Akvaarioharrastajan tämän hetkiset ajatukset

[Helinä79]

Että ei ihmisellä ole muuta tekemistä viikonloppuiltaisin, kuin lukea juttuja täällä;). Myös minä olen köllöttänyt koneen ääressä puoleen yöhön katsellen kuvia ja metsästäen sopivaa suodatinta altaaseeni. Tänä iltana saavat kyllä akvat pärjäillä ilman minua, aion välillä vähän uloskin:).
Rena Filstar xP3 taitaa olla minun valintani, nyt kun sellaisen vielä löytäisi jostain. Ei ihan joka putiikissa kuulu valikoimiin:(. Mulla on ennestään Filstar xP, olen ollut siihen erittäin tyytyväinen, mutta tuohon 540 altaaseen se on auttamattomasti liian pieni.
Tammikuussa laitan pois olohuoneen 112 altaan, yhdistän näiden kalastot. Ehkä laitan sitten pari pienempää taistoja varten. Ärsyttää vaan nuo laivanhylyt ym. roina, jotka on sitten lasten (ja partiksen) takia tukittava tuonne isoon altaaseen, mutta kaipa ne kamat voi johonkin kasven väliin piilottaa...
Onnellista uuttavuotta vaan kaikille, toivottavasti tuleva vuosi täyttää vanhat haaveet! (Niin on tilaa taas uusille haaveille;) )

[Mabo]

Vihdoinkin uudessa 600-litraisessa on vedet sisällä ja bakteeriymppiä lisätty kahtena päivänä muiden altaiden sisäsuodattimista. Nyt vaan täytyy odotella ja mittailla vesiarvoja... Ei malttaisi mitenkään, mutta onpahan aikaa miettiä sisustusta.
Ihanaa, yhdessä altaassa punaiset noitamonnit ovat kuteneet ja koiras vartioi kutua löyhytellen sitä ahkerasti, toisessa helmimonniset ovat parhaillaan etsimässä hyvää paikkaa kudulle, naaraalla mätipallero evien välissä. Voipi olla, että kolmannessa olisivat kääpiömonniset kuteneet, joku mätirypäs on ilmestynyt jaavansammaleen "oksalle", enkä tiedä kenen muunkaan se voisi olla kuin monnisten.

[matami]

Olen taas hetken tyytyväinen vesiosastoon - suuri kiitos palstalaisille jotka omalta osaltaan vaikuttaneet asiantilaan: pirteitä kalasia vilistämässä entisten asukkien uusina kavereina ja vesitiivis akvaario (!) ettei tarvitse kaikista lirinöistä keskellä yötä panikoida.
Menestystä uuteen vuoteen kaikille aqualaisille!

[Malys]

Pöh, 250 litraisesta oli kuollut korumonninen enkä ollut raatoa heti huomannut huipputiheästä jaavansaniais-puskasta. Eilen kun viimein sen huomasin ja yritin sorkkia esille, koko vainaja hajosi mössöksi ja ainoa, minkä haaviin sain, oli suunnilleen selkäranka. Pitkin iltaa tuntui nenään haisevan mädäntynyt kala.. Tietäisi vaan, että kuka se noista oli. Altaassa oli kolme korumonnista, kaksi ostettu tasan 9 vuotta sitten ja yksi niiden 2,5-vuotias jälkikasvu.

EDIT: Ei se ollutkaan korumonninen, kolmaskin löytyi tänään vallan hyvissä sielun ja ruumiin voimissa. Kukahan kumma tuolta on nyt oikein kuollut. Safiirimonnisetkin ovat omasta mielestä aivan liian pieniä ollakseen vainaja, mutta enpä ole niiden tarkkaa lukumäärää pystynyt laskemaan pitkään aikaan, kun en ikinä näe kaikkia kerralla tuolta viidakosta.

[miljoonakala84]

Jihuu tänään sain loput 4 kirjomonnista. Nyt kun sais vielä 3 rubiiniseeprakalaa, ja 20 smaragdirasboraa, niin kalasto ois valmis.

[lapranlikka]

Sain joulupukilta altaaseeni kuunvalot ja viriteltiin ne tänään paikalleen. Hirmu hienot ! Tässä pitää nyt varmaan valvoa vielä sen aikaa, että ehtii näkemään ne.

[nirppu]

Varasin tänään jo reilu vuosi sitten, akvaariomaailmassa nähdyn, ulkonäöllään sydämeni samantien vieneen, sinileukakirjoahvenen altaaseeni. Kovasti yritin kalasen unohtaa, mutta ei voi mitään, aina palasi sinileuka mieleen.

Jokohan sitä sitten alkais olla tyytyväinen kalastoonsa, kun nyt ei ainakaan mitään muuta ole mieleen tullut (ainakaan noin lähtemättömästi)? Jostain muusta ehkä tulevaisuudessa joudun luopumaan, mutta se on sitten sen ajan murhe, nyt yritän malttaa odottaa vielä pari päivää ja toivon kovasti, ettei nälkä ala kasvaa syödessä...

[teemu7117]

Akvaarioharrastajalla koitti suuri suru ja samalla tietynlainen helpotus kun vanha täysin käsikesy haarniskamonnikoiraamme, ensimmäinen ja yksi kolmesta kalasta joka oli ikinä saanut nimen, eli tuttavien kesken isokalakaveri uinui uudenvuodenaattona pois keskuudestamme. Kyseessä oli ainoa vedenalainen olento, jota olen oikein osannut lemmikkinä pitää.

Asiaa tutkailtuani ja löydettyäni vanhoja "akvaariovihkoja" tulin siihen tulokseen että kyseinen kala muutti meille todennäköisesti vuonna 95 eli kalalle kertyi ikää kunnioitettavat 12 vuotta vähintään. Hämärästi muistan kun kävin nasapallina kalan ostamassa itselleni Leppävaaran Maxi-Zoosta silloiseen 100 litraiseen akvaarioon, jossa otus vietti ensimmäisen puoliskon elämästään surkeissa oloissa. Onneksi sentään toinen puolisko kalan elämästä kului sitten lajitoverien seurassa kunnonkokoisissa altaissa ja ainakin parhaan kasvavan taidon mukaan kyhätyissä olosuhteissa.

12 vuotta tuntuu jotenkin hemmetin pitkältä ajalta kun sitä alkaa tälläisessä 25 vuoden iässä ajattelemaan. Paljon kerkesi kalakin näkemään tässä ajassa lukuisine muuttoineen ja kaikennäköisine selkkauksineen. Jotenkin tuntuu että on tämä harrastus kaikenkaikkineen kietoutunut vain ja ainoastaan tuon yhden kalan ympärille ja nyt kieltämättä itselläkin on samanlainen olo kuin sillä tölkillä juhlan jälkeen, kun tuohon isompaan altaaseen katsoo.

Noin vuosi sitten aloin ajattelemaan että saattaa hyvin olla ettei kyseinen kala elä ikuisesti kun tuntui että kalasta tuli aina vaan hitaampi ja rauhallisempi. Menneen syksyn otus vietti suurimman osan ajastaan vanhassa kämpässä miekkakasvin lehteen kääriytyneenä "nukkuen" tavalleen uskollisena pystyasennossa, mutta reilu viikko sitten toissa vedenvaihdon aikaan se tuli vielä sentään vedenvaihtoletkua morjestamaan kuten aina ja ruuan perään otus oli perso vieläkin.

Lauantaina kala sitten iltaruokinnan aikaan ui väsyneen näköisenä pitkin ammetta ja kävi muutaman kerran pinnassa haukkaamassa happea, mutta ei syönyt ja silloin heti arvasin, että loppu taitaa nyt olla lähellä. Sunnuntaina se jökötti paikallaan miekkakasvin lehteen kääriytyneenä eikä enää uinut minnekään ja kun kädellä kalan nostin väljemmille vesille se ui muutaman kerran hiljaa altaan päästä päähän ja meni takaisin lepäämään miekkakasvin sisään. Maanantaiaamuna se olikin sitten kuollut ja pääsi viimeiselle matkalleen. Käsin nostin kalan altaasta, kun ei sitä elävänäkään viitsinyt haavilla rasittaa.

Kaikenkaikkiaan kyseessä oli aikamoinen kala ja kun aina sanotaan ettei kalasta kannata etsiä inhimillisiä piirteitä niin vuosien varrella tuntui moneen otteeseen että kyseisestä otuksesta joutui välillä oikein todella etsimään niitä epäinhimillisiä ja kalamaisia piirteitä. Nyt ajattelin pitää tuon isomman altaan kanssa jonkin mittaisen "suruajan" ennenkuin alan päätöksiä tekemään kalaston muokkauksen suhteen.

Moneen kertaan olen ajatellut että luovun noista kahdesta jäljelle jääneestä haarniskanaaraasta kun tämä päivä koittaa ja teen tilaa uusille projekteille, mutta katsotaan nyt rauhassa. Lajina tuo haarniskamonni on sen verran upea, että voi hyvinkin olla että vielä joku päivä otan haarniskamonneja lisää, nyt kun tuolla pääaltaassa viime kalaston järjestelyjen jälkeen olisi tilaakin. Aikansa kutakin, mutta kyllä tämä tosiaan pitkä heitto tämä 12 vuotta oli.

Lepäilköön vanha herra rauhassa:

(suurenee klikkaamalla)

[matami]

^Noin kauniisti ei vielä kukaan ole vesiystävästä kirjoittanut.. 12 vuotta ja paljon hyviä muistoja, pidä niistä kiinni.

[Hellervo]

Osanotto Teemulle Itsekin juuri muistelin vanhoja, rakkaita apistojani.

Akvaarioharrastun on ollut minulla aika pahasti paitsiossa hurahdettuani pahemman kerran orkideoihin. Tämän vuoden aion osittain keskittyä akvaarioideni olotilan kohentamiseen.

Vanhempi akvaario on ollut käynnissä kohta neljä vuotta ja mitään varsinaisia ongelmia ei ole. Kalastoa on vähänlaisesti ja sitkeät miekkakasvit pysyvät hengissä, vaikka rakas Vallu verottaa niitä ahkerasti.

Taloyhtiössämme on alkanut myös putkiremontti, joka ennättää minunkin riesakseni tuossa helmi-maaliskuun vaihteessa. Nyt täytyy tehdä jonkinlaisia ennakkosuunnitelmia, kuinka selvitään asunnossa vedettä noin 7 viikkoa?

Olen kyllä perustanut erillisen blogin, mutta varmaan tännekin tulee kirjoiteltua tänä vuonna enemmän.

http://hellervo.vuodatus.net

[nirppu]

Varasin tänään jo reilu vuosi sitten, akvaariomaailmassa nähdyn, ulkonäöllään sydämeni samantien vieneen, sinileukakirjoahvenen altaaseeni. Kovasti yritin kalasen unohtaa, mutta ei voi mitään, aina palasi sinileuka mieleen.

Jokohan sitä sitten alkais olla tyytyväinen kalastoonsa, kun nyt ei ainakaan mitään muuta ole mieleen tullut (ainakaan noin lähtemättömästi)? Jostain muusta ehkä tulevaisuudessa joudun luopumaan, mutta se on sitten sen ajan murhe, nyt yritän malttaa odottaa vielä pari päivää ja toivon kovasti, ettei nälkä ala kasvaa syödessä...

Suloinen pienehkö sinileukatyttö saapui eilen altaaseen ja ensimmäiset luopumiset jouduin jo tekemään, kun avainkoiras oli sitä mieltä, että tätä tulokasta ei täällä kaivata. Ennenkuin suurempia suomujenirtoamisia pääsi tapahtumaan (pikkuisen sai jo "siipeensä"), avaimet lähtivät tänään uuteen kotiin. Kaverit sattuivat sopivasti vierailulle ja lähtivät tyytyväisinä kalojen kanssa, joten saatanpa törmätä vielä monta kertaa entisiin avaimiini...

[iisku]

Täälläkin hieman apea tunnelma. Luovuin tällä viikolla kahdesta leväbarbistani. Kävi niin sääliksi niitä kun elivät aivan liian pienissä oloissa, akvaarion edellinen omistaja oli ne siihen hankkinut. Ne olivat kuitenkin suurimmat kalat minun akvaariossani, mutta päätin päästää ne onnellisempaan paikkaan. Onneksi niille löytyi hyvä koti nopeasti, niin ei tullut mitään perumisajatuksia, vaikka en itsekään alunperinkään pitänyt ajatuksesta luopua niistä. Koska en tässä elämänvaiheessa ala hankkia tarvittavan suurta allasta, päätös oli oikea.
Muuten oikeastaan menee akvan kanssa ihan mukavasti. Nyt varmaan tuo partiskin vähän rauhoittuu, kun ei tarvitse kilpailla ruuasta ainoana pohjakalana.

[miljoonakala84]

Harmittaa hirveesti kun eilen kuoli partamonni, ja tänään jo toinen piikkisilmä.

[ansu75]

Täällä ollaan hyvillä mielin. Viikko sitten loukkaantunut Draco-taistelukala on selviytynyt vammoistaan siihen kuntoon, etten enää joka päivä pelkää sen kuolleen. Uskomaton tapaus (labyrinttiosiossa kerroin tapahtumasta tarkemmin). Ja eilen saapui kaksi uutta asukasta, haarniskamonnit, jotka sain ystävällisesti kotiin kannettuna (Kiitokset Sirpa V). Kalat pääsivät makkarin seura-akvaan ja kotiutuivat sinne viidakkoon hyvin

[Greitti]

Otin tänään taas muutaman kuvan akvaariostani ja iski inspiraatio, että sinne pitää kyllä saada lisää kasveja. Nyt kun tuntuu että leväinvaasiolta ollaan vältytty, ainakin hetkellisesti...
Ennen joulua havaitsin että kasvien lehdillä oli alkanut kasvaa jotain rihmamaista levää, sellaista harmaanruskeaa. Oli sitten niin pirun tiukassa kiinni, ettei hankaamalla saanut oikein irtoamaan, no näppäränä likkana sitten päätin että kokeilen valaistuksen kanssa pelailla, vähensin valaistusaikaa ja vielä pätkin sen valaistusajan niin, että iltapäivälle tulee 4 pimeää tuntia. Nyt kun tuota akvaa tarkkailen, niin huomaa että se levä on lähestulkoon kadonnut kokonaan! Tosin papukaijanlehti on kasvattanut hieman pitempää vartta lehtien välille, mutta tokkopa tuo kovin haitallista...

[urmutti]

Hitto kun on hyvän näköiset kannot ja hyvin sioitettu. Niin siis itsellä myös yhden altaan uusiksilaitto ja nuo kannot kyllä kelpaisi. Ei meinaa täällä tulla silmää miellyttävää nyt millään. Plääh...

[VesiEläin]

Laittelin ton ison seura-akvaarion myyntiin, kun olen suunnitellut hiukkasen pienempää tilalle. Kasvialtaaksi käy hyvin pienempikin purkki, eikä tarvitse lutrailla kalliita kasviravinteita niin paljoa, jospa yhden altaan koon pienennys vähentäisi veden ja sähkönkin kulutusta.. Ehheh.
Innoissani jo suunnittelen 300-litraisen sisustusta, sormet ihan syyhyää. Pari uutta kantoakin olen ostatellut, tympii tuo vanha sisustus..
Nykyinen kalasto ja kasvisto mahtuu hyvin tuohonkin kokoon ja muutamia lajeja vois myydä poieskin. *asettelee mietintämyssyä päähänsä*
Isäntä pohtii että mikä sitä nyt riivaa, kun pienempään vaihtaa, mutta eiköhän meille yksi iso riitä(ja riittävästi pienempiä), kun on niissä oma työnsä ylläpidossa.

[Riikkanna]

Täällä on harmitus menossa ja ehkä joku aloittelijan aallonpohja, kun masentaa tuo sinilevä. Alla on nyt ollut pimeenä pari päivää ja olen kaiken näkyvän deletoinut. Mutta haju on kun nenänsä sinne työntää, vaikkei enää mitään näkynytkään, kun tänään tarkistusvalaistuksen päälle kytkin.

Olenkohan väärä luonne koko hommaan? Pitkäjänteisyys on kaukana minusta... Ennemmin kannatan nopeaa toimintaa mutta siitä ei tässä hommassa liene hyötyä...

[Hannsu]

Viritin pikkuisen poikasaltaan joitakin viikkoja sitten. Muutamia kasveja olen saanut serkulta lahjoituksena (hänen tyttärensä 60 ltr rupesi vuotamaan) että pikkuisilla on piilopaikka. Ensimmäiset poikaseni ja kaikki näyttää menevän hyvin. Kunhan saavat hieman kokoa niin siirtyvät sitten `isompaan´ kotiin.
t. Hannsu

[bj]

Mulla on kova hinku vaihtaa tuo 128 litrainen isompaan. Toiseen paikkaan sijoitettuna tilaa olis 110 senttiselle, yli 200 litraiselle. Siitä tulis sitten Aasia-allas kasveineen päivineen. Noita kääpiönuoliaisia olis kiva hankkia isompi parvi, ovat tosi mielenkiintoisia touhuajia. Kolmatta allasta en halua laittaa, ennen kuin ehkä joskus sitten, kun tytär muuttaa omaan asuntoon (voi tapahtua jo ensi syksynä). Silloin alan suunnitella myös Amazon altaan vaihtoa isompaan. Nyt siinäkin on kasvisto sekalaista, tarkoitus olis nekin laittaa pelkkiä Etelä-Amerikkalaisia.

Kovasti tutkailin tuota myytävänä palstaa, mut vielä ei sopivaa löytynyt, kovin paljon kun se ei tietysti saisi maksaa. Allas kun tulee ikkunan eteen, laitan sille matalan jalustan ja siten allaspakettia jalustoineen en osta. Uudenkin ostoa mietin...

[Mabo]

Viikonloppuna haen ensimmäiset kalat uuteen 600-litraiseeni, joka on kivasti kypsynyt reiluilla bakteeriympeillä vanhoista altaista. 20 kongontetraa ja 3 käärmekalaa saavat olla ensimmäiset asukkaat, ihanaa saada vähän eloa altaaseen.
Sain luvan tuoda 54-litraisen pikkualtaan työpöytäni nurkkaa koristamaan, täytyy vaan uudelleen sisustella sitä ensin. Nyt siellä on älyttömän kokoinen jaavansammalpöheikkö, jota harvennan tuntuvasti. Tekisi mieli hankkia muutama kääpiömonninen sinne lisää parven jatkoksi, mutta yritän malttaa mieleni ja muuttaa altaan ensin töihin.

[Törökala]

Täällä vihdoinkin alkaa kasvilajien harventaminen. Pois lähtee kokonaan karttulehdet, papukaijalehdet, konjakkikasvit, kellushankasammal, argentiinanvesirutto, hentorotala, rasvalehti ja toinen rusolehtilaji. Tilalle tulee miekkakasveja ja melalehtiä. Kasvilajeja jää jäljelle yhdeksän joista pari köynnöstävää. Niitä varmaan jaksan vielä karsia säännöllisesti.

[Malys]

Sain lopultakin aikaiseksi raivata ja sisustaa rapulan uusiksi. Hirveä umpeenkasvanut ryteikkö. Saapi nähdä kuinka kauan tuota sisustusta jaksaa katsella. 63 litraisen mattosuodattimesta lopultakin nuppineulat pois (tietenkin joku sinne jäi), ehkä tuo jaavansammal pysyy omillaan paikoillaan. 98 litraisessa kuparimonniset innostuivat tauon jälkeen kutemaan (kudun laukaisijaksi riitti parin viikon lomamatkan jälkeen annettu ruokatabletti, olivat loman ajan eläneet sillä, mitä niille sattui automaatista tippumaan) ja aurinkotetra-pojatkin vikittelevät tyttöjä jaavansammaleen luona ja nahistelevat keskenään.

[Greitti]

Vedenvaihtopäivä, tällä kertaa on noi kissatkin seuraamassa toimitusta, eivät kauheen paljoo enempää tunnu kiinnostuneelta tosta akvaariosta kun normipäivänäkään - ruokintahetki on kyllä mielenkiintonen kissojenkin mielestä kun noi kalat sinkoilee sinne tänne.
Ilokseni huomaan että se tupsumainen levä on tosiaankin kadonnut melkein kokonaan tuolta akvaariosta ilman mitään myrkkyjä: se valaistuksen pätkiminen tosiaan taisi olla avuksi kun en mitään muuta ole muuttanut, hoitorutiinit on ihan samat ja ruokintakerrat jne.. Mutta hyvä näin.

Pitäs viel kävästä hakee kloriteekin kaupasta että saa kissojen hiekkalaatikonkin pestyä tänään, sitten onkin jo aika lähteä töihin taas ahertamaan loppupäiväks/illaks...

[Helinä79]

Vihdoin iski minullekin inspiraatio; sain loputkin ruusu-ja kardinaalitetrat pyydystettyä 112 litraisesta tuonne 540:een... Olipa se taas hommaa. Partis, piikkisilmät ja mokoma imunuoliainen eivät antautuneet suosiolla kiinni vaikka pudotin vedetviiteen senttiin . Oma moka, toin sinne tänään kaarimonnisia karanteeniin. Jos niistä nyt joku pöpö tarttuu niin saavat syyttää itseään.
Samassa rytäkässä siirtelin muutaman köynnöstävän tuonne isoon purkkiin ja siirtelin vähän muitakin kasveja paikasta toiseen. Sain myös viimein karsittua pois nokkamonnien karmeaksi jyrsimät lehdet. Nyt siinä sitten silmä lepää, vihdoinkin. Vielä kun saisi suodatuksen kuntoon.
Tuo pienempi onkin sitten niin autio, kun joku tollo innoissaan vei sieltä kaikki kasvit . No eiköhän tuo limaska kohta taas ala muodostaa mattoa pintaa, niin että varjostuu hiukan. Sitä onkin muuten aina vedenvaihdon aikoihin ihan joka paikassa; vessanpöntössä ja lavuaarissa, kylppärin lattialla, olohuoneen matossa, keittiön astiapyyhkeestäkin sitä mystisesti sitten bongasin ...