Monniset huonossa kunnossa

[Mari Kurki]

Missä kohtaa mä puhuin ihmishenkiä pelastavista lääkkeistä? Niitä lääkkeitä kun on varsin turhanpäiväisiäkin ja niilläkin joillain on todettu aika tomeria sivuvaikutuksia (mm. jotkut masennuslääkkeet, joiden on tutkimuksissa todettu auttavan vain erittäin vaikeaan masennukseen ja silti niitä määrätään lieviin ja keskivaikeisiinkin tapauksiin. Sivuvaikutuksista en viitsi edes aloittaa kun ei tähän keskusteluun varsinaisesti kuulu, toisin kuin eräiden terveydentilat selkeästi).

Ai ja nyt me puhutaan nestehiilestä sitten (kun äsken ei puhuttu, puhuttiin vaan yleisesti tämän sarjan tuotteista).
Sen nestehiilen on todettu vaikuttavan edullisesti kasvien kasvuun ja altaassa jossa kasvit voivat hyvin voivat myös kalat paremmin. Mitä rehevämpi akvaario ja mitä paremmin kasvit voivat, sen tehokkaammin ne puhdistavat akvaarion vettä. Mm. ylijäämäravinteista ja kuten Markku Varjo luennossaan kertoi (taisitpa olla paikalla) kasvit tuottavat veteen myös desinfioivia aineita, jolloin taudinaiheuttajat vähenevät. Ja mitä vähemmän taudinaiheuttajia, sitä terveempinä kalat pysyvät. Tällä tavalla voisi esim. nestehiilen käyttöä perustella
Mitä tuoteselosteeseen tulee, niin tiestitkö ettei kaikissa ihmisillekään käytettävissä tuotteissa ole sitä tuoteselostetta? Esim. joistain lisäravinteista joihin olen törmännyt, se puuttui.

Ei sellaisia tuotteita ole pakko käyttää joihin ei itse luota, mutta mielestäni täytyisi olla melkoisen pitävät perustelut ennenkuin alkaa väittämään jotain vaaralliseksi. Etenkin kun todella muiltakin valmistajilta löytyy tuotteita joiden kyljessäkin ihan lukee että vaarallista vesieliöille, mutta vain tämä Easy Life on se paha... Emmä jaksa. Niin kauan kuin perustelut ovat olemattomia ja mutuun perustuvia, ei tätä väittelyä ole mitään järkeä jatkaa.

[Maisu]

En oikein ymmärrä miksi vaahtoat noin. Ymmärsitkö jotenkin väärin sen mitä kirjoitin siitä että myrkkyihin voi kuolla pitemmälläkin aikavälillä vai mistä tämä purkaus nyt tuli? Kuvittelin, että se on kaikille tasan tarkkaan selvää mitä mieltä sinä olet ja mitä mieltä minä olen tämän tietyn tuotesarjan aineista.

Mitä jos se myrkyllisyys ei edes ole itse aineessa vaan tietyn pakkauskoon pullo vaikkapa on myrkyllinen? En minä sulje mitään mahdollisuutta pois, mutta jos halutaan keskustella siitä miksi joltain kuolee kaloja niin kyllä yksi ensimmäisistä poissuljettavista ympäristötekijöistä tänäpäivänä ovat Easy Lifen tuotteet. Sen jälkeen voidaan alkaa puhua jostain taudeista. Voihan olla että tuote heikentää kiduksia niin että kidusloiset pääsevät iskemään ja lopullinen kuolinsyy onkin sitten kidusloiset. En minä sulje mitään vaihtoehtoa pois enkä missään nimessä ole kehottanut ketään olemaan lääkitsemättä kalojaan jos diagnoosi on varma. Mutta jotta saataisiin edes tietoa jatkuvatko kuolemat näiden tuotteiden poistamisen jälkeen, niin ne pitää ensin kaivaa näistä nettikirjoituksista esiin ja poistaa.

En käsitä miten mielipide-erot voivat olla jollekin noin iso ongelma. Enkä käsitä tuota jatkuvaa henkilökohtaisuuksiin menemistä ollenkaan.

[Sisso]

Uskomattoman lapsellista jankkaamista aikuisilta ihmisiltä Oli miten oli.. Omat monniseni menivät tämän hellejakson aikana viestiketjun aloittajan kertomaan "tilaan"; ennen aktiiviset ja täysin terveenoloiset monniset vetäytyivät piiloon, eivät enää syöneet, eivätkä touhunneet. Vähäinen liikkuminen mitä tapahtui, oli todella huteraa. Eräänä iltana iltaruokinnan yhteydessä löytyi monninen kuolleena, jolloin huomattiin katsoa lämpömittaria; lämpötila oli noussut melkein 30 asteeseen. Aloimme laskea päivittäin lämpötilaa kylmällä vedellä. Monniset eivät vieläkään ole aivan " omia itsejään ", mutta ne ovat jo vähän alkaneet tulla esillekkin ja liikkuminen on tomerampaa
Sama huomattiin muuten rapualtaassakin, kääpiömonniset vetäytyivät pois näkyviltä ja vain nököttivät paikallaan, kun veden lämpötila nousi liian korkealle.
Toivon kovasti että monnistesi ongelma ratkeaa, hyvää jatkoa sulle ja kaloillesi

Monet monniset kestää hyvin 30c lämpötilan. Riippuu lajista. Ongelmaksi kaloille voi helteillä muodostua ei lämpötila itsessään vaan se, että lämmin vesi sitoo itseensä huonommin happea jolloin kaloille kehittyy hapenpuute. Lisäämällä akvan ilmastusta/veden kiertoa voi auttaa kaloja. Lämpötila ei välttämättä tästä laske, mutta kaloilla on käytössään enemmän happea. Meillä on kaikissa altaissa tällä hetkellä 29-30c lämmintä, mutta kalat, myös monikymmenpäinen monnisporukka, jaksaa normaalisti, kun niissä pyörii jo ennestään reippaan pintakierron lisäksi ylimääräiset kiertovesipumput ja hapettimet. Sori, meni ohi aiheen...

Meillä oli vähän samanlainen tilanne aiemmin, kun kalaset kupsahtelivat mystisesti viikkojen kuluessa. Oireita ei oikeastaan ollut muuta kuin kasvun loppuminen ja ihan lopussa omituinen haahuilu (=heikkeneminen hyvin nopeasti). Kaikenlaista epätoivoissamme kokeiltiin, turhaan, mutta lopulta syylliseksi paljastui ne viheliäiset koukkupäämadot. Nematolkin tuli aloitettua oikeastaan vahingossa siinä vaiheessa kun oli selvää, että kalat tulevat kuolemaan "johonkin" ilman, että kokeilemme mitään niille. Ja samalla kun oli kipattu Nematolia eka satsi, löytyi madotkin. En nyt siis väitä, että monnisilla olisi sisäloisia, ulkoloisia tai mitään muutakaan, mutta vaikka joku ilkeileekin, että heitä sinne sitten vielä pilkkutautilääkkeetkin perään, niin ehkä jo kandee heittääkin, kun ei parempaakaan ole tarjolla... Ja vaihtoehtona on, että kalat tippuu yksi kerrallaan. Ihmetyttää, että aina paasaataan siitä, että lääkitään vasta sitten kun tiedetään mikä on, mutta miten ihmeessä keskivertoakvaristi voi tunnistaa aina kaiken 100% varmuudella? Voin olla väärässä, mutta todellisuus taitaa olla usein sitä, että akvaristi toteaa "taudin", ostaa x määrän lääkkeitä ja joku niistä tärppää Luoja tietää mihin. Taitaa olla niin, että monnisilla alkaa olemaan eväät vähissä ja lääkitys Marin neuvojen mukaan edessä. Jos syyllinen nyt olisikin EC (mihin en usko hetkeäkään), ei maailma kaadu yhteen turhaan lääkitykseen vaikka olenkin periaatteessa sillä kannalla, ettei niin pitäisi tehdä.

Näillä väittämillä, että EC, tai joku muu ko. sarjan tuote, olisi syyllinen, voidaan evätä kaloilta asianmukainen lääkitys. Tai se lykkääntyy tarpeettoman kauan. Näin kävi meillä. Lopetettiin sen käyttö varmuuden vuoksi (vaikken uskonut sen syyllisyyteen, mutta pithän kokeilla sitäkin) ja katsottiin josko kalat tokenisisivat. Onneksi kuitenkin vain päiviä. Ei ne toenneet. Onhan selvää, että jos EC tai jokin muu aine, aiheuttaisi äkillisiäoireita ja/tai myrkytyksen, siitä toipumiseen menisi viikkoja-kuukausia. Ja tämä aika pitäisi odotella oireiden häviämistä ja katsella kun kalat kuolee käsiin.

Tsemppiä alkuperäiselle ja toivottavasti löydät ratkaisun tähän ikävään tilanteeseen! On vielä liian tuoreessa muistissa itselläkin, kun yölläkin heräsi miettimään, että "jos vielä yksikin kuolee, niin...Mitä sitten..." . Toivottavasti vielä saamme kuulla, mikä lopulta tepsi ja mikä oli syyllinen tähän mystiseen sairauteen.

[Papurapu]

Monet monniset kestää hyvin 30c lämpötilan. Riippuu lajista. Ongelmaksi kaloille voi helteillä muodostua ei lämpötila itsessään vaan se, että lämmin vesi sitoo itseensä huonommin happea jolloin kaloille kehittyy hapenpuute. Lisäämällä akvan ilmastusta/veden kiertoa voi auttaa kaloja. Lämpötila ei välttämättä tästä laske, mutta kaloilla on käytössään enemmän happea. Meillä on kaikissa altaissa tällä hetkellä 29-30c lämmintä, mutta kalat, myös monikymmenpäinen monnisporukka, jaksaa normaalisti, kun niissä pyörii jo ennestään reippaan pintakierron lisäksi ylimääräiset kiertovesipumput ja hapettimet. Sori, meni ohi aiheen...

Meidän kalasia auttaa ainenkin tämä tieto vastaisuuden varalta, ollaan vielä niin vasta- alkajia, ettei moisesta ollut mitään tietoa ( heti laitettiin veden kierätystä suuremmalle, josko monniset tuosta taas pikkuhiljaa innostuisi ).. Kiitos tästä

[Deicide]

Ei ole kovinkaan montaa monnislajia, mitä tulisi pitää jatkuvassa yli 30c lämmössä. Sitkeänä kalana sen kyllä kestää, muttei elä lähellekkään sitä ikää, mitä oikeissa oloissa eläisi. Monnisella ei ole veden hapekkuuden puolesta mitään hätää, vaan pystyvät elämään hyvinkin vähähappisessa vedessä, sillä omaavat suolihengityksentaidon. Käyvät haukkaamassa happea pinnasta mikäli tarvis.

[Lisa]

Ja sitten ei enää jankata yhtä & samaa, eihän? Alkuperäiseen aiheeseen liittyviä viestejä, kiitos, ja muut pulinat poies.

[Maisu]

Lisa, miksi minun viimeinen viestini on poistettu?


Mitään ei oo poistettu. Mihin lie bittiavaruuteen kadonnut. - Lisa -

[LKA]

Ajattelin kertoa akvaarioni kuulumisia tällä hetkellä, olin tuossa aikaisemmin kirjoittanut monnisten epäonnisesta elämästä akvaariossani. Nyt on siis kulunut jo pidemmän aikaa ilman kalakuolemia, tosin monnisia ei ole akvaariossani enää ollut. Käytän tällä hetkellä Easy Lifen kasvilannoitetta ja Easycarboa (huomattuani että se pitää kasvit kunnossa ja levät loitolla), lisänä Seran kasvilannoitetta (vuorotellen Profiton kanssa), pH-miinusta ja Tetra Toruminia. Kalat voivat erittäin hyvin, tetrat jahtaavat toisiaan kutupuuhissa ja piikkisilmänaaraillakin vatsat mätimunista pulleina, vesiarvot ok. Jälkeenpäin olen saanut selville, että akvaarioni pH on ollut monnisille aivan liian korkea, mikä on ollut todennäköisin syy monnisten kuolemille. pH-asiaan tuli selvyys vasta siinä vaiheessa kun hankin digitaalisen pH-mittarin, joka näytti jopa yli 8 pH-arvoksi Sitä ennen liuskatestin perusteella luulin veden happamuuden olevan kunnossa, vaan sepä olikin suurin virhe omalla kohdallani... jälkeenpäin harmittaa vietävästi. Eli perun puheeni Easycarbon suhteen, nykyisellään siitä ei ole akvaariossani ollut mitään haittaa, päinvastoin. En toki sano, etteikö aina kemikaalien lisäämistä akvaarioon kannattaisi harkita kahdesti. Samoin näköjään olisi kannattanut harkita toisenkin kerran sanomisiaan ennen Easycarbon nostamista syypääksi, syy oli puhtaasti hyväuskoisuudessa kun liuskatestin pH-indikaattoriin luotin

[Teemu Salonen]

Ne liuskatestit on kerronko mä mistä... Mutta sen oot jo itekin huomannu. Digitaalisiinkaan ei kannata ennen kalibrointia luottaa.

Miksi tunget altaaseen noin monta "päällekkäistä" kasviravinnetta. Profito yksinään riittää mainioisti. En tunne easylifen ja seran päällekkäisvaikutuksia, mutta joillakin merkeillä se tuottaa ongelmia. Pelkkä profito riittää oikein hyvin.

[Sisso]

Siis ymmärsin LKAn tekstin niin, että noita yleisannoiteita käytetään vuorotellen lukuunottamatta ECa. Idea perustuu siihen, että kasvit "tottuu" yhteen merkkiin ja niitä on hyvä vaihdella välillä, mutta enemminkin kuureittain eli vaihtaa merkkiä pari-kolme kertaa vuodessa, ei viikoittain tai päivittäin. Kahta ei tietenkään laiteta yhtä aikaa, mutta aina silloin tällöin on hyvä vaihtaa merkkiä. ECoon en ota kantaa, mutta sitä ei lasketa nuihin yleislannoitteisiin, sitä voi kipata yleislannoitteen kanssa yhtä aikaa. Ja yhtä aikaa myös hiilarilisän (hiivate/pullo) kanssa, jota sitäkin voidaan jakaa yleislannoitteen kanssa päällekäin. Lienee Teemulla tuttua asiaa tuo edellä mainittu, mutta laitoin nyt selvennykseksi kuitenkin kun jollekin saattavat termit ja tavat olla vielä uusia. Eli akvaan voisi hyvin syöttää kasveille säännöllisesti "yleislannoitetta", hivenlisää, ECoa, hiilaria ja vielä jotain lisäravinnetta todennettuun tarpeeseen. No problem, mutta vaatii seurantaa ja vähän jo tietoa mitä tekee ja miksi. Toruminhan ei ole lannoite.

Deicide: Mitä tulee veden lämpötiloihin, onhan se hyvä, että me täällä murhetutaan kalojen hyvinvoinnista, mutta kuka kertoo mulle, miten isossa osassa maailmaa pidetään vedet viileinä akvoissa, kun lämpötilat, siis ulko/sisäilma, huitelee yötä-päivää 30-40c? Eikä Suomessakaan ole aikoihin ollut joka torpassa viilennyksiä, eikä taida olla vieläkään...Monnisia on porskuttanut kotiakvoissa, ööö... viiskytä vuotta ainakin? Mutta joo, voit olla oikeassa siinä, että kalasen elinikä saataa typistyä. Itse tyydyn siihen, etten voi muuttaa ihan kaikkea, vaikka miten haluaisin ja silloin on vaan tehtävä se, minkä realistisesti omilla resursseillaan voi ja haluaa.

Mukava kuulla, että kalat voi nyt hyvin vaikka harmi tietysti, että monniset meni. Hyvä, että löytyi mahdollinen syy tapahtuneeseen ja ehkäpä vielä joskus niitä otat vipeltämään akvaasi.

[Mari Kurki]

Juu siis ilmeisesti tuo liian lämpimässä vedessä pitäminen nopeuttaa kalojen aineenvaihduntaa ja ne sitä kautta elävät "nopeammin" ja vanhenevat aiemmin. Siksi ovat lyhytikäisempiä. Ja tietenkin väärässä lämpötilassa (tahikka missä tahansa väärissä olosuhteissa) pitäminen heikentää vastustuskykyä ja lisää sairastumisalttiutta.

[Teemu Salonen]

Ei ne kasvit mihinkään yhteen merkkiin totu.... Eri merkkiset kasviravinteet on ihan eri tuotteitteita. Toiset esim sisältää fosfaattia ja toiset ei. Toiset runsaasti rautaa ja toiset ei. Pitäis löytää sellanen kultanen keskitie. Ite oon käyttäny proFitoa ja jbl:n ferropolia. Tetran plantamin taitaa toimia kans, mut on vaan niin hiton kallista verrattuna noihin mun esimerkkeihin.

[LKA]

Juu no olen vuorotellut noita kahta kasvilannoitetta kun molempia tullut hankittua joskus. Lähinnä kai järkeillyt juurikin niin että jos noissa on jotain eroja koostumuksissa niin tulisi ravinteita monipuolisesti kahden eri valmistajan lannotteista. Tähän asti en ole mitään suurempaa haittaa havainnut kahden ravinteen käytöstä, kai teoriassa voisi jotain leväinvaasiota kehkeytyäkin... muuta konkreettista ongelmaa tuosta en osaa kuvitella?
Kovasti houkuttelisi hankkia sympaattisia monnisia nyt oikeanlaisiin oloihin, jotenkin vaan on jäänyt huono omatunto aiemmista niin ei halua enää ajatellakaan sitä vaihtoehtoa etteivät ne menestyisikään :/

[Mari Kurki]

Itse asiassa olet Teemu väärässä. Kyse tosin ei ole ihan tottumisesta, vaan eri kelaateista joita kasvit oppivat hyödyntämään. Jossain vaiheessa käytettäessä aina vain samaa lannoitetta (esim. PMDD), sen teho pikkuhiljaa häviää ja kun välissä käytetään muutama kuukausi jotain toista (Tetran plantamin), eri kelaattiin sidottua ravinnetta, kasvit innostuvat taasen. Mä en nyt muista miten tää ihan tarkalleen ottaen meni, mutta jotenkin että ne kasvit hajottavat niitä kelaatteja ja vapauttavat sitä rautaa ja jotain. Joku enempi kemiasta ja mikrobilsasta perillä oleva vois selvittää tän tarkemmin. Mutta joo, siis idis on että kandee vaihtaa nestemäistä ravinnetta muutaman kuukauden välein.

[Teemu Salonen]

En suoraan allekirjoita Marin kommenttia, mutta en väitä vastaankaan.

Yleisesti voisi kuitenkin sanoa sen, että ei kannata käytää toisen valmistajan vedenparannusainetta samaan aikaan kun käyttää toisen valmistajan kasviravinnetta. Ne on valmistajittain suunniteltu toimivan yhteen ja joissain tilanteissa voi käydä niin että että aine ei toimikkaan toivotulla tavalla.
Yleisesimerkkinä voisi mainita esim waterlifen lääkkeet jotka suurin osa sisältää kuparia tehoaineena. Suurimpien valmistajien vedenparannusaineet sitovat kuparin, joten lääke on sen jälkeen tehoton.

[Maisu]

Itse asiassa olet Teemu väärässä. Kyse tosin ei ole ihan tottumisesta, vaan eri kelaateista joita kasvit oppivat hyödyntämään. Jossain vaiheessa käytettäessä aina vain samaa lannoitetta (esim. PMDD), sen teho pikkuhiljaa häviää ja kun välissä käytetään muutama kuukausi jotain toista (Tetran plantamin), eri kelaattiin sidottua ravinnetta, kasvit innostuvat taasen. Mä en nyt muista miten tää ihan tarkalleen ottaen meni, mutta jotenkin että ne kasvit hajottavat niitä kelaatteja ja vapauttavat sitä rautaa ja jotain. Joku enempi kemiasta ja mikrobilsasta perillä oleva vois selvittää tän tarkemmin. Mutta joo, siis idis on että kandee vaihtaa nestemäistä ravinnetta muutaman kuukauden välein.

Kasvit voivat varastoida tarpeisiinsa verrattuna jopa tuhatkertaisia määriä ravinteita solukkoonsa. Jos käytössä on huono ravinne, josta puuttuu jotain oleellista, niin kasvi voi hyvinkin kasvaa aivan loistavasti kuukausia ennenkuin puutos tulee ilmi. En ole kuullut milloinkaan neuvoa vaihdella ravinteita koska käytän PMDD:tä ja se on yksinään täysin riittävä, mutta en ota kantaa josko vaihtelu on esim. Pro Fiton kanssa tarpeellista.

Kuulostaa aika logiikkarajoitteiselta teorialta että kasvi "oppisi" välttämään kelaattia johon on sidottu sille elintärkeitä ravinteita. Mistä teoria on peräisin?

[Sisso]

Eroaako akva(vesi)kasvit jotenkin kuivanmaan kasveista? Meinaan, että olen tainnut taas nukkua niillä tunneilla, missä kerrottiin kasvien (tässä tapauksessa kuivanmaan) pystyvän varastoimaan ravinteita "jopa kuukausiksi". Otetaan esimerkiksi tämä klassinen pupun ympärisyömä omenapuu. Pupu popsii kuoren rungon ympäri kevättalvella. Puu lehtii ja kukkiikin vielä. Mutta sitten se alkaa nuupahtamaan ja se on saattohoitoa vailla kompostikamaa. Miksi? Se heräsi talvilevosta edellisvuotisilla ravinnevarastoilla ja jaksoi vielä kukkiakin niillä, mutta sittenpä sen ravinteet loppui eikä uutta saada kun yhteys latvuksen ja juurten välillä on poikki. Ei ravinteet riittäneet kuukausiksi, pariksi vain. Muutenkin puutokset näkyy kasveissa melko nopeasti, mitä nopeammin kasvava kasvi, sen nopeammin tietysti. Ei tarvitse kasviparan kovin kauaa kasvaa ravinneköyhässä maassa (ellei ole sellaiseen nimenomaan sopeutunut taksoni), kun jo puutokset alkavat näkymään. Muutamassa viikossa sokea reettakin näkee, että kasvilla on ongelma. Usein miten tähän kuitenkin menee kuukausia, koska harvemmin kukaan istuttaa mitään niin köyhään maahan. Ja kasvit voi kasvaa vuosia, vuosikymmeniä, pienessä puutoksessa ihmisen sitä tajuamatta. Ehkä sen puun elinikä jää sadasta vuodesta kuuteenkymmeneen, mutta huomaako sitä kukaan? Ei.

Akvakasveja en tunne mitenkään hyvin, mutta voisi kuvitella niiden olevan suht samanlaisia elintoiminnoiltaan kuin kuivanmaan kasvienkin tosin tietyin sopeumin. Äkkiseltään voisi kuvitella, että niiltä kuluu ravinteita valtavasti, koska kasvu on niin huimaa, vrt. esim. ns. kesäkukat. Lopeta lannoitus->kukinta hiipuu melko nopeasti ravinteiden puutteeseen.

Tottakait voi käyttää yhtä lannoitetta aina ja ikuisesti ja kasvit pärjää sillä hyvinkin. Aamen. Vaihtelulla voidaan kompensoida sitä mahdollista ongelmaa, että tietyissä olosuhteissa kasvi käyttääkin jotain ravinnetta y enemmän syystä x ja jos ravinnetta y onkin käytetyssä tuotteessa niukemmalti, se toimii kasvua rajoittavana tekijänä (vaikka kasvi näyttäisikin kasvavan hyvin). Kun ainetta vaihdetaan, voi olla, että se pienen pieni krooninen puute korjaantuu. Onko tällä käytännössä merkitystä, voi olla eri juttu, mutta vaihtamalla merkkiä välillä tätä ravinnesaantia voidaan tasapainottaa. Haittaakaan siitä ei ole. Se on onnistumisen varmistelua.

[Mari Kurki]

Itse asiassa olet Teemu väärässä. Kyse tosin ei ole ihan tottumisesta, vaan eri kelaateista joita kasvit oppivat hyödyntämään. Jossain vaiheessa käytettäessä aina vain samaa lannoitetta (esim. PMDD), sen teho pikkuhiljaa häviää ja kun välissä käytetään muutama kuukausi jotain toista (Tetran plantamin), eri kelaattiin sidottua ravinnetta, kasvit innostuvat taasen. Mä en nyt muista miten tää ihan tarkalleen ottaen meni, mutta jotenkin että ne kasvit hajottavat niitä kelaatteja ja vapauttavat sitä rautaa ja jotain. Joku enempi kemiasta ja mikrobilsasta perillä oleva vois selvittää tän tarkemmin. Mutta joo, siis idis on että kandee vaihtaa nestemäistä ravinnetta muutaman kuukauden välein.

Kasvit voivat varastoida tarpeisiinsa verrattuna jopa tuhatkertaisia määriä ravinteita solukkoonsa. Jos käytössä on huono ravinne, josta puuttuu jotain oleellista, niin kasvi voi hyvinkin kasvaa aivan loistavasti kuukausia ennenkuin puutos tulee ilmi. En ole kuullut milloinkaan neuvoa vaihdella ravinteita koska käytän PMDD:tä ja se on yksinään täysin riittävä, mutta en ota kantaa josko vaihtelu on esim. Pro Fiton kanssa tarpeellista.

Kuulostaa aika logiikkarajoitteiselta teorialta että kasvi "oppisi" välttämään kelaattia johon on sidottu sille elintärkeitä ravinteita. Mistä teoria on peräisin?

Mm. Jaakkolan Jouni joskus selvitti tätä esitelmässään ja on tästä ollut muulloinkin puhetta. Ensimmäistä kertaa asia omiin korviini hyppäsi silloin kun ihan hirvittävän monta vuotta sitten ekoja kertoja tehtiin PMDD:tä ja joku (oliskohan ollut Kati), teki havainnon vahingossa kun TMG oli loppunut ja joutui lannoittamaan hetken aikaa Tetran aineilla, kuinka kasvit ottivat uuden kasvuspurtin ja piristyivät hirmuisesti lannoitteen vaihdosta. Silloin todettiin että tetran aineessa rauta oli sidottu eri kelaattiin kuin TMG:ssa ja PMDD:ssä.
Ei siinä ollut kyse siitä että kasvit oppisivat välttelemään sitä kelaattia, vaan enemmänkin taisi olla jotain tekemistä altaan hajottajabakteeriston kanssa, jotka oppivat syömään kelaattia ja siten mm. rauta päätyi väärässä liukoisuusmuodossa altaaseen eikä ollut enää kasvien käytettävissä. Emmä muista, mä kysyn tätä Jounilta josko se vaivautuisi tulemaan tänne kirjoittamaan asiasta.
Kokeile ihmeessä sinäkin jos olet aina PMDD:tä käyttänyt. Kasvien kasvu ei varsinaisesti hiivu vanhankaan ravinteen kanssa, mutta vaihdon jälkeen kasvuspurtti on aivan silminnähtävä.
Ja mä jätän nyt tarkoituksella huomioimatta tuon Easy Lifen tuotteisiin jälleen kerran osoittamasi piikin. Lopettaisit jo.

[Maisu]

Kokeile ihmeessä sinäkin jos olet aina PMDD:tä käyttänyt. Kasvien kasvu ei varsinaisesti hiivu vanhankaan ravinteen kanssa, mutta vaihdon jälkeen kasvuspurtti on aivan silminnähtävä.

Itseasiassa kokeilinkin taannoin, mutta ei siitä sen enempää. Lopputulos ei kuitenkaan ollut kasvuspurtti.

Näistä kasvien ravinteiden varastoimisista kerrotaan mm. Walstadin kirjassa.

[jenniliini82]

jungle parasite clear hoito aloitettu tänään. jospa se nyt lopettaisi monnisten kuoleman tuomiot.

[monniomistaja]

Ottamatta sen kummemin kantaa Easy lifen tuotteisiin jotka olen pitänyt hyvinä niin mainitsen tässä että kalakuolemia ei ole ollut sen jälkeen kun lopetin easy carbon käytön muutama kk.sitten. Syy ei ole vielä tiedossa sillä tutkimukset eviralla ovat vieläkin kesken. Alustava tieto oli vain että ei loisia ja ärtyneet kidukset. Tubia ei ole myöskään löydetty mutta tutkimukset jatkuvat ja saa nähdä ilmeenekö niissä mitään. Ja jos ei niin olisi helppo kuvitella että se carbo olisi ollut syynä.

[jenniliini82]

lääkitys sujui hyvin. nyt on vain nuo helteet nostaneet välillä altaan lämpötilan 29-30 asteeseen. Pari viileämpää päivää ja altaassa taas se normi 27c. Kaloja ei ole nää kupsahdellut, mutta ihmeellisen apaattisilta vaikuttavat. Aika harvakseltaan liikuskelevat, vaan suurimman osan ajasta tuntuvat vain möllöttävän paikoillaan, mitään muuta kummallista en niissä huomaa. Ruoka-aikaan ainakin on hirveä vauhti päällä. Voisiko tuo lämpö olla niille sitten liian korkea. Ph jopa 7,6-7,8 ja kraanavesi on 7,5, voisiko johtua tästä? olen laittamassa lähiaikoina altaaseen hiilidioksisysteemin(kylläkin passiivinen levitin nutrafin, max. 180l) luulisi olevan jotain hyötyä ph:n laskussa.

Ai niin, laitoin suodattimeen myös intianmantelipuun lehtirouhetta mistä pitäisi siis olla vain hyötyä ja muutti hieman veden väriäkin. Ei ainakaan ole laskenut ph:ta.

[Maisu]

Minä en käyttäisi mitään lehtiä tai lehtirouheita niin kauan kun kalojen huonovointisuuden syy ei ole selvillä. En käyttäisi mitään muuta veteen lisättäviä aineita kuin sitä Aquasafea. Mutta jokainen tietysti tekee kuten haluaa ja tämä on jo toistoa.