Latinalaiset nimet - onko mitään tolkkua?

[Ruma mies]

Pidin nuorempana (80-luvulla) perhoskirjoahvenia. Kala oli silloin latinalaiselta nimeltään Apistogramma ramirezi. Etsiskelin äsken netistä samaa kalaa ja totesin, että sitä kyllä löytyy. Latinalainen nimi vain vaihtelee ja tuntuu olevan joko Mikrogeophagus ramirezi tai Papiliochromis ramirezi.

Sama vaihtelu pätee suomalaisiin nimiin. Muinoin pitämäni punakirjoahven (ent Hemichromis bimaculatus) tuntuu nykyisin olevan tapauksesta riippuen joko punatimanttiahven (Hemichromis lifalili) tai pilkkutimanttiahven tai timanttikirjoahven (Pelmatochromis thomasi tai Anomalochromis thomasi).

Nettilähteet näyttävät samalla nimellä myös aivan eri kaloja. Kuvahaku "timanttikirjoahven" tuottaa esimerkiksi Wikipedian kuvan, jossa näyttäisi olevan punakirjoahven, kovin hailakka tosin. Mutta Faunattaren sivulta löytyvä piirretty "timanttikirjoahvenen" kuva on aivan eri näköinen. Ja osoitteesta koti.mbnet.fi/ap85/timantti.htm löytyy samalla nimellä kala, jolla ei ulkonäöstä päätellen ole mitään tekemistä sen enempää entisen punakirjoahvenen kuin wikipediasta löytyvän timanttikirjoahvenenkaan kanssa. Jotta lajintunnistus olis kristallinkirkasta, löytyy netistä vielä Pilkkutimanttiahven (Hemichromis bimaculatus).

Onko tässä mitään tolkkua? Mistä tällainen sekavuus johtuu? Voiko kuka tahansa keksiä akvaariokaloille mitä tahansa suomalaisia ja latinalaisia nimiä ja alkaa käyttämään niitä? Onko missään tahoa, joka ylläpitäisi 'virallista' kalannimiluetteloa?

[aquamarina]

Ne on tieteellisiä nimiä, ei latinaa. Mutta kyllä ne nimet muuttuu, kun kaloja tutkitaan enemmän, eli eivät olekaan sitä mitä on kuviteltu. Ja suomenkielisiä nimiä löytyy vaikka kuinka paljon, osa on kauppiaan itse keksimiä, omasta päästä ja tukustakin tulee väärillä nimillä kaloja.

[Ruma mies]

"...kyllä ne nimet muuttuu, kun kaloja tutkitaan enemmän..."

Tuntuu muuttuvan. Mikä on viimeisimmän muutoksen jälkeinen perhoskirjoahvenen latinalainen nimi?

Edit: Huomasin, että täällä on käyty aikaisemmin tulista keskustelua siitä, onko eliöiden ulkomaankielisestä kaksiosaisesta nimestä käyttävä termi "tieteellinen nimi" vai "latinalainen nimi" ja päädytty ilmeisesti tieteellisen nimen kannalle. Toisen harrastamani alan (sienet) yhteisössä käytetään melko johdonmukaisesti termiä "latinalainen nimi" (esim http://sienet.luontonetti.com/fi/haku/i ... /index.htm), tai molempia (esim http://www.britmycolsoc.org.uk/files/ENGLISH_NAMES.pdf). Minun puolestani molemmat osapuolet voivat olla oikeassa enkä aio loukkaantua, jos jatkossakin haluat käyttää nimitystä "tieteellinen nimi".

[millia]

Fishbase on aika hyvin ajantasalla. Katso sieltä.

http://www.fishbase.org/Nomenclature/Sy ... e=ramirezi
http://www.fishbase.org/comnames/Common ... Code=12631

En tiedä onko sienten tieteelliset nimet latinaa vai eivät, joten en väitä vastaan. Kalojen suhteen taas kun puhutaan näistä sukunimi + lajinimi yhdistelmistä, niin olisi syytä kutsua sitä tieteellisesksi nimeksi, koska kyseisellä lajilla voi oikeasti olla myös latinankielinen nimi mikä ei ole sama kuin tieteellinen nimi.
Esimerkiksi hauki on latinaksi lucius ja tieteelliseltä nimeltään Esox lucius.

[Mika Sandell]

Wikipedian unohtaisin luotettavaa tietoa haettaessa, samoin netti on täynnä väärin määriteltyjen kalojen kuvia. Ahvenet eivät ole ominta alaani, joten jos parempaa tietoa löytyy, muut korjatkoon. FishBase antaa tieteelliseksi nimeksi perhoskirjoahvenelle Mikrogeophagus ramirezi.
http://www.fishbase.us/summary/SpeciesS ... p?id=12305

Kuten aquamarina jo tuossa kirjoitti, ne ovat tieteellisiä nimiä. Latinaperäisien lisäksi on myös esim. kreikkaan perustuvia ja henkilönimiin pohjautuvia. Puhutaan sitten kaloista , sienistä tai vaikka rannan kaisloista. Voi olla kaksiosaisen lisäksi kolmeosainen, jos laji jaettu alalajeiksi. Tieteellinen nimi, piste.

[Ruma mies]

Suuret kiitokset linkistä! Kerta kaikkiaan erinomainen tietokanta, joskin hiukan hidas. Oli mukava huomata, että entinen punakirjoahven onkin oikeasti edelleen Hemichromis bimaculatus, mikä sen nykyinen suomalainen nimi sitten lieneekään.

"... Kalojen suhteen taas kun puhutaan näistä sukunimi + lajinimi yhdistelmistä, niin olisi syytä kutsua sitä tieteellisesksi nimeksi, koska kyseisellä lajilla voi oikeasti olla myös latinankielinen nimi mikä ei ole sama kuin tieteellinen nimi. Esimerkiksi hauki on latinaksi lucius ja tieteelliseltä nimeltään Esox lucius. ..."

Havaitsen, että tässä asiassa vallitsee aito yleinen puhdasoppisuus. Koska kyse on yleiskielen termistä eikä vähintäkään erehtymisen vaaraa ole, jatkan mielelläni termin 'latinalainen nimi' käyttämistä. (Ja täytyy myöntää, että minusta on hauska olla eri mieltä yleisesti vallitsevien näkemysten kanssa.)

[aborre]

Hämmennän vähän kalasienisoppaa. Tieteellisissä nimissä käytetään myös kreikkaa. Eli jos puhutaan lajin latinankielisestä nimestä niin sen pitäisi olla latinaa. Termi "tieteellinen nimi" sisältää sekä latinankieliset että kreikankieliset lajinimet (eivät siis yleensä esiinny molemmilla kielillä vaan joko tai).
Vaikka Wikipediaa parjataankin niin ohessa linkki jossa on pitkä lista tieteellisten nimien kielestä (L / G) esimerkkilajeineen.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_La ... atic_names

[Thompson]

Suomen biologian seura Vanamo julkaisee Maailman kalojen nimet-kirjaa jossa on todella kattava lista niin makeiden vesistöjen kuin merienkin kaloista. Suomalaisella nimellä tosin et tee mitään jos etsit tietoa kalasta, tieteellinen nimi hakuun ja siltikin lukemaansa joutuu miettimään. Se vaan on niin että kuka vain voi perustaa näyttävän näköisen sivuston (Wiki) ja kertoa siellä puuta heinää. Tämän lisäksi on paljon kaloja joilla ei ole ollenkaan suomenkielistä nimeä, tällöinkin on pärjättävä tieteellisellä.

On mainittava että edellä kerrotussa kirjassakin on virhe jossa sama tieteellinen nimi on yhdistetty eri painoksissa eri suomalaiseen nimeen. Epäselväksi on jäänyt kumpi on oikea nimi Aequidens diademalle, kuviokirjoahven joka on omassa kirjassani, vai vanhemmassa kirjassa esiintyvä sokkelokirjoahven?

[aborre]

Jos Thompson viittasit tuohon laittamaani Wikipedian linkkiin niin sen tarkoituksena oli vain korostaa sitä että myös kreikkaa käytetään yleisesti tieteellisissä nimissä. Sivu ei liity kalojen nimiin vaan käsittää yleisiä latinan- ja kreikankielisiä sanoja lajinimissä. Voit toki käydä listaa läpi jos epäilet niiden paikkaansapitävyyttä.
Olen itsekin sitä mieltä että Wikipediaan ei kannata sokeasti luottaa. Ainakin pitäisi katsoa lähdeluettelo (monilla akvaariokaloja käsittelevissä suomenkielisillä Wiki-sivuilla mainitaan kuitenkin Varjo lähteenä). Tosin kaikki sivut ja kirjathan ovat jonkun kirjoittamia tai kokoamia ja tieto muuttuu ja lisääntyy jatkuvasti. Näin myös tieteelliset lajinimet (esim. Anentome helena -> Clea helena). Kannattaa myös muistaa että Suomi on pieni maa ja akvaarioharrastajien piiri on pieni. Eli tietoa on hyvä etsiä muillakin kielillä.

[Thompson]

Mainitaan nyt vielä etten tarkoittanut antamaasi linkkiä, suluissa olisi voinut lukea vaikka Google. Idea oli että kotimaiset nimet eivät kanna pitkälle tietojen hankinnassa, oli sitten kyse kaloista tai kasveista.

[aborre]

Niinpä. Minkäänkieliset nimet eivät ole luotettavia (ruotsiksikin on monelle kasville useampi nimi riippuen siitä missäpäin kasvavat). Tieteelliset nimet helpottavat kummasti.

[IderG]

Jos Thompson viittasit tuohon laittamaani Wikipedian linkkiin niin sen tarkoituksena oli vain korostaa sitä että myös kreikkaa käytetään yleisesti tieteellisissä nimissä. Sivu ei liity kalojen nimiin vaan käsittää yleisiä latinan- ja kreikankielisiä sanoja lajinimissä. Voit toki käydä listaa läpi jos epäilet niiden paikkaansapitävyyttä.

Kyllä ne tieteelliset nimet ovat latinankielisiä. Niihin otetaan lainoja eri kielistä, hyvin usein juuri kreikasta, mutta kaikki käännetään latinaksi. Sama koskee myös erisnimiä, mallina "helsikiensis". Vaikka kielenä on latina, se ei tee niistä latinankielisiä nimiä, kuten täällä aivan oikein on kerrottu. En ymmärrä miksi tieteellinen nimi on niin vaikea omaksua.

[aborre]

Ok, uskon. Olen siis käsittänyt väärin lukemaani.

[Viheria_elegia]

Onhan tuo vaihtelu hieman ärsyttävää mutta sitä on ollut iänkaiken ja onhan hyvä että tutkimusetenee.Tieteellisten nimien lisäksi välistä on ongelmaa mikä on laji ja mikä ei. Esimerkiksi keltabarbi taisi osoittautua lopulta kuparibarbin tai messinkibarbin jalostusmuunnokseksi?
Onneksi meistä harva kuitenkaan seuraa niin montaa lajia että nimenmuutoksista tulisi ylitsepääsemätön este

[Anniquu_]

. Esimerkiksi keltabarbi taisi osoittautua lopulta kuparibarbin tai messinkibarbin jalostusmuunnokseksi?

Kyllä vain, se on kehittynyt/kehitetty messinkibarbista.

[aborre]

“(...) Although the origins of many scientific names (incorrectly called Latin names) are in Greek and/or Latin, the current words are in a language all of their own.
This language is specified by the International Code of Zoological Nomenclature (currently in the 4th Edition, published 1999). This rather extensive guide specifies what can and what cannot be used in a name and how such names are to be formed.
It pays tribute to Greek and Latin, for example, Article 26 states «if the spelling of a scientific name, or of the final component of a compound name is the same as a Greek or Latin word, that name or that component is deemed to be a word in the relevant language unless the author sates otherwise when making the name available».
But, the code also recognizes the diverse linguistic origins of many words or parts of words used in scientific names and allows their use, including words which don’t necessarily exist in any recognized language, e.g. the names of people, places, etc.
However, and this is the important part, the code also specifies particular rules that directly say to violate the rules of the original language in favor of the rules of the code, in essence creating a new language. For example, diacritic marks, ligatures, apostrophes and hyphens must always be deleted (Article 32.5) and furthermore that incorrect spellings are to be retained and not corrected. There are tons of rules to handle all sorts of special cases and issues that might arise from this sort of a thing.
So, given that scientific names are in their own language, what is the correct way to pronounce that language?
This is where most scientists conclude that since the code does not provide any information about pronunciation, then there is no «correct» way of pronouncing these words, other than to do so in a way that clearly communicates the name and distinguishes it from other names.

The reality, like it or not, is that scientific names are pronounced according to the same rules as the English language, which is not that a letter has a particular sound (despite what school teachers might say and unlike more formally defined languages like French), but rather that they are pronounced according to the way the majority of the people say them. This doesn’t sit well with language scholars but nonetheless is how it is done. Although it irks people when they see a word derived from a language they know to be pronounced differently than it should be pronounced, it allows for the possibility of pronouncing many words from a variety of linguistic origins more or less correctly, or at least understandably”.
Dr. Ronald M. Coleman

Eli tieteelliset nimet eivät ole latinankieltä tai kreikankieltä. Tieteelliset nimet sisältävät paitsi latinaa, kreikkaa, muita kieliä ja esim. paikkojen ja alueiden nimiä sekä erillisnimiä. Ne eivät ole käännettyjä latinaksi. Tieteelliset nimet ovat oma kielensä jolla on omat sääntönsä. Lausuttaessa tieteellisiä nimiä käytetään englannin kielen lausuntamuotoja.

Koko artikkeli löytyy täältä (Kommentit artikkeliin josta lainaus on lötyvät alhaalta).
http://www.malawicichlidhomepage.com/aq ... ounce.html

----------------------------------

Kirjoittaja aborre » 14:44, 14.04.2010

Pieni korjaus. Eli nimet noudattavat latinan kielirakennetta mutta eivät ole käännettyjä latinaksi (esim. George -> Yrjö). On olemassa jopa perhonen jonka tieteellinen nimi on "Ah ha". Tämä ei ole latinaa vaikka noudattaakin latinankielen rakennetta.

[prboy]

“(...) Although the origins of many scientific names (incorrectly called Latin names) are in Greek and/or Latin, the current words are in a language all of their own.
This language is specified by the International Code of Zoological Nomenclature (currently in the 4th Edition, published 1999). This rather extensive guide specifies what can and what cannot be used in a name and how such names are to be formed.
It pays tribute to Greek and Latin, for example, Article 26 states «if the spelling of a scientific name, or of the final component of a compound name is the same as a Greek or Latin word, that name or that component is deemed to be a word in the relevant language unless the author sates otherwise when making the name available».
But, the code also recognizes the diverse linguistic origins of many words or parts of words used in scientific names and allows their use, including words which don’t necessarily exist in any recognized language, e.g. the names of people, places, etc.
However, and this is the important part, the code also specifies particular rules that directly say to violate the rules of the original language in favor of the rules of the code, in essence creating a new language. For example, diacritic marks, ligatures, apostrophes and hyphens must always be deleted (Article 32.5) and furthermore that incorrect spellings are to be retained and not corrected. There are tons of rules to handle all sorts of special cases and issues that might arise from this sort of a thing.
So, given that scientific names are in their own language, what is the correct way to pronounce that language?
This is where most scientists conclude that since the code does not provide any information about pronunciation, then there is no «correct» way of pronouncing these words, other than to do so in a way that clearly communicates the name and distinguishes it from other names.

The reality, like it or not, is that scientific names are pronounced according to the same rules as the English language, which is not that a letter has a particular sound (despite what school teachers might say and unlike more formally defined languages like French), but rather that they are pronounced according to the way the majority of the people say them. This doesn’t sit well with language scholars but nonetheless is how it is done. Although it irks people when they see a word derived from a language they know to be pronounced differently than it should be pronounced, it allows for the possibility of pronouncing many words from a variety of linguistic origins more or less correctly, or at least understandably”.
Dr. Ronald M. Coleman

Eli tieteelliset nimet eivät ole latinankieltä tai kreikankieltä. Tieteelliset nimet sisältävät paitsi latinaa, kreikkaa, muita kieliä ja esim. paikkojen ja alueiden nimiä sekä erillisnimiä. Ne eivät ole käännettyjä latinaksi. Tieteelliset nimet ovat oma kielensä jolla on omat sääntönsä. Lausuttaessa tieteellisiä nimiä käytetään englannin kielen lausuntamuotoja.

Koko artikkeli löytyy täältä (Kommentit artikkeliin josta lainaus on lötyvät alhaalta).
http://www.malawicichlidhomepage.com/aq ... ounce.html

Taas minun on pakko työntää lusikkani täällä olevaan soppaan. Sinä löydät helposti netistä tekstin, jossa vakuuttavasti osoitetaan maan olevan litteän. Ei sitä kuitenkaan kannata uskoa. Millä perusteella otaksut tuon käyttämäsi sivuston olevan asiassa oikeassa?

Minä lainaan tähän hyvän ystäväni Jyrki Muonan tekstiä. Se löytynee jostakin Keskusmuseon sivustoilta kokonaisuudessaankin. Jyrki on taksonomi ja kovan luokan sellainen. Kuvannut tieteelle uusia lajeja sadoittain. Siellä joukossa on nimikkolajinikin "Acrotona rassii". Kas tässä:

"Lajin nimessä on aina kaksi osaa, sukunimi ja lajinimi – näistä koostuu ns. ”binomen”. Molemmat ovat sanoja, joiden alkuperä voi olla mikä tahansa, vaikkapa mielivaltainen kirjainyhdistelmä, mutta joiden käsitetään olevan uuslatinaa. Sukunimellä on aina gender (mikähän se on suomeksi??) ja lajinimi taipuu sen mukaan – esim. mustaa tarkoittava niger, nigra, nigrum – muoto riippuu suvun genderistä. Ihmisten mukaan nimetyillä lajeilla on nimessä pääte –i (mies), -ae (nainen) tai –orum (molemmat). Niin suku- kuin lajinimikin pyritään kirjoittamaan kursiivilla."

Samanlaista höpönhöpöä on tuo ääntäminenkin englannin mukaan. Itseään täynnä olevat jenkit ääntävät niin, mutta kyllä tieteellisten nimien oikea ääntämys seuraa tarkasti latinankieltä.

---------------------------------

Tässä vielä pätkä tekstiä eläintieteellisestä nimienantokoodista:

"5. An author establishing a new genus- or species-group name should state its derivation (etymology), and in the case of a genus-group name its gender (which should also be clear from the form of the name itself). New names should be in Latin form; they should be euphonious and easily memorable, and should not be liable to confusion with those of other taxa of any rank, or with vernacular words. In the case of genus-group names they should not be the same as names known to exist for botanical or microbiological genera. In the case of a new family-group name the citation of the type genus is mandatory [Art. 16.2], and the author and date of the type genus should be given.

[aborre]

Kommentoin oikeastaan vaan sitä väitettä että nimet käännettäisiin latinaksi. Ne tietääkseni "latinalisoidaan" eli käytetään latinan kielioppia. Näin ainakin väitetään hyvin monessa paikassa jossa tutkijat selittävät tieteellisten nimien muodostamista. Näin myös perhosia tutkivan biologiystäväni mukaan. Ne osat sanoista jotka ovat latinaa lausutaan tietenkin latinaksi mutta esimerkiksi afrikkalaista alkuperää olevat sanat lausutaan englannin lausuntatavan mukaan (tiedeyhteisön tavan mukaisesti). En ole vielä löytänyt tekstiä jossa tutkija sanoisi lajin tieteellisen nimien olevan sama kuin lajin latinalainen nimi, päinvastoin. Ehkä Suomessa on eri käytäntö. Onko tieteellinen nimi Suomessa sama kuin latinalainen nimi?
En todellakaan halua inttää asioista mistä en ehkä tiedä tarpeeksi. Asia tuli vain puheeksi ystävän kanssa.

[Viheria_elegia]

Asioiden suhteuttamista auttaisi paljon jos joku viitsisi kääntää tuon englanninkielisen tekstin kirjoittajan ''tittelit'' suomeksi. Tuon käytännön puolesta, en minäkään tiedä, mutta arvelisin varovaisesti käytännön olevan kuitenkin sama nimien käytössä.

[Ruma mies]

Kun lähetin tämän keskusteluketjun aloittaneen viestin (anteeksi!), tarkoitukseni ei ollut ottaa kantaa siihen, kumpi termeistä 'latinalainen nimi' ja 'tieteellinen nimi' on oikea. Muistan, että aioin kirjoittaa 'tieteellinen', mutta sitten arvelin, että ehkäpä ei voi puhua tieteellisestä nimestä, kun kyse on näin holtittomasta sekasotkusta, ja sen enempää ajattelematta muutein termin 'latinalaiseksi'.

Se taisi olla virhe. Useampikin vanhempi kirjoittaja ryhtyi oikaisemaan minua väärän termin käyttämisestä. Moninkertaisen oikaisemisen seuraus oli tietysti se, että vaikka alussa suhtauduin termeihin neutraalisti, jatkossa yritän käyttää johdonmukaisesti termiä 'latinalainen nimi'. Kyse on yleiskielen termistä eikä erehtymisen vaaraa ole; vannoutuneinkin 'tieteellisen nimen' fundamentaaliseen oikeellisuuteen uskova ymmärtää vaivatta, mitä moukat tarkoittavat puhuessaan 'latinalaisesta nimestä'.

Latinalainen-tieteellinen-keskustelun sivutuotteena minulle kuitenkin neuvottiin pääsy Fishbase-tietokantaan ja olen siitä iloinen. Vaikka nettikirjoituksissa nimien kanssa sekoileminen näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, on siis olemassa joku, joka pitää systemaattisesti huolta latinalaisten nimien oikeellisuudesta. Kumpa vielä sama pystyttäisiin järjestämään suomalaisille nimille.

[millia]

Se taisi olla virhe. Useampikin vanhempi kirjoittaja ryhtyi oikaisemaan minua väärän termin käyttämisestä. Moninkertaisen oikaisemisen seuraus oli tietysti se, että vaikka alussa suhtauduin termeihin neutraalisti, jatkossa yritän käyttää johdonmukaisesti termiä 'latinalainen nimi'. Kyse on yleiskielen termistä eikä erehtymisen vaaraa ole; vannoutuneinkin 'tieteellisen nimen' fundamentaaliseen oikeellisuuteen uskova ymmärtää vaivatta, mitä moukat tarkoittavat puhuessaan 'latinalaisesta nimestä'.

Oma valintasi, mutta ota kuitenkin huomioon että käyttämällä väärää termiä saatat ajaa ne mahdolliset vastaajat tiehensä ketä kiinnostaa että myös pikkuasiat ovat oikein. Voi olla että saat vastaukset vain moukilta. Voisit yhdenmukaistaa sitten termistön ja kirjoittaa vaikka monnisten sijasta monneista, partamonnien sijasta vaikkapa täpläimumonneista, perhorkirjoahvenen sijasta perhoskääpiöahvenesta, kylkievien sijasta sivuevistä, vatsaevien sijasta etuevistä jne. Suurin osa ehkä ymmärtää mitä tarkoitat, mutta voi olla että ei kiinnosta vastata.

ps. Fishbase ei ole se missä on taatusti oikeat ja uusimmat nimet kullekin kalalajille. Se on kuitenkin laajin ja kohtuullisen hyvin ajantasalla (tyyliin pahimmillaan jotain vuoden tai pari jälkijunassa). Tietoa kannattaa etsiä muiltakin nettisivuilta esim. kirjoahvenista Cichlid-forumilta ja monneista Planet catfishistä. Suomessa ei ole AW:n lisäksi oikein muita tietolähteitä, eikä lehtiäkään enää Akvaristin jälkeen. Ulkomaisista Datz olisi hyvä lähde etsiä ajanmukaista tietoa.

Edit: Ai niin, Zootaxaa ei kannata unohtaa jos kiinostaa viimeisin tieto.

[tepis]

Sukunimellä on aina gender (mikähän se on suomeksi??) ja lajinimi taipuu sen mukaan – esim. mustaa tarkoittava niger, nigra, nigrum – muoto riippuu suvun genderistä. Ihmisten mukaan nimetyillä lajeilla on nimessä pääte –i (mies), -ae (nainen) tai –orum (molemmat). Niin suku- kuin lajinimikin pyritään kirjoittamaan kursiivilla."

Tähän vain kommentoin latinaa lukeneena, että gender tässä tarkoittaa sanan sukua (maskuliini, feminiini tai neutri), ja sanan suku määräytyy tiettyjen sääntöjen mukaan ja eri sukuiset sanat taipuvat erilailla. Vähän sama juttu kuin saksankielessä der, die ja das.

[prboy]

Tähän vain kommentoin latinaa lukeneena, että gender tässä tarkoittaa sanan sukua (maskuliini, feminiini tai neutri), ja sanan suku määräytyy tiettyjen sääntöjen mukaan ja eri sukuiset sanat taipuvat erilailla. Vähän sama juttu kuin saksankielessä der, die ja das.

Jep, mukava, että joku hallitsee vielä latinaa. Tiesin tuon kertomasi asian seitsämän vuotta saksaa koulussa lukeneena, mutta en sitä korjannut lainaamaani Jyrkin tekstiin.

Kun aniharva näyttää lukeneen viimeiseksi jääneessä Akvaristissa ollutta asiaa käsittelevää kirjoitustani kerrattakoon tässä muutamia asioita. Nykysääntöjen mukaan uuden sukunimen antajan tulee kertoa mihin noista kolmesta kieliopillisesta suvusta nimi kuuluu. Jos lajinimi on adjektiivi, se tulee taivuttaa suvun kieliopillisen suvun mukaisesti. Tämä on yksi suurimmista nimen muutoksia aiheuttavista säännöistä. Lajin vaihtaessa sukua kieliopillinenkin suku ja samalla adjektiivilajinimen pääte voivat muuttua. Toisaalta vanhoista sukunimistä ei tiedetä aina niiden kieliopillista sukua ja tutkimusten perusteella se voi muuttua. Samalla muuttuvat kaikki lajinimien adjektiivipäätteet. Näin kävi hiljan mm. kymmenille Synodontis-nimille.

[nepis76]

Näin kävi hiljan mm. kymmenille Synodontis-nimille.

Ahaa! Tästä syystä siis nuo nimen loput ovat muuttuneet, esim. Synodontis lucipinna (S. lucipinnis).

[mvarjo]

Kun lähetin tämän keskusteluketjun aloittaneen viestin (anteeksi!), tarkoitukseni ei ollut ottaa kantaa siihen, kumpi termeistä 'latinalainen nimi' ja 'tieteellinen nimi' on oikea. Muistan, että aioin kirjoittaa 'tieteellinen', mutta sitten arvelin, että ehkäpä ei voi puhua tieteellisestä nimestä, kun kyse on näin holtittomasta sekasotkusta, ja sen enempää ajattelematta muutein termin 'latinalaiseksi'.

Se taisi olla virhe. Useampikin vanhempi kirjoittaja ryhtyi oikaisemaan minua väärän termin käyttämisestä. Moninkertaisen oikaisemisen seuraus oli tietysti se, että vaikka alussa suhtauduin termeihin neutraalisti, jatkossa yritän käyttää johdonmukaisesti termiä 'latinalainen nimi'. Kyse on yleiskielen termistä eikä erehtymisen vaaraa ole; vannoutuneinkin 'tieteellisen nimen' fundamentaaliseen oikeellisuuteen uskova ymmärtää vaivatta, mitä moukat tarkoittavat puhuessaan 'latinalaisesta nimestä'.

Latinalainen-tieteellinen-keskustelun sivutuotteena minulle kuitenkin neuvottiin pääsy Fishbase-tietokantaan ja olen siitä iloinen. Vaikka nettikirjoituksissa nimien kanssa sekoileminen näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, on siis olemassa joku, joka pitää systemaattisesti huolta latinalaisten nimien oikeellisuudesta. Kumpa vielä sama pystyttäisiin järjestämään suomalaisille nimille.

Holtiton sekasotku jatkuu niin kauan kuin ei jakseta etsiä tietoa luotettavista lähteistä. Kun monet nettiin kirjoittavat lainailevat nimitietoja vanhoista kirjoista, muistavat väärin/eivät osaa kirjoittaa nimiä oikein, ei sekaannuksia voi välttää. Asiaa ei auta yhtään se, että väen vängällä haluaa käyttää termiä "latinalainen nimi", kun oikea ilmaisu on "tieteellinen nimi". Eihän autokaan ole juna, vaikka joku sitä haluaisi junaksi nimittää.

Kalojen nimistössä luotettava lähde on Suomen Biologian Seura Vanamon julkaisema "Maailman kalojen nimet" luettelo, jossa on yli 8400 kalalajin tieteellinen ja suomenkielinen nimi (mukana lähes kaikki akvaariokalalajit). Luettelon on laatinut Vanamon nimeämä työryhmä, jonka jäseninä ovat allekirjoittanut (puheenjohtajana) sekä ylitarkastaja Harri Dahlström ja dosentti Lauri Koli. Suomenkielisiä nimiä laadittaessa mukana ovat olleet Helsingin Akvaarioseuran ja Ciklidistien työryhmät akvaariokalojen osalta sekä Pertti Rassi monnien ja nuoliaisten osalta. Luettelon nimet ovat siis virallisia, ja vain niitä tulisi käyttää. Monet kalatukkurit ja harrastajatkin ovat kyllä kehitelleet monenlaisia mielikuvituksellisia ja "myyviä" suomenkielisiä kalannimiä pääasiassa englannista käännettyinä/väännettyinä (mm. mutakippari, lentävä kettu, matokala, kiinanmonni), mutta ne on syytä unohtaa. Akvaristi-lehdessä (2003-2009) ja uusimmassa kirjassani "Akvaariokalat" on käytetty virallisen nimiluettelon mukaista nimistöä. Kun näistä lähteistä etsii kalojen nimiä, välttyy sekoilulta.

Tosin "Maailman kalojen nimet" luettelon julkaisun (2004) jälkeen on uusien tutkimusten myötä joidenkin lajien ja sukujen tieteellisiin nimiin tullut muutoksia ja monia uusia lajeja kuvattu ja aiemmin kuvattuja lajeja "löydetty" uudestaan akvaarioharrastuksen piiriin. Tieteellisten nimien osalta kattavin tietolähde on FishBase, vaikka sekään ei ole monien lajien kohdalla aivan reaaliajassa, niinkuin täällä jo todettiinkin. Kalannimityöryhmä puolestaan laatii uusille lajeille mahdollisimman nopeasti suomenkieliset nimet.

Mitä sitten tulee esim. punakirjoahventen ja timanttikirjoahvenen nimiin, niin Ciklidistien työryhmä esitti kaikille Hemichromis-lajeille ryhmänimeä timanttiahven. Siten Hemichromis bimaculatus on pilkkutimanttiahven (aiemmin punakirjoahven), Hemichromis lifalili on punatimanttiahven jne. Anomalochromis (ent. Pelmatochromis) thomasi lajin suomenkielinen nimi on edelleen timanttikirjoahven.

Markku Varjo