Lannoitustarpeesta

[Sisso]

En alkanut laskemaan laskimen kanssa, mutta kun jakaa gallonan neljällä, pääsee yleensä aika lähelle (lue riittävän) oikeaa tulosta. Kannataa pitää mielessä , että Walstad-metodin tankit on taas ihan omanlaisiaan esim suodatuksen puuttuessa kokonaan ja jos sille tielle lähtee, kannataa siihenkin paneutua huolella. Eri akvan perustamis/hoitomenetelmät eivät ole vertailukelpoisia suoraan keskenään.

O,4w/l (T8)ei ole mitenkään "liian" vähän, sillä kasvattelee ilman hiilaria kivasti jo suurinta osaa kasveista. levät pysyy loitolla kun yhteyttävää kasvimassaa on riittävästi. Valoa tarvitaan enemmän (vähän valaisintyypistä riippuen alkaen 0,5w/l->) kun halutaan kasvatella selvästi kaikkein vaativimpia kasveja, jolloin hiilari astuu kuvioon väkisinkin.

Jos vaan kieli yhtään taipuu, suosittelen tutustumaan tähän palstaan, etenkin sen stickyihin ja artikkeleihin. http://www.barrreport.com/forum.php. Tom Barr on kumonnut teoriat ravinteiden aiheuttamasta leväkukinnasta jo moneen kertaan. Samaa "teoriaa" todistavat sadat ellei tuhannet kehittämänsä estimative index( =EI)-lannoitusmenetelmän käyttäjät kotiakvoissaan. Lyhyesti todettuna menetelmässä kipataan ravinteita, myös typpeä ja fosforia, akvoihin käytännössä rajattomasti ja kerran viikkoon kertymä puretaan,sitten sama alusta. Toimii kiistatta hyvin kun homma on balanssissa ja kasveilla on valoa käytössään riittävästi. Hemmo on osin mullistanut akvoillaan ja ravinnekokeillaan käsityksiä ravinteiden, valon ja hiilidoksidin merkityksestä akvoissa ja kasveille. "Non-Co2-methods"-palsta on hyvä, sieltä oppii paljon perusasioita. Ikävä kyllä mitään vastaavaa ei ole suomeksi tarjolla. En usko että monikaan maailmassa on tehnyt samoja keitoksia ja kokeillut samalla tavalla erilaisia akvoja mitaten ja kirjaten samalla kaiken mahdollisen. Samainen hemmo jaksaa painoittaa miettimään omat tavoitteensa ja resussinsa realistisesti, päättämään käytetyn menetelmän, mikä ikinä se sitten onkaan, ja lopuksi opettelemaan sen hyvin.

[maukau]

Kaivoin vanhan ongelmani esille. Ongelma ei edelleenkään ole poistunut, vaikka olenkin koittanut parantaa kasvien elinoloja. Kasvit eivät vaan halua kasvaa.

Valaistus on nyt kunnossa. Aikaisemmin oli T8 36Wx2 ilman heijastimia. Nyt tuli rinnalle 54W T5x2 heijastimilla. Valoa siis riittää.

Lannoitustakin aloittelin vaikka uhosin eläväni ilman. Seiskakuulat pohjahiekan seassa, profitoa ja easycarboa lisäilen veteen. Mielestäni ihan peruslannoitukseksi ok.

Hiilaria tulee lisänä 1,5 litran kiljun kautta. Ok, sitä ei tule varmaankaan tarpeeksi, mutta runsahko kalaistus pitäis auttaa tähänkin puoleen. Aktiivista levitintä en (ainakaan vielä) ole rakentanut. Hiilari tulee 2252:n diffuusorin kautta pieninä kuplina veteen (eivät nouse nopeasti pintaan vaan kulkeutuvat pitkällekin).

Kauniston soran hieman karkeamman puhallushiekan vaihdoin viikko sitten bilteman karkeampaan hiekkaan. Syynä tähän oli se, että monniset eivät olleet kotonaan teräväsärmäisessä sorassa. Hiekassa painelevat kuin lapset pallomeressä. Hiekanvaihdon vaikutusta kasvien kasvuun en siis vielä tiedä.

Mietin tässä työpäivän ratoksi mitä ihmettä teen väärin. Miksi kasvit eivät kasva?! Luulin lannoituksen ja valaistuksen lisäysten jälkeen saavani kunnon viidakon. Mitä vielä. Savanni kuivakautena olisi parempi vertaus.

Nyt välähti… olisko ongelmana liiallinen pintaveden kierto, joka puskee hiilarit ulos altaasta vaikka diffuusorin kautta tungettu lisähiilari ehkä liukenisikin? Olen käsittänyt, että kasvit kasvavat väkisinkin, jos niillä on hiilaria, lannoitetta ja valoa.

Ja mikä siis kierrättää? Mattosuodattimen pumppuna Eheimin Compact 1000L/h vauhdilla. Puhallus ihan pinnassa. Vieressä pöhisee Eheimin 2252. Puhallukset lähes vierekkäin samaan suuntaan pitkin takalasia. Etulasia pitkin virtaus toiseen suuntaan ja pinta kiertää luvalla sanoen reilusti.

Vesiarvot nykyään No2=0, No3=~15, pH 6.5-6.8. Olisin olettanut hiilarilisän laskevan pH:ta – mihinkään ei ole liikahtanut (ei kai jos haihtuu heti huoneilmaan).

Pitääpä miettiä miten saisi puhallukset alemmas ja rauhallisemmaksi.

[Mari Kurki]

Tuo hiilarin määrä ei välttämättä riitä, eikä kenties lannoituskaan tuolla valomäärällä. Paljonko tuota Profitoa laitat? Rauta on myös hieman sellainen ongelmallinen kaveri, että se hajoaa olemattomiin valaistusta akvaariosta jo parissa päivässä, joten sitä pitäisi lisäillä sen parin päivän välein sinne, jotta sitä olisi kasveilla jatkuvasti tarjolla. Itse olen ratkaissut tämän käyttämällä JBL:n Ferrotabseja muun lannoituksen lisänä. Niistä liukenee rautaa kahden viikon ajan pikkuhiljaa veteen. Pakko myöntää etten ole mittaillut raudan määrää vedessä, mutta kasvien kasvu/vointi kertoo hyviä asioita tuon puolesta. Kasvien väritys ja kasvu muuttui selvästi edukseen tuon aloitettuani. Pitäisi kyllä panostaa lisää noihin testeihin..
Kasvien kasvutekijöistä löytyy aika paljon ja hyvää asiaa tuolta Sisson EI-makropäiväkirja ketjusta, kannattaa lukaista se läpi.

[Lauris]

Pakko laittaa lusikka soppaan, mutta käytettynä itsekin ostanut Glo T5 ja täälläkin näyttää pyörivän 25-30 € hintaan käytettyjä...Tiedä sitten mikä on kenenkin budjettiin kallista....Tämä ihan hyvän tahtoisessa hengessä, kun täällä hyökätään heti kimppuun aika agressiivislla tyylillä Neuvoja voi jokainen antaa ja kysyjä valitsee oman makunsa mukaan mitä käyttää

[Maisu]

Melkein kysyisin myös että millaisessa kunnossa kasvit olivat ennen muutoksia? Ihan toivottomia tapauksia voi koettaa pelastaa mutta niiden toipumista voi joutua odottelemaan pitempäänkin. Jos uudetkaan kasvit eivät kasva niin sitten on jotain varmemmin pielessä.

Mitä kasveja siellä on, mitkä ovat uusia ja mitkä vanhoja, ja mikä niiden kaikkien kunto tarkemmin kerrottuna on?

[Anniquu_]

Saisitko kuvaa akvastasi tänne? Sekin voisi kertoa kanssa enemmän kuin tuhat sanaa. Ja ovatko ne kasvit satavarmasti akvaariokasveja? Kun, jos joukossa on terraariokasveja, niin niitä ei saa millään ilveellä pidemmän päälle saa pysymään akvassa hengissä.

[Sisso]

Todennäköisesti kilju ei riitä. Se ei käy riittävän tehokkaasti, se ei levity riittävän tehokkaasti ja/tai sitä on liian vähän ylipäätään. Valo pitäisi sinänsä olla ihan ok, itse porskutan vastaavan kokoisessa akvassa pääsääntöisesti 2x54w (4+5h), jota boostaa (2+2h) toinen vastaava. Toinen syy voi olla se, että mikroravinteet ei enää riitä, etenkin raudasta (joka tosin on mikro) ja fosfaatista tule hiilidioksilisällä helposti korostunut tarve. Et saa hommaa nyt kuntoon niin mitenkään lisäämällä vain mikroravinnetta, joka Profitokin on. Muut asiat pitää nyt huolehtia kuntoon. Hiilarin tarvetta voi himmata vähentämällä valaistusta. Sen voi tehdä nostamalla valaisinta, laittamalla pintakasveja ja/tai asettamalla valotauon keskipäivälle.

Kun eväät on kunnossa, tuolla valolla pitäisi kasvun/kasvien kunnon parantua silmissä parissa viikossa. Ja kyllä, runsas pintakierto vispaa pois vähiäkin hiilareita akvasta. Meillä menee hiilaria niin paljon kun kalat kestää näillä vesiarvoilla, mutta silti ne voivat hyvin ja pinnassa on "vain" virtaus, eli niin että voin nähdä veden liikkuvan varmasti koko sen alueella. Ei pöhinää, ei koskea.

Kutsu meille on, maukau, edelleen voimassa....

[maukau]

Kiitos naiset avusta!

Tuo hiilarin määrä ei välttämättä riitä.

Tämän ostan heti, mutta kyllä luulisi kohtuullisen kalamäärän ja hiilarilisän pitävän kasvit hengissä, joskaan nyt ei intoudu rehottamaan kunnolla. Tai sitten se kaikki hiilari poistuu pinnan kautta ennen kuin kasvireppanat saavat mitään itselleen.

eikä kenties lannoituskaan tuolla valomäärällä. Paljonko tuota Profitoa laitat?.

Profitoa ohjeistettiin laittamaan mun muistaakseni 10ml/100l kerran viikossa. Vettä on joku 350l, eli 35ml pitäis laittaa. Jaoin tuota määrää siten, että laitan 5ml päivässä aina kun muistan. Tulee laitettua alakanttiin, kun muistan yleensä vasta silloin illalla, kun valot ovat sammumassa. No ei kai se silloinkaan haittaisi (kuten "iisikarpo").

Rauta on myös hieman sellainen ongelmallinen kaveri, että se hajoaa olemattomiin valaistusta akvaariosta jo parissa päivässä.

Tätä kokeilen. Jotenkin niin tuntuu, että joku olennainen osa puuttuu kokonaan.

Kasvien kasvutekijöistä löytyy aika paljon ja hyvää asiaa tuolta Sisson EI-makropäiväkirja ketjusta, kannattaa lukaista se läpi.

Kiitos Mari vinkistä. Koko ketju on mennyt multa ohi. Pitäis käydä palstalla ahkerammin!

Pakko laittaa lusikka soppaan, mutta käytettynä itsekin ostanut Glo T5 ja täälläkin näyttää pyörivän 25-30 € hintaan käytettyjä

Valoa oli ketjun alussa liian vähän. Siitä Sisso mainitsikin ja korjasin tilanteen. Nyt sitä on vähintään tarpeeksi.

Melkein kysyisin myös että millaisessa kunnossa kasvit olivat ennen muutoksia? Mitä kasveja siellä on, mitkä ovat uusia ja mitkä vanhoja, ja mikä niiden kaikkien kunto tarkemmin kerrottuna on?

Kasvit on ostettu hyvämaineisesta akvaarioliikkeestä tai harrastajalta.

Jotensakin sama kuvio kaikkien kasvien kanssa. Istutan ne altaaseen ja kasvu lähtee heti käyntiin. Jossain vaiheessa lähtee päinvastaiseen suuntaan ja kuihtuu käppyräksi. Per kasvi:

Intianvesitähdikki: muutama oksa lähti kasvamaan niin maan pirusti. Jaoin sitä osiin ja yksi altaan pääty oli täynnä sitä. Siirsin toiseenkin päätyyn. Jossain vaiheessa huomasin, että puskat on tosi rumia. Oksat kasvattivat varrestaankin juuria alaspäin. Samaan aikaan oksien määrä alkoi selvästi vähentyä ja ne muuttuivat normaalista hennosta puumaiseksi. Nyt niitä on vain pari pienen pientä oksaa. Ja kaikkien kasvien juuret siis on tosi hyvän näköisiä. Jopa ylimitoitetut muuten kuppaisen näköisiin kasveihin.

Jättiläismiekkakasvi: aika pian altaan tultuaan alkoivat lehdet muuttua verkkomaiseksi. Syytin alussa omaa taitamattomuuttani, seuraavaksi kolmea klouniplekoa. Kesäkurpitsaa koitan tunkea niille vähän väliä, mutta usein näkyvät narskuttavan miekkakasvin lehtiä. Juuret niilläkin tosi paksut ja tuuheat. Tällä hetkellä veikkaisin juurten massan olevan yhtä paljon kuin kasviosan. Kumpikin miekkakasvi näyttää joltain minimiekkakasvilta.

Karvalehti: tää näyttää menestyvän ihan hyvin. Taisin saada jossain vaiheessa pari oksaa. Kävi samoin kuin intianvesitähdikeillä: akvaarion pääty oli pian täynnä niitä. Nyt on selvästi vähemmän taas.

Ai niin, meinas kokonaan unohtua. Anubias ihme kyllä menestyy ihan ok. Alussa oli pieni pätkä, nyt taitaa olla neljä – viisi puskaa. Pientä lehteä puskee koko ajan.

Vallisinerioista kuvasinkin aikaisemmin: puskee uutta kasvia ihan älyttömiä määriä. Kasvit eivät vaan vallumaisesti kasva kohti pintaa, vaan näyttää siltä kuin joku olis astunu niitten päälle. Pientä lehteä kasvattaa lähes pitkin pohjaa. Olen kokeillut kahta eri vallua, molemmilla sama lopputulos. Jälkeläisiä tulee kauheeta vauhtia, mutta koko on naurettava.

Öö, muita kasvien nimiä en edes muista. Jaavansammal kasvaa jotenkuten hyvin. Mutta se fiilis kun intianvesitähdikkikin kertoi mulle, että sä oot kaveri aika surkee näiden kasvijuttujen kanssa. Niinkin helppo kasvi.

Saisitko kuvaa akvastasi tänne? Sekin voisi kertoa kanssa enemmän kuin tuhat sanaa. Ja ovatko ne kasvit satavarmasti akvaariokasveja?.

Voisin laittaakin kuvan. ”Kuvia akvaarioistanne osa 4 tai jotain” ketjuun laitoinkin joskus kuvan. Vois itsekin verrata. Sillon tais intianvesitähdikit olla vielä voimissaan. Ja ovat siis akvaariokasveja.

Todennäköisesti kilju ei riitä. Se ei käy riittävän tehokkaasti, se ei levity riittävän tehokkaasti ja/tai sitä on liian vähän ylipäätään. Toinen syy voi olla se, että mikroravinteet ei enää riitä, etenkin raudasta (joka tosin on mikro) ja fosfaatista tule hiilidioksilisällä helposti korostunut tarve. Et saa hommaa nyt kuntoon niin mitenkään lisäämällä vain mikroravinnetta, joka Profitokin on. Muut asiat pitää nyt huolehtia kuntoon. Hiilarin tarvetta voi himmata vähentämällä valaistusta. Sen voi tehdä nostamalla valaisinta, laittamalla pintakasveja ja/tai asettamalla valotauon keskipäivälle.

Kun eväät on kunnossa, tuolla valolla pitäisi kasvun/kasvien kunnon parantua silmissä parissa viikossa. Ja kyllä, runsas pintakierto vispaa pois vähiäkin hiilareita akvasta. Meillä menee hiilaria niin paljon kun kalat kestää näillä vesiarvoilla, mutta silti ne voivat hyvin ja pinnassa on "vain" virtaus, eli niin että voin nähdä veden liikkuvan varmasti koko sen alueella. Ei pöhinää, ei koskea.

Kutsu meille on, maukau, edelleen voimassa....

Kiitos kutsusta!! Valotauon laitoin jo pari viikkoa sitten, kun alkoi pukata levää (ihme jos valoa ja jotain ravinteita on liikaa suhteessa hiilariin). Voisin koittaa lisätä tuota hiilaria laittamalla toisen pullon edellisen rinnalle. Ei tulis sitten pullon loppupuolellakaan katkosta hiilarin syötössä toisen pullon porskuttaessa. Aktiivilevitin tulee varmaan ajankohtaiseksi myös 2252:n diffuusorin tilalle.

Kait se tästä. Kiitos vielä kerran kaikille!

[Maisu]

Koska olet viimeksi mitannut kovuuksia, voisiko olla että ne olisivat kovin matalalla?

Minua pikkuisen kutittaa kalsiumin ja kaliumin kohdalta kun luen tätä. Magnesiumia ja fosfaattia tuossa Profitossa pitäisi olla, mutta tuskin tarpeeksi. Niitäkin lisäisin. Ja tosiaan ottaisin myös uusia terveitä kasveja jo senkin vuoksi ettei tule "ammuttua yli" jos entiset ovat niin kehnossa kunnossa etteivät oikein enää reagoi muutoksiin. Oman mielialan kohotukseksi käyvät myös.

[Mari Kurki]

Aktiivilevitin tulee varmaan ajankohtaiseksi myös 2252:n diffuusorin tilalle.

Tähän nyt ohimennen kommenttina sellainen, että tuo diffuusorin kautta levitys on kyllä ihan riittävän aktiivista. En usko että mikään hiilarinlevitin sen aktiivisempaan suoritukseen pystyy.

[Sisso]

^Eriävä mielipide! Voi nähdä, kuinka diffuusorista kuplat karkaavat pintaan ja se karannut hiilari on sitten poissa akvasta. Hyvällä aktiivilevittimellä liukenevuus on 100%. Hyvästä aktiivilevittimestä ei juuri kuplia karkaile. Etenkin kiljun kanssa korostuu hyvä liukenevuus, se kun ei muutenkan ole maailman tehokain tapa C02-lannoittaa akvaa, mutta voi silti olla täysin riittävä. Kasvit kertovat onko. Tuo vuorokäynnistyssysteemi toimii hyvin. Meillä oli 450-lirasessa 2x2l kiljut, jotka vaihdoin aina tasan viikon välein riippumatta siitä miten kävivät. Menetteli, kun rajoitin valoa riitävästi.

Mikäli maukaulla on levää ja kasvit ei kasva kunnolla, epäilen aina vaan enemmän hiilarin riittävyyttä syistä, jotka jo luettelin. Pointti on se, että hiilaria pitää olla riittävästi suhteessa valon määrään, ei se että akvaristin mielestä sitä on riittävästi. Se, että kasvu on tuolla valomäärällä hidasta ja levääkin puskee (?), kertoo omaa kieltään, mutta syitä voi olla useita samaan aikaan. Vähän valoa-vähän hiialria-vähän ravinteita->vähäisempi kasvu, paljon valoa-paljon hiilaria-paljon ravinteita->nopeampi kasvu. Tasapaino (ja levättömyys) on mahdollista saavuttaa kaikilla tavoilla.

maisun kysymys vesiarvoista on hyvinkin relevantti. Mitä näytävät GH, KH ja nitraatti? Pitkään alhaalla makaava GH tappaa kasvit. Eikös Turussa vaan ole aika korkea GH jos muistan oikein, vai?

Kun kasvit ei tahdo kasvaa ja/tai puskee levää, tarkistuslista on seuraava:
-pohjamatsku (kasveille ok),vesiarvot ja lämpö (kasvilajeille sopivat), vedenkierto+suodatus (riittävä koko akvan alueella, muttei liioitellen), hiilari, valo (riittävästi ja laatu), ja ravinteet. Kun noi on laitettu kuntoon, ei ole mitään syytä miksei homma toimisi toivotulla tavalla.

[Koss]

Olen myös eri mieltä tuon 2252 suodattimen diffuusorin tehosta hiilidioksidinlevittimenä. Täydelliseen levitykseen pystyvät ainakin Seran Flore sarja, sekä Aqua Medin Reactor 1000. Niissä virtaus on toteutettu siten, ettei hiilidioksidia pääse karkuun.

[Mari Kurki]

Hmmm.. ja itse kun juuri siirsin hiilarin levittymään erillisellä moottorillisella levittimellä, jotta aktiivisen levityksen saa katkaistua yöksi. Meinasi nimittäin tulla vainaita tuossa muutama yö takaperin kun diffuusori sotki hiilaria veteen jatkuvasti. Samoin meillä on melko runsaasta valosta (0,6 /l) huolimatta pärjäilty ihan tuolla kiljuhiilarilla, peräti vieläpä ihan yhdellä pullolla/ 180 litraa.
En ole myöskään aiemmin kajonnut kovuuksiin, mutta nyt koeluontoisesti kippasin eilen hieman soodaa altaisiin vedenvaihdon yhteydessä. Kasvit ovat voineet peräti hyvin, vaikka molemmat kovuusarvot ovat olleet ihan pohjalukemissa. Ehämmä tiiä.. Onko mun altaat sitten vaan jotain poikkeuksia jotka vahvistaa sääntöjä?

[Sisso]

Ongelma (?) ei ole ollut diffuusori vaan se yöllinen hiilarin syöttyminen. Akva on yöaikaan hyvin herkkä liialle hiilarille ja sen kanssa kannatan varovaisuuteen. Diffuusori on sinänsä tehokas tapa levittää vaikka kaasuhävikki onkin melkoinen, mutta sen ongelma on juuri tuo yöaika (ehkä juuri sen tehokkuuden takia). Mä kokeilin ihan samaa 3-satasessa, diffuusori oli liian tehokas ja kalat oli huutamassa armoa nopeasti. Näistä "tehokkuuksista" on melko vaarallista puhella ja niitä vertailla, koska muuttuvia tekijöitä on ihan liikaa, käykö kilju miten, mikä on levitystapa, vesiarvot (KH/PH), lämpötila, akvan happitilanne... Nämä kaikki vaikuttavat hiilarin "riittävyyteen" joten vertailu suoraan on hankalaa . Mutta enivei, hyvä aktiivilevitin on kaikkein tehokkain eikä isoon akvaan oikein muuta kannata edes harkita ellei halua ihan vasiten syytää kaasua hukkaan. Mulla on halvat TSI-aktiivilevitimet eikä niistä karkaa kuin muutamia mikrokokoisia kuplia alta, kun reaktorit on riittävän korkeat ja sopivan kokoiset. Siitä huolimatta että kuplamääriä ei pysty enää laskemaan.

Kun meille tuli tuo eka paineellinen setti, käytin sen mukana tullutta keraamista diffusoria (pieni lasinen jutska, jonka keraamisen "kalvon" läpi kaasu puristuu muuttuen mikrokuplaksi) ja vaihdoin sen sitten aktiivilevittimeen, kalat oli haukkomassa hyvin nopeasti kun en ollut ymmärtänyt laskea kuplanopeutta (ja silloin olin sentään vielä varovainen kun homma oli uutta). Piti tiputtaa nopeutta reippaasti. Kertoo siitä, että kaasua hukkaantui aikas paljon, vaikka diffuusori syyti miksroskooppista kuplaa, se oli sijoitettu akvan pohjalle ja siihen vielä puhalsi pumppu.

Mä menetin pari kasvilajia ja pari pelastin nippanappa, kun GH oli varmaan kuukausia alhaalla (1), kuntoutuivat todella nopeasti (paitsi ne kuolleet...) kun korjasin GHn ylös. Ja KH3lla olen yrittänyt tappaa kalat jo muutaman kerran hiilarilla pHn romahdettua. Nykyään vahdin sitä haukkana enkä uskalla kenellekkään suositella kolmosta vaikka sen pitäisi kirjallisuuden mukaan riittää. Toisaalta kaloille ja kasveille on ihan yksi lysti onko se 3, 4 tai 5 niin saapi meillä olla 4(-5).

[Maisu]

Sisso, millaista diffuusoria tarkoitat, laittaisitko vaikka ihan linkin jos löydät?

[maukau]

Koska olet viimeksi mitannut kovuuksia, voisiko olla että ne olisivat kovin matalalla?

En osaa varmaksi sanoa nosita mitään, kun ei ole tippatestejä. Jotain Tetran liuskatestejä mulla on. Ne kertoi KH:n olevan noin 3 ja GH:n lukemasta en osaa sanoa. Jotain kasin ja kuudentoista välille näyttää väri, mutta siihen en oikein jaksa uskoa.

Joskus katsoin hiilaritaulukosta, että pH:n ja KH:n mukaan pitäis olla hiilaria sopivasti. Muutenkin maalaisjärjellä ajatellen luulisin hiilaria olevan tarpeeksi: kohtuullisella kalastolla + bakuilla + kilju/diffuusoriyhdistelmällä tulee kuitenkin hiilaria ja mitättömän kasvimassan ei sitä niin kauheasti luulisi kuluttavan.

Eli pintavirtaus meni pienemmäksi, jos pysyis hiilarit vedessä (tänks Sisso)
Rauta(nauloja? tai tabuja) pohjalle (tänks Mari)
Lisää kasveja (tänks Maisu) ja jos noi ei auta, niin niitä Maisun nimeämiä muita metalleja. Jos ei sekään auta, niin kokeilen Sisson TSI-levitintä.

Minua pikkuisen kutittaa kalsiumin ja kaliumin kohdalta kun luen tätä.

Tää lause kuullostaa niin homeopaattiselta (verbinsä puolesta)

Nyt ollaan siinä pisteessä ”notta herkele”. Ja ne kasvit muuten laitetaan kasvamaan. Ollaan niin henkilökohtaisella periaatetasolla, että! Mä vaikka teippaan niihin kasveihin itse askartelemiani lehtiä, jos ne ei muuten usko. Nimimerkillä kesäkuusta asti tapellut digiboksin kovalevyn kanssa ostettuani kovalevyttömän tallentavan digiboksin. Nyt se vihdoin uskoi etten anna periksi ja toimii vanhan kovalevyn kanssa. Ja siis peukalo on ihan keskellä kämmentä noiden laitteiden kanssa. Jos mä olisin nyt luovuttanut, niin olisin ihan turhaan saanu ne kolme sähköiskua.

[Mari Kurki]

Rauta(nauloja? tai tabuja) pohjalle (tänks Mari)

Eikun nestemäisenä sitä rautaa kasveille tarjolle. Ne JBL:n Ferrotabsitkin tiputetaan alltaaseen ihan sellaisenaan ja jätetään liukenemaan. Ei niitä hiekkaan kuulu haudata. (tosin paketissa olevassa suomenkielisessä käyttöohjeessa näin neuvotaan virheellisesti tekemään). Eli siis joko näitä hitaasti liukenevia rautatabletteja, tahikka sitten nestemäistä rautalisää parin päivän välein.

[Sisso]

Olipa todella kiva, kirjoitin pitkän vastauksen ja sitten kaatui kone. Vähänkö taas lämpeen tän kanssa....

maukau: ainakin yksi täällä yleisesti pyörinyt pH-KH-CO2-taulukko puhuu ihan pötyä ja antaa ihan ylioptimistisia tuloksia. Esimerkiksi tämä on jo lähempänä totuutta http://www.aquarticles.com/articles/pla ... Chart.html. Kun tietää, että kunnalliset vesilaitokset jakaa vettä, jonka pH on yleisesti 7-8, ymmärtää miksi hanavedellä ei tahdo päästä hyviin tuloksiin. Jos valoa on sen verran kun sulla, puhutaankin jo määristä 15mg/l, tosin todennäköisesti sulla pitäisi hiilaria löytyä enemminkin jotain 30mg/l. Et voi lisätä akvaasi tuolla valomäärällä niin paljoa kaloja, että se olisi enää inhimillistä. Se toimii joten kuten, jos valoa on vähän. Kasvien määrällä ei ole mitään tekoa asian kanssa. Jos sulla kasvaa reilussa valossa akvassasi yksi rotalan varsi, se tarvitsee hiilaria sen saman 30mg/l (tämä esimerkinä) kuin sata vartta. Se on suhdeluku, ei määrä. Kasvit käytävät tasan niin paljon ravinteita kun 1)valo ja 2)hiilari "määrää". Valo piiskaa kasveja kasvuun, armotta. Se on luonnonlaki, jota et voi muuttaa. Jos puuttuu hiilaria, ne ei kasva. Jos puuttuu ravinteita, ne ei kasva. Sä voit muuttaa valon vastaamaan akvan hiilaritasoa ja hakea oikean ravinnetason niille tai sä voit lisätä hiilaria vastaamaan valon määrää. Ne on vaihtoehdot. Sun kasvisi kertovat, ainakin sen perusteella mitä olet kirjoittanut, että niiltä puuttuu jotain vaikka sun maalaisjärkesi sanoo toista. Siis siinä tapauksessa että kaikki muut tarkistuslistan kohdat on kunnossa ja ne on helppo tsekata.

maisu: levitin on suurinpiirtein tämä: http://www.aquaristic.net/Pappillon-Cer ... 50-en.html paitsi että meidän versiosta puuttuu muovinen reunus keraamisen kalvon ympäriltä. Oikein pieni ja sievä levitin, mutta mua häiritsi siitä kuuluva sihinä ja mikrokuplameri akvassa. Noita lasisia levittimiä ei voi käyttää kiljun kanssa, kalvossa on sen verran vastusta että sanoopi pullo tai lasinen levitin poks.

[Maisu]

Kiitos Sisso, lisäkysymyksiä seuraa. Toivottavasti joku muukin hyötyy vaikka menee vähän aiheesta taas ohi.

En oikein ylipäänsäkään ymmärrä noiden diffuusorien päälle. Käytättekö te sanaa "diffuusori" ihan yleisesti aparaatista, joka on tarkoitettu hiilidioksidin imeyttämiseen veteen, vaiko jostain tietyistä? Mikä ero on aktiivi- ja passiivilevittimellä? Olen aina ollut käsityksessä, että aktiivilevittimistä puhuttaessa tarkoitetaan painepullosysteemeitä, mutta nyt en enää olekaan yhtään varma että olenko ymmärtänyt oikein tai onko merkitys muuttunut sen jälkeen kun olen näistä viimeksi ollut kiinnostunut (joka ei siis ole tapahtunut tällä vuosituhannella). Sanoit että lasiset hajoavat kiljun kanssa mutta tarkoitatko siis tuota linkkaamaasi mallia ja keraamisia kalvoja, vai yleensäkin lasisia esim. spiraaleja? Ovatko spiraalit edes nykyään lasia vai muovia? Ja mitä ovat Marin mainitsemat moottorilliset versiot?

Tarvitsisin jonkun näköisiä "imeytysratkaisuja" 4 kpl käytettäväksi kiljun kanssa niihin EI-keskustelussa mainitsemiini kuutioihin (27 litraa). Mielellään pieniä, sieviä, äänettömiä, edullisia... Onko ehdotuksia? Vai olisiko riittävää johtaa kuplat suodattimien ulostuloihin, näissä on Hydor Picot, en muista onko niissä valmiina ilmajohdolle reikä päällä vai ei mutta saahan sellaisen liitettyä.

[Koss]

En oikein ylipäänsäkään ymmärrä noiden diffuusorien päälle. Käytättekö te sanaa "diffuusori" ihan yleisesti aparaatista, joka on tarkoitettu hiilidioksidin imeyttämiseen veteen, vaiko jostain tietyistä?

Diffuusori on levitin, joka pääsääntöinen tarkoitus on imeä ilmaa suodattimen ulosvirtaukseen. Ei siis hiilidioksidinlevitin, vaikka jotkut sitä tähän tarkoitukseen käyttävätkin.

Mikä ero on aktiivi- ja passiivilevittimellä?

Passiivilevittimeen ei johdeta vettä moottorin avulla, toisin kuin aktiiviseen. Passiivisessa hiilidioksidia liukenee hitaammin.

Sanoit että lasiset hajoavat kiljun kanssa mutta tarkoitatko siis tuota linkkaamaasi mallia ja keraamisia kalvoja, vai yleensäkin lasisia esim. spiraaleja? Ovatko spiraalit edes nykyään lasia vai muovia? Ja mitä ovat Marin mainitsemat moottorilliset versiot?

Kilju tuottaa jatkuvaan tahtiin hiilidioksidia, eikä sen vuoksi kannata lasista levitintä käyttää. Painepullon kaasunsyöttöä voi säätää sen verran pieneksi, että tuollaisesta lasisesta levittimestä haihtuu osa uuden alta pois. Nykyisin on saatavilla sekä muovisia, että lasisia levittimiä. Moottorilisilla versioilla Mari tarkoitti varmaankin juuri aktiivilevittimiä.

Mielellään pieniä, sieviä, äänettömiä, edullisia... Onko ehdotuksia? Vai olisiko riittävää johtaa kuplat suodattimien ulostuloihin, näissä on Hydor Picot, en muista onko niissä valmiina ilmajohdolle reikä päällä vai ei mutta saahan sellaisen liitettyä.

Pienestä ja sievuudesta en osaa sanoa, mutta tässä voisi olla yksi vaihtoehto -> http://www.akvaariokauppa.fi/new/produc ... php?p=1070 . Jos liität suodattimeen, ole tarkkana ettei tule yliannostusta. Yöksi olisi hiilidioksidin syöttö hyvä sulkea.

[Sisso]

Joo, toi sana diffuusori on vähän laaja käsite. Meillä puhutaan sillä nimellä kun syöttö tapahtuu suodattimen diffuusorin kautta, mutta maalilamalla mikä hyvänsä levitin on diffuusori ja sitten eritellään jotta millainen sellainen. Meillä ymmärtää paljon nopeammin mistä on kysymys, muualla ei aina voi olla satavarma kun mainitaan vain diffuusori. Hommaa sotkee sekin, että hyvin yleistä on käyttää lasisia vähän pienemmissä pytyissä, isommissa (jotain >200l) käytetään sitten meikäläisiä aktiivilevittimiä, mutta noita ei juuri selitellä, ne vaan "pitää tietää". Kilju ei ole maailmalla järin suosittu, ilmeisesti painesysteemit on esim jenkeissä toisissa hinnoissa koska monet hankkivat niitä ihan akvan mukana siinä missä suodattimenkin ja ne on muutenkin paljon arkipäiväisempiä tarvikkeita siellä kuin meillä, jossa ne luetaan lähinnä luksukseksi. Vaan sielläpä tuntuu valon käyttökin olevan vähän toista kuin meillä, jotta releet on sitten sen mukaiset.

Keraamisia levittimiä löytyy, vaikka Merjalta saat, ja tämä muistuttaa ulkonäöltään ilmastinkiveä. Siinä on pienempi vastus kun perinteisessä ilmastinkivessä ja se hajottaa kuplat pienemmäksi, mikrokuplaksi. Siinä ei ole lasia siis lainkaan. Ja sitten löytyy noita linkkini tapaisia lasi-keramiikkakalvo-malleja, jotka on ulkomailla todella suosittuja, mutta ne eivät sovellu kiljun kanssa käytettävksi tai näin ainakin joka paikassa kerrotaan, en ole kokeillut. Sinänsä ne kestävät vaikka minkälaisen syötön, se ei ole ongelma, mutta ne hukkaavat kaasua valtavasti ja siksi niitä ei käytetä kun vaaditaan vähän jo tehoja. Yksi niiden etu on pieni koko, toisin kuin aktiivilevittimellä. Aktiivilevittimessä kannattaa olla riittävän tehokas pumppu jotta se sekoittaisi riittävällä voimalla kaasua veteen ja taitaa olla vaikea saada riittävän tehokasta pumppua kovin pieneen pakettiin. Tähän toki vaikuttaa syöttönopeuskin, vähemmällä kaasulla riittää pienempikin jylläys, mutta kun kuplaa tulee niin nopsaan ettei sitä voi enää laskea, kaasun on syytä liuteta veteen tehokkaasti tai se karkaa. Tai levitin lähtee kattoon.

Kiljun kanssa hyvä apuväline on CO2-testi, sellainen jatkuvanäyttöinen akvaan asennettava. Se ei kerro onko hiilidioksidia vedessä riittävästi (koska tähän vaikuttaa valo ja sitä testi ei osaa huomioida, se on akvaristin tehtävä), mutta se kertoo onko sitä edes minimin, mikä voi kiljulla helpostikin jäädä saavuttamatta.

Kossin (ja Marin) varoitus yösyötöstä ei ole turha, kalat tuntuvan olevan yölliselle hiilarille todella herkkiä. Jos kilju käy yhtään riittävästi ja sen annetaan syöttyä diffuusorin kautta läpi yön, voi kalat olla oikeasti hengenhädässä. Yksi tapa hoitaa ongelma on ajastaa akvaan yöksi pumppu pintaa liikuttamaan. Saman asian tosin voi hoitaa niin, että ostaa jonkun pikkiriikkisen sisäsuodattimen jonka valjastaa levittimeksi ja jonka ajastaa yöksi pois. Asentaa sen altaan alaosaan, niin samalla se sitten kierrättää vettä akvan alaosissa, mistä yleensä pohjan asukit tykkää kasvien lisäksi, samalla pysyy pohjakin siistinä. Tapoja on monia.

[Maisu]

Joo, toi sana diffuusori on vähän laaja käsite. Meillä puhutaan sillä nimellä kun syöttö tapahtuu suodattimen diffuusorin kautta, mutta maalilamalla mikä hyvänsä levitin on diffuusori ja sitten eritellään jotta millainen sellainen. Meillä ymmärtää paljon nopeammin mistä on kysymys, muualla ei aina voi olla satavarma kun mainitaan vain diffuusori. Hommaa sotkee sekin, että hyvin yleistä on käyttää lasisia vähän pienemmissä pytyissä, isommissa (jotain >200l) käytetään sitten meikäläisiä aktiivilevittimiä, mutta noita ei juuri selitellä, ne vaan "pitää tietää".

Jotain tällaista ounastelinkin, että termeillä on erilaisia merkityksiä puhujasta riippuen, ehkä jopa tällä foorumillakin. Noissa kaikenlaisten levittimien myyntipaketeissa näkyy myös lukevan vallan yleisesti "diffuusori" jollain kielellä.

Keraamisia levittimiä löytyy, vaikka Merjalta saat, ja tämä muistuttaa ulkonäöltään ilmastinkiveä. Siinä on pienempi vastus kun perinteisessä ilmastinkivessä ja se hajottaa kuplat pienemmäksi, mikrokuplaksi.

Keraamiset levittimet voisivat siis olla sopiva ratkaisu minulle, mutta kuka on Merja?

Kossin (ja Marin) varoitus yösyötöstä ei ole turha, kalat tuntuvan olevan yölliselle hiilarille todella herkkiä. Jos kilju käy yhtään riittävästi ja sen annetaan syöttyä diffuusorin kautta läpi yön, voi kalat olla oikeasti hengenhädässä. Yksi tapa hoitaa ongelma on ajastaa akvaan yöksi pumppu pintaa liikuttamaan. Saman asian tosin voi hoitaa niin, että ostaa jonkun pikkiriikkisen sisäsuodattimen jonka valjastaa levittimeksi ja jonka ajastaa yöksi pois. Asentaa sen altaan alaosaan, niin samalla se sitten kierrättää vettä akvan alaosissa, mistä yleensä pohjan asukit tykkää kasvien lisäksi, samalla pysyy pohjakin siistinä. Tapoja on monia.

Eli nyt kun varoitetaan että diffuusorin kautta tapahtuva yösyöttö voi tappaa kalat niin silloin puhutaan suodattimeen liitetystä hiilidioksidinsyötöstä joko kiljulla tai pullosta? Minun tapauksessani tosin ei tuota vaaraa ole, koska ei ole kalojakaan, mutta eipä se suodattimen virtaan sekoittuvan kaasun äänikään ole kovin suotava öiseen aikaan yksiössä. Mihin hiilari ohjautuu yöllä tuollaisessa kilju + moottoroitu aktiivilevitin -systeemissä? Entä jos ohjaisi kaasun suodatinten diffuusoreille, mutta laittaisi hanat ilmaletkuihin ja sulkisi syötön suodattimille yöksi? Sitten sen "yökaasun" voisi johtaa toista ilmaletkua pitkin kuitenkin akvaarioihin jolloin se ei haisisi suoraan huoneilmassa, mikäli sillä nyt edes on tapana tehdä niin. Joku jo tässä tällä viikolla kertoi omien kiljuhiilareidensa olevan täysin hajuttomia, mutta aion olla terveen skeptinen tämän suhteen kunnes pääsen itse toteamaan asian. Minulla on muistikuva etteivät ne olleet lähelläkään hajutonta silloin 90-luvulla.

Näissä kuutioissa ja toisessa tanganjikassani on manuaaliset valot, en ole saanut aikaiseksi tehdä jatkojohtoihin tilaa ajastimille joten lattialla sängyn takana on käsittämätön johtokasa josta aamuin illoin nyin johtoja irti ja sytyttelen valoja katkaisimista. Tuollainen hanojen kääntelyhän suorastaan kruunaisi huippumodernit akvaarionhoitorutiinini.

[Sisso]

Nyt sori tuhannesti, maisu, mä jotenkin ajatuksissani vastasin maukaulle! Merja on Uuden Akvaarion omistaja Turussa. Tämä, esimerkiksi, on sellainen mitä tarkoitin http://www.zooplus.fi/shop/akvaario/lai ... ket/143409. Jos sulla ei ole muuta asiaa tilata kiveä, multa löytyy ylimääräisiä joita tilasin Saksasta pilkkahintaan, ei tosin noita JBLn, lait vaik yksäriä jos tarvetta yhdelle.

Mulla on levittimien reaktoreissa (eli siinä purnukassa, jossa kaasu ja vesi sekoittuvat pumpun toimesta) pieni reikä yläosassaan, josta ylimääräinen kaasu purkaa itseään. Isot nopeasti karkaavat kuplat ei ehdi imeytymään veteen, joten niistä ei ole haittaa yöaikaan vaikka kilju kävisi yölläkin. Tosin ainakin valaisimen lähellä olevat tuppaavat hiipumaan kun lämpö laskee valaisimen sammuttua. Mutta meillä on vaan TSI-aktiivilevitimiä, näitä http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... 8&t=193994, nyt tuollaisia alemman kuvan mallisia, joten en tiedä miten kaupallisissa homma on järjestetty. Paineellisessa systeemissä magneettiventtiili on ajastettu katkaisemaan syöttö yöksi. Hanahomma jota mietit, toimisi luultavasti hyvin. Ja juu, ei musta kilju ole hajutonta, haisee hiivalta, alkoholilta ja... makealta, vaikkei nyt just kova löyhkä olekkaan, mutta silti. Kyllä mä ainakin löydän kiljukaasuvuodot ihan hajun perusteella!

[Maisu]

Mulla on levittimien reaktoreissa (eli siinä purnukassa, jossa kaasu ja vesi sekoittuvat pumpun toimesta) pieni reikä yläosassaan, josta ylimääräinen kaasu purkaa itseään. Isot nopeasti karkaavat kuplat ei ehdi imeytymään veteen, joten niistä ei ole haittaa yöaikaan vaikka kilju kävisi yölläkin.

Onko tämä siis lähes äänetön päivin ja öin eikä noista isommista kuplista kuulu mitään plumpsahduksia yöllä? Muistan hyvin ne antiikkiset TSI-passiiviversiot joista aina silloin tällöin karkasi iso ja äänekäs kupla.

Heh, mietin sitä Merjaa oikein jonkun aikaa että onko jonkun nettikaupan ihminen ja minä olen ainoa joka ei tunne... Mutta tosiaan olisi minulla muutakin tilattavaa nettikaupasta kun vaan saan aikaiseksi, kiitos kuitenkin tarjouksesta. Saa nyt nähdä millaiseen systeemiin päädyn kun vähän ajattelen ja kaivelen kaappeja. Aika hämärän peitossa ollut itselläni tämä hiilidioksidipuoli kun kotilot ovat isommissa altaissani aina olleet palkattuina tuohon hiilarinhönkäilyyn.

[mariana]

Tuosta lasisesta levittimestä; mulla on nyt ollut kuukauden ajan 60 litrasessa kiljupulloon liitettynä ja ihan ehjänä on pysynyt. Tasanen "kuplapilvi" nousee koko ajan ja yöksi avaan kiljupullon korkin. Käytössä siis tämmönen:
http://www.ebay.com/itm/Nano-Glass-CO2- ... 3cac65e83a