Kaikenlaisia aloittelijan mietteitä

[KimmoP]

Hei kaikki. Pitkään olen harkinnut jo hankkia kaloja kaveriksi. Tai oikeastaan jo vuosikymmeniä, mutta nyt jotenkin tuli ajatus toteuttaa pitkäaikainen haave. Joulun jälkeen on sopivasti aikaa touhuta. Tuossa oisi sopivasti tilaa jotain 80 senttiä pitkälle akvaariolle. Mitähän siinä olisi litroja? Varmaan vähän päälle sata. Oikeastaan motivaatio rekata tänne tuli, kun lueskelin näitä foorumeita tässä ja samalla keskustellessa voi tulla jotain uutta esille, mitä en ole hoksannutkaan tulla ajatelleeksi.

Mustaneontetra näyttää minun mielestä oikein kivalta. Ihastuin siihen ensisilmäyksellä. Vaikka se ei ole yhtä värikäs, kuin sukulaiset, niin kuitenkin siinä on jotain hillittyä charmia. Olin jo kerennytkin miettiä ihan niinkuin täällä neuvottiin, että se tärkein kala ensin ja sitten sen ympärille kavereita, jotka sopivat samanlaisiin olosuhteisiin. Ajattelin niin, että mustaneontetra olisi pääparvi ja pohjan lähelle tulisi jokin pienempi ja ehkä vähän toisentyyppinen parvi. Mietin tässä, että mikä olisi sopiva kaveri noille? Tämä vaikuttaa varmaan pohjan valintaan. Luin tuosta puhallushiekasta, että siitä saa mainion pohjan ja kerkesin jo kuvitella kaikenlaista, mutta sitten joku muu sanoi, että mätäni sinne hiekkaan kaikki ja pahanhajuisia kuplia nousi pintaan. Hmmh. Pienirakeinen sora voisi olla tietenkin oikein hyvä sekin, mutta kun luin, että monniset tykkäävät hiekasta. Mutta jos ne ei olekaan monnisia hiekkapohjalla, niin mitä ne olisivat? Haluaisin maantieteellisen teeman noin kutakuinkin, etelä-Amerikasta. Ei sentään ole pakko olla samasta joesta kaikkien. Noin kolme tai ehkä maksimissaan neljä lajia olisi ajatuksena. Riippuu niistä kaloista sitten.

Harmittavasti kaikki jännä näyttää olevan aina eri maanosasta, mitä olin ajatellut. Mitä eksoottisempi ja kiinnostavampi kasvi, niin sen varmemmin se on aasiasta tai afrikasta. Mutta enhän minä voi noille kaloille ihan väärän maailmankolkan ympäristöä laittaa. Sitten tulee itku kalalle, että väärän näköinen kukka täällä. Kalan viihtyvyyshän se on pääasia kuitenkin

Joo uuden akvaarion kypsyttelystä ja näistä asioista luinkin aika paljon. Se ei ole ongelma. Kyllä minä jaksan muutaman viikon odotella ja tarvittaessa pidempäänkin. Mikähän se mahtaa olla veden laatu Oulussa? Ajattelin vain sitä, että lieneekö isokin työ saada arvot kohdilleen?

[Platva]

Ehkä harkitset Amazonasin alueen kaloja? Jos et halua olla oikeaoppinen, voisit ottaa kasveja muualtakin?
Parvi mustaneontetroja, parvi monnisia (korkeintaan viisisenttiseksi kasvavia) ja Otocincluksia?
Tumma hiekkapohja, piiloja kivien ja risujen avulla?

[KimmoP]

Joo se oli ajatuksena. Otocinclus eli nuolimonni sanoo wikipedia. Kiitos vinkistä. Harkitsen kaikkia sopivia lajeja. Tuo kiekkokala näytti todella kauniilta. Jotenkin tyhmästi kuvittelin sen joksikin kolikon kokoiseksi, mutta olikin aika paljon isompi. Ei mahdu mulle valitettavasti. Pitääpä lukea lisää noista monnisista. Ne vaikuttavat kivoilta.

Joo en ihan vaaleaa hiekkaa ajatellut laittaa mustaneontetroille. Siksikin tuo puhallushiekka mietityttää, kun se näyttää aika vaalealta. Pienikokoinen tummahko sora, joka ei ole kuitenkaan aivan mustaa. Sellainen voisi olla. Taustaseinälle tulisi sellainen feikkikivi 3d jutska. Mielessä olen vähän hahmotellut ja paperillekin sitä sisustusta. Oikeaan laitaan iso juurakko ja pitkiä kasveja. Etureunaan matalia. Vasemmalle taakse jotain korkeaa ja kivisiä piilopaikkoja. Sopiva koriste johonkin kohtaan kaloille piiloksi. Mutta sijoittelu ei ole mikään lukkoon lyöty asia. Sitten kun sen ison käkkyrän saa käsiinsä pyöriteltäväksi, niin voi koko idea muuttua täysin. Onko ne juurakot käsitelty jotenkin? Ajattelin vain, että sieltä sitten mönkii joku kaamea elukka sisältä.

Sikäli en ole aivan ummikkona liikkeellä, että mulla on kyllä kavereita, joilla on paljonkin asiantuntemusta akvaarionhoidosta. Hätätapauksessa saan jonkun paikanpäälle katsomaan, jos jotain menee vikaan. En kyllä usko niin käyvän, kun lähden huolellisesti liikkeelle tässä hommassa.

[hippikala]

Oi että! Kylläpä kuulostaa mukavalta tuo projektisi! Etsipä käsiisi Markku Varjon kirjat Akvaariokalat ja Akvaariokasvit. Niistä on ihan huimasti apua suunnittelussa kun on vähän niinkuin kaikki samassa paketissa ja samanlaisilla symboleilla merkittynä. Helppo katsoa mitkä kaikki elävät sopivat samaan altaaseen. Molemmissa kirjoissa on muutenkin kaikenlaista mielenvirkistystä uudelleen aloittavalle. Suosittelen lämpimästi myös Nanoakvaariot-nimistä kirjaa. Vaikka satalitrainen on kaukana nanosta, tuosta kirjasta saa tosi hyviä vinkkejä siitä, miten toteuttaa iso allas pienessä koossa. Mittasuhteista ja sen semmoisesta. Inspiraatiota voi hakea vaikka täältä, ihan uudet voittajat http://showcase.aquatic-gardeners.org/2013/index0c.html tältä vuodelta!

Tykkään itsekin mustaneontetroista, niissä on jotain rauhallisella tavalla vaikuttavaa. Tsekkailepas kääpiökirjoahvenia. Niistä voisi löytyä joku altaaseen sopiva otus esim keltakääpiöahven. Juuri bongasin kaupassa tämän lajin värimallia opaali, todella vaikuttavan näköinen pikkukaveri, siis tämän tapainen http://img.fotocommunity.com/Aquaristik ... 121860.jpg . Miniamazoniin täydellinen asukas!

Juurakoissa ei kyllä pitäisi olla mitään salamatkustajia mukana. Mutta se on tosiaan totta, että kaikki suunnitelmat menevät uusiksi kun saa karahkan käteensä. Helpompi etsiä ensin silmää miellyttävä juurakko ja miettiä sitten, mitä kasveja laittaa ympärille.

[KimmoP]

Tosi nättejä nuo kirjoahvenet. Minua kyllä arvelutta noin pieni lämpötilamarginaali. Yhden asteen sisälläkö pitäisi onnistua pysymään? Panen kuitenkin kiinnostuslistan kärkeen nuo. Ehkä siinä vaiheessa, kun olen paremmin oppinut pitämään arvot kohdillaan. Tässä olen vähän niinkuin huonolla omallatunnolla koko päivän tuhlannut tähän, vaikka olisi hommiakin tehdä tällä tietokoneella. No pannaan se tämän lunssan piikkiin vaikka. Pitääpä kävästä kirjastossa lähipäivinä.

Tällä hetkellä nuo leopardimonniset näyttävät lupaavalta ehdokkaalta pohjakaloiksi. Pitää koettaa keksiä jostain tummahkoa hiekkaa. Haluan kuitenkin järkätä pikkukavereille mahdollisuuden toteuttaa luonnollisia puuhiaan.

Hienoja kuvia tuolla linkeissä. Ihankuin toisia vedenalaisia maailmoja. Amazonas ja jaguaarimiehet hmm... Sinnehän voisi panna jonkun inkatyylisen jaguaaripatsaan. Sellaisen, missä on kulmikkaat muodot sinne rähisemään.

[Siltsu]

Tervetuloa tänne pähkäilemään näitä juttuja! Mä niin tykkään noista biotooppijutuista, vaikka en ole itselleni sellaisia onnistunut luomaan. Noiden sun tetrojen innoittamana rupesn kuitenkin selvittelemään ensin pohjakaloja sulle (en oikein onnistunut) ja sittenhän se kääntyi siihen, että katselin parvikaloja omille plekoilleni! Kohta käy niin että mulla on kolmas allas!? Pidähän meidät ajan tasalla, on mielenkiintoista seurata tuollaista projektia...

[KimmoP]

Kiitos

Periaatteessa mulla ois tilaa tuossa jopa 120 senttiä pitkälle altaalle, mutta metrikin on jo ihan nokko. Joskushan tulee sekin päivä, kun pitää ehkä muuttaa. No en ole suunnittelemassa muuttoa, mutta eihän sitä voi tulevaisuutta aina ennustaa. Ihan pientä en kuitenkaan halua, että alle metrin ei tarvitsisi kovin paljoa olla. Omat jalat se tarvii, kun ei minulla ole sellaista sopivaa alustaa omasta takaa. Tai sitten sellainen, jolla on oma kaappi alla. Mutta eikös ne ole hirveän tyyriitä, vai onko? Nettikauppoja selaillessa olin huomaavinani aika ison hintahaitarin akvaarioiden välillä. Isompi on kalliimpi luonnollisesti. Mielummin kai se uusi saisi olla, kuin käytetty. Luin noita juttuja silikoonin vaihtamisesta ja kaikesta oudosta. Kuvittelin, että allas on ikuinen. Kaveri kertoi, että heillä oli 20 vuotiaasta akvaariosta yllättäen pohja päsähtänyt palasiksi ja kaikki kuoli. Se oli vain ollut olohuoneessa ja ilman varoitusta pohja hajosi. Olisiko sittenkin hankittava se umpipuinen pöytä? Mielummin laittaisin omilla jaloilla. Ei kai se itse lasilevy kuitenkaan pöytää vasten lepää, vaan ne raamit. Miksihän se pohjakin on lasia? Suodattimet ja muut systeemit ja hässäkät saisivat olla varmaan ulkoisia ja irrotettavia.

Kynäkalat vaikutti kanssa kivoilta. No ei kaikkea yhdellä kertaa. Sitten tulevaisuudessa vuoden ja parin päästä on taas viisaampi olo varmaan. Nyt on kuitenkin jo kaksi lajia suurinpiirtein tutkailtuna. Onko tämä hiekka http://www.akvaarioon.fi/Akvaariohiekka-04-08-mm-25-kg teidän mielestä tummaa vai vaaleaa? Mitenhän se kalojen mielestä? Mustaa tai värjättyä en kuitenkaan laita.

[kalaton1]

Mä näen jo silmissäni karttulehdet, vesimiekat ja papukaijalehdet juurakoineen. Mustaneontetra on yksinkertaisuudessaan viehättävän oloinen kala.
Itse olen suht aloittelija, ja karsastin myöskin käytettyjä altaita. Mutta rohkenin kun vastaan tuli pilkkahintaan hyväkuntoinen allas.
Oma käytetty on kokolasiallas jossa ei ole kehyksiä edes alareunassa, joten akvaario makaa retkipatjan ja täyspuisen pöydän alla lasi suoraan kantopinnalla, en keksi kuinka tuo voisi hajota pohjasta.
Silikonien vaihdosta on mielipiteitä paljon, jotkut vaihtaa useammin ja jotkut uskoo että vesivahingon vaara on suurempi juuri itsevaihdetuissa silikoneissa.
Mun mielestä hiekkapohja on helpompi pitää puhtaana, soraan tuppaa kerääntyy kaikenlaista. Hiekan päältä on helppoa kevyesti lapota roskat. Kannattaa hankkia kierteisiä pohjan hoitajaksi, jo itsessään monnisetkin hoitaa pohjaa jonkin verran tonkimalla. Jotkut myös hoitaa hiekkapohjaa möyhentämällä sitä aika ajoin.

[KimmoP]

Mitähän minä olen lukenu? Mitä lie, mutta hyviä oli nuo suositellut kirjat ja älysin senkin, että tuo pieni kirjoahvenhan onkin aivan loistava kala. Mutta hätyyttääkö se sitten monnisia, niinkuin jossain sanottiin? Kaksihan niitä pitää olla, että saavat laittaa pesää ja noin. Mutta kun ostaa parin, niin onko siinä riski, että ne ovat lähisukulaisia? Leopardimonnisia ajattelin. Ne on tosi nättejä, vaikka helmimonninenkin varmaan menee, jos en leopardeja löydä. Sama koskee muitakin kaloja. Eli haluaisin, että ne kaikki eivät olisi sisaruksia. Näinhän siinä kai tuppaa käymään, jos ostaa parven uusia poikasia. Samoilta vanhemmilta samat syntyneet. Jos ostaa pikku satseina, niin olisiko siinä konsti?

Luin myös toisesta ketjusta, että porukka on kahta mieltä karanteenialtaasta. Kirja suositteli myös sitä, mutta minulle tuli tässä mietiskellessä sellainen olo, että se karanteeniallas pitäisi olla käytössä koko ajan. Joku ötökkä saisi asustaa siinäkin pitämässä paikat kunnossa. Olisi hirmu kätevää siirtää poikasia pikkualtaaseen. Olisiko sukaravuista tai vastaavista talkkariksi?

Hyviä vinkkejä kasveista. Siitä myöhemmin lisää.

[aquafish]

Voit pitää karanteenialtaassa vaikka jotain pieniä rapuja, jotta allas ei seiso ihan tyhjillään. Karanteeni/poikasallashan kannattaa olla koko ajan käynnissä, koska olisi hyvin epäkäytännöllistä sammuttaa se välillä ja kypsyttää uudelleen. Todella kivalta kuulostaa tuo projektisi, tsemppiä sen kanssa!

[KimmoP]

Mietiskelin tässä ja tuli mieleen jotain tällaista. Että jos sillä feikkikivellä tekee penkereen reunan ja se pengerhän saa olla ihan reilun kokoinen, että näyttää hyvältä, niin siitähän seuraa se, että penkereen hiekkakerros on paksu. No jos paksu hiekkakerros on herkempi eitoivotuille tapahtumille siellä hiekassa, niin jaksaako ne kotiloiset kovin syvästä sitten möyhiä? Ajattelin penkereen päälle istuttaa tiheästi kasvillisuuttakin vielä. Tuleekohan sieltä sitten oikea jännä yllätys tulevaisuudessa? Ajatus tuosta ajautui salaojittamiseen. Onko se aivan hullu ajatus upottaa jotain reijitettyä putkea salaojaksi hiekan sisään sinne paksummalle alueelle?

[TiinaM]

Tuohon en osaa sanoa, mut karanteenauksesta sen verran ettei karanteenialtaassa pidetä kokoaikaa asukkaita tai edes vettä. Tarkoitus on kotiuttaa kalat täysin "uuteen akvaan". Toki lisätään esim. biedigest-ampulleista typpibakut (myös muu toimiva valmiste käy), mutta ei niin että käynnissä olevasta altaasta otetaan kantoa, kasvia tms. Aina purkista/ampullista ne bakut. Viikko-kaksi seurataan kaloja ja tarvittaessa lääkitään. Tämän jälkeen aletaan pikkuhiljaa lisäilemään tulevan altaan vettä karanteenialtaaseen (eli totutetaan kaloja toisen altaan bakuihin). Viikko lisäillään vettä ja seurataan kaloja. Ja taas tarvittaessa lääkitys. Jos ei ongelmia niin sitten siirretään karanteenialtaan vettä pääaltaaseen eli totutetaan vanhatkin kalat uusien bakuihin.
Jos pääakvasta lisätään heti alussa jotain (kanto, hiekkaa yms) niin mahdollisesti siirrosta stressaantuneet kalat sairastuvat "erilaisten" bakujen takia.
Kun karanteeni on saatu ohi ja kalat pääaltaaseen niin allas tyhjennetään. Kuumalla vedellä huuhtelu tai ihan Virkon S toimii desinfioimiseen. Sit allas säilöön uutta kertaa odottamaan

[KimmoP]

Kiitoksia vinkeistä.

Nyt on allas ja romppeet. Varmaan se tästä pikkuhiljaa lähtee etenemään. Raaviskelen vanhoja hiekkoja pois. Käytetyn ostin, mutta vaikuttaa hyväkuntoiselta. Ei tarvinnu tyytyä vähempään, kuin mitä uskalsin toivoa. Tämä on 110cm pitkä ja puolimetriä korkea ja syvä. Olisin tyytynyt metriseen, mutta kivempi näin. Nyt se täyttää suunnilleen sille varatun paikan kokonaan.

On ääkkäset lasit. Mitenhän ne kannattaa pestä? Saippua on kait pahasta.

[ÄmHoo]

Partakoneen terä, Handy, ihmesieni, etikka ja sooda.

[KimmoP]

Etikkaa mulla on. Partakone toimii sähköllä. Tuolla ui mielikuvituskaloja nyt. Hyvin tuntuvat viihtyvän.

[KimmoP]

Kaivelin noita romppeita, että mitä kaikkea sitä tuliki ostettua. Kamalasti laitteita, missä on sähköjohto ja letkuja. Vesi+sähkö on aina minun mielikuvissa vähän paha yhtälö. No kaippa ne on riittävän eristettyjä. Yhenki letkun päässä on sellainen sokeripalan näköinen palikka. No on tuossa ohjekirjojakin mukana. Pitänee alkaa lukuhommille.

Akvaario haisi kummalliselle, mutta kun sain hiekanjämät pois ja lasit kirkkaaksi, niin hajukin lähti. Pari kantoa tuli mukana. Niissä on se sama haisu, mutta panin ne kuumaan vesiämpäriin likoamaan, jospa se auttaisi. Tuossa oli tosiaan partakoneenterä pitkän varren nokassa. Sillä lähti hyvin. Ihankuin auton ikkunarapa. En tiedä minkä merkkinen allas, mutta vaikuttaa tukevalta. Vankka alumiinikehikko tukee laseja ja silikoonit tuntuvat tiiviiltä. Pitänee täyttää se hissukseen ja katsoa, ettei valskaa mistään, mutta tuskinpa vain. Ehkä täytän vain osittain ja tyhjennän taasen. En tullut kysyneeksi entiseltä omistajalta, että mikä sen akvaarion lopetti. Voikohan noissa vanhoissa hiekoissa olla jotain kenkkua? Hiekat on nyt pussissa, mutta mietin vain, että onko parempi laittaa kokonaan uudet, vai nuo vanhat?

[Taika-Jim]

Se haju on varmastikin akvaarion ominaishaju. Varsinkin tyhjänä se haju hyppää niin sanotusti nenään. Toiminnassakin olevalla akvaarioilla on tietty haju. Kannot erityisesti haiskahtavat, kun ovat kuivilla.

Itse käyttäisin sen mukana tulleen hiekan. Ehkäpä suuremmat moskat huuhtaisisin siitä pois, mutta ei mitään tehopesua. Siellä hiekassa on kuitenkin hyvä bakteerikanta, jolla saat akvaarion nopeasti käyntiin.

Se sokeripala on oletettavasti ilmapumpun suutinkivi. Veden alla ja pumpun ollessa päällä siitä tulee ilmakuplia.

[KimmoP]

Mandrage Magician Joo luonnollisesti biologinen systeemi tuottaa ominaishajua. Se vain tuntui niin voimakkaalta, kun olin tuolla altaassa päällään. Panin kannot kuumaan veteen vähäksi aikaa ja sitten harjasin niistä vanhat kuonat pois, niin se hajukin muuttui hillitymmäksi. Varmaan vanhat levät siinä happani. Ilmapumppu on aikamoinen hurinakone. Voipi olla, että käytän sitä vain, jos todella tarvitaan.

Voi voi. Minun piti hissukseen tässä vuen vaihteen jälkeen laitella, mutta nyt jotenki en maltakaan. Jospa huuhtasis ne hiekat ja täyttäis koko altaan heti jo. Pitää kuitenkin lukea tylsä pumppumanuaali. Se on tuollainen Fluval 304 ulkopumppu. Ilmeisesti hyvä.

[KimmoP]

Kyllä tuo tuntuu tosi voimakkaalta tuo haju. Eilen illalla melkein silmiä kirvelsi. Vein ne kannot takaisin vessaan vesiämpäriin. Tuntui, että ne oli se pahin ja nippu haaveja. Huuhtelin hiekat ja lapoin akvaarioon, mutta en älynny, että pumpussa oli ihan entiset nuo suodattimet. Opettelin illasta tuon pumpun. Ensin se vaikutti kauhean monimutkaiselta, mutta olikin lopulta aika simppeli laite. Huomaan ettei se ole tämän foorumin käyttäjien suosiossa, mutta jos tuo toimii ja työnsä tekee, niin enköhän minä pärjää. Lisäksi tuossa on pari kappaletta Eheim-merkkisiä pienempiä pumppuja. Isossa pumpussakin oli vähän sellainen likakaivo fiilis, kun avasin. Huuhtelin nuo nappulatkin. Nämä laitteet ja akvaariohan olivat olleet muutaman kuukauden käyttämättömänä. Olisin täyttänyt altaan jo eilen, mutta hurautetaan sitten tänään vesi kiertämään.

On monenlaisia kypsytyksiä. Ajattelin kokeilla tuota tapaa, missä kasvit pannaan suurinpiirtein heti alussa ja sitten aletaan hoitamaan bakteereita kuntoon. Jostakin syystä se tuntuu mielekkäimmältä. Varjon kirjassa neuvottiin, että voi kalanruokaa antaa bakteereille. Vesitestitkin ostan samalla kertaa.

Vinkki ihmisille. Jos myytte vanhoja kamoja, niin kantsii mainita ostajalle, jos hiekan seassa on kiviä. Huolettomasti kippasin hiekat akvaarioon, mutta oli onnea matkassa, että kivet putosivat hiekkakasan päälle, eivätkä lasille.

[KimmoP]

No voihan kökkö! En muistanu ostaa sitä kalanruokaa pasiliskoille. Kävin kaupasta uudet suodattimen vaahtomuovit. Entiset oli jo loppuunajetut. Täytin altaan vedellä ja pienen ihmettelyn jälkeen tuo pumppukin lähti käyntiin. Tämän foorumin ansiosta tiesin, että tuon mallin käynnistyksessä on ihmisillä ollut vaikeuksia. Jännä homma, mitenkä tuollaiseen pieneen pönttöön menee isompia ämpärillisiä vettä, kuin se ite. Pumpun tiivisteestä tihkuu vähän ja on ehkä ihan himpun verran liian äänekäs. Ottoletkusta kaatelin vettä kunnes se pulautteli poistopuolelta. Sitten vain johto paikoilleen, eikä tarvinnut sitä käsipumppausta ollenkaan. Nostan ehkä ämpäriin tuon pumpun ja kietasen vaikka pyyhkeen ympärille. Pitää seurata vähän, että kuinka pahasti se vuotaa.

Niin tosiaan ostin niitä bakteereita kaupasta sitten kuitenkin, kun en voi tietää miten tuossa hiekassa ollaan elossa. Mitähän muuta ne söis? Nyt mulla ei ole kalanruokaa, eikä sarviakaan. Eiliset ranskikset ja sinappia...

Paikallisessa kaupassa ei ollu niitä 3d kivitaustoja. No nyt mulla on jo vesikin tuossa.

[KimmoP]

Verimatoja namm.

Otin tuon ulkosuodattimen pois, kun se vuotaa ja on äänekäs. Mulle on tulossa jouluna ihmis- ja kissavieraita, jotka nukkuvat tässä akvaariohuoneessa. Tuo Eheim sisäsuodatin on miellyttävän hiljainen.

Ostin tästä läheltä kalanruokaa, minkä olin unohtanut. Kukaan ei ole osannut kertoa, paljonko kalanruokaa bakteerit syö. Neuvo oli, että ihan vähän. No parikymmentä hiutaletta on minun mielestä aika vähän. Tyhjensin kuusi kapselia tuohon altaaseen. Saapas nähä, miten se tilanne etenee. Nyt tuolla on tuollaisia vaaleita hahtuvapalleroita, joista irtoaa nöftää. Niin se eläinkaupan täti meinasi, että viikossa saa kalat tuoda. Meinaan kyllä seurata tilannetta vähän pidempään ensin. Ostan loppuviikosta niitä vesimiekkoja. Karttulehteä ei niillä ollut. No sitä myöhemmin sitten. Helmimonniset oli sairaan kalliita, eikä niitä ollut kaupassa. Monenlaisia muita monnisia oli. Ehkä minun kannattaa ostaa monniset ekana ja sitten vasta ne tetrat, vai olisiko parempi toisinpäin? Tuntuis että pohjakalat ensin ja sitten vasta keski/pintaparvi. Katellaan nyt rauhassa nuo vesiarvot ja kuinka lämmitin lämmittää. 22-23 astetta ilman lämppäriä.

Näyttää ihan lääkekapseleilta nuo bakteerijutskat. Mitähän käy, jos niitä nielis?

[Taika-Jim]

Verimatoja namm.
Näyttää ihan lääkekapseleilta nuo bakteerijutskat. Mitähän käy, jos niitä nielis?

Suolisto saa hyvä bakteerikannan

Kannattaa tarkistaa siitä ulkosuodattimesta tiivisteet sekä sen, että se on täytetty oikein ja moottorikoppa lukittautuu paikalleen kunnolla. Jos suodatimassakorit ovat liian täynnä tai huonosti aseteltu ei moottorikoppa välttämättä enää lukittaudu tiiviisti paikalleen. Jos kaikki edellä mainitut asiat ovat kunnossa ei suodatin vuoda.

[Sisso]

Hei KimmoP! Näitä sun mietteitäsi on ollut hauska lukea ja jotenkin mukavaa miten leppoisasti suhtaudut hommaan!

Mutta piti nyt kommentoida hiukan kuitenkin. Ilmeisesti ostit bakumapulleja? Jos, niin niiden kanssa on tarkoitus tuoda kalat heti. Ei tietenkään montaa, mutta muutamia, joita sitten ruokitaan pikkuhiljaa ruokintamääriä lisäten. Ikävän usein noiden kanssa on menty mehtään kun aloitettu ampullien kanssa kypsytys pitkän kaavan mukaan eli odotellen jotain. Se on tarpeetonta ja ne on nimenomaan suunniteltu niin, että kalat tuodaan heti. Hei, pska on parasta ruokaa! Ampulli+kalat-menetelmällä kannattaa toki seurata ammoniumin/ammoniakin, nitriitin ja nitraatin kehittymistä, jos ruokinta on liian rajua, paukahtaa jotain/kaikkia kolmesta ekaksi mainitusta ja silloin täytyy vaihtaa vettä ja pakittaa hiukan ruokinnan kanssa. Kun lisää bakuja, ei vettä kandee vaihtaa pariin päivään, se aika menee bakusilla kiinnittymiseen, sen jälkeen vettä voi vaihtaa "määrättömästi". Toki vettä täytyy vaihtaa siinäkin tapauksessa, että on lisännyt ampulleja alta 2vrk ja kaloilla on ongelmia. Sitten vaan uutta ampullia perään. Parhaassa tapauksessa ampullien kanssa ei tule lainkaan nitriittiä, huonomassa hiukan, mutta yleensä nitraatin ilmestymiseen menee 2-3 viikkoa, joskus vähemmänkin. Yleensä homma toimii pomminvarmasti niin, että lisää ampullit ja vaihtaa vettä joka tapauksessa 2-3 vrk kuluttua reilusti ja vaihtelee vettä alkuunsa muutenkin tihennetysti ja vähän liiotellen vaikka testit näyttää hyviltä. Alkuunsa akvassa tapahtuu monenlaista kypsymistä, myös sellaista mitä me ei mittailla tai mille testit ei reagoi, tämä kaikki on kaloille aina vähän koettelemus ja raikas vesi auttaa kaloja. Kun jaksaa vaihtaa vettä 2-3 viikkoa vähän tihennetysti, sitten voi harventaa siihen itselle sopivaan tahtiin ja sen jälkeen asiat rullaakin mukavasti, voilà. Kun tuo lisää kaloja, voi lisätä bakuja, mutta ihan yhtä hyvin voi vähän nuukailla ruoan kanssa (jotta kuormitus ei yhtäkkiä lisännyt tarpeettoman paljon) ja/tai vaihtaa vettä taas vähän tiheämmin.

Monniset on ihan hyvä valinta tuoda akvaan ekana, ei jää pohale ruokaa varmasti pilaantumaan (mitä mä sanoin tuolla ^ pskasta?) mutta kannattaa valita laji, joka ei kovin herkkänä pidetty. Akva on ekat kuukaudet enemmän tai vähemmän epästabiili laitos ja valitettavan usein herkät lajit reagoi kaikenlaisiin heilahteluihin heittämällä lusikan kehään. Kannattaa vähän nyt seurailla mihin vesiarvot asettuvat ja valita lajeja sen mukaan. Pääsee kaikkein helpoimmalla, sinä ja kalat. Suomessa sanotaan olevan pehmeä vesi, näin useimmiten onkin, mutta ei suinkaan aina! Esimerkiksi monet vesilaitokset lisää veteen kalkkia pHn nostamiseksi, sen jälkeen vesi välttämättä olekkaan enää kovin pehmeää. Tai lipeää, kuten meillä.

Onnea matkaan!

[KimmoP]

Kiitoksia ohjeista.

Tämä on Bactozym nimistä tuotetta. Ajattelin ostaa kasveja muutaman päivän päästä, kun se lupasi lauhtuvaa. Muuten olisin ostanut heti, mutta pakkasen takia lykkäsin. Nyt näyttää -7 astetta, että kaippa se lauhtuu.

Kasvien jälkeen tsekkaan vesiarvot taas ja harkinnan mukaan hommaan kaloja. Eilen huvikseen kokeilin liuskaa. Ph näyttää keltaista, joka on purkin mukaan noin 6,4. Monnisilla kirjan mukaan olisi 6-7,5 sopivasti. Sille ei liene tarvi tehä mitään. Ehkä vähän oranssimpi ei haittaisi. Tarkistin netistä ja täkäläinen vesilaitos ei lisää klooria veteen. GH en tiedä vielä, mitä tarkoittaa. Se on vaaleanruskea ja saisi olla ilmeisesti vähän tummempi. KH vihreä ja purkki sanoo ok. Bakteerit ei tietenkään näyttäneet vielä mitään. Mittaan huomenna taas ja luen illemmasta lisää tuota kirjaa. Tässä liuskassa on kuusi erilaista indikaattoria.

edit. Ainiin tarviikohan tuota aquasafea oikeasti?

[Sisso]

Tämä on Bactozym nimistä tuotetta.

Ajattelin ostaa kasveja muutaman päivän päästä, kun se lupasi lauhtuvaa. Muuten olisin ostanut heti, mutta pakkasen takia lykkäsin. Nyt näyttää -7 astetta, että kaippa se lauhtuu.

edit. Ainiin tarviikohan tuota aquasafea oikeasti?

Ach so, Bactozym tarjoaa bakuille kiinnitysalustaa, ehkä ravintoakin. Njaa, siitä ja sen tarpeellisuudesta ollaan montaa mieltä, mutta meni jo. Bakuampulleilla saa akvan heti kaloille kypsäksi.

Talvella kasveja voi kuskata styroksipaksissa, jossa on vaikkapa pullo lämmintä vettä.

Aquasafe antaa kaloille hyvän limakalvosuojan, mutta onko se sitten tarpeen, on eri juttu. Ehkäpä nyt alkuunsa voi olla ihan OK lisä, myöhemmin tuskin tarviit sitä, kun ei klooriakaan ole. Suomessa harvemmin muutenkaan klooria on määriä, joista on haittaa. Jos aine kuitenkin innostaa, halvempi vastaava vaihtoehto on JBLn Biotopol.

Kannattaa hommata tippaph-testi. GH on kokonaiskovuus (vaikka oikeasti se mittaa vain kalsium- ja magnesiumsuoloja siinä missä akvan vedessä on paljon muitakin suoloja, joten sana kokonaiskovuus on vähän väärä käsite) eli kansan suussa=veden kovuus, kun KH puolestaan on alkaliniteetti ja mittaa (bi)karbonaatteja. KH on karkeasti ottaen kaloille ja kasveille yksi lysti, paitsi jos on korkea. pHlla ei ole mitään tekoa veden kovuuden kanssa, vaan happamuuden, vaikka usein virheellisesti kuvitellaan että alhainen pH=pehmeä vesi. Usein näin onkin, mutta ei aina. pHlla ei ole kaloille juuri mitään merkitystä, ellei mennä ihan äärimmäisyyksiin. Yleensä vesilaitoksen raportti antaa hyvää suuntaa siitä millaisen veden kanssa ollaan tekemisissä, kovan tahi pehmeän. Jos teillä tulee kunnallinen vesi, tuo tippatestin antama pH 6,4 kuulostaa kovin alhaiselta, koska yleensä pHta nostetaan kipsillä tai lipeällä korroosion estämiseksi ylöspäin 7>. pH voi tippua akvassa alaspäin, yleensä tosin vasta hiilidioksidin happamoittavan vaikutuksen jälkeen. Toisaalta usein pH nousee hanasta laskun jälkeen hiilidioksidin haihduttua siitä. Jos vetesi on pehmeää (-keskikovaa), kaikki yleisimmät myynnissä olevat kala- ja kasvilajit todennäköisesti menestyvät siinä hyvin niin kauan kun vesi vaan on riittävän puhdasta. Jos laji on kotoisin kovin pehmestä vedestä, voi kuteminen epäonnistua liian kovassa vedessä vaikka laji muuten kukoistasikin. Kutu voi olla herkkää veden laadulle, nääs. Selvästi kovan veden lajit sitten hyötyvätkin veden kovettamisesta, mutta niitä ilmeisesti ei ole suunnitelmissa?