Latinalaiset nimet - onko mitään tolkkua?

[Viheria_elegia]

Tässä saattaisi olla kehitysehdotuksen paikka. Useimmille perusharrastajille on hankalaa vertailla tietojen tasoa, mistä johtuen väärät nimet pysyvät kierrossa pidempään tai ''ikuisesti''. Näinollen olisi kätevää jos kaikilla foorumeilla olisi ''vahvistetut'' linkit joista perusharrastajat voisivat nopeasti tarkistaa nimien oikeellisuuden.

[R_R]

mvarjo tässä olis ehdotus nimikysymyksen helpottamiseksi.
Jos sulla riittää aikaa ja kärsivällisyyttä, voisit korjata/täydentää tieteellisellä nimellä ketjussa virheellistä kalanimeä käyttäviä.
On nimittäin kohtuuton vaatimus vaatia aloittelevalta akvaristiltä tietämystä kalanimistä, kun sitä ei osaa edes akvaariokauppiaskaan. Mutta panoksesi voisi antaa suuntaa lukioille mistä ja miten kalan parhaiten voi tunnistaa ja nimetä oikein.

Lupaan ostaa kirjasi ja suositella muillekkin!

[Thompson]

Meinaatko ettei olisi kohtuutonta lukea kaikki viestejä täällä ja korjailla virheitä? Ainiin, modethan sitä tekevät. Sitten saavat valituksia jos menevät korjaamaan näitä matokala juttuja. Taitaa vaan edelleen olla helpompaa sälyttää vastuu tiedonkeräämisestä jokaiselle itselleen, ja kyllä tuo edellä mainittu kirja, tai siis molemmat, ovat hankinnan arvoisia.

[JJVi]

Insinööriä miellyttävältä ratkaisulta tuntuisi antaa kaikille lajeille tieteellinen koodi (vähän plekojen L-numeroiden tyyliin) ja sen jälkeen tieteellisten nimien taivuttelijat saisivat taivutella niitä ihan miten haluavat.

[R_R]

Thompsonilla ei nyt ajatus ihan pelaa, mutta ei ihme onhan perjantai ja myöhäinen ilta;)
Yritän nyt kerto selvemmin, eli jokainen joka osallistuu keskusteluun ja tietää esimerkiksi partiksen oikean tieteellisen nimen, vastatessaan kysyjälle, kirjoittaa, ei "partis", vaan käyttää oikeaa tieteellistä nimeä.

Thompson jokainen kirjoittaa tietysti omalla nimimerkillään! Vai pystynkö muokkaamaa kirjoittamaasi tekstiä, jos voin, voisitko kertoa miten?

[millia]

Thompsonilla ei nyt ajatus ihan pelaa, mutta ei ihme onhan perjantai ja myöhäinen ilta;)
Yritän nyt kerto selvemmin, eli jokainen joka osallistuu keskusteluun ja tietää esimerkiksi partiksen oikean tieteellisen nimen, vastatessaan kysyjälle, kirjoittaa, ei "partis", vaan käyttää oikeaa tieteellistä nimeä.

Thompson jokainen kirjoittaa tietysti omalla nimimerkillään! Vai pystynkö muokkaamaa kirjoittamaasi tekstiä, jos voin, voisitko kertoa miten?

Siitä ei sitten keskustelua synny, koska täpläpartamonnista (Ancistrus sp.) ei voi olla ihan satavarma mitä lajia se edustaa vai onko kenties risteytynyt. Muutenkin voi olla hieman vaikea ujuttaa oikeita lajinimiä ja tieteellisiä nimiä keskustelun sekaan, jos ketjun aloittaja ei edes tiedä mitä lajeja altaassaan ui. Selaile hieman alkeet-palstaa, niin löytyy juttua varmasti pohjakaloista, jotka saattavat paljastua joksikin nuoliais-, monnis- tai imumonnilajiksi, jos paljastuvat koskaan koska kysyjä on vetänyt aika päivää sitten ennen asian selviämistä herneen nenäänsä siitä kun vastaajat eivät suostuneet hyväksymään monnia oikeaksi lajinimeksi (ei se oikeasti voi olla Silurus glanis).

Ja mitä tulee tekstien muokkaamiseen, niin se onnistuu moderaattorin oikeuksilla. Eli jos olet mode, voit muokata kaikkien käyttäjien tekstejä.

[aborre]

Insinööriä miellyttävältä ratkaisulta tuntuisi antaa kaikille lajeille tieteellinen koodi (vähän plekojen L-numeroiden tyyliin) ja sen jälkeen tieteellisten nimien taivuttelijat saisivat taivutella niitä ihan miten haluavat.

Käsittääkseni nuo L-numerokoodit eivät ole tieteelliseen nimeen liitettäviä vaan tarkoitettu myynniin helpottamseksi... Korjatkaa jos olen väärässä.

[JJVi]

L-koodit on alunperin saksalaisen akvaariolehden datzin antama nimeämisjärjestelmä plekoille joita tunki varsinkin 90-luvulla akvaariomarkkinoille sellaiseen tahtiin ettei tieteelliset nimet mitenkään pysynyt perässä. Mutta olisi aika pirun kätevää kun kaikille kaloille (ja miksei muillekin elukoille) olisi oma koodi, joka ei ottaisi kantaa sukuun vaan pelkästään identifioisi lajin.

[Sadar]

Minä lainaan tähän hyvän ystäväni Jyrki Muonan tekstiä. Se löytynee jostakin Keskusmuseon sivustoilta kokonaisuudessaankin. Jyrki on taksonomi ja kovan luokan sellainen. Kuvannut tieteelle uusia lajeja sadoittain. Siellä joukossa on nimikkolajinikin "Acrotona rassii". Kas tässä:

"Lajin nimessä on aina kaksi osaa, sukunimi ja lajinimi – näistä koostuu ns. ”binomen”. Molemmat ovat sanoja, joiden alkuperä voi olla mikä tahansa, vaikkapa mielivaltainen kirjainyhdistelmä, mutta joiden käsitetään olevan uuslatinaa. Sukunimellä on aina gender (mikähän se on suomeksi??) ja lajinimi taipuu sen mukaan – esim. mustaa tarkoittava niger, nigra, nigrum – muoto riippuu suvun genderistä. Ihmisten mukaan nimetyillä lajeilla on nimessä pääte –i (mies), -ae (nainen) tai –orum (molemmat). Niin suku- kuin lajinimikin pyritään kirjoittamaan kursiivilla."

Jyrki Muonan Taksonomian perusteet löytyy täältä.

[Viheria_elegia]

Voisin olla samaa mieltä numeroista, tieteellisten nimien vaihtuessa vähän väliä olisi pahuksen näppärää jos joka ''otuksella'' olisi myös numero jolla etsiä informaatiota. Numeroahan ei tarvitsisi vaihdella mihinkään ja nimet voisivat senjälkeen vapaasti muuttua.

[Sadar]

Kyseinen ajatus on tiedeyhteisön keskusteluissä käynyt esillä, ja se saatetaan ottaa käyttöön joskus, koska se helpoittaa taksonomisten tietokantojen rakentamista ja ylläpitoa.

Niille joita asia todella vaivaa, kannattaa käytä tutustumassa sääntöihin.

International Commission on Zoological Nomenclature

[millia]

Mutta olisi aika pirun kätevää kun kaikille kaloille (ja miksei muillekin elukoille) olisi oma koodi, joka ei ottaisi kantaa sukuun vaan pelkästään identifioisi lajin.

Voisin olla samaa mieltä numeroista

Ihan joo jos voidaan olla varmoja mitkä lajit ovat oma lajinsa ja onko se jo "numeroitu" aiemmin. Muuten käy kuten L-numeroille. Yhdellä lajilla saattaa olla samalla esiintymisalueellakin monta eri numeroa.

[JJVi]

Mutta olisi aika pirun kätevää kun kaikille kaloille (ja miksei muillekin elukoille) olisi oma koodi, joka ei ottaisi kantaa sukuun vaan pelkästään identifioisi lajin.

Voisin olla samaa mieltä numeroista

Ihan joo jos voidaan olla varmoja mitkä lajit ovat oma lajinsa ja onko se jo "numeroitu" aiemmin. Muuten käy kuten L-numeroille. Yhdellä lajilla saattaa olla samalla esiintymisalueellakin monta eri numeroa.

Ikinähän ei voi olla mistään varma, mutta lajikoodi olisi jokatapauksessa selvempi menetelmä kuin tieteelliset nimet sukuineen. Sukuja vaihdellaan koko ajan, mutta selvästi harvinaisempaa on jos kaksi eri lajiksi määriteltyä lajia osoittautuukin samaksi.

[Mika Sandell]

Siitä vasta soppa syntyisi, jos nimet korvattaisiin numeroilla. Kuka jaksaisi muistaa edes satoja, saati tuhansia numeroita ulkomuistista. Nimistä sentään saa paremmin kiinni. Ja nimen voi kirjoittaa hieman väärin, ja silti tiedetään mistä puhutaan, tai ainakin herää kysymys kirjoitusvirheestä, väärän numeron tapauksessa ei mikään paljasta virhettä.

tieteellisten nimien vaihtuessa vähän väliä

Ei ne tieteelliset nimet kuitenkaan ihan vähän väliä vaihdu, ja jos on kyseessä uusien kriteerien johdosta vanhan lajin erilaisten yksilöiden jakamisesta uuteen lajiin, silloin ei valmista numeroa kuitenkaan olisi olemassa. Ja jos numeroinnissa ei olisi mitään systeemiä, numero ei kertoisi lajista yhtään mitään, kun nimestä syntyy jokin käsitys, vaikkei lajilleen pystyisikään tunnistamaan. Jos vastaavasti olisi jokin systeemi numeroiden antamisessa esimerkiksi suvuittain, lajin siirto suvusta toiseen sotkisi taas kuvioita, ja oltaisiin samassa tilanteessa kuin tämän ketjun alussa, kun sukunimi on vaihtunut.

[JJVi]

Ei niitä nimiä tietenkään korvattaisi numerolla, vaan jokaisella lajilla olisi id-koodi joka olisi lajikuvauksessa. Tämän lisäksi olisi sitten tieteellinen nimi, kansalliset nimet, suvut jne. Mutta olisipahan ainakin yksi muuttumaton asia. Mitä muistamiseen tulee, eivätpä nuo tieteellisetkään nimet latinaksi käännettynä kovin helppoja ole muistaa...ainakaan mulle jonka jo aikoinaan saksan tunneilla piti katsoa 4 kertaa sanakirjasta ennenkuin sanan sai edes kirjoitettua paperille.

Periaatteessa samaa systeemiä käytetään kaikissa teollisuuden tuotetiedonhallinta softissa, jos esimerkikisi kännykän tai paperikoneen osia hallittaisi yhtä epämääräisesti kuin kalojen tieteellisiä nimiä niin maailmassa ei olisi yhtään toimivaa puhelinta.

[prboy]

Ei niitä nimiä tietenkään korvattaisi numerolla, vaan jokaisella lajilla olisi id-koodi joka olisi lajikuvauksessa. Tämän lisäksi olisi sitten tieteellinen nimi, kansalliset nimet, suvut jne. Mutta olisipahan ainakin yksi muuttumaton asia. Mitä muistamiseen tulee, eivätpä nuo tieteellisetkään nimet latinaksi käännettynä kovin helppoja ole muistaa...ainakaan mulle jonka jo aikoinaan saksan tunneilla piti katsoa 4 kertaa sanakirjasta ennenkuin sanan sai edes kirjoitettua paperille.

Periaatteessa samaa systeemiä käytetään kaikissa teollisuuden tuotetiedonhallinta softissa, jos esimerkikisi kännykän tai paperikoneen osia hallittaisi yhtä epämääräisesti kuin kalojen tieteellisiä nimiä niin maailmassa ei olisi yhtään toimivaa puhelinta.

Nyt sinä teet ympärilläsi olevasta luonnosta paljon yksinkertaisempaa kuin se on. Jos jumala olisi luonut kaikki lajit ja niiden nimeäminen aloitettaisiin nyt, se tapahtuisi juuri noin kuin mainitsemiesi puhelimen osien. Tieteellisten nimien muuttamisesta hierarkkiseksi koodijärjestelmäksi on keskuskusteltu paljon ja sitä on jopa vaadittu. Erilaisissa tietokannoissa lajeilla yms on toki jo omat koodinsa. Yhtenäistä järjestelmää ei kuitenkaan vielä ole. Minä en kyllä vaihtaisi nimiä jokapäiväisessä käytössä koodeiksi. Onhan meillä jokaisella jo oma koodimme, mutta ei niitä veroilmoitusten yms lisäksi kukaan missään käytä. Kyllä tuttuja tervehditään nimillä. Esim. Suomen kovakuoriaisia on liki 3 800 lajia. Kyllä minä niistä puolet pystyn tuosta vaan kertomaan ja lopuistakin suuren osan pienellä johdattelulla, mutta jos ne muutettaisiin pelkiksi koodeiksi, hyvä olisi jos sata osaisin. Koko ajan pitäisi plärätä manuaalia. Samat sanat maailman liki 3 000 monnilajista. Eivät ne tieteelliset nimet ole sen vaikeampia kuin vaikkapa rokkitähtien tai näyttelijöiden nimet. Kyllä niitä on helppo oppia, jos vain haluaa.

Sukuja vaihdellaan koko ajan, mutta selvästi harvinaisempaa on jos kaksi eri lajiksi määriteltyä lajia osoittautuukin samaksi.

Olet aika pahasti väärässä. Taksonomia on äärimmäisen vaikeaa. Joskus on todella haastavaa sanoa, onko kyseessä yksi laji vaiko vaikkapa kolme. Jokainen vähänkään isompi suvun revidointi sisältää suuren joukon synonymisointeja eli samat lajit on kuvattu moneen kertaan, kun taas monia lajeja on luulltu kuvatuiksi, mutta niillä ei vielä olekaan nimeä jne. Kun nimiä on annettu jo yli 250 vuoden aikana ja osa kuvauksista on puutteelisia, virheellisiä tai muuten vaan pielessä sekä tyyppiyksilöt hävinneet, tarvitaan melkoista salapoliisityötä, selvittää mitä milläkin tarkoitetaan. Tieteellisen kuvauksen sääntöjen mukaan vanhin lajille annettu nimi on on se jota on käytettävä. Onneksi on hyväksytty, että kauan käytössä ollutta nimeä ei enää tarvitse korvata jollakin kaksisataa vuotta vanhalla nimellä, jota kukaan ei ole huomannut.

Puhelimen osat ovat puhelimen osia, mutta jonkun mielestä meillä on kaksi lajia, jonkun mielestä aivan varmasti vain yksi. Kumpikin ovat oikeassa ja on oikeastaan pakko arpoa, kumpaa noudatetaan. Sitten meillä on näitä "klumppereita", jotka työnään yhdistelevät sukuja, lajeja yms., joita sitten "splitterit" seuraavassa vaiheessa halkovat. Sille ei voi oikeastaan mitään. Eikä tuo evoluutio meidän ympärillämme ole pysähtynyt ja ikävä kyllä se voi olla eri ryhmissä aivan eri vaiheessa. Joissakin suvuissa on kiivas lajiutuminen käynnissä, toisissa taas ei ole havaittavia muutoksia tapahtunut miljooniin vuosiin. Edellisissä on aina melkoiselta määrin makuasia, miten taksonomia ratkaistaan, kun taas jälkimmäiset ovat selvää pässinlihaa. Niistä kaikki ovat täsmälleen yhtä mieltä.

[Ruma mies]

prboy kirjoitti: "Nyt sinä teet ympärilläsi olevasta luonnosta paljon yksinkertaisempaa kuin se on. Jos jumala olisi luonut kaikki lajit ja niiden nimeäminen aloitettaisiin nyt, se tapahtuisi juuri noin kuin mainitsemiesi puhelimen osien. Tieteellisten nimien muuttamisesta hierarkkiseksi koodijärjestelmäksi on keskuskusteltu paljon ja sitä on jopa vaadittu. Erilaisissa tietokannoissa lajeilla yms on toki jo omat koodinsa. Yhtenäistä järjestelmää ei kuitenkaan vielä ole. Minä en kyllä vaihtaisi nimiä jokapäiväisessä käytössä koodeiksi."

Ei ID-järjestelmän tarvitsisi olla hierarkkinen, vaan yksinkertainen numerointijärjestelmä. Kun palasin akvaarioharrastuksen pariin 10-15 vuoden poissaolon jälkeen, jouduin akvaarioliikkeen myyjän kanssa väittelyyn, kun hän nimitti Apistogramma ramirezina tuntemaani kalaa Mikrogeophagus ramireziksi. Sitten ilmeni, että kalalla on enemmänkin nimiä: Mikrogeophagus ramirezi, Pseudogeophagus ramirezi, Apistogramma ramirezi, Papiliochromis ramirezi.

Tästä keskusteluketjusta olen oppinut, että kyse ei olekaan nimeämisen holtittomuudesta vaan ilmeisesti siitä, että kala on tutkimuksen edistyessä siirretty väärästä Apistogramma-suvusta toiseen väärään Papiliochromis-sukuun, sieltä kolmanteen väärään Pseudogeophagus-sukuun ja lopulta (toivottavasti oikeaan) Mikrogeophagus-sukuun.

Lajinmäärityksesestä ei ilmeisesti ole missään vaiheessa ollut erimielisyyttä (ramirezin pysyvyydestä päätellen), suku vain on vaihtunut. Tähän ongelmaan pysyvä ID auttaisi. Kun kalan päätettäisiin kuuluvan eri sukuun kuin aikaisemmin luultiin, sille annettaisiin uusi sukunimi, mutta ID pysyisi samana. Kaikki tietäisivät vuosien ja vuosikymmenien päästä eri-ikäisiä lähdeteoksia katsoessaan, mistä lajista on kysymys.

"Onhan meillä jokaisella jo oma koodimme, mutta ei niitä veroilmoitusten yms lisäksi kukaan missään käytä. Kyllä tuttuja tervehditään nimillä. Esim. Suomen kovakuoriaisia on liki 3 800 lajia. Kyllä minä niistä puolet pystyn tuosta vaan kertomaan ja lopuistakin suuren osan pienellä johdattelulla, mutta jos ne muutettaisiin pelkiksi koodeiksi, hyvä olisi jos sata osaisin. Koko ajan pitäisi plärätä manuaalia. Samat sanat maailman liki 3 000 monnilajista. Eivät ne tieteelliset nimet ole sen vaikeampia kuin vaikkapa rokkitähtien tai näyttelijöiden nimet. Kyllä niitä on helppo oppia, jos vain haluaa."

Kyllä henkilötunnusta käytetään varsin monessa yhteydessä. Henkilötunnuksen tarkoitus on juuri se, että nimikäytännön vaihtelusta huolimatta se mahdollistaa yksikäsitteisen tunnistamisen. Otetaan esimerkiksi Oskari. Kaverini Otto otti naimisiin mennessään vaimonsa sukunimen. Erottuaan hän ei halunnut palata vanhaan sukunimeen, vaan vaihtoi sen suvussaan kulkeneeseen talonnimeen. Nimenmuutoksista huolimatta hänet voi yksiselitteisesti tunnistaa henkilötunnuksesta. Ja minä, hänen kaverinsa, olen koko ajan kutsunut häntä Oskariksi.

[millia]

Ei ID-järjestelmän tarvitsisi olla hierarkkinen, vaan yksinkertainen numerointijärjestelmä.
Lajinmäärityksesestä ei ilmeisesti ole missään vaiheessa ollut erimielisyyttä (ramirezin pysyvyydestä päätellen), suku vain on vaihtunut. Tähän ongelmaan pysyvä ID auttaisi. Kun kalan päätettäisiin kuuluvan eri sukuun kuin aikaisemmin luultiin, sille annettaisiin uusi sukunimi, mutta ID pysyisi samana. Kaikki tietäisivät vuosien ja vuosikymmenien päästä eri-ikäisiä lähdeteoksia katsoessaan, mistä lajista on kysymys

Mitenkähän yksinkertaisen numerointijärjestelmästä tekisi se, jos paljastuisikin eräänä päivänä että perhoskirjoahvnia on usampaa eri lajia? Mitä sitten ID:ksi? Tai jospa paljastuisi että perhoskirjoahvenet ovatkin itse asiassa rusokirjoahvenrotu eivätkä itsenäinen laji? Miten käy ID:n?
No joo, tämän hetken tiedon mukaan perhoskirjoahven on perhoskirjoahven, mutta monen muun lajin kohdalla homma ei ole niin yksinkertainen.

[Sadar]

Kuten lajinimet olisi laji-ID kiinnitettetty tiettyyn holotyyppiin joka toivottavasti on säilössä jossain museossa.
Taksonomisella-tasolla (laji, alalaji, variantti) ei ole sen kanssa mitään merkitystä, koska ne ovat "vain" loogisia rakennelmia.

"perhoskirjoahven, rusokirjoahven-variantti, ID-XXXXXXXXXX"

Mikä varmasti tuottaa jonkinlaisia ongelmia on eliökunnan valtava lajimäärä, koska lajeja voi hyvinkin olla yli 100 miljoonaa. Siihen kaikki variantit päälle, eikä saa unohtaa fossiileja...

[Ruma mies]

Ei ID-järjestelmän tarvitsisi olla hierarkkinen, vaan yksinkertainen numerointijärjestelmä.
Lajinmäärityksesestä ei ilmeisesti ole missään vaiheessa ollut erimielisyyttä (ramirezin pysyvyydestä päätellen), suku vain on vaihtunut. Tähän ongelmaan pysyvä ID auttaisi. Kun kalan päätettäisiin kuuluvan eri sukuun kuin aikaisemmin luultiin, sille annettaisiin uusi sukunimi, mutta ID pysyisi samana. Kaikki tietäisivät vuosien ja vuosikymmenien päästä eri-ikäisiä lähdeteoksia katsoessaan, mistä lajista on kysymys

Mitenkähän yksinkertaisen numerointijärjestelmästä tekisi se, jos paljastuisikin eräänä päivänä että perhoskirjoahvnia on usampaa eri lajia? Mitä sitten ID:ksi? Tai jospa paljastuisi että perhoskirjoahvenet ovatkin itse asiassa rusokirjoahvenrotu eivätkä itsenäinen laji? Miten käy ID:n?
No joo, tämän hetken tiedon mukaan perhoskirjoahven on perhoskirjoahven, mutta monen muun lajin kohdalla homma ei ole niin yksinkertainen.

Luulen (tai oikeastaan olen varma), että Millian ehdottamille kahdelle ongelmalle olisi melko helppoa löytää ratkaisu, joka ottaisi huomioon lajin jakautumisen tai yhdistymisen toiseen lajiin, ja samalla säilyttäisi historiallisen yhteyden alkuperäiseen määritykseen.

Ei varmaankaan kannata ryhtyä kovin syvällisesti miettimään hypoteettisen järjestelmän yksityiskohtia, mutta jos Millia haluaa konkretiaa, niin tässä 'quick-and-dirty' malli lajin lajien jakautumiselle: Perhoskirjoahven sai alkuperäisessä lajinmäärityksessä numeron 24. Sitten huomattiin sen olevan oikeasti kaksi lajia, nokkosperhoskirjoahven ja sitruunaperhoskirjoahven. Niille annettiin numerot 24.1 ja 24.2. Jos nokkosperhoskirjoahven vielä jakautuu edelleen kahdeksi lajiksi, ne saavat numerot 24.1.1 ja 24.1.2.

[millia]

Ei varmaankaan kannata ryhtyä kovin syvällisesti miettimään hypoteettisen järjestelmän yksityiskohtia, mutta jos Millia haluaa konkretiaa, niin tässä 'quick-and-dirty' malli lajin lajien jakautumiselle: Perhoskirjoahven sai alkuperäisessä lajinmäärityksessä numeron 24. Sitten huomattiin sen olevan oikeasti kaksi lajia, nokkosperhoskirjoahven ja sitruunaperhoskirjoahven. Niille annettiin numerot 24.1 ja 24.2. Jos nokkosperhoskirjoahven vielä jakautuu edelleen kahdeksi lajiksi, ne saavat numerot 24.1.1 ja 24.1.2.

Ota nyt vielä kantaa siihen miten ID-järjestelmä voisi toimia siinä tilanteessa, jos todettaisiin että esim. nokkoskirjoahven onkin oikeasti rusokirjoahven? Jätetäänkö sille edelleen 24.1. ja 24.1.2 olemaan, keksitään niille oma numero, vai annetaan sama numero kuin rusokirjoahvenelle.
Sitä en sitten tiedä miten numerolitanioiden muuttaminen/korjaaminen/päivittäminen on hyödyllisempää/tarpeellisempaa/järkevämpää kuin tieteellisten nimien?

[Sadar]

Ei ole, ja se juuri onkin asian ydin.

Taksonominen nimi voi vapaasti muuttua sitä mukaan kun tietämys lisääntyy, mutta kerran annettu id-numero pysyy aina samana, eikä muutu vaikka taksonomia kuinka muuttuisi.
Tällöin viereiset numerot voisivat olla ihan erilaisilla eliöillä, vaikka kalalla ja bakteerilla.
ID-numero olisi eliön rekisterinumero, jota ei voisi muuttaa. Synonyymitapauksessakin meillä olisi aina se alkuperäisen id:n omaava tyyppi ja siihen liitetty populaatio.

[Ruma mies]

Ota nyt vielä kantaa siihen miten ID-järjestelmä voisi toimia siinä tilanteessa, jos todettaisiin että esim. nokkoskirjoahven onkin oikeasti rusokirjoahven? Jätetäänkö sille edelleen 24.1. ja 24.1.2 olemaan, keksitään niille oma numero, vai annetaan sama numero kuin rusokirjoahvenelle.

Hmm, huomaan, että vasta-alkajan ei ole terveellistä tuoda esiin näkemyksiä pitkään toimineella palstalla, jossa monet kiivaat väittelyt ovat jo vuosia sitten vakiinnuttaneet kaikkien hyväksyttävissä olevan maailmanjärjestyksen. Nytkin joudun kehittämään kalojen numerointijärjestelmää ilman toivoa sen toteutumisesta.

Kävisikö tällainen: Nokkoskirjoahven on aikanaan saanut numeron 47. Vuosien päästä huomataan, että se onkin rusokirjoahven, numero 251. Tällöin nokkoskirjoahvenen nimi ja numero normaalisti jätetään jatkossa käyttämättä, tai milloin niitä on käytettävä, nimeen liitetään alkuperäiseen määritykseen sitova numero, esimerkiksi 251(47). Molemmat numerot sovittavassa järjestyksessä esitettynä varmistavat yhteyden sekä eteen- että taaksepäin.

Sitä en sitten tiedä miten numerolitanioiden muuttaminen/korjaaminen/päivittäminen on hyödyllisempää/tarpeellisempaa/järkevämpää kuin tieteellisten nimien?

Kyllähän tässä näyttää tulleen ilmi, että nimien muuttuminen aiheuttaa sotkua, vai mitä? En minä parempaa perustelua pysty esittämään.

...Taksonominen nimi voi vapaasti muuttua sitä mukaan kun tietämys lisääntyy, mutta kerran annettu id-numero pysyy aina samana, eikä muutu vaikka taksonomia kuinka muuttuisi.
Tällöin viereiset numerot voisivat olla ihan erilaisilla eliöillä, vaikka kalalla ja bakteerilla. ...

Pitää paikkansa. Se olisi kyllä kauneusvirhe, mutta olisiko siitä mitään asiallista haittaa?

[millia]

Hmm, huomaan, että vasta-alkajan ei ole terveellistä tuoda esiin näkemyksiä pitkään toimineella palstalla, jossa monet kiivaat väittelyt ovat jo vuosia sitten vakiinnuttaneet kaikkien hyväksyttävissä olevan maailmanjärjestyksen. Nytkin joudun kehittämään kalojen numerointijärjestelmää ilman toivoa sen toteutumisesta.

Henkilökohtaisesti en ole kiinnostunut siitä kuinka kokenut akvaristi olet. Lähinnä vaan kiinnostaa miten vapaa numerointi tulisi toteuttaa niin että se olisi selkeämpi kaikin puolin kuin tieteellinen nimi, siksi tässä kyselen. Sadarin viesti tosin jo selkiytti sen, eli kaikille populaatioille oma rekisterinumero joka ei ole riippuvainen siitä mitä lajia populaatio edustaa. Tällöin yhdelle lajille tulisi jopa tuhansia rekisterinumeroita riippuen siitä mikä katsotaan itsenäiseksi populaatioksi, mutta olisipahan kaikilla yksiselitteinen numero (kunnes kannat risteytyvät tai eriytyvät, mutta sitten annetaan uusi numero).

Kyllähän tässä näyttää tulleen ilmi, että nimien muuttuminen aiheuttaa sotkua, vai mitä?

Ei minusta, mutta se kai riippuu enemmän siitä kuinka valmis on ottamaan vastaan uutta tietoa.

[Ruma mies]

Ei minusta, mutta se kai riippuu enemmän siitä kuinka valmis on ottamaan vastaan uutta tietoa.

Öh ... miten se siitä riippuu?