiaa vielä. Mutta ilmeisesti en nykyisiä tetroja mustaneontetraa ja inkkaria saa tuplatuksi.
Näin sanoo pelkkä litrakaava, mutta sehän ei ole mikään ainoa sääntö. Mittaa on 110 senttiä, joten kirsikkatetralle mahtuu 10 kertaa oma mitta uimatilaa ja kalat on rauhallisia, eikä mitään pikaliippareita. Noitamonneja jos hommaan, niin luulen, ettei niistä muut välitä. En ole kyllä päättänyt sitä asiaa vielä. Mutta ilmeisesti en nykyisiä tetroja mustaneontetraa ja inkkaria saa tuplatuksi.