Latinalaiset nimet - onko mitään tolkkua?

[Mika Sandell]

Ei minusta, mutta se kai riippuu enemmän siitä kuinka valmis on ottamaan vastaan uutta tietoa.

Öh ... miten se siitä riippuu?

Nykyisin kun on netissä valtavasti tietoa, ei tarvita kuin luotettava lähde, josta ajan tasalla olevan nimen tarkistaa tarvittaessa. Minulla meni noin minuutti perhoskirjoahvenen tieteellisen nimen etsimiseen, enkä edes ole nopea koneen käytössä. Mielestäni se ei ole liian työlästä tai aikaa vievää. Ehkä sellaiselle jolle riittää muutaman lajin tunteminen, koodit helpottaisi, kun ei tarvitse etsiä uutta tietoa.

[Ruma mies]

Nykyisin kun on netissä valtavasti tietoa, ei tarvita kuin luotettava lähde, josta ajan tasalla olevan nimen tarkistaa tarvittaessa. Minulla meni noin minuutti perhoskirjoahvenen tieteellisen nimen etsimiseen, enkä edes ole nopea koneen käytössä. Mielestäni se ei ole liian työlästä tai aikaa vievää. Ehkä sellaiselle jolle riittää muutaman lajin tunteminen, koodit helpottaisi, kun ei tarvitse etsiä uutta tietoa.

Täytyy ihailla asiantuntemustasi ja kykyäsi oikean tiedon selvittämiseen.

Myönnän, että on varmaan ärsyttävää, kun vasta-alkanut ulkopuolinen kirjoittaja tulee esittämään näkemyksiä, eikä edes ota ojentuakseen. Mitenkähän minä tämän korvaisin sinulle ja Millalle ... jospa lupaan, että ainakin silloin tällöin nimitän latinalaisia nimiä tieteellisiksi nimiksi?

Jos ei se riitä, niin voin ehkä koettaa opetella tunnistamaan luotettavat ja ei-luotettavat lähteet? Ja heti kun osaan erottaa netissä olevat ei-luotettavat lähteet luotettavista, lakkaan olemasta sitä mieltä, että tunniste voisi olla hyvä juttu?

Ollaanko sitten kavereita? Jos tämäkään ei riitä, täytynee harkita mielipiteiden esittämisen lopettamista ja siirtyä kirjoittamaan "mitä ihquja kaloja 100-litraiseen akvaan" -juttuja?

[aquamarina]

No siinä on tekemistä, että etsii tietoa, tosin silloin kun itse aloitin (vuonna -80), ei ollut edes nettiä keksitty, oli aika työlästä mitään tietoa hakea. Enkä itsekään ole samaa mieltä täälläkään, kaikkien kanssa, mutta pyörin silti.

[7330]

Nykyisin kun on netissä valtavasti tietoa, ei tarvita kuin luotettava lähde, josta ajan tasalla olevan nimen tarkistaa tarvittaessa. Minulla meni noin minuutti perhoskirjoahvenen tieteellisen nimen etsimiseen, enkä edes ole nopea koneen käytössä. Mielestäni se ei ole liian työlästä tai aikaa vievää. Ehkä sellaiselle jolle riittää muutaman lajin tunteminen, koodit helpottaisi, kun ei tarvitse etsiä uutta tietoa.

Täytyy ihailla asiantuntemustasi ja kykyäsi oikean tiedon selvittämiseen.

Myönnän, että on varmaan ärsyttävää, kun vasta-alkanut ulkopuolinen kirjoittaja tulee esittämään näkemyksiä, eikä edes ota ojentuakseen. Mitenkähän minä tämän korvaisin sinulle ja Millalle ... jospa lupaan, että ainakin silloin tällöin nimitän latinalaisia nimiä tieteellisiksi nimiksi?

Jos ei se riitä, niin voin ehkä koettaa opetella tunnistamaan luotettavat ja ei-luotettavat lähteet? Ja heti kun osaan erottaa netissä olevat ei-luotettavat lähteet luotettavista, lakkaan olemasta sitä mieltä, että tunniste voisi olla hyvä juttu?

Ollaanko sitten kavereita? Jos tämäkään ei riitä, täytynee harkita mielipiteiden esittämisen lopettamista ja siirtyä kirjoittamaan "mitä ihquja kaloja 100-litraiseen akvaan" -juttuja?

Ei mutta, hyvähän se on että täällä välillä haastetaan perustelemaan vakiintuneita näkemyksiä.

Tieteellisten nimien huono puoli kyllä on nopea vaihtuvuus - mutta toisaalta pienikin kokemus tällaisesta tiedonhausta auttaa päivittämään ne nopeasti. Lisäksi tieteelliset nimet ovat ainakin vähänkään perehtyneille huomattavasti helpompia muistaa kuin mitäänsanomaton lukusarja, siitä yksinkertaisesta syystä että ne tarkoittavat jotain, ja niillä on tarina. Sukunimi+lajinimi-systeemiin on kyllä tiedossa muutos lähiaikoina, kunhan muutoksen laadusta päästään yksimielisyyteen. Lajien jako sukuihin kun on nykyään täysin mielivaltaista eikä useinkaan kuvaa millään tavalla todellisia sukulaisuussuhteita.

Mitä numerojärjestelmän käyttöönottoon tulee, sitä varten lienee hyödyllisempää ottaa yhteyttä kansainvälisiin tiedeorganisaatioihin kuin suomalaisen akvaariofoorumin kirjoittelijoihin.

[JJVi]

Vaikka keskustelu ei mihinkään johdakaan, on tämä kuitenkin ollut aika rakentavaa keskustelua. Varsinkin Pertin asiantuntevia kommentteja on aina ilo lukea. Jos hieman tingittäisiin tieteellisistä ajatustavasta ja kuviteltaisiin että esimerkiksi planet catfish olisi "tieteellinen auktoriteetti" joka toimisi siten että jokaisella sinne syötetyllä lajilla olisi koodi, esim pc0001-pc2000. Tuo "profiilikortti" sisältäisi tiedot lajista, nykyisen ja aiemmat tieteelliset nimet, kuvaukset, tyyppikuva jne. Olisipa makia katsella tukkulistoja/kaupan nimikylttejä jossa näkyisi pc-koodit, ne antaisivat aiheen olettaa että laji on määritelty pc-n mukaan, eikä jostakin "luotettavalta" nettisivulta.

[Thompson]

Vielä sitten kun osattaisiin valita se oikea numero oikella kalalle. Eikös alunalkaen tämä keskustelu lähtenytkin siitä että ettei kauppiaat ja tukkurit osaa/halua/viitsi käyttää oikeita nimiä vaan keksivät itse omiaan? Mitä ne numerot auttaa jos saksalaisessa tukussa kämmätään tunnistus? Keräyspäässä kaloille varmaan osataan antaa portugalin tai espanjan kielinen nimi ja monesti sieläkin väärin.

[JJVi]

toisaalta on vaikeampi keksiä vetävää numeroa kuin vetävää nimeä

[Mika Sandell]

Myönnän, että on varmaan ärsyttävää, kun vasta-alkanut ulkopuolinen kirjoittaja tulee esittämään näkemyksiä, eikä edes ota ojentuakseen.

Ei mielipiteen kertominen ja sen puolustaminen ole paha asia. Useasti edistys on lähtenyt liikkeelle vanhan tiedon kyseenalaistamisesta.

Alkeet-osiosta löytyy "Akvaarioharrastajan linkkikooste", jossa ensimmäisenä on FishBase. Kaikki kalalajit sisältävä luotettava sivusto. Netistä löytyy kyllä eri kalaryhmille sivustoja, joista löytyy viimeisin tieto, mutta koska ahvenet ei ole minulle tuttuja, saa joku muu kertoa luotettavan ahven-sivuston.

Jos hieman tingittäisiin tieteellisistä ajatustavasta ja kuviteltaisiin että esimerkiksi planet catfish olisi "tieteellinen auktoriteetti" joka toimisi siten että jokaisella sinne syötetyllä lajilla olisi koodi, esim pc0001-pc2000. Tuo "profiilikortti" sisältäisi tiedot lajista, nykyisen ja aiemmat tieteelliset nimet, kuvaukset, tyyppikuva jne.

Mitä parannusta tästä seuraisi verrattuna tieteellisen nimen käyttöön? Samat tiedot löytyy nimen avulla, ja nimen avulla voi erottaa lajit helpommin kuin koodeilla. Tiedon etsiminen kävisi työstä, kun saisi miettiä oliko oikea numero pc0397 vai pc0937, ja sitten kuitenkin näppäilisi väärin pc0793.

[JJVi]

No eipä juuri mitään, paitsi että tietäisin että kissamonnini id on pc34234, eikä jokin neljästä eri tieteellisestä nimestä jotka kirjahyllystä löytyy. Kuten myös sen, että hydridiripsarini vaikuttaa eniten kalalta joka on kuvattu pc:ssä id pc4323 eli nykyinen neljäs synodontis sp.:n kuva. Kuten myös kun tilaan "heckeleitä", saisin rihmakirjoahvenia id 2354, enkä kiekkoja (kuten eräälle kaverille kävi)

[Deicide]

toisaalta on vaikeampi keksiä vetävää numeroa kuin vetävää nimeä

Mä ainakin ostaisin kaloja, pc0666!

[FN]

Laitanpa itsekin oman maallikon ja "vasta-alkajan" lusikkani soppaan.

Se, että lajeilla olisi yksilöivä numero tai tunnus ei ole uusi asia. Taisi prboy:kin kirjoittaa samaan tapaan. Yrityksiä kaiketi on mutta standardia ei ole saavutettu. Vielä?

http://www.tdwg.org/uploads/media/UserGuidev_1.3.pdf
12 What about GUIDs?
Globally Unique Identifiers (GUIDs) have been much discussed during the development of TCS. The importance of them can be understood when we consider how Taxon Concepts might be referenced. How can we tell if data from two or more sources are referring to the same concept? There are three types of keys that could be provided.
1. A scientific name alone. This only resolves to a nominal concept. We can not know which delimitation of the taxon the user is referring to. We can only know that they are referring to a circumscription that has used this name. Even the resolution of one scientific name to another can be complex. Users do not need to supply ranks, authors or publications in any standard 5 of
form and so software algorithms are needed to try and match names. These will make errors. Scientific names are 'partial user keys' to concepts.
2. A scientific name plus an “AccordingTo” publication. This is much more useful for reasoning as we now know which taxon circumscription has been used but it suffers from the same problems as 1 above. Firstly the scientific name needs to be resolved and then the “AccordingTo” authors and publication need to be resolved. Neither of these is trivial and may be difficult to automate. Names plus AccordingTos are 'composite user keys'.
3. A globally unique identifier (GUID). This makes the problem technically simple if there is a single authority who issues codes. It becomes more complex if there are multiple issuing authorities as the codes then need to be synonymised. Of course using GUIDs to mark-up data is not 'user-friendly', and does not provide a human readable record of the concept. Users may prefer to use or be provided

Myös aiemmin monesti mainittu fishbase käyttää id:tä, joka ei ole tuossa yllämainittu GUID. Fishbasessa lehtikalan id on 4717. Fishbasesta voidaan hakea synonyymejä.
http://filaman.ifm-geomar.de/Nomenclatu ... me=scalare tai pelkällä id:llä http://filaman.ifm-geomar.de/Nomenclatu ... hp?ID=4717

Id on se mikä on (ja voisi tietyssä tapauksessa tulla uusi korvaava ja jopa uusi id), mutta oleellisinta olisi se että synonyymilista olisi kunnossa. Kun tiedot muuttuu (taksonomiset muutokset), niin kalaa (tai mikä tahansa lajia) pitäisi voida hakea myös vanhalla tieteellisellä nimellä. Samoin pitäisi voida hakea tietoa esim. vanhalla suomalaisella nimellä. On siis olemassa kurrentti tieteellinen nimi (jos on) tai esim. kurrentti suomenkielinen nimi. Sen lisäksi voi olla liuta vanhentuneita nimiä tai jopa lempinimiä.

Ongelmana tietokannassa on kaiketi ajantasalla pysyminen ja sellaisen järjestelmän luomisessa, jossa tämä tieteellinen sillisalaatti tulisi huomioitua JA että kyseinen järjestelmä vieläpä olisi käyttäjäystävällinen.

Olen paininut näiden ongelmien parissa "kalalista-tietokantaa" rakentaessa. Demoilua (kaikki toiminnot eivät toimi jne) osoitteessa http://www.rupikonna.com/dev/aq-index.php (olen kehittämässä appletin tilalle täysin php-pohjaista systeemiä)

[millia]

jokaisella sinne syötetyllä lajilla olisi koodi, esim pc0001-pc2000. Tuo "profiilikortti" sisältäisi tiedot lajista, nykyisen ja aiemmat tieteelliset nimet, kuvaukset, tyyppikuva jne. Olisipa makia katsella tukkulistoja/kaupan nimikylttejä jossa näkyisi pc-koodit, ne antaisivat aiheen olettaa että laji on määritelty pc-n mukaan, eikä jostakin "luotettavalta" nettisivulta.

Nyt sinä taas unohdit sen että lajien nimet muuttuvat koska kehitys kehittyy ja asisoista tietetään enemmän. Hauki on hauki, eikä jotain muuta koska sen lajista ollaan yhtä mieltä. Perhoskääpiöahven on perhoskirjoahven, koska asiaa on tutkittu ja todettu että ei se ole kääpiöahven. Jos lajeja numeroitaisiin, kävisi juuri kuten L-numeroille. Joillekin lajeille on useita numeroita, koska on kuvitelty eri alueilta löytyneet hieman toistaan poikkeavat yksilöt eri lajin edustajiksi. Ja sama toisinpäin, yhdeltä alueelta löytyneet saman näköiset yksilöt ovatkin eri lajia. Numerointia ei siten edes kannata kuvitella korvaamaan tieteellistä nimeä, koska silloinhan siitä ei olisi muuta hyötyä kun kirjainten korvaamista numeroilla, vaan numeroida kalayksilöitä tai populaatioita.

[JJVi]

toisaalta on vaikeampi keksiä vetävää numeroa kuin vetävää nimeä

Mä ainakin ostaisin kaloja, pc0666!

Varattu susitetralle, montako laitetaan . Lisätietojen etsimiseen mitä tuli ostettua voit käyttää esimerkiksi seuraavia tieteellisiä nimiä:

Erythrinus macrodon, Erythrinus trahira, Esox malabaricus, Esox tararira, Hoplias malabarica, Hoplias malabaricus, Macrodon malabaricus, Macrodon tareira, Synodus palustris, Synodus tareira

tai kansankielisiä nimiä траира (Russian), 虎利齒脂鯉 (Mandarin Chinese), 虎利齿脂鲤 (Mandarin Chinese), Bululu (Spanish), Calabrote (Spanish), Dentón (Spanish), Dientón (Spanish), Dorme-dorma (Portuguese), Dorme-dorme (Portuguese), Dormilón (Spanish), Guabina (Spanish), Guabina (Spanish), Guabine (English), Guanchiche (Spanish), Haimara (English), Iigl (Palicur), Kirjorosvotetra (Finnish), Kleiner Trahira (German), Ligi (Palicur), Lobó (Portuguese), Mocho (Spanish), Moncholo (Spanish), Patagaï (Galibi), Patagaïe (Creole, French), Patagaye (Creole, French), Pataka (Djuka), Pataka (Saramaccan), Pataka (Sranan), Patakachi (Wayana), Patakasi (Wayana), Perraloca (Spanish), Perro (Spanish), Poisson tigre (French), Rivolo (Spanish), Spættet rovtetra (Danish), Susitetra (Finnish), Talé si (Oyampi), Talé'ichi (Oyampi), Taraira (Spanish), Tarango (Spanish), Tararira (Spanish), Tararira (Spanish), Tararura (English), Tarucha (Spanish), Tiger characin (English), Tigerfish (English), Tigersalmler (German), Trahira (English), Trahira (English), Traira (Portuguese), Traira (Russian), Trairitinga (Portuguese)

...kunnes huomattiin että sehän olikin kirjorosvotetra, joka ei olekaan läheskään niin raflaava kuin susitetra...uusiksi meni, olisikohan paholaisrauskun kanssa parempi säkä

Nyt sinä taas unohdit sen että lajien nimet muuttuvat koska kehitys kehittyy ja asisoista tietetään enemmän. Hauki on hauki, eikä jotain muuta koska sen lajista ollaan yhtä mieltä. Perhoskääpiöahven on perhoskirjoahven, koska asiaa on tutkittu ja todettu että ei se ole kääpiöahven. Jos lajeja numeroitaisiin, kävisi juuri kuten L-numeroille. Joillekin lajeille on useita numeroita, koska on kuvitelty eri alueilta löytyneet hieman toistaan poikkeavat yksilöt eri lajin edustajiksi. Ja sama toisinpäin, yhdeltä alueelta löytyneet saman näköiset yksilöt ovatkin eri lajia. Numerointia ei siten edes kannata kuvitella korvaamaan tieteellistä nimeä, koska silloinhan siitä ei olisi muuta hyötyä kun kirjainten korvaamista numeroilla, vaan numeroida kalayksilöitä tai populaatioita.

Sinä taas unohdit että kukaan ei ole ollut korvaamassa tieteellistä nimeä numerolla, vaan lisäämässä sen lisäksi id-numeron. Koska se numero ei ota kantaa sukuun tai mihinkään muuhunkaan, on se joka tapauksessa selkeämpi kuin esimerkiksi äsken esitetty susitetra, jota näyttää ollen arvottu esimerkiksi äsken viittaamaasi hauen sukuun. Sehän toki olisi melkoinen katastrofi yhtäkkiä kävisikin selville että id33245 ja id35355 tarkoittavatkin samaa lajia....nykyisin kun homma on hoidettu niin mahdottoman selkeästi.

Olen melkoisen varma että jonkinlainen id on välttämätöntä ottaa käyttöön kunhan lajien välisien sukulaisuhteiden DNA-tutkimukset etenevät ja todennäköisesti sekoittavat lajit ja suvut melkoisen levälleen.

[FN]

Pitää vielä täsmentää edellistä kirjoitusta, että id:ssä tarvitaan samanlainen synonyymirakenne, kuin tieteellisissä nimissä tai vaikkapa suomenkielisissä nimissä. Jonkinlainen ketju tai historia id:lle.

Tätä pitää ehkä ajatella siten, että id on hitusen verran pysyvämpi tiettyä kalalajia yksilöivä tunnus, kuin tieteellinen nimi jne. Jos id ja tieteellinen nimi olisivat juuri tällä hetkellä jossakin suuressa keskitetyssä tietokannassa (tämmöistä ei ole, eikä ehkä tule) tietyt --> sen yksilöivämpää tieteellistä tai yksilöivää id:tä ei juuri nyt ole määritelty/tiedossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja äsken käytetyt id:t ja tieteelliset nimet vanhentuisivat. Useammin saattaisi tulla tilanteita, jolloin vain tieteellinen nimi muuttuisi. Jos näin olisi, niin id:n hyöty tulisi siitä ettei se muutu yhtä usein kuin tieteellinen nimi.

Mitä tulee sitten esim. suomalaisissa kaupoissa myytäviin akvaariokaloihin, niin pelkkä id ei varmaankaan olisi kovin houkutteleva tai hyvä myyntinimi. Ei asiakkaalle, eikä kauppiaalle. Jos verrataan esim. päivittäistavarakauppaa niin kyllähän sielläkin on tuotenumerot joka ikiselle tuotteelle. Tosin ilmeisesti eivät ole kovin globaaleja (eli esim. maito ei ole valintaladossa sama kuin K-kaupassa). Missään kaupassa ei taida olla maidon (joita on eri laatuja ja uusia tuotteita sikiää) myyntinimenä numeroa esim 10281918. Kuulostaisi perin oudolta, enkä sinänsä ihmettele että id:tä kohtaan olisi ennakkoluuloja tai ajatusta siitä pidettäisiin naurettavana.

Yksilöivä id on pelkkä tekninen apuväline tieteellisen nimen lisäksi erottamaan lajeja. Eipä paljon muuta. Ei sillä sadetta saada aikaiseksi eli tieteellisten nimien, suomenkielisten nimien yms. ihanan karsea sillisalaatti on jatkuva ja pysyvä olotila.

Hedelmällisempää saattaisi olla keskustella siitä, että keksittäisiinkö me jotain josta voisi olla apua ko. tilanteeseen. Ja tokihan maailmanparantamisväittelyt ovat muutenkin mukavaa ajanvietettä.

[JJVi]

Juurikin näin. Maitoesimerkki on sikäli herkullinen, että id kertoo lidlin maidon tulevan oikeasti valiolta...mikä varsinkin pääministeritasolla voi olla melkoinen shokki.

[prboy]

Pitää vielä täsmentää edellistä kirjoitusta, että id:ssä tarvitaan samanlainen synonyymirakenne, kuin tieteellisissä nimissä tai vaikkapa suomenkielisissä nimissä. Jonkinlainen ketju tai historia id:lle.

Tätä pitää ehkä ajatella siten, että id on hitusen verran pysyvämpi tiettyä kalalajia yksilöivä tunnus, kuin tieteellinen nimi jne. Jos id ja tieteellinen nimi olisivat juuri tällä hetkellä jossakin suuressa keskitetyssä tietokannassa (tämmöistä ei ole, eikä ehkä tule) tietyt --> sen yksilöivämpää tieteellistä tai yksilöivää id:tä ei juuri nyt ole määritelty/tiedossa. Tilanne voi kuitenkin muuttua ja äsken käytetyt id:t ja tieteelliset nimet vanhentuisivat. Useammin saattaisi tulla tilanteita, jolloin vain tieteellinen nimi muuttuisi. Jos näin olisi, niin id:n hyöty tulisi siitä ettei se muutu yhtä usein kuin tieteellinen nimi.

Mitä tulee sitten esim. suomalaisissa kaupoissa myytäviin akvaariokaloihin, niin pelkkä id ei varmaankaan olisi kovin houkutteleva tai hyvä myyntinimi. Ei asiakkaalle, eikä kauppiaalle. Jos verrataan esim. päivittäistavarakauppaa niin kyllähän sielläkin on tuotenumerot joka ikiselle tuotteelle. Tosin ilmeisesti eivät ole kovin globaaleja (eli esim. maito ei ole valintaladossa sama kuin K-kaupassa). Missään kaupassa ei taida olla maidon (joita on eri laatuja ja uusia tuotteita sikiää) myyntinimenä numeroa esim 10281918. Kuulostaisi perin oudolta, enkä sinänsä ihmettele että id:tä kohtaan olisi ennakkoluuloja tai ajatusta siitä pidettäisiin naurettavana.

Yksilöivä id on pelkkä tekninen apuväline tieteellisen nimen lisäksi erottamaan lajeja. Eipä paljon muuta. Ei sillä sadetta saada aikaiseksi eli tieteellisten nimien, suomenkielisten nimien yms. ihanan karsea sillisalaatti on jatkuva ja pysyvä olotila.

Hedelmällisempää saattaisi olla keskustella siitä, että keksittäisiinkö me jotain josta voisi olla apua ko. tilanteeseen. Ja tokihan maailmanparantamisväittelyt ovat muutenkin mukavaa ajanvietettä.

Erinomaisen hyvin asian oivaltavaa tekstiä. Tietokannoissa koodit ovat aivan välttämättömiä. Olemme pystyttäneet parin viime vuoden aikana Suomen kovakuoriaisten havaintotietokantaa. Se on ollut äärimmäisen haastavaa, kun liki 3 800 lajin nimet ovat vaihtuneet tiuhaan ja havaintoja on koossa jo 600 000. Tiettynä aikana tehdyn havainnon laji pitää kyetä yhdistämään nykyisin käytössä olevaan ja oikeaksi kuviteltuun nimeen. Tieteellisten nimien pahimpia ongelmia ovat ne, joissa lajin kuvitellaan olleen jonkun aikaa jonkin nimisiä, mutta palataankin aiemmin käytettyyn vanhaan nimeen. Kaloistakin löytyy lukuisia esimerkkejä. Tietysti olisi mukava, jos voisi tarkistaa, mikä on esim. täpläplekona vuonna 1990 myydyn kalan nykyinen oikea nimi. Siihen pelkät koodit eivät auta. Tarvitaan hyvä tietokanta. Tiedän, että Markku Varjo aikoo tai on ainakin aikonut pystyttää sellaisen akvaariokaloja varten. Mielestäni kirjan muodossa olevien nimiluetteloiden aika on jo ohitse. Niihen ei oikein pysty rakentamaan selkeää synonyyminimistöä. Hyvässä nettitietokannassa asia on ratkaistavissa, mutta ei liene helppoa sekään. Sitten kun sellainen on olemassa, jokainen voisi tarkistaa, mitä tämä minun muistamani nimi oikein tarkoittaa, kun sillä ei löydä mitään tietoa. Koodeja ei tarvitsisi kenenkään opetella. Ne toimisivat näkymättömissä taustalla.

[JJVi]

Näkemyksemme selvästi ovat päätymässä samaan johtopäätöksen, eli ketjun luonteeseen liittyvien käyttäisin termiä "näkemyksemme konvergoituvat"

[aquamarina]

Siis käsittiinkö oikein, vai olenko pudonnut jossakin vaiheessa kärryiltä ? Jos kuvittelen, että tietylle kalalle tulisi tietty numero, niin kuin esim. varastoilla on ? Itse olen ollut varastossa ja siellä tietyillä numeroilla tuotanto tilasi tavaraa. Tuollainen systeemi voisi helpottaa, jopa harrastajien elämää, mutta eikö siinäkin ole se mahdollisuus että, joku kämmää jossain vaiheessa ? Ainakin kalojen listaus olisi helpompaa ja tiedon haku, tosin itse en muista numeroita enkä nimiä, enkä mitään muutakaan (tai no kaikkea turhanpäiväistä millä en tee yhtään mitään).

[prboy]

Siis käsittiinkö oikein, vai olenko pudonnut jossakin vaiheessa kärryiltä ? Jos kuvittelen, että tietylle kalalle tulisi tietty numero, niin kuin esim. varastoilla on ? Itse olen ollut varastossa ja siellä tietyillä numeroilla tuotanto tilasi tavaraa. Tuollainen systeemi voisi helpottaa, jopa harrastajien elämää, mutta eikö siinäkin ole se mahdollisuus että, joku kämmää jossain vaiheessa ? Ainakin kalojen listaus olisi helpompaa ja tiedon haku, tosin itse en muista numeroita enkä nimiä, enkä mitään muutakaan (tai no kaikkea turhanpäiväistä millä en tee yhtään mitään).

Kyllä sinä käsitit aivan oikein. On aivan yhdentekevää käytetäänkö nimeä vaiko koodia, jos (tässä tapauksessa) kalaa ei ole määritetty oikein. Määrittämisen kannalta käsillä olevalla yksiköllä ei ole merkitystä, kunhan määritys on oikein. Kyseessä voi olla itsenäisen selvän lajin tai vaikkapa vain jonkun lajin muusta populaatiosta hieman eroavan muodon yksilö. Ja voin vakuuttaa, että se määrittäminen sujuu huomattavasti helpommin, kun tiedät ensiksi koodin sijasta edes kyseisen kalan luokan, heimon ja suvun. Mahdollisuudet löytää oikea nimi helpottuvat suuresti, kun pystyt luokittelemaan ympärilläsi olevan kalakaaoksen. Jos et edes tiedä onko kyseessä tetra, barbi vaiko monni, tulee kyllä aika pian äitiä ikävä eikä siinä paljon koodeista apua ole. Akvaariokaloja tarkasteltaessa monesti joutuu tyytymään suku- tai jopa sukuryhmätasoon. Onpa L-numeroluettelossa Ancistrinae sp.-monnejakin, joiden määritys on päättynyt heimotasolle. Useimmiten syynä on se, että kyseiset kalat ovat vielä kuvaamattomia ja tästä syystä niille on annettu tuo L-koodi.

On siis kolme tärkeää asiaa. Ne ovat oikea määrittäminen, oikea määrittäminen ja oikea määrittäminen.

[aquamarina]

No tuo on totta, että määrittämisestä se lähtee ja se pitää mennä oikein. Mutta vaikka olisi helpohkojakin numeroita esim. partamonnista tulisi 1243 ja niin sittenkin on vielä näppäilyvirhemahdollisuus, eli tuleekin näpyteltyä 1324 ja se onkin ihan jotain muuta. Ja minulla on käsitys, että jo pelkästään sana monni, aiheuttaa pääkivun, kun siihen mahtuu niin paljon kalaa, eikö niitä meressäkin ui ? Sinällään olisi mielenkiintoista edes tietää, miten määritellään miksi mikäkin monneihin kuuluu, vaan ei sekään onnistu, kun on jonkinasteen lukihärö (ja audiovisuaalinen oppija).

[Veikkonen]

Kerrassaan mukava keskustelu, pitkästä aikaa. Rassi kehissä, ja alkaahan sutina. Nyt raitanuoliaisten lisäksi ainoiden kalojeni, enkelipleko L-5 Hypancrisuts sp. -lajin kolmen yksilön kanssa saan seurata mukavaista keskustelua.

Kyllä ongelman juuressa on sivistymättömyys ja epäkiinnostus oikean lajin selvittämiseksi, varsinkin tukkureiden ja myyjien taholta. Se kismittää.

[Riveriana]

Jos nyt ymmärsin oikein, niin tuon koodin tarkoitushan olisi olla muuttumaton. Jos minä teinivuosien akvaariohömppälyssä ihastun kalaan pc1231515, niin löytäisin sen tällä koodilla vielä keski-ikäisenäkin, vaikka nimi olisi mikä. Ei se olisi mikään ongelma, jos jossain vaiheessa tulisi uuden määrityksen myötä joku uusi numero käyttöön, kunhan vanhan voisi yhdistää siihen (esim pc3473477 (pc1231515) tai jotenkin näin). Oi se olisi niin näppärää, varsinkin näin harrastuspalaajan näkökulmasta. Nimiä varmaan pääsääntöisesti käytettäisiin, mutta eihän ne toisiaan poissulkisi.