Epätoivo valtaa akvaarion kanssa..

[Wilma^]

Jo alkusyksyllä vaivaamaan alkanut leväongelma on mennyt vain huonompaan suuntaan. Tässä tietoja akvaariostani, jos joku osaisi kertoa joitain epäkohtia, josta levän kasvu ja kasvien huono kunto voisi johtua.

Akvaarioni on tilavuudeltaan 140 litrainen ja siinä on sorapohja. Veden lämpötila on 24-26 paikkeilla (lämpömittarini näyttää arvot vähän epämääräisesti, mutta tarpeeksi suuntaa-antavasti kuitenkin). Valaistuksena siinä on kaksi 30W loisteputkea, edessä daylight brilliant ja takana plant colour. Valaistus on ajastimella ja päällä 10h/vrk.
Akvaariossa on yksi sisäsuodatin, FLUVAL3plus. Vaihdan vedestä 1/3 kerran viikossa ja käytän lisättävään veteen sera aquatania.

Vesiarvot liusketestillä:
Cl2 0-0,8
pH 6,4
KH 6
GH >4 d
NO2 0
NO3 25

Kalastoon kuuluu helmirihmapariskunta, 13 neontetran parvi, 2 partaimumonnia, 2 piikkisilmää ja raitanuoliainen. Ruokin kalat kerran päivässä ja välillä pidän paastopäiviä. Kasveja on tällä hetkellä vain vedensuosikkia, intianvesitähdikkiä (levän takia olen haalinut nämä nopeakasvuiset kasvit), melalehteä, anubiasta ja pienet luirut säästämääni rasvalehteä.

LEväongelman alkaessa vähensin valaistusaikaa 12 tunnista kymmeneen, ja taaempi loisteputki on vaihdettu tämän syksyn aikana. Ostin vedensuosikkia ja lopetin nestemäisen kasviravinteen käytön. Tällä hetkellä laitan silloin tällöin ravinnetableteita kasvien juurille.

Tässä muutama kuva huonovointisista kasveista:
file:///C:/Users/Juho/Desktop/akvaariojuttu/IMG_0005_.jpg aiemmin niin kaunis vedensuosikki on saanut ikävän leväharson ylleen
file:///C:/Users/Juho/Desktop/akvaariojuttu/IMG_0006.JPG viher/sinilevää (?) rasvalehdellä ja lehdetöntä runkoa...
file:///C:/Users/Juho/Desktop/akvaariojuttu/IMG_0007.JPG intianvesitähdikin latva on hyvän näköinen, mutta alemmas jäävät lehdet keräävät levää, käpertyvät ja haurastuvat pois
file:///C:/Users/Juho/Desktop/akvaariojuttu/IMG_0011.JPG anubiaskin on kaukana kauniista

Erään liikkeen myydä ehdotti nestemäistä hiililannoitetta ja epäili, että intianvesitähdikin käpertyneiden lehtien johtuvan valonpuutteesta, mutta omasta mielestäni akvaario on vähän turhankin kirkkaasti valaistu (verrattuna joidenkin kauniisiin "hämyvalo" akvaarioihin).

Ei ole kovasti silmäniloa ja ihailtavaa.. Vähän kaihdan noita 10 vrk valot pois -metodeja ja lemmikkiliikkeissä myytäviä levämyrkkyjä, mutta kohta olen valmis mihin vain

[Wilma^]

hmm näkyyköhän nuo linkit teille..

[Zansku]

Ei näy nuo linkit, lataa kuvat viestiisi tuolta viestinkirjoitusikkunan liitetiedostot -välilehden kautta.

Kyllä sulla ihan kohtuullisesti valoa tossa on, noita putkia en tunne, että osaisin niistä mitään sanoa.

Levää tulee kun kasvit ei voi parhaalla mahdolliseslla tavalla. Ota nyt ainakin ensin ihan suoraan takaisin käyttöön se nestemäinen kasviravinne. Panosta muutenkin nyt kasvien lannoittamiseen. Levät lähtee kyllä, kun kasvit voivat hyvin. Miksi ylipäätään lopetit sen
nestemäisen lannoitteen käytön (ja mitä se oli)? Nestemäisen hiilen (esim. EasyCarbo) käyttöönotto voisi olla hyväksi tilanteessasi.

Kerrohan vielä, kuinka kauan akvaariosi on ollut toiminnassa? Tuoreeseen akvaarioon kuuluukin erilaiset levävaiheet, jotka menevät kyllä omillaan ohi, kunhan kasvien hyvinvoinnista vaan huolehditaan.

Ja luehan tuolta kasvipuolelta Sisson kirjoittamia juttuja, mm.
http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=199603

Sori vähän pikainen ja kiireessä kirjailtu viesti.

[TiinaM]

Ei näy linkit, mutta kokeiles vaikka kuvailla levää. Täältäkin löytyy jo paljon ketjuja leväongelmista ja niiden hoidosta...
http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=25&t=199603 Tämä on ainakin hyvä lukea alkuun

[partanen]

Itsellä oli sama ongelma ja samat valaisimet. Ongelma vissiin oikeasti alkoi vasta kun laitoin päivänvalo putken vanhemman kuluneen normi bright whiten tilalle. Kuukausi aiemmin laitoin kasviputken uuden myös. Sitten tähän perään antibioottikuuri kaloille vielä niin avot, joha pölähti.

Ongelma itsellä ratkesi niin itsellä että syötin survareita pelkästään kaloille, otin kasvivalon pois kokonaan päältä sekä vaihdoin 70% vedestä ja säädin tuon ainokaisen putken sitten posottamaan aamu 07:00 - 11:00 ja 16:00 - 20:00. Tämän jälkeen leväongelma loppui, ei enään ole vaivannut (toivon mukaan ei tulekkaan). Oli vaaleaa höttöä mutta valkoisessa ämpärissä selkeästi vihertävää, vissiin keijulevää?.

Itse myös samalla lopetin kasviravinteiden käytön mutta easycarboa lisäsin enempi koska akvaariossa on nyt todella paljon kasveja.

[Wilma^]

Nestemäinen ravinne on Sera Florenaa. Erään liikkeen myyjä neuvoi lopettamaan ravinteen käytön ja vähentämään tuota valaistusaikaa. Eli tuota sera florenaa voi käyttää samaan aikaan tuon easy carbon kanssa? Täytyykin vilaista noita laittamianne linkkejä..

Pahoittelen huonolaatuisia kuvia

[Wilma^]

Ja tässä vielä tämä viimeinen kuva..

[Wilma^]

Niin ja akvaario on ollut pystyssä kohta 10 vuotta.

[JG]

Mun neuvo sulle on se että alat vaihtaan vettä selkeesti reippaamin. Tiedän että useissa kirjoissa neuvotaan vaihtamaan 1/3 tai korkeintaan puolet. Itse olen jo pitkät ajat suorittanut tuollaisia 70- 80 % vedenvaihtoja, ja kohtauukivasti on mennyt. Sitten noi liuskatestit... joopajoo on kyllä todella suuntaa antavaa ja suoraan sieltä mihin aurinko ei paista. Voitin yhdestä akvaariokisasta tuollaisen liuskatestin, mutta eihän tuollaisilla tarkkuksilla tee mitään. Suosittelen hankkimaan sellaisen nitraatitestin jonka tarkkkuus on paljon parempi. Tällaisia ovat esim. Seran, Tetran, JBL:n tai vaikkapa Salifertin varsinaiset nitraattitestit. Sitten alat vaihtaan vettä niin pajon että kuormitus alkaa pysymään tasolla 5-10 mg/l. 25 mg/l on liikaa.

[Kana +-yksipantteri]

Mun neuvo sulle on se että alat vaihtaan vettä selkeesti reippaamin. Tiedän että useissa kirjoissa neuvotaan vaihtamaan 1/3 tai korkeintaan puolet. Itse olen jo pitkät ajat suorittanut tuollaisia 70- 80 % vedenvaihtoja, ja kohtauukivasti on mennyt. Sitten noi liuskatestit... joopajoo on kyllä todella suuntaa antavaa ja suoraan sieltä mihin aurinko ei paista. Voitin yhdestä akvaariokisasta tuollaisen liuskatestin, mutta eihän tuollaisilla tarkkuksilla tee mitään. Suosittelen hankkimaan sellaisen nitraatitestin jonka tarkkkuus on paljon parempi. Tällaisia ovat esim. Seran, Tetran, JBL:n tai vaikkapa Salifertin varsinaiset nitraattitestit. Sitten alat vaihtaan vettä niin pajon että kuormitus alkaa pysymään tasolla 5-10 mg/l. 25 mg/l on liikaa.

Juuri näin.

[JG]

Katsoin vielä noita testien tarkkuuksia, etten puhu puuta heinää sulle. Tetran pykälät näyttää menevän 0-12,5-25-50 jne mikä ei ole kovinkaan paljon parempi kuin se liuska. Seralla joka itellä on joskus ollut on ihan hyvä tarkkuus pykälillä 0-5-10-20 jne. JBL:llä näyttäisi myös lähtevän asteikko viidestä. Nykyään mittaan enää harvoin ja silloin Salifertin testillä joka on ylivoimaisesti tarkin, joskin ehkä hankalimmin tulkittava värikartta. Lähtee arvosta 0.2mg/l.

[Kris]

Vierastan näitä ohjeita massiivisista vedenvaihdoista. Yksi on ainakin varmaa: sillä tavoin altistat kalasi jatkuville vesiarvojen heittelyille, klooriamiinille ja nykyisin ainakin Helsingissä myös nitriitille. Voi siis kysyä kumpi on pienempi paha, jotkin levät vai tämä edellä kuvattu, josta kalat eivät pitkän päälle tykkää. Ennemminkin miettisin vielä kahteen tai kolmeen kertaan mikä muuttui akvaariossasi kun tämä alkoi. Kalakantasi ei ole ihan pieni, mutta ei posketonkaan. Se siis tuskin selittää. Niitä valoja epäilisin. Mitäs jos kokeilisit jonkin aikaa valotaukoa päivällä, siis esim. valot päällä 5 h, pois 2 h ja taas päällä 5 h. Sen muistan joillakin auttaneen.

[Sisso]

Niin kauanko tuollaisia ongelmia on ollut? Onko kasvit joskus kasvaneet hyvin ja akva ollut levätön?

Yksi on ihan varma: vedenvaihdoilla ei paranneta noiden kasvien ongelmia. Nitraatti on toki hiukan ylhäällä ja pyrkisin alemmas sen kanssa, esim kymppiin, mutta ei silläkään ole tekoa kuvien ongelmien kanssa sinällään. Vettä voi vaihtaa surutta niin paljon kun lystää mikäli se tehdään säännöllisesti eikä akvan vesiarvoja muokata keinotekoisesti. Jos, niin tämä pitää tietysti huomioida vaihdoissa ja tehdä oikeat korjaukset. Puhtaan veden hyödyt ovat paaaaljon suuremmat kuin pienet max yhden asteen heittelyt vesiarvoissa. Tämä kuitenkin edellyttää että vesi vaihtuu sut tiuhaan esim kerran viiikossa jolloin vesi ei ehdi akvassa muuttumaan merkittävästi. Täytyy aina muistaa, että viikko on melko lyhyt aika ja koska vedestä vaihdetaan vain osa, hanaveden pieni ero akvan vedestä ei pääse arvoja yleensä paljoa heiluttelemaan. Lisäksi pitää huomioida, ettei hanavedessä ole kasveille oikein mitään, ravinteita pitää lisätä tarpeen mukaan ja kasveille on aina parasta että niillä on käytössään ----kaikkea---riittävästi----aina. Se, että välillä lannoitetaaan ja välillä ei, on niille pahasta ja altistaa leville. Isot vedenvaihdot eivät ole mikään synonymi vesi- tai leväongelmille kun homma tehdään oikein. Seachem Prime-vedenparannusaine sitoo kloorin, kloramiinin sekä nitriitin joten eivät nuokaan ole mikään ongelma.

Jos altaaseen ei lisätä hiilidioksidia missään muodossa, on kasveille edullisin tilanne jossa vedenvaihdot pidetään mahdollisimman vähäisinä. Vaihtoveden mukana tulee aina hiilidioksidia, jota kasvit eivät kykene käyttämään. Hiilidoksidin käyttöön osallistuu rubisco-niminen entyymi ja jos kasvit eivät ole olleet tekemisissä hiilidioksidin kanssa, niiltä puuttuu tämä entsyymi tarpeettomana http://fi.wikipedia.org/wiki/Rubisco. Sen sijaan levät pystyvät käyttämään hiilidioksidin aina. Ei-Co2-lisätyssä akvassa kannattaa siis pitää vedenvaihdot niin vähäisinä kuin mahdolista, mutta vettä pitää vaihtee sen verran kun on kalojen kannalta tarpeen, tietysti, jotta orgaaninen kuormitus saadaan pidettyä mahdollisimman vähäisenä mikä on kaloille aina hyväksi. Melkoista tasapainoilua joskus! http://www.barrreport.com/showthread.ph ... O2-methods

Koska putket on vaihdettu viimeksi? Jos kasvu niillä oli joskus hyvää, ne lienevät muuten ok, mutta niiden spektri on saattanut muuttua kasveille epäedulliseksi mikä saattaa T8-putkilla tapahtua jo alta vuodessa (onko noi Serat T8??) ja niissä valoteho heikkenee muutenkin ajan kanssa. Putkien vaihto kannattaa tehdä putki kerrallaan muutaman kuukauden, vaikkapa 3-6kk,välein ja samaan aikaan rajoittaa valaistusaikaa, muuten sulla on leväfarmi satavarmasti. Mutta anubiasta lukuunottamatta musta kuvien kasveilla on selvästi yritystä hyvään kasvuun, paljon hirveempääkin on tullut nähtyä... Joten ei sun tilanne ole mitenkään toivoton ole. Mitä itse tekisin? Putket vaihtoon jos tarpeen ja valaistuksen rajoittaminen kuten yllä ehdotettu, EC käyttöön, jatkaisin Florenaa, tsekkaisin raudan rautatestillä ja lisä jos tarvis, ja ottaisin käyttöön ehdottomasti kaliumlisän. EC toimii ohjeannostuksella hililisänä, mutta levien hävittämiseen täytyy käyttää tupla-annoksia. Se kannattaa aloittaa hyvin varovasti hitaasti annostusta nostaen ja huom! annostelu aina aamuisin jotta aine ehtii hajoamaan varmasti pois yöksi.

En ole ikuna kuullut, että kukaan olisi saavuttanut mitään hyvää pitkän päälle eväämällä kasveilta ravinteet ellei valoa ole vähän. Mutta tällöinhän kysymys on esisijaisesti valosta, ei ravinteista! Akva voi olla siistin näköinen jopa kuukausia, mutta sitten se invaasio alkaa. Kas kun leville riittää aina se määrä ravinteita, mikä tullee ruoan mukana, kasveille ei läheskään. Ravinteilla ei ruokita leviä mutta niiden puutteella kyllä kiusataan kasveja! Kukin tekee niin kuin parhaksi katsoo, mutta voin vakuuttaa ettei reheviä ja kukoistavia akvoja rakenneta kasveja kiusaamalla eväämällä niiltä mahdollisuudet kasvuun vaan pikemminkin niitä lellimällä kaikella mahdollisella!

[JG]

Takashi Amanon koulukunta suorittaa tällaisia vedenvaihtoja. Tee mitä teet, tämä oli oma ehdotukseni ongelman ratkaisuun.

[JG]

Eikös vedenparannusaineiden tarkoitus ole juuri suojella kaoja klooripitoisilta yhdisteiltä?

[JG]

Sisso: Oon tässä huomannut että sulla on lähes jokaiseen asiaan varma ja asiantunteva mielipide. Eiköhän sekin ala harrastajien piirissä pikkuhiljaa tuntua hiukan epäuskottavalta. Mitä jos menisit välillä haukkaan vähän raitista ilmaa?

[Sisso]

Osaan varmaan itse tehdä päätöksiä omasta puolestani, kiitos vaan huolehtimisestasi. Ja siitä huolimatta, että sulle ottaa koville: Takashi Amanon koulukunta suosittaa myös kasvien ravitsemista. Mihin tää unohtui sulta? ADAlta, jos oikein Amanoa tahtoo fanittaa, löytyy ihan omat ravinnesarjansakin, joskin piireissä niistä ollaan montaa mieltä....jos tahtoo nimittäin maksaa tosi kalliista vedestä. Miten sä muuten oikein luit mun vastaukseni, kun nimenomaan suosittelen vedenvaihtoja ja veden pitämistä puhtaana, mutta vain sen mikä on tarpeen ja korjaaman ravinnetasot sen mukaan?

Ja vinkvink: mun vastauksia ei ole mikään pakko lukea. En mäkään lue kaikkien.

[Kris]

Takashi Amanon koulukunta suorittaa tällaisia vedenvaihtoja. Tee mitä teet, tämä oli oma ehdotukseni ongelman ratkaisuun.

Eikös TA ole tehnyt työnsä enemmän kasvillisuudeltaan näyttävien akvaarioiden ja rapujen parissa? Ne ohjeet eivät varmaan ole ihan sellaisenaan siirrettävissä tavallisen seura-akvaarion hoitoon, varsinkin kun mies taitaa olla kotoisin maapallon toiselta puolelta jossa sekä luonnon- että talousvedet voivat olla ihan jotain muuta kuin meillä. Minä otin kantaa lähinnä siihen että en usko kalojen hyvinvoinnin paranevan 90% viikottaisilla vedenvaihdoilla, päinvastoin. Se "puhdas" vesi jota sinne akvaarioon hanasta laitetaan aiheuttaa tuollaisella vaihtomäärällä viikottaisen ehkä rajunkin muutoksen akvaarioveden happamuuteen, sähkönjohtavuuteen, kovuuteen, ja kaikkiin muihinkin ominaisuuksiin. Lisäksi tulee klooriamiinipiikki ja ehkä nitriittiäkin riippuen kodin sijainnista.

Eikös vedenparannusaineiden tarkoitus ole juuri suojella kaoja klooripitoisilta yhdisteiltä?

Kaikki vedenparannusaineet eivät tehoa klooriamiiniin, jota pääkaupunkiseudullakin tietääkseni käytetään. Klooriamiini on kaloille samanlainen myrkky kuin nitriitti, mutta se ei taida olla vieläkään saanut hyväksyntää aqua-webin dogmeissa.

Huomatkaa muuten että en puhu vedenvaihtoja vastaan, vaan ainoastaan massiivisia vedenvaihtoja vastaan.

[Kris]

En pysty editoimaan edellistä, joten tässä vähän lisää. Kanadan viranomaiset esimerkiksi ovat määrittäneet klooriamiinien "turvalliseksi" ENEV-arvoksi 0.0056 mg/l makeissa vesissä ja merielämälle tuon arvon saa puolittaa.
http://www.chloramine.org/articles_pdf/ ... ramine.pdf
Helsingin vesi kertoi 2003 että klooriamiinien pitoisuudet vaihtelivat mittauspaikasta riippuen 0.05-0.35 mg/l, eli pahimmillaan turvallinen raja ylittyi yli 60-kertaisesti.
http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?t=12969
Luvut ovat Helsingissä toki voineet muuttua vuosien varrella parempaan tai pahempaan suuntaan. Mahtaako kukaan tietää? Pitoisuudet ovat niin pieniä, että akvaariokäyttöön suunnitellut testit tuskin ovat kovin luotettavia.

[JG]

Tämä on niin naurettavaa kun akkojen kanssa 70-80% muuttuu 90%

[JG]

Jos sulla on nitriittiepäilyskin altaan tasapaino on tosi poskellaan. Sitä mittailin 30 vuotta sitten.

[Kris]

Tämä on niin naurettavaa kun akkojen kanssa 70-80% muuttuu 90%

Joo, tuli näppäinvirhe, tarkoitus oli kirjoittaa 80%. Mutta luuletko sen olevan jotenkin oleellista, kun käytännössä kuitenkin neuvot vaihtamaan lähes koko veden viikottain?

Onpa siellä hipiä herkässä kun tyylisi muuttuu noin helposti. Sukupuoltani et taida tietää, mutta akattelu on joka tapauksessa aika rumaa.

Jos sulla on nitriittiepäilyskin altaan tasapaino on tosi poskellaan. Sitä mittailin 30 vuotta sitten.

Et tainnut ymmärtää. Se usein mainostettu "puhdas" vesijohtovesi usein sisältää kahta kaloille haitallista ainetta: nitriittiä ja klooriamiineja. Molemmat myrkyllisiä. Lue tuosta lisää jos et minua usko: http://aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=32&t=211217
Ehkä sinunkin kannattaisi joskus mitata jos noin paljon vaihdat...

[Wilma^]

Kasvit kasvoivat komeasti ja voivat hyvin kesällä ja alkusyksystä. Mainittakoot, että anubias on aina ollut lähes tuossa kunnossa, vaikka muut kasvit kukostaisivat ilman leväongelmaa. En käsittääkseni muuttanut mitään hoitorutiineissa, kun levää alkoi ilmestyä. Ensiavuksi vaihdoin kasvivalon (aiemmin ollut seran valo, mutta nyt ostin faunataresta toisen merkkisen, kun se oli ainut mitä siellä oli myynnissä) syyskuun alussa, koska edellinen loisteputki oli jo selvästi liian vanha. Vaihdoin siis vain toisen putken. Ja hätäisenä lopetin sitten sen florenankin laiton. Ja lyhensin valaistusaikaa 2 tunnilla.

Olisiko nyt siis kompromissina kaikille neuvoille sopivaa, jos tekisin nyt kerralla vaikka 50% vedenvaihdon, samalla karsien kasvit joissa näkyy eniten levää, ja muuttaisin valojen ajastimeen muutaman tunnin pimeän jakson päiväsaikaan. Mitä muut on mieltä partasen neuvosta jättää akvaarioon nyt vain yksi loisteputki käyttöön?

Ja jatkan nyt tuota florenan käyttöä normaalisti, ja sen rinnalla aloitan EasyCarbon laittamisen? Onko välilä vaikka joutuisi laittamaan EA:n aamulla siihen aikaan kun valot eivät ole vielä syttyneet? Välillä meinaan joudun navetta-aamujen takia lähtemään kotoa hyvinkin aikasin...

Niin ja ostan se laadukaamman vesitestin. Unohtuiko vielä jotain?

Ja anteeksi kun olen näin kädestä pitäen neuvottava, mutta koittakaa kestää

[Sisso]

50% vedenvaihto per viikko on oikein sopiva määrä, seuraa kuitenkin ajoittain miten nitraatti käyttäytyy. Hyvä taso sille on 5-10mg/l. En ottaisi toista putkea pois, koska tällöin valomäärä tipahtaa jo melko vähäiseksi. Sun kasvisi ovat kuvien perusteella hyvän värisiä mikä kertoo hyvästä valosta ja sillä tavalla terveitä ettei ole reikiä tms, vain levä kiusaa mikä kielii ettei kaikki ole ihan balansissa. Tai no, toi anubias on kyllä kalvakka. Rautatestin voisit hommata, koska ei se ainakaan typen puutteesta kärsi. Raudanpuutteen saa aika helposti aikaiseksi. Ostaisin lisäksi kalium-lisän Florenan rinnalle. Tällä hetkellä valoa on watteina varsin mukavasti, ehkä jopa reippaasti, mutta toisen putken tiputtaminen pois vie jo vähän puolelle. Ehdotan valopaaston kokeilua eli pistä keskipäivälle noin kolmen tunnin tauko ajastimella. Valorytmin muutokset ei haittaa versokasveja, mutta levät ei tykkää siitä. Kokeile alkuunsa joskos toi nykyinen 10h olisi hyvä (jaettuna esim 4+6 tai 5+5), uskoisin näin. Aloita EC, voit hyvin laittaa sen aamulla ennen valojen syttymistä, niin mäkin yleensä teen. Mieluusti kuitenkin ei enempää kuin tunti ennen valoja jotta kasvit alkavat käyttämään hajoavaa ainetta mahdollisimman pian. Aloita 1/3 annostuksella ja nosta hitaasti aina muutaman päivän välein tilannetta tarkkaillen. Kasvit ei osaa käyttää ainetta alkuunsa ja tällöin on mahdollista, että akvaan paukahtaa hapenpuute. Vaihda tällöin osa vedestä kiiruusti ja tiputa annostusmäärää seuravasta päivästä. Samasta syystä ei kannata annostella kovin myöhään, osa aineesta voi jäädä käyttämättä kasvien mennessä tutimaan valojen sammumisen jälkeen. Vaihda toinen putki vasta joulun jälkeen uuteen. Mikähän sen "kasviputken" kelvinit on? Tai mikä putki se on, siis nimeltään? Jos se on ihka aito kasviputki, se saattaa lisätä levän, etenkin punalevän, kasvua ja kaipaa silloin kaverikseen jonkun joka vie sitä pois leville mukavasta aallonpituudesta.

Anubias ei ikävä kyllä kuntoudu enää noiden levättyneiden lehtien osalta joten se kannattaa karsia jossain vaiheessa. Itse tekisin niin, että antaisin huonon osan olla ja kun näen, että uusi kasvu on laadukasta, karsisin vanhan pois vasta sitten. On jotain mihin verrata uutta kasvua. Jos jaksat, rappaa ja jynssää akva siistiksi kun aloitat tämän uuden elämän akvan kanssa, leväitiöt on hyvä saada pois akvaa saastuttamasta. Jos joudut raappaamaan leviä, tee se ennen vedenvaihtoa jotta saat irronneen levämönjän pois vaihdossa. Samasta syystä pidä suodattimet puhtaina, mutta vain sopivasti, ei niitä kannata bakuista putsata kunhan yrität pitää orgaanisen jätteen liejun vähäisenä. Levien uskotaan tunnistavan huonokuntoiset kasvit/ympäristön mm orgaanisen jätteen määrästä vedessä jolloin ne "päättelevät" että niillä on hyvä sija asettua koska kilpailutilanne on niille edullinen. Pidä huoli, että vedenkierto on hyvä koko akvassa, myös pohjalla jotta happea ja ravinteita riittää myös pohjalle ja kasvien juurille! Puhdas pohja kertoo että kierto pohjassa on hyvä. Osta vaikka pieni kiertovesipumppu jos tuntuu ettei vesi kierrä pohjalla kunnolla. Kun kasvit keinahtelevat kevyesti, se riittää.

Mä laittaisin Florenaa tuplana ohjeeseen mutta tääkin hitaasti nostaen. Kaliumin kanssa pyritään samaan tasoon kuin nitraatti. Kaliumille ei ole testejä, sitä vain listätään ohjeen mukaan mutta kasvit kuluttavat sitä saman verran kuin nitraattia (tai jopa hiukan enemmän) joten nitraattia seuraamalla opit myös kaliumin kulutuksen. Kaliumin yliannostuksesta ei ole todettu mitään haittaa joten sitä ei tarvitse murhettua. ECn/lisääntyneen kasvun myötä kasvien ravinnetarpeet kasvavat. Toimiva tapa on lisätä vedenvaihdossa ravinteita koko akvan vesimäärän (sulla n. 120l ) mukaan ja sitten puolessa välissä viikkoa puolen vesimäärän mukaan. Tämä toimii yleensä hyvin silloin kun valoa ei ole paljon. Pyrit siis pitämään ravinnetasot aina tasaisina. ECn voit hitaasti nostaen, jos kaikki sujuu hyvin, nostaa jopa tuplamäärään kuuriluontoisesti, mutta tää omalla vastuulla ja tilannetta kokoa ajn seuraten.

Kysy pois, jos jokin asia jäi epäselväksi ja jos muistat, tsekkaa mikä se uusi putki on niin voidaan miettiä sille sopivaa kaveria.

[Kimbela]

Sen verran vielä hämmennän tätä soppaa että:

Olet siis ostamassa nitraattitestin, jos ymmärsin oikein. Levien kasvua edistävät mielestäni enemmän mm. fosfaatti ja se että kasvit eivät pysty josta syystä käyttämään ravinteita akvaariovedestä. Jos vedessä on runsaasti ravinteita ja jotain puuttuu (ensimmäisenä rajoittavina ovat yleensä hiilidioksidi ja rauta), niin muut ravinteet jäävät leville. Kunhan rauta- ja hiilidioksidipitoisuus on kunnossa pitäisi fosfaatin alkaa laskea ja jos altaassa on runsaasti kasveja alkaa myös nitraatti olla kasveille turhan alhaalla.

Levät ilmestyivät käsittääkseni loisteputken vaihdon jälkeen, uuden putken spektri voi olla sellainen, että levät osaavat hyödyntää sitä paremmin, näin voi käydä myös vanhemmille putkille kun loisteputken valaistusteho muuttuu putken vanhetessa. Edelleen kasvit sopeutuvat voimakkaisiin valaistusmuutoksiin hitaammin kuin levät. Jos edellinen putki oli hyvin vanha esim. yli 6v on sen teho voinut olla vain 10-20% uudesta vastaavasta, tällöin putken vaihto on jopa kaksinkertaistanut akvaarion valaistuksen.

Levien hävitykseen yllä tulikin jo paljon erilaisia konsteja. Pitkäaikaisen ratkaisun saat vain siten että saat kasvien kasvun ravinteiden kanssa tasapainoon. Itselläni ongelmat tuohon liittyen ovat yleensä CO2 ja rauta. Sen jälkeen tulevat sitten muut mikroravinteet joita tarvitaan myös kun kasvit alkavat kasvaa vauhdilla.

Jos tuli toistoja, niin pahoittelen. Ketju oli hieman ehtinyt jo rönsyilemään.

edit: Sisso ehtikin väliin (ks. viestien kellonajat), mutta eipä siinä osin samaa asiaa, varsinkin raudan tiimoilta.