Helsingin vesi

Akvaarioiden ja kalojen hoito, ongelmat, sairaudet jne.

Valvoja: Moderaattorit

Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
  1. akvaarion tilavuus ja mitat
  2. Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
  3. Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
  4. Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
  5. Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
  6. Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
  7. Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
  8. Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?

Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!

Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Helsingin_Vesi » 20:32, 14.07.2003

Taiteiltu omaksi viestikseen täältä

Akvaristin voi olla syytä suhteuttaa veden vaihtomäärä saamansa veden klooripitoisuuteen (Helsingissä hanan sijainnista riippuen 0,00 - 0,35 mg/l) ja kalojen kloorinsietokykyyn. Lisäämme klooria yhdessä ammoniakin kanssa (noin 0,35+0,17 mg/l), jolloin veteen muodostuu monoklooriamiinia eli sidottua klooria. Ainakin tarkka nenä haistaa kloorin Helsingin vedessä, jos se on vähänkin tuoretta.

Sidotun kloorin reaktiivisuus ja desinfiointiteho ja ehkä myös haitallisuus kaloille on kertaluokkaa alhaisempi kuin vapaan kloorin, jota edelleen käytetään joissakin vesilaitoksissa. Alhaisesta reaktiivisuudesta johtuu myös kloorin hidas poistuminen, muuttuminen kloridiksi. Laboratorion pöydällä avoimessa lasissa klooripitoisuus putosi 0,33 -> 0,03 mg/l vasta 11 päivässä. Jakeluverkon putkiston seinämien biofilmin kanssa reagoidessaan kloori tahtoo kulua lähes nollille noin kolmessa vuorokaudessa. Kloorin poistamista yrittävän on siis syytä varmistaa tuloksensa joskus sillä vedellä, jota kaloilleen juottaa.

On vaikea arvioida kloorin pitoisuutta eri osoitteissa muualla kuin käyttämiemme 350 näytepaikan vieressä ja silloinkin a.o talon, jopa asunnon vedenkulutus saattaa vaikuttaa pitoisuuteen. Jos vettä ottaa aamuvaraisella ilman juoksutusta, saa aluksi lähes klooritonta. Valitettavasti myös korroosio suosii seisovaa vettä ja vanhoissa putkistoissa vedessä voi olla aamuisin rautaa. Ainakin vanhoissa taloissa veden kirkkaus eli värittömyys kannattaa tarkistaa ajoittain esim valkoisessa ämpärissä.

Akvaarioliikkeet myyvät varmaankin kloorinpoistoaineita, esim tiosulfaattia. Klooripitoisuuden määrittämismenetelmän hankkimista sietänee harkita, jos kaloilla on ollut ongelmia uuden juoman tullessa eikä vaihtomäärää voi turvallisesti vähentää. Yksinkertainen jodi - tärkkelysmetodi varmaankin toimii puolikvantitatiivisena pienen harjoittelun jälkeen.

Klooritason nousun välttämiseksi mieleni tekee tarjota veden vaihtamisen motoksi: vähän mutta usein. Kloori reagoi vedessä olevien aineksien (kalojen hien?) kanssa ja pelkistynee melko nopeasti kloridiksi.

Klooripitoisuuksia Helsingissä esimerkinomaisesti ja summittaisesti enimmäkseen kahden näytteen perusteella kylmän veden aikaan 2003:

Katajanokka, Kaivopuisto, Kaartinkaupunki, Alppila, Hermanni, Tammisalo, Laajasalo, Vartiokylä, Mellunmäki, Kontula, Suutarila 0,10
Vuosaari, Marjaniemi, Puistola, Siltamäki, Kulosaari, Herttoniemi, 0,15
Kruununhaka, Pihlajamäki, Malmi, Käpylä, Viikki 0,20
Tapaninvainio, Savela, Pukinmäki, Ylä-Malmi, Kallio 0,25
Torpparinmäki, Jollas 0,05
Paloheinä, Pakila, Pitäjänmäki, Lehtisaari, Lauttasaari 0,10
Munkkiniemi, Ruskeasuo, Patola 0,15
Kivihaka, Pohjois-Haaga, Malminkartano, Reimarla, Itä-Pasila 0,20
Meilahti, Metsälä, Oulunkylä, Kannelmäki, Konala, Etelä-Haaga 0,25
Maunula, Töölö, Kamppi 0,30
Maununneva 0,35 mg/l.

Espoon kaakkoinen kolmannes käyttää Dämmanin laitoksessa puhdistettua vettä, mutta muuten Espoo saa Helsingin vettä. Kloorin lisäämisestä en tiedä. Vantaa on noin 90%:isesti Helsingin veden varassa, pohjoisosissa on joitakin pohjavedenottamoita.

Nitriitistä on ollut jokunen soma puheenvuoro. Mehän emme lisää sitä veteen. Sen lähtöpitoisuus on noin 0,01 mg/l ja nitraattiakin on olemattoman vähän, noin 1,2 mg/l. Valitettavasti jakeluverkossa eräät bakteerit hapettavat työkseen ammoniumtyppeä nitriittitypeksi ja toiset siitä edelleen lievässä epähuomiossa nitraattitypeksi.

Kun vv 98-99 aloimme tehostaa humusjäämien poistumista aktiivihiilisuodatuksella, vaikutti siltä, että nitriittiä nitraatiksi hapettavat pöpöt kärsivät orgaanisen aineen puutteesta ja typen hapetusketju hyytyi nitriitin kohdalle. Onneksemme EU:n normirajakin nostettiin yleisesti ottaen järkevälle tasolle, 0,5 mg/l eikä ylityksiä ole (noin tuhannessa vuotuisessa näytteessämme) ollut. Mutta monin paikoin taso on ollut luokkaa 0,3-0,4 mg/l ja ilmeisen monet kalat paheksuvat sellaista. Aivan verkon laidoilla tai muuten pitkän viipymän jälkeen nitriitti voi olla nollilla ja nitraatti noussut hiukan, silloin myös ammoniakkia ja klooria on nuukasti.

Muuta johtoveden laadusta: lämpötila riippuu talon putkiston virtaamasta, pituudesta, sijoittamisesta ja lämpöeristyksestä, mutta yleensä 2-4 oC korkeampi kuin: puhdistuslaitoksista lähtiessä minimi (tammikuun lopusta toukokuun alkuun) noin 3oC, maksimi noin 10 oC on lokakuun alussa, muu aika on muutosta; kovuus 3,3 odH, bikarbonaatti 48 mg/l, sulfaatti 23 mg/l, sähkönjohtavuus 16 mS/m (n. 160 uS/cm), kloridi, 6 mg/l, natrium 6 mg/l, kalium 1,4 mg/l, kalsium 23 mg/l, magnesium 1,5 mg/l alumiini 0,02 mg/l, rauta (lähtevä / jakeluverkon k.a) 0,02 / 0,08 mg/l, fosfori 0,002, silikaatti 2 mg/l, myrkylliset raskasmetallit nietu.

Jos saamassanne johtovedessä vaikuttaa olevan ruostetta tai muuta näkyvää, maistuvaa tai peräti haisevaa vikaa, valittakaa taloyhtiön edustajalle eli isännöitsijälle tai huoltomiehelle älkääkä tyytykö vastaukseen: "soita vesilaitokselle" tai "ei oo kukaan muu valittanu". Asia on tutkittava taloyhtiön toimesta (vaikka keskultelu naapureiden kanssa voi valaista asiaa), mutta parasta on olla itse mukana, varsinkin jos ilmiö on satunnainen. On nimittäin hyvä sopia isännöitsijän kanssa, että kun häiriö taas ilmestyy, on katsottu valmiiksi paikka, missä hanasta otettua näytettä voidaan verrata taloon tulevaan veteen eli vesimittarin luota saatavaan. Näin ilmiö voidaan paikallistaa. Jos taloon tulevassa vedessä on vikaa, on otettava yhteys veden toimittajaan. Helsingissä se on Helsingin Vesi, puh 47341.

Kysymyksiä voipi esittää tällä palstalla minulle, varsinkin helppoja, näistä veden laatuasioista. Ans kattoo sitten, kerkeenkö vastata vielä tällä viikolla, ennen lomaa 8)

Terveisin, Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi
Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi
Helsingin_Vesi
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 4
Liittynyt: 15:43, 07.07.2003
Paikkakunta: Helsinki

Re: 300-litraisen vedenvaihto

ViestiKirjoittaja TiHe » 20:45, 14.07.2003

Helsingin_Vesi kirjoitti: Kysymyksiä voipi esittää tällä palstalla minulle, varsinkin helppoja, näistä veden laatuasioista. Ans kattoo sitten, kerkeenkö vastata vielä tällä viikolla, ennen lomaa 8)

Terveisin, Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi


Kuopiossa huudellaan säännöllisesti vesilaitoksen toimesta putkistoja kaupunginosa kerrallaan öiseen aikaan. Siksipä haluaisinkin kysyä kuinka helsingissä asia hoidetaan ja käytetäänkö huuhteluissa mahdollisesti jotakin kemikaaleja ja jos käytetään niin mitä.

Trv: Timo Heimonen
TiHe
Rekihurja
Rekihurja
 
Viestit: 1169
Liittynyt: 13:00, 02.09.2002
Paikkakunta: Kuopio Finland

300-litraisen vedenvaihto

ViestiKirjoittaja Helsingin_Vesi » 09:14, 15.07.2003

Joitakin vuosia sitten tehtiin järjestelmällisiä yöhuuhteluita pahimmilla ruostepaikoilla Lauttasaaressa. Kemikaalina oli vain oma tuote, H2O. Pahimpia alueita saneerataan jatkuvasti betonoimalla, putki kairataan puhtaaksi ja sisäpintaan ruiskutetaan betonikerros. Valmista tulee keskimäärin 6-7 km vuodessa.
Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi
Helsingin_Vesi
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 4
Liittynyt: 15:43, 07.07.2003
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja VilleJ » 10:10, 15.07.2003

Kiitoksia noista tarkoista, alueellisista klooripitoisuuksista! [;)]

Helsingin_Vesi kirjoitti:Nitriitistä on ollut jokunen soma puheenvuoro. Mehän emme lisää sitä veteen. Sen lähtöpitoisuus on noin 0,01 mg/l ja nitraattiakin on olemattoman vähän, noin 1,2 mg/l. Valitettavasti jakeluverkossa eräät bakteerit hapettavat työkseen ammoniumtyppeä nitriittitypeksi ja toiset siitä edelleen lievässä epähuomiossa nitraattitypeksi


Vedenpuhdituskaavion mukaan veteen lisätään ammoniakkia. Ammoniakin (tai muidenkaan) määrää ei siis lisätty 4-6.7 tai lähiaikana? Se olisi ainakin osittain voinut selittää kohonneen nitriittipitoisuuden vedessä (seuraava on "jossittelua": NH3/NH4+ hapetettiin NO2-:ksi, edelleen hapetus NO3-:ksi jäi bakteerien toimesta puutteelliseksi kohonneen pitoisuuden takia, ts. "bakteerit eivät ehtineet hoitaa työtään loppuun").

Mutta monin paikoin taso on ollut luokkaa 0,3-0,4 mg/l ja ilmeisen monet kalat paheksuvat sellaista. Aivan verkon laidoilla tai muuten pitkän viipymän jälkeen nitriitti voi olla nollilla


Mitä nitriittiä olen omasta hanavedestäni seuraillut, ei testit reagoi siihen lainkaan (Herttoniemi, metron eteläpuoli). Taannoin edellisenä viikonloppuna oli tilanne kuitenkin toinen, nitriittiä yli 0,3mg/l. Mistä moinen yht'äkkinen muutos? Jotakinhan on jossakin täynyt olla, jos sitä oli tuona viikonloppuna muuallakin Hgissä. Ymmärtäisin toki sen, että vain mahdollisesti tällä alueella syystä tai toisesta bakteerit ovat jäänneet kesälomalle ja unohtaneet hapettaa NO2-:n NO3-:ksi :mrgreen: Mutta kun sama tilanne oli ympäri Hkiä.

Kyllä, kalat paheksuvat nitriittiä, koska nitriitti hapettaa hemoglobiinin metahemoglobiiniksi ja sen määrästä riippuen kalat voivat huonosti ja, jos tilanne ei parane, kala kuolee lopulta. (Onhan ihmisessäkin yhtälailla metahemoglobiinia, mutta sen määrä on suhteellisen pieni. Samallailla ihminenkin kärsisi, jos metahemoglobiinin osuus nousisi veressä.)

Edit. Tuli mieleen, että ilmeisesti monet terveysjärjestöt ovat huolissaan myös juomaveden NO2- ja NO3- -pitoisuuksista. Tosin meillä Suomessa ei tähän ole aihetta, mutta tuolla "huonon veden maissa".
VilleJ
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 5079
Liittynyt: 20:55, 17.02.2002
Paikkakunta: hki

300-litraisen vedenvaihto

ViestiKirjoittaja Helsingin_Vesi » 11:00, 15.07.2003

Jakeluverkon asioita mittaamme vain arkisin, mutta kolmivuorotyötä tekevät vuoromestarit ja jatkuvatoimiset mittarit valvovat puhdistuslaitosten toimintaa yötäpäivää. Lievät syöttömuutokset tuskin vaikuttavat nitriitin muodostumiseen. Suuria mokia taas ei tapahdu joka vuosikymmenellä eikä silloinkaan päästetä jakeluverkkoon. Heinäkuun aikana on ollut yksi piikki ammoniakin syötössä, normaalin 0,18 mg/l:n tasolta syöttö nousi säiliön vaihtamisen yhteydessä hetkellisesti tasolle 0,45 mg/l, mikä laimenee suurissa puhdasvesialtaissamme aivan merkityksettömäksi.

Nitriittipitoisuuden lisääntyminen vaikuttaa edellisen viestin perusteella aika rajulta. Tason nousu viikonloppuna saattaa olla kulutuksen vähenemisen ja putkistoissa viipyilevän veden lämpenemisen syytä. Eli bakteereilla on enemmän aikaa ja toimintaa nopeuttavat olot, kloorikin kun käy vähiin viipymän kasvaessa.

Paikoin reaktiot ehtivät myös mennä loppuun asti ja nitriitti hapettuu kokonaan nitraatiksi. Tulos: ei ammoniakkia, ei nitriittiä, ei klooria. Nitraattipitoisuus nousee hieman, kokonaistyppi pysyy vakiona.

Edelliseen viestiini vielä selvennys: esittämäni klooripitoisuudet ovat melko lailla maksimeja a.o alueilla. Näytepaikkamme ovat usein paloposteja, eli saamme näytteiksi katujohdossa virtaavaa vettä. Rakennusten hanoista näytteet taas otetaan siten, että vesi juoksutetaan vakiolämpötilaan, niin kauan, ettei se enää jäähdy, käytännössä 5-15 min. Tarkoituksemme on tutkia rakennukseen tulevaa vettä eikä putkissa seissyttä.
Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi
Helsingin_Vesi
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 4
Liittynyt: 15:43, 07.07.2003
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja jarvij » 12:22, 15.07.2003

Mitkä mahtavat olla Helsingin vesijohtoveden keskimääräiset natrium ja kaliumpitoisuudet (Na+ ja K+)?

Tärkeitä laskettaessa Tanganjika- ja Malawijärven akvaarioihin lisättäviä suoloja.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
 
Viestit: 15515
Ikä: 80
Liittynyt: 17:24, 05.11.2001
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies

ViestiKirjoittaja KAri » 12:31, 15.07.2003

jarvij kirjoitti:Mitkä mahtavat olla Helsingin vesijohtoveden keskimääräiset natrium ja kaliumpitoisuudet (Na+ ja K+)?

Tärkeitä laskettaessa Tanganjika- ja Malawijärven akvaarioihin lisättäviä suoloja.


Katso tuosta ylempää, siinähän on myös kysymäsi? arvot kerrottuna:

Helsingin vesi kirjoitti:"Muuta johtoveden laadusta: lämpötila riippuu talon putkiston virtaamasta, pituudesta, sijoittamisesta ja lämpöeristyksestä, mutta yleensä 2-4 oC korkeampi kuin: puhdistuslaitoksista lähtiessä minimi (tammikuun lopusta toukokuun alkuun) noin 3oC, maksimi noin 10 oC on lokakuun alussa, muu aika on muutosta; kovuus 3,3 odH, bikarbonaatti 48 mg/l, sulfaatti 23 mg/l, sähkönjohtavuus 16 mS/m (n. 160 uS/cm), kloridi, 6 mg/l, natrium 6 mg/l, kalium 1,4 mg/l, kalsium 23 mg/l, magnesium 1,5 mg/l alumiini 0,02 mg/l, rauta (lähtevä / jakeluverkon k.a) 0,02 / 0,08 mg/l, fosfori 0,002, silikaatti 2 mg/l, myrkylliset raskasmetallit nietu. "


Kiitos muuten Hämäläiselle hyvästä infopaketista. Samanlaisia kaivattaisiin myös muilta vesilaitoksilta.

-Kari-
KAri
Member
Member
 
Viestit: 291
Liittynyt: 01:52, 30.12.2001
Paikkakunta: Tampere / TAS

ViestiKirjoittaja jarvij » 12:49, 15.07.2003

Kah, niinpä näkyy, olin taas liian täynnä tuota uutta tankkia, vai pehmentäisikö helle pääni :mrgreen:

Täytynee lisätä nuo arvot myös sivulleni, jotta Tanganjikavesilaskut menevät jatkossa oikein.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
 
Viestit: 15515
Ikä: 80
Liittynyt: 17:24, 05.11.2001
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies

Kuparin, muiden metallien yms. kertyminen

ViestiKirjoittaja Tiitu » 21:00, 15.07.2003

Kuparia oli vuoden 2002 vesilaitosten tilastojen mukaan Helsingin vedessä keskimäärin 0.004 mg/l ja Espoossa alle 0.02. Kerääntyykö kupari aikaa myöten akvaarion hiekkaan tai esimerkiksi monnisten elimistöön? Monniset lienevät ensimmäisiä, jotka kuparista akvaariossa kärsivät, vaikka paha myrkky se lienee kaikille.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=12918
Tiitu
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 1359
Liittynyt: 18:22, 21.06.2001
Paikkakunta: Espoo

hoito, ongelmat ja kalataudit

ViestiKirjoittaja Helsingin_Vesi » 10:42, 16.07.2003

Esitetyt kuparipitoisuudet ovat erittäin alhaisia. EU:n normiraja on tavoitteellinen 2,0 mg/l eli kuparia ei ole arvioitu ihmiselle juurikaan haitalliseksi. Helsingin jakeluverkossa mitatut pitoisuudet ovat olleet tänä vuonna 0,001 - 0,060 mg/l, 0,01:n ylityksiä on ehkä yksi viidestä, ilmeisesti vain rakennuksissa joissa on kupariputkisto.

Kuparin kertyminen hiekkaan on mielestäni hyvin epätodennäköistä. Jos haluaa varmistua asiasta, täytynee yrittää sekoitella esim. jollakin harjan tapaisella kauan käytössä ollutta hiekkaa pienessä vesimäärässä ja ottaa vertailunäytteiksi saman harjan ja tuoreen hiekan huljutteluvesi sekä puhdas johtovesi. Harjan ja astioiden esihuuhtelun ja puhtauden kanssa on syytä olla huolellinen, pitoisuudet lienevät erittän pieniä edelleenkin. Kuparimäärityksestä voi Helsingissä keskustella esim. kaupungin Ympäristökeskuksen vesilaboratorion kemistin, Juhani Airon kanssa, puh 7312 2644. Hinta lienee luokkaa 15 e per näyte.

Aivan toinen kysymys on tietysti se, mitä kuparin mahdollisesti noussut pitoisuus hiekassa merkitsee pohjaa tonkiville ja hiekkaa nieleksiville (?)olioille. Kuparille herkkien kalojen tapauksessa näytteeksi täytyisi saada vielä sellainenkin hiekanhuuhteluvesi, joka on matkinut ainakin pH-tason suhteen oloja kalan mahassa.

Ehdotan siirtymistä postimerkkeilyyn. Jos riippuvuus tankeista on vakava, merkit voi ehkä muovittaa ja ripustaa lepattamaan välivedessä.
Juha Hämäläinen, Helsingin Vesi
Helsingin_Vesi
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 4
Liittynyt: 15:43, 07.07.2003
Paikkakunta: Helsinki

ViestiKirjoittaja VilleJ » 10:50, 16.07.2003

En olisi niinkään huolissani tuosta alhaisesta kuparipitoisuudesta, sillä esim. Hortigrow mikro, jota PMDD:ssä käytetään sisältää kuparia (kelaattina, joka varmasti hajoaa vedessä ennemmin tai myöhemin).

Kupari liiallisena sen sijaan kyllä on monille kaloille ongelmallista, monnisit, mormyridae suku (norsukalat) jne.. Mikä pitää huomioida käytettäessä kuparipitoisia lääkkeitä. Vesijohdon veden sisältämällä määrällä tuskin on vaikutusta.
Viimeksi muokannut VilleJ päivämäärä 10:51, 16.07.2003, muokattu yhteensä 1 kerran
VilleJ
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 5079
Liittynyt: 20:55, 17.02.2002
Paikkakunta: hki

ViestiKirjoittaja mjalava » 10:50, 16.07.2003

jarvij kirjoitti:Kah, niinpä näkyy, olin taas liian täynnä tuota uutta tankkia, vai pehmentäisikö helle pääni :mrgreen:


Auttaisikohan kipsistä valettu hellehattu ja ruokasoodapirtelö :mrgreen:

Niin kai nuo kalium- ym. ionien määrät ovat jollain lailla merkittäviä kasviakvaristeillekin lannoitusta laskettaessa. Vai onko pitoisuus niin pieni ettei sillä ole vielä paljon merkitystä?

Mika
mjalava
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 1749
Liittynyt: 17:07, 03.12.2002
Paikkakunta: Siuntio

Kiitos

ViestiKirjoittaja Tiitu » 10:57, 16.07.2003

Kiitokset Juha Hämäläiselle! Postimerkkeily on vanha harrastus, mutta merkit ovat tylsiä, koskeivät elä ja lisäänny eikä niillä yleensä ole mitään tekemistä luonnon kanssa. Monilla mielenkiinto näyttää lisäksi olevan pääasiassa rahassa mitattavissa. Perhostenkeräilyäkään en postimerkkien sijaan suosittele, mutta niiden valokuvausta sensijaan erittäin lämpimästi!
Tiitu
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 1359
Liittynyt: 18:22, 21.06.2001
Paikkakunta: Espoo

ViestiKirjoittaja jarvij » 10:58, 16.07.2003

aqua2002 kirjoitti:En olisi niinkään huolissani tuosta alhaisesta kuparipitoisuudesta, sillä esim. Hortigro mikro, jota PMDD:ssä käytetään sisältää kuparia (kelaattina, joka varmasti hajoaa vedessä ennemmin tai myöhemin).


Ehkä mieluummin ennemmin, sillä nuo kelaatit (orgaanisina yhdisteinä) kelpaavat erinomaisen hyvin bakteereille ravinnoksi, varsinkin jos bakteerit on opetettu sen käyttöön, kuten jatkuvasti kelaatteja lisätessä käy.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
jarvij
Elite Senior Member
Elite Senior Member
 
Viestit: 15515
Ikä: 80
Liittynyt: 17:24, 05.11.2001
Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
Sukupuoli: Mies

ViestiKirjoittaja Mandinka » 13:12, 31.01.2005

Vihdoinkin! Mua on kyllä pompoteltu ennen kuin selvisi, että mun hanasta tuleva vesi on peräisin Helsingistä. Ja sain linkin heidän sivulleen, josta ei paljon selvinnyt, tästä huomattavasti enemmän. Hienoa!
"Mä luin jostain..."
Mandinka
Member
Member
 
Viestit: 487
Ikä: 49
Liittynyt: 16:34, 24.11.2004
Paikkakunta: Kauniainen
Sukupuoli: Nainen

ViestiKirjoittaja iiputti » 16:09, 31.01.2005

Mandinka; samaa kirosin itsekseni jonkun aikaa sitten. Espoon veden nettisivut puhuvat ihan muuta kuin todellisuus. Itse kirjoitin sähköpostia Dämmanille ja pyysin heiltä selvityksen vedestämme :mrgreen: Vesi siis kuitenkin tulee meille Pitkäkoskelta.

:roll:
Suojele mastiffia pienenä, niin se suojelee sinua suurena.
iiputti
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 670
Ikä: 41
Liittynyt: 16:05, 24.08.2004
Paikkakunta: Espoo, Niipperi
Sukupuoli: Nainen

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Suza » 19:00, 03.12.2008

Mahtaisiko saada hieman uudempia arvoja Helsingin vedestä :)?
Suza
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 6
Liittynyt: 23:37, 01.12.2008

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja VilleJ » 23:35, 03.12.2008

VilleJ
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 5079
Liittynyt: 20:55, 17.02.2002
Paikkakunta: hki

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Fisutar10 » 14:55, 23.11.2012

Näyttäisi taas olevan koholla typpiarvot hanavedessä Helsingissä, Oulunkylä :twisted: Nitriitti reilu 0.1, voisi tulkita 0.2 mg/l. Nitraatti 12,5 mg/l (mielummin ehkä hiven alle). Ammonium ehkä hiven koholla. Seran tippatestit minulle vaikea tulkita, mutta hiven vihertävä sävy, vaalean vihreää pukkasi, joten sekin hiven koholla [}:)] . Onneksi kalat kondiksessa, mutta pitää kyllä miettiä vedenvaihtojen määrää ja useutta....

Espoon Leppävaarassa myös huikeita lukemia... [}:)] :twisted:

Millaisia arvoja muilla Hkin veden alueen akvaristeilla?
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Fisutar10
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 6207
Ikä: 52
Liittynyt: 21:10, 25.01.2011
Paikkakunta: Helsinki
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja joedoe » 17:26, 23.11.2012

Malmilla näyttäis olevan hanavesi seuraavanlaiset

pH 7,4
nitriitti hipoo tota 0,3mg rajaa
nitraatti on tossa 12,5mg hujakoilla

no2 ja no3 tehty tetran testillä ja pH jbl testillä.
900l kiekkola, 400l monnila/plekola ja 360l ???
joedoe
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 769
Ikä: 49
Liittynyt: 16:28, 02.11.2010
Akvaarioseurat: HAS

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Fisutar10 » 17:41, 23.11.2012

joedoe kirjoitti:Malmilla näyttäis olevan hanavesi seuraavanlaiset

pH 7,4
nitriitti hipoo tota 0,3mg rajaa
nitraatti on tossa 12,5mg hujakoilla

no2 ja no3 tehty tetran testillä ja pH jbl testillä.


Ph:ta en mittaillut. mutta typpi laskenee hiven arvoa. Emäs kun on kuitenkin hiven...

Huh, huh....Nitriitti 0.3 on jo melkoinen. Minulla JBL, mittaa hiven tarkemmin.

Joopa, joo nitraatti kyllä samaa luokkaa kanssa...eli melko samansuuntaiset arvot.

Yleensä kyllä nitriitti ei noin korkea. Nitraattikin matalampi (tosin sitä harvemmin hanavedestäkään mittaan).

Plekolassa hiven koholla nitriitti (pistin Biodigest -starttia) ja nitraatti hyvin matala...kun vaihdoin vettä kohtalaisesti, mutta eipä tuo typpi paljon laske, jos hanavedessäkin sitä:(.

Seran ammonium-testi on ollut hienoinen tulkintavaikeus matalilla arvoilla...mutta en usko sen olevan ongelma. Ja onneksi ei mikään malawi, jolloin pienikin ammonium ongelma.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Fisutar10
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 6207
Ikä: 52
Liittynyt: 21:10, 25.01.2011
Paikkakunta: Helsinki
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja joedoe » 18:16, 23.11.2012

Mulla ei tota ammoniumtestiä ole joten sen määrästä en osaa sanoa...noh näillä mennään :mrgreen:
900l kiekkola, 400l monnila/plekola ja 360l ???
joedoe
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 769
Ikä: 49
Liittynyt: 16:28, 02.11.2010
Akvaarioseurat: HAS

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Fisutar10 » 18:30, 23.11.2012

Millilöissäni nitriitti hiven koholla, max 0.1, mutta toivottavasti laskisi hieman....rasittavaa.... [}:)]
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Fisutar10
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 6207
Ikä: 52
Liittynyt: 21:10, 25.01.2011
Paikkakunta: Helsinki
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Zansku » 19:00, 23.11.2012

Tein justiin testejä meidän vesijohtovedestä:

Ammoniakki 0,25 raja ainakin ylittyy kirkkaasti, mutta väri on selvästi vaaleampi kuin 1,5mg/l
Nitriitti: Tetran testistä ei ota tolkkua, nollatulos se ei ole, mutta selvästi vaaleampi kuin 0,3mg/l, JBL:n testin perusteella sanoisin 0,15 (on tummempi kuin 0,1, mutta vaaleampi kuin 0,2mg/l)
Nitraatti yli 12,5, muttei lähelläkään 25mg/l
Ph 8 (noussut, yleensä ollut 7,5)
KH 2
GH 4 (noussut, yleensä ollut 2-3)
Kloori liuskatestillä 0,8 ja 1,5mg/l välistä.
Zansku
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 702
Liittynyt: 16:47, 14.12.2011
Paikkakunta: Helsinki
Akvaarioseurat: HAS, CorydoradinaeFinland
Sukupuoli: Nainen

Re: Helsingin vesi

ViestiKirjoittaja Fisutar10 » 20:19, 23.11.2012

Zansku kirjoitti:Tein justiin testejä meidän vesijohtovedestä:

Ammoniakki 0,25 raja ainakin ylittyy kirkkaasti, mutta väri on selvästi vaaleampi kuin 1,5mg/l
Nitriitti: Tetran testistä ei ota tolkkua, nollatulos se ei ole, mutta selvästi vaaleampi kuin 0,3mg/l, JBL:n testin perusteella sanoisin 0,15 (on tummempi kuin 0,1, mutta vaaleampi kuin 0,2mg/l)
Nitraatti yli 12,5, muttei lähelläkään 25mg/l
Ph 8 (noussut, yleensä ollut 7,5)
KH 2
GH 4 (noussut, yleensä ollut 2-3)
Kloori liuskatestillä 0,8 ja 1,5mg/l välistä.


Eli ammoniumia voisi olla vedessä :roll: . Nitriitti hiven matalampi kuin täällä (tosin tuo 0.1 oli aiemmin kun mittasin). Nitraatti sama. Hieman jo epäilyttävät arvot. Olisi kiva, jos olisi typpikuorma pienempi:(. Vuorokaudenaika ja viikonpäiväkin hiven vaikuttaa. Pitänee suosia vedenvaihdossa iltatunteja, kun vettä kulutetaan paljon.
Akvat: 3x450l, 350l, 240l, 180l, 126l, 2x110 l,64l. Myydään: helmipallo-, sokkelo-, enkeli- ja monte dourado -plekoja, maatiais-, albiino- ja super red -partiksia, hammaskarppeja, Synodontis lucipinnis -ripsimonneja. http://www.fisutar.fi
Fisutar10
Elite Member
Elite Member
 
Viestit: 6207
Ikä: 52
Liittynyt: 21:10, 25.01.2011
Paikkakunta: Helsinki
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Seuraava

Paluu Hoito, ongelmat ja kalataudit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa