Turkulaisten akvaarioharrastajien höpötykset 2

[Sisso]

No vaikka tästä löytyy dataa jo aika kivasti: http://www.thekrib.com/Chemistry/h2o-changes.html. Kirjoitus on hiukan vanha, mutta matikka lienee tänä päivänä samaa. Ja edelleen: järjenkäyttö ja kokeilu sallittua. Mutta kun on yhtä pahkapäinen kuin meikä, en niele pureskelematta, miksi jokin tehdään niin kuin tehdään vain siksi että joku sanoo niin.

[Butterflies]

No vaikka tästä löytyy dataa jo aika kivasti: http://www.thekrib.com/Chemistry/h2o-changes.html. Kirjoitus on hiukan vanha, mutta matikka lienee tänä päivänä samaa. Ja edelleen: järjenkäyttö ja kokeilu sallittua. Mutta kun on yhtä pahkapäinen kuin meikä, en niele pureskelematta, miksi jokin tehdään niin kuin tehdään vain siksi että joku sanoo niin.

Sisso koita jo ymmärtää. Olen siis sopuli ja täysin vailla omaa ajtusmaailmaa jos joka puolella minulle neuvotaan tekemään jollain lailla ja noudatan sitä, koska kunnioitan kokeneempien harrastajien tietotaitoa? Itse asiassa en ole ikinä ennen kuullut tuota 20% - 30%. Mutta hyvä tietää silti.

[Sisso]

Ei kun koita sä ymmärtää: mulle on henkilökohatisesti ihan yksi lysti miten kukakin vetensä vaihtaa tai ei vaihda, ei vie mun yöunia mitenkään. Ja montako kertaa olen kirjoittanut että järjenkäyttö ja kokeilu sallittua koska jokainen akva on erillainen? Monta. Mutta itse perustan päätökseni tietoon, enkä siihen mitä joku mulle sanoo, etenkin kun sanojia on monta ja moni sanoo eri asioita. Teen itse päätökseni, ja se päätös perustuu johonkin, olkoonkin vaikka Suurelta Kurpitsalta yöllä tulleseen sanomaan jos Kurpitsa perustelee sen hyvin. Tällöin kannan itse myös vastuun: en voi paeta sen taakse, että sanon "kun mulle sanottiin....". Jos mokaan, olen itse mokannut. Jos sujuu, voin onnitella itseäni. Tiedän myös miksi jotain teen, opin tuntemaan akvani paremmin ja ongelmatilanteissa osaan niitä myös ratkoa paremmin. Ei se sen kummempaa ole. Mikä tässä on niin vaikea tajuta? KISS, koska olen vain blondi.

Mutta on toki niin, että on ihmisiä joiden on parempi tehdä vaan niin kuin sanotaan, kaikkien kannalta.

[suski-87]

Nyt meillä on sitten eletty tovi kalatta. Allas sai kuitenkin jäädä toistaiseksi kaapistoineen täysin paikalleen, ja kalojen sijasta siinä asuvat nyt kanat. Niillä on nyt rauha maassa, joten voi olla että jäävät tuohon. Pikkuallasta ei ole muilta sählingeiltä ehtinyt kyllä edes miettiä vielä.

[bj]

Tässä nyt kyseenalaistettiin tiedon oikeellisuutta Sissolta, mut, kuten kerroin, esim. mun saama tieto puolikkaasta tai jopa runsaammastakin vedenvaihdosta on peräisin ihan täältä palstalta, eli ihan toisten tavan kotiakvaristien sanomana. Yhtä hyvin minusta sen voi kyseenalaistaa, onko se tieto joltain isommalta gurulta peräisin vai mistä?

[Mika Sandell]

jokainen akva on erillainen

Tuossa on totuus, ja se kannattaa muistaa. Lisäksi vaihdoista kun puhutaan, niin pitää miettiä hanaveden eroa akvaarion olosuhteisiin. Suomessa tulee monella hanasta tärkeimpien vesiarvojen puolesta lähes samanlaista vettä kuin akvaariossa on, ja lisäksi laadultaan hyvää vettä, joten 50 %:n vaihdot ovat ok. Ulkomailla ei välttämättä asiat ole niin. Turussa, kuten kaikki tietää, vesilaitos ei aina tarjoa meille aivan loistavaa tuotetta. Itse olen muuttanut aiemmat noin puolen akvaariollisen vaihdot noin 30 prosentin vaihtoihin.

Jos mietitään miten luonto toimii, niin esimerkiksi voidaan ajatella virtaavassa joessa elävää kalaa, sellaisia on suuri osa akvaarioissa pidettävistä lajeista, jos unohdetaan merivesilajit. Joessa vesi vaihtuu jatkuvasti, joten ei voida ajatella, että vettä voisi vaihtaa liikaa. Luonnossa vaan se uusi vesi on tarkasti sitä, mitä aiempikin, joten ei ole tarpeen kyetä sopeutumaan nopeaan muutokseen. Sadekaudet kuivan jakson jälkeen muuttaa vesiarvoja hieman, muttei nekään ihan hetkessä. Akvaariossa sitä vastoin muutos tulee kerta rysäyksellä, mistä syystä vaihtoveden ei saisi antaa muuttaa vesiarvoja liikaa. Mikä on liikaa, riippuu lajista.

[Sisso]

Tota ^mä olen koittanut toitottaa. Mut kun mä en vaan tajua.

Aina yhtä hauskaa. Joku kyseenalaistaa jotain mitä kerrot, mikä on täysin oikein (ja pistää myös väittäjän miettimään sanojaan, ehkä jopa oppimaan jotain uutta samalla, jos käy tsägä). Kun sitten esität jotain faktaa, aletaan huutaa, että halutaan pitää kiinni vanhoista tavoista ennen kuin faktaa edes vilkaistaan. Miksi sitten edes kysellä sen perään...? Kyselee taas tyhmiä. Tämä ei kohdistunut kehenkään erityisesti.

Nitraatti on Ihan Paha. Mutta minuuteissa jopa satakertaiseksi pompsahtava Ph ei. Hyvää päivää. Onko täällä joku, joka lukee vain AquaWebbiä??

Kerran vielä: vettä voi vaihtaa vaikka joka päivä 100% jos hanasta tulee kaloille sopivaa vettä. Isossa osassa Suomea tulee (ja siksi osa neuvoo vaihtamaan vettä reippaasti, kun ei muustakaan tiedä), mutta ei kaikkialla. Muussa tapauksessa kannattaa käyttää harkintaa ja miettiä, mitä tekee ja miksi. Vaikeaa?

[ParusMajor]

Mielenkiintoista. Joskus muinoin vaihdoin vettä 2-3 viikon välein kolmasosan. Silloin saatavilla olleista kirjoista tietoa ammensin ja useimmat kalat elivät pitkään. Mutta eivät koskaan lisääntyneet. Varmaan tottuivat vakaana pysyviin vesioloihin, mutta ei tullut "sadekausia" kutuvirettä nostamaan. Nythän nuo kalat kutevat vähän väliä, kun tulee tuoretta vettä kerran viikossa.
Taidan nyt kokeilla ja vähentää vaihdettavan veden määrää, vaihtovälin pidän samana.

Eivät kai kaikki akvaariokalatkaan elä luonnossa "tuoreessa" vedessä? Monet rihmakalathan ovat sopeutuneet vähähappisiin oloihin, suolammikoihin tai vastaaviin. Ja jos vesistö on vähähappinen, se on varmasti myös seisovaa vettä ja orgaanista jätettä on runsaasti, joka kuluttaa sen hapen hajotessaan. Ja osa sademetsien tulvametsien lajeista jää loukkuun lammikoihin tulvakausien välissä eikä lammikoissa vaihdu vesi. Joten ei kai kaikille kaloilleillakaan ole kovin luonnollista sellainen jatkuva sadekausi? Tosin akvaario on tietysti eri asia kuin luonnonvesistöt enkä aio laiminlyödä hoitorutiineja sen perusteella, mitä luonnossa tapahtuu. Akvaario on tilavuudeltaan niin pieni, että siellä aineiden pitoisuudet nousevat nopeammin haitalliselle tasolle eikä kaloille jää aikaa sopeutua. Mutta samalla tavalla käy, jos tekee niitä suuria vedenvaihtoja ja vesiarvot muuttuvat äkillisesti. Itse olen ainakin huolissani tuosta pH arvosta ja sen vuoksi en ole koskaan tehnyt 50% vedenvaihtoja, mutta se vajaa puoletkin saattaa nyt olla kiilakyljille liikaa. Hitaasti nousevasta nitraatista en ole Sisson tavoin niin huolissani. Pitkään laiminlyödyssä akvaariossa porskuttaa usein ihan eläviä kaloja, vaikkei vettä olisi vaihdettu kuukausiin. Osaan hyvin kuvitella, että viikottainen pH:n pompsahtelu stressaisi kaloja huomattavasti enemmän. Näin ainakin olen maalaisjärjellä ajatellut.

[bj]

Aiheesta innostuneena aloin selata noita Varjon opuksia, että löytyykö niistä mitään tietoa. Tämä uusin Akvaariokalat kirja käsittelee vesiasiaa melko suppeasti eikä mainintaa vaihdoista ole. Mutta hänen vanhempi opus Elävä Akvaario v 82 kertoo veden kemiaa laajasti. Siihen aikaan tosiaan oli suositus tehdä akvaarioon "siivous" kuukausittain pohjan lappoamisineen, jolloin vettä poistuu n. 1/4 ja se sitten korvataan uudella. Sanoo kuitenkin toisessa yhteydessä, että vettä kannattaa vaihtaa pieniä määriä kerrallaan, mutta usein. Paljonko on usein, sitä ei siinä mainita, tarkoittaneekohan tuota kuukausittaista. Varjo varoittaa kovasti vedenvaihdossa vesiarvojen muutoksesta, että ei saa olla liian suuri kerrallaan. Luinpa pH:n noususta semmoisenkin, että jos se pompsahtaa emäksisen puolelle ja akvaariossa on kalojen jätöksiä, emäksisessä vedessä ne saattaa muuttua ammoniakiksi, joka on kaloille myrkyllistä. Oireina sama kuin happivajeessa eli kalat haukkoo pinnalla henkeään. Enpä tuollaistakaan muistanut, sitä vaan vuosien aikana on jäänyt mieleen että pH olis hyvä olla hieman alle seiskan, on jäänyt vaan niin kuin rutiinina mieleen. Varjo sanoo, että pH itsessään, siis puhtaassa vedessä, hiukan emäksisenä ei niinkään ole kaloja vahingoittava. Se tietysti puoltaa nykykäytäntöä, että vettä vaihdetaan viikottain, ni puhtaamapana pysyy koko ajan. Mullakin on vielä melko raskaat kalastot, ni viikottain onkin vaihdettava, koska iso kalamäärä kuormittaa vettä jätöksillään runsaasti. Sitä en tiedä sitten, mikä on muuttunut tuon kirjan jälkeen, ainakin tuo nitraattien mittaaminen on tullut jälkeen ja siten on mullekin ollut vieraampi keino mittailla tuota vedenvaihtoa.

Tuo, että kalat ei kude vanhassa vedessä saattapi johtua siitäkin, että veden sähköjohtavuus (elktrolyyttipitoisuus) on noussut, veteen on kertynyt ns. suoloja ja ne ei ole kalojen eikä kasvienkaan hyvivoinnille eduksi. Toiset mittaa vedenvaihtotarvetta nitraateista, toiset vaihtaa tämän mukaan. Mä ite pidän tätä sähkönjohtavuuden mittaamista tärkeänä, luonnon pehmeissä vesissä arvot on pienet ja se on ollut turun vedessä ongelma, koska jo kraanasta on tullut melko runsaasti ja piikkeinä ihan huimastikin, suoloja sisältävää vettä. Vesi on tällöin ns. kovempaa, kuin mitä varsinaiset kovuustestit mittailee. Silleen paikkakunnilla, jossa ollut Turkua parempi vesi, tuore vesi onkin varmaan innostanut kaloja kutuun sadekausiefektin lisäksi, koska se on muuttanut sitä myöskin pehmeämmäksi, kuin mitä akvaarion vanha vesi on saattanut olla. Turussahan ei näin välttämättä käynyt. Silleen mä pidän tätä Virttaan vettä arvossaan, se on akvaristin kannalta muutos paljon parempaan. Tästä suolojen vähemmyydestä johtuen myöskin kraanaveden pH on alhaisempi kuin ennen. Mutta, toki vedenvaihto sadekautta muistuttavana on jo kutupuuhiin innostava yksistään, luonnossahan tuore sadevesi kuitenkin omaa saman pehmeyden kuin joessa oleva. Luonnon pehmeissä vesissä sähkönjohtavuus on luokkaa satakunta mikrosiemensiä, trooppisille kaloille sanotaan, et sais olla max n kolmisensataa ja turussa tuli kraanasta jo tavallisesti siinä kahden ja puolensadan paikkeilla (kuulemma joskus piikkeinä jopa 900), eipä siinä uskaltanut paljoa unohtaa viikottaista vedenvaihtoa runsaskalaisessa altaassa. Virttaan vesi on siinä satasen nurkissa eli ihan loistavaa. Viikon vanha vesi akvaariossakin pysyy hyvin huomattavastikin alle kahdensadan. Ei ole niin suurta murhetta, vaikka vedenvaihto jäisikin joskus kahden viikon päähän.

Varjon vanhassa opuksessa varoitetaan myös veden kloorista, siitä ei nykypäivänä ainakaan täällä palstalla ole juttua näkynyt, joskus silloin 80-luvulla mäkin vaihdoin aina 350 litraiseen veden eli silloin n. 100 litraa, seisottamalla sitä yön yli isoissa astioissa, kloorihan poistuu haihtumalla. Turun vedessähän oli klooriakin aika paljon, tässä Virttaan vedessä on mun käsittääkseni sitäkin vähemmän (on puhtaampaa, ni ei tarvita) eli kaikin puolin se on akvaristin kannalta paljon parempaa.

Minuu kiinnostaakin nyt se, että miten jatkossa, näkyykö kaloilla kutuintoa enempi kuin ennen. Jos vielä innostun monnisia kudettamaan, kokeilenkin varmaan noita haasteellisempia nokisia, suunnittelin tekeväni sen niin, että ensin saavat olla kutuakvaariossa ihan rauhassa vahvalla ruokinnalla ehkä liki kuukaudenkin. Onnistuu koska akvalla tilavuutta ok, eikä muita kaloja kuormittamassa vettä. Ja sitten teen vedenvaihtoja usein muutaman viikon. Mutta tämä toteutuu vasta ehkä ensi vuoden puolella, nyt loppuvuodesta en taida ehtiä keskittyä poikasten kasvatukseen.

Ps. tuli mieleen, että nyt kun turun vesi muuttuu pehmeämmäksi, kotisiivouksessakaan ei tarvita enää niin paljon tai niin vahvoja pesuaineita, pyykinpesussa mä ite olen muutenkin tiputtanut jo aiemmin pesuaineiden määrää. On se vähäisempikin riittänyt ihan hyvin. Säästetään luontoa silläkin laittamatta liikoja pesuaineita viemäriin. Perustuu ihan samoihin ilmiöihin, kuin vanhemmat ihmiset muistaa pyykin käsinpesusta, että kun vesi on ollut kovaa saippua ei liukene kunnolla. Se on juurikin sitä samaa kovuutta, kuin mitä sähköjohtavuuskin ilmaisee.

[Sisso]

Niin, emäksisessä vedessä voi syntyä ammoniumia (vai onko se tässä kohtaa ammoniakki-muodossa?), mutta hyvä uutinen on se, että kasvit käyttävät sitä hyvin mielellään ja nopeasti, mieluummin kuin nitraattia, ravinteenaan. Kansalaiset, lisää kasveja, niistä ei ole kuin silkkaa hyötyä.

Itsekin pyrin aina käyttämään vaihtoehtoisia aineita, esim etikkaa, soodaa, pesupähkinöitä yms, missä vain mahdollista. Ja pyrin aina valitsemaan vähiten luontoa kuormittavan vaihtoehdon. Aika usein nämä on jo niitä iänikuisia, ehkä unhoon jääneitä, menetelmiä jotka kuitenkin toimivat. Ja ovat usein todella halpoja ja riittoisia!

[bj]

Kivat noi vaihtoehdot, itekin käytän paljon siivouksessa edullista ja luontoystävällistä mäntysoopaa laimeana, se toimii ihan siinä kuin kaiken maailman lattianpesuaineet. Oikeastaan sillä lähtee aika pahatkin tahrat. Ei kotona yleensä tuu kuitenkaan sellaista likaa, et vahvempia tarvis, ei mulla ainakaan. En oo huomannut, et laminaatitkaan olis kärsineet. Kyllä minusta jokaisen kansalaisen pitäisikin nykypäivänä vähän pohdiskella ympäristöystävällisyyttä, kuten turhia kulutuksia niin sähkön ym. kaikenmaailman tuotteiden kanssa, että tarviiko. Ei varmaan enää voi sanoa, ettei ole kuullut juttuakaan ilmastonmuutoksesta . Jospa sitten ei tarvittais niin valtavasti voimaloita, ei ydin eikä vesi. Sillä kun säästyy siltä omankin kukkaron kulutukselta vielä . Mut nyt meni vähän OT:ksi akvaarioaiheista.

[Mika Sandell]

Luonnon pehmeissä vesissä sähkönjohtavuus on luokkaa satakunta mikrosiemensiä

On muuten hirveitä vaihteluita, jossain mitataan huomattavasti pienempiä lukemia, jopa alle kymmenen µS/cm, toisaalla taas menee reilusti ylikin.

Niin, emäksisessä vedessä voi syntyä ammoniumia (vai onko se tässä kohtaa ammoniakki-muodossa?)

pH vaikuttaa, missä suhteessa ammoniakkia syntyy:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... p#ammonium

Kyllä minusta jokaisen kansalaisen pitäisikin nykypäivänä vähän pohdiskella ympäristöystävällisyyttä

Niinpä.

[bj]

Tuolla Järven sivuilla oli myös selvitys siitä, miten sitten liian hapankin vaikuttaa epäedullisesti tuohon eli ammoniakin hajoaminen estyy tai hidastuu. Nii sitä päähän on jäänyt ajan kanssa vaan se että pH 6,5 olis hyvä . Sen kanssa onkin sitten tullut taisteltua vuosien varrella moneen kertaan. Sillä puolikkailla vedenvaihdoilla kumminkin oli tosi vaikeaa saada sitä alle seiskan. Jotkut trooppiset kalat kyllä on kotoisin vissiin aika alhaisenkin pH:n omaavista vesioloista, mut sitten ei saisi ainakaan olla vissiin liikaa kaloja altaassa. Esim rusomonniset, tykkäisi pH 5,5 :kin, kun joskus funtsin, oisko ne kivoja koittaa kudettaa. (Tosin mulle selvis ajan myötä että mun rusot olikin heloja .) Vaikeaa olis kyllä saada pH:ta niin alas, vettä sais olla vaihtamatta pitkään aikaan.

[Sisso]

Tähän osaa joku muu varmaan vastata paremmin ja saatan olla väärässä, mutta käsitykseni mukaan iso osa kaloista tuotetaan viljelylaitoksilla, joiden veden Ph on about 7. Me voidaan kotona muokata vettä siksi, johon kala on sopeutunut vuosimiljoonien aikana ja saada ne lisääntymään siellä, mutta lähinnä kiinnostaa se, että miten viljelijät sitten saa juurikin nuo happamen ystävät lisääntymään kaupallisesti merkittävissä määrin, siis noin miljardeittain? Vai kudettaako niitä sitten altaissa (vai missä?) joiden Ph on säädetty millä-lie-rikkihapolla (tuskin ne siellä kantoja lilluttelee tai lisäilee turvetta ja hiilaria?!) ko. lajille sopivaksi? Vai jollain hormoonilla? MHS, auta taas! Muutkin käy, mutta tämä taitaa olla tuttua juurikin monnisten puolella.

Bj, rajulla Co2 lisäyksellä voisi, ehkä, saada Phn noin alas (jos ei halua rikkihapon kanssa touhuta, mä en), mutta sittenpähän se taas pompsahtaisi ylös vaihdon yhteydessä. Toisaalta jos kudettaa kahta-kolmea kalaa riittävän isossa akvassa, ei vettäkään tarvitsisi vaihtaa usein. Voisi vaihtaa pikkiriikkisiä määriä kerrallaan. Mutta entäs jos laji vaatii "sadekauden"? Hmm, ei toi sit toimi. Toinen laji, kiitos.
Itse olen nyttemmin pyrkinyt siihen, että kalasto olisi Ph7ssa viihtyvää sorttia. Siihen Phn asettuu vielä ihan kivasti. Joskus koitin vääntää vettä herkkiksille tuostakin pehmeämmäksi vaikka millä, rikkihapollakin, mutta aika vastatuuleen kusemista se oli. Nyt ne porskuttaa, mutta jos niitä ei huvita lisääntyä liian emäksisessä vedessä, no can do, näillä eväillä mennään. Onneksi edes jotakuta huvittaa. Ei tässä ihan kaikkeen jaksa ryhtyä vaikka se ehkä toisikin mukavasti haastetta.

Huomena haen Helsingistä lisää monnisia, safiireja, kuinkas muuten, porukan jatkoksi. Ohjelmassa on myös käynti Akvaariokeskuksessa, mutta sieltä mukaan lähtee VAIN (juu-u) varaamani kasvi. Olisipa aikaa kierrellä muitakin liikkeitä, mutta noissa ja muussa ohjelmassa on jo ihan riittävästi. Nuorimmainen, 4-vee, meidän ikioma riesa, lähtee olosuhteiden pakosta mukaan, mikä ei mitenkään kevennä reissua muutenkaan, jotta ihan suosiolla tyydyn yhteen liikkeeseen.

Päätettiin pitää lehtispoikaparin toinenkin puolisko meillä. Sälli "osti" sen parilla monnisella takaisin itselleen. Se jäi isoon akvaan ja yritetään löytää herralle frouva. Salosta pitäisi löytyä samaa satsia, josta on keväällä haettu äsken toisen ukon kanssa kutenut morsmaikku. Pariskunta muutti pojan 3-sataseen ja harvennettiin hiukan kalastoa sieltä osaksi isoon akvaan, joka onneksi on ollut melko väljä, ja pari levistä sai uuden kodin stadista. Tänään lopetin meidän ison jättikokoisen täplämonnismummon. Oli todella ikävä kokemus. Se oli ihan järkyn ruma mutta niiiiiin symppis kun oli jo vähän kankea ja töttöröö muutenkin, mutta ruoalle se osasi tulla, vielä aamullakin. Jos on laji muisto dinosaurusten ajalta, niin tämä yksilö oli varmaan syntynytkin silloin. Eka kala, joka on meillä haudattu kukkapenkkiin. Tosin kevään matoraatoja, joita kyllä itkettiin, ei voinut edes haudata kukkapenkkiiin, kun maa oli jäässä eikä sen jälkeen ole kuolleita tullutkaan. Paitsi yksi juuri ostettu timanttitetra, mutta se päätyi karusti Mustaan Aukkoon ilman juhlamenoja, pikku raukka.

[Milsku]

Tänään sen sain todistaa, tulimakkarakalat saalistaa sukarapuvauvoja. Oli hienon näköstä vaani varmaan 4 min ja sit syöksys kimmppun. Ilmankos mun kirsikkakanta ei oo räjähtäny. Ja Ilmankos ne tulimakkarat on edelleen ronkeleista ronkelimpia!

Kiekkolaan hommasit hiukan aikaa sitten heijastimet loisteputkiin. Ja nyt on laseissa levää. Kaupassa neuvo oli et ota toinen heijastin pois... En kyl ota! Odotan vielä josko kasvit pääsis voitolle siinä sodassa.
Kiekot on ihan kesyyntyny ja mahtavia persoonia jokainen. Odottelen että saataisiin jonnekin lähelle pääväriltään punaisia kiekkoja niin saisi tuota parvea kasvatettua. Tuntuu että "Voldemort" on liian hurja johtaja, ja uskoisin että kalojen lisääminen auttaisi asiaa. Mutta kun mä en haluu mitä vaan värejä, kun niiden pitää olla just eikä melkeen komioita.

[Mauiwee]

Mähän sanoin että ne syö niitä pieniä sukasia. Mullakaan eivät syöneet mitään muuta kuin pikkurapuja.

Meille muutti tänään kaksi pitsitatiaa. Ovat kyllä aivan ihania, mutta menivät saman tien niin syvälle kasvijuurakkopuskaan ettei niitä näy sitten millään. Kai ne sieltä jonkun päivän päästä lähtevät yövaellukselleen.

[Tia-Teresia]

Hmmm.... mistäs mä tiedän onko tosta kiljusta mihinkään? mistä tiedän liukeneeko sitä hiilaria veteen ja liukeneeko tarpeeksi? Ja koskahan olis toiveita havaita muutoksia altaassa (jos ei lasketa sitä että kuitenkin onnistun romahduttaan peehoot ja tappaan kalat )... Ai miten niin minäkö kärsimätön, johan aamulla sain ekat sopat käymään

Vähänkö mä haluaisin nähdä noita makkarakaloja livenä jossain, etenkin tulimakkara on sellainen, mikä eritoten kiinnostais. Vinkatkaas mulle missä sellainen kauppa olis, jossa olis toiveita nähdä moisia vilaukselta edes

[waldo]

Mauiwee olikos noita pitsitatioita vielä monta ?

Tia-Teresa oon kyselly noita tulimakkarakaloja ja vähän heikosti se päättyi mutta kannattaa käydä aina välillä kyselemässä akvakaupassa josko niitä olisi tukkulistoilla ainakin uudesta akvaariosta saa jos niitä vaan tukkulistoilla on, hintaan kait 10-20e.

[Tia-Teresia]

oon kyselly noita tulimakkarakaloja ja vähän heikosti se päättyi mutta kannattaa käydä aina välillä kyselemässä akvakaupassa josko niitä olisi tukkulistoilla ainakin uudesta akvaariosta saa jos niitä vaan tukkulistoilla on, hintaan kait 10-20e.

Juur siel kävin, mut en tainnut edes muistaa noita kysyäkään Aina tarttis olla joku ajantasainen suunnitelma lista mukana kun jonnekkin kaupoille suuntaa, muuten aina unohtuu enempi tai vähempi. Pitänee muistaa ens kerralla kun turkuseen ruisailee.

[Mauiwee]

Akvaariopisteestä mä ja Milsku sillon ostettiin omamme. Mut mun tulimakkarat meni Milskulle sit heti kun eivät suostuneet purkkiruokaa syömään.

Kyllä niitä waldo sinne ainakin kaksi jäi. Olivat niin vikkeliä etten oikeen pysyny laskuissa.

Vieläkään ei näy pitsitatioista jälkeäkään. No toivottavasti ainakin viihtyvät tuolla kannon koloissa.

[Sisso]

Tia-Teresia: Kun nyt laitat sen pesupullon, niin seuraamalla siitä kuplia olet selvillä, käykö kilju riittävästi. Tavoite on noin 1kupla/sekuntti. Voi kuplia myös 2 kuplaa/sek tai 1 kupla/2-3sek, kaikilla noilla hiilaria menee mukavasti.

[Tia-Teresia]

Tia-Teresia: Kun nyt laitat sen pesupullon, niin seuraamalla siitä kuplia olet selvillä, käykö kilju riittävästi. Tavoite on noin 1kupla/sekuntti. Voi kuplia myös 2 kuplaa/sek tai 1 kupla/2-3sek, kaikilla noilla hiilaria menee mukavasti.

En laita kun on jo kuplii 40kuplaa/30sek, tuota vaan mietin kun levitin on tuommoinen hagenin pikkuinen härpäke, ja kuplat menee vähän turhan nopsaan sitä pitkin, että ehtiikö siitä mitään liukenemaankaan, pitäis olla isompi tai siis pidempi matka, vaan kun nyt ei ole... no, tämä onkin harjoittelua vasta, sain sentään kiljun käymään

[Mauiwee]

Hei muistakaa kaikki, että tänään on ötökkäretki!!

[katrim]

Mää ei pääse, äRRsyttävää. Olis ollu niin jännä tutustuu luonnonruokintaan.Höh.

[suski-87]

Itselläkin muut jutut meni nyt ötökkäretken edelle, kun ei meillä enää kalojakaan ole joille ruokaa tarvisi. Ilman muita menoja olisin tullut seuraksi hengaamaan.

Jossain kohtaa pitäisi tehdä kunnon inventaario akvaariotarvikkeisiin ja katsoa mitä niistä koettaa mahduttaa varastoon, ja onko niissä mahdollisesti jotain mitä myydä/lahjoittaa eteenpäin. Lähinnä vesitestien ja kasvilannoitteiden kanssa arpoo, että kumpaan ryhmään kuuluvat. Saisi sitten enempi tilaa tuohon kaappiin.