Pitkästä aikaa ongelmia, kaloja kuolee tasaiseen tahtiin
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
-
Jani
- Advanced Member

- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Tilanne
Eilen tipahti "pitkästä aikaa" yksi kala. L27 oli pinnassa kuolleena. Eli imumonnikato on ollut aika valtava. 5 purjesampparia, L177 ja L27. Muut kalat voineet hyvin. L27 oli oireina silmien painuminen sisään ja lopussa pikku tärinät. Aamullakin oli eilen vielä hengissä mutta töistä tultuani kuollut. Tilannetta edelsi jatkuvat kähinät piilopaikasta LDA-33 kanssa.
Tulokset EELAsta eivät ole vielä tulleet. CO2 elektroninen yksikkö tilattu Saksasta ja UV suodatus kytketään tänään. Vedenvaihdot 2-3 päivän välein 1/3 kerralla.
Siitä rauskusta: en karanteenannut koska sehän oli jo jonkin aikaa ollut siellä altaassa akvaariokeskuksessa. Ainakin sain semmoisen kuvan. Rausku voi tosi hyvin ja on erittäin vilkas. Kova poika syömään ja uimaan!
Tulokset EELAsta eivät ole vielä tulleet. CO2 elektroninen yksikkö tilattu Saksasta ja UV suodatus kytketään tänään. Vedenvaihdot 2-3 päivän välein 1/3 kerralla.
Siitä rauskusta: en karanteenannut koska sehän oli jo jonkin aikaa ollut siellä altaassa akvaariokeskuksessa. Ainakin sain semmoisen kuvan. Rausku voi tosi hyvin ja on erittäin vilkas. Kova poika syömään ja uimaan!
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
-
JaBlo
- Junior Member

- Viestit: 175
- Liittynyt: 20:46, 02.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Nilsiä
- Viesti:
Itselläni kuoli muutamia isoja sampimonneja joku vuosi sitten, niilläkin painu silmät sisään.Syyksi paljastui talousveden muutos, joka romahdutti ph:ta aika äkisti.Ja kun ph oli pitemmän aikaa alarajoilla, niin sampimonnit ilmeisesti stressasivat ja eivät muistaneet syödä.Kalat kuoli osaks nälkään.Tilanne korjautui kuitenkin tiheämmillä vedenvaihdoilla ja runsaalla ruokinnalla.Erityisesti ruokin yö aikaan , ettei kiekot ym. hörheltäjät vetäneet kaikkia ruokaa.
-
tikkuhirviö
- Advanced Member

- Viestit: 1074
- Liittynyt: 12:37, 10.02.2003
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Vantaa
-
Jani
- Advanced Member

- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
pH ja muuta
Kaupungin kemian laitokselta kävi henkilö tekemässä talousvesianalyysin. Samalla otin myös 2 purkkia akvaariovettä testattavaksi. Toisesta purkista mitattiin altaan veden pH-arvo ja toisesta NO3 pitoisuus. Ph oli 6.3 ja NO3 40. Omilla tippatesteillä lukemat kutakuinkin samat. Korkean NO3 pitoisuuden takia lisäsi vedenvaihtoja entisestään ja nyt vaihtelen 2-3 päivän välein 1/3 vettä altaasta.
Itsekkin uskon tuohon veden laadun muuttumiseen. En vaan tajua miten se laatu voisi olla niin erilainen, sillä vesi tulee vesilaitokselta puhdistettuna, kuten edellisessäkin kämpässä.
PHn ei pitäisi romahdella, sillä allas on kypsä ja sisustus sama kuin ennenkin. Mielestäni vesi maistuu ihan erille kuin entisessä asunnossa. Siksi tilasinkin uuteen kämppään sen vesianalyysin. Harmi ettei siitä ollut apua, sillä analyysin mukaan kaikki oli kunnossa. Pitänee teettää vielä lisää testejä. Mitähän indikaattoreita olisi hyvä pistää syyniin? Cu pitoisuus ym ym?
Itsekkin uskon tuohon veden laadun muuttumiseen. En vaan tajua miten se laatu voisi olla niin erilainen, sillä vesi tulee vesilaitokselta puhdistettuna, kuten edellisessäkin kämpässä.
PHn ei pitäisi romahdella, sillä allas on kypsä ja sisustus sama kuin ennenkin. Mielestäni vesi maistuu ihan erille kuin entisessä asunnossa. Siksi tilasinkin uuteen kämppään sen vesianalyysin. Harmi ettei siitä ollut apua, sillä analyysin mukaan kaikki oli kunnossa. Pitänee teettää vielä lisää testejä. Mitähän indikaattoreita olisi hyvä pistää syyniin? Cu pitoisuus ym ym?
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
-
JaBlo
- Junior Member

- Viestit: 175
- Liittynyt: 20:46, 02.10.2001
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Nilsiä
- Viesti:
Täällä vesi muuttuu kerran pari vuodessa ihan erilaiseksi,happamoituu huippu nopeasti altaassa ja sähkönjohtavuuskin on alhaisempi.Muita arvoja en ole mittaillut.Tälläkin hetkellä on menossa tuommonen happaman veden kausi.Yleensä tuo jakso on ollut keväällä.Huoneilman kohonnut hiilidioksidi pitoisuuskin voi olla nyt syynä,tuuletettua tulee harvemmin nyt pakkasilla.
Ainakin osa kaloista on parvikaloja ja rauskunkin luulisi viihtyvän paremmin porukassa jos kasvattasi parvikalojen lukumäärää ?
Koska luulisi ainakin parvikalojen viihtyvän sitten paremmin ?
Usein akvaarioita taidetaan pitää turhan tyhjinä aloittelijoita pelotellaan turhaa jos jonkun keksimien suositusten mukaan sattuu olemaan yksi neontetra liikaa.
Tästä saamme lukea että kyllä ne kalat ja sammakot pärjää vähän isommassakin porukassa kun ei vaan joutuisi muuttamaan joka on kaloille ja sammakoille stressaavaan.
T markku
Koska luulisi ainakin parvikalojen viihtyvän sitten paremmin ?
Usein akvaarioita taidetaan pitää turhan tyhjinä aloittelijoita pelotellaan turhaa jos jonkun keksimien suositusten mukaan sattuu olemaan yksi neontetra liikaa.
Tästä saamme lukea että kyllä ne kalat ja sammakot pärjää vähän isommassakin porukassa kun ei vaan joutuisi muuttamaan joka on kaloille ja sammakoille stressaavaan.
T markku
-
Jani
- Advanced Member

- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Parvet
Kaikki nuo pikkuparviset eli kiekko, smaragdi ja levis ovat ns. viimeisiä yksilöitä. Niitä en hommaa lisää. Rauskuja en myöskään sillä ovat isoksi kasvavia ja kalliita ja saatavuuskin aika heikkoa. En usko että delailu johtuu puutteellisista parvista.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
-
Jani
- Advanced Member

- Viestit: 1196
- Liittynyt: 09:07, 26.09.2001
- Akvaarioseurat: Oulun akvaarioseura
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
EELA lähetti tulokset kiekon tutkimuksesta
Viimein EELA sai toimitettua tulokset kiekon avaamisesta. Kirjoitanpas tässä tarmonpuuskassani koko tekstin tähän. Joku voi sitten suomentaa termejä ja tehdään taas hieman johtopäätöksiä.
Näytteet: Kiekkokala, kokonainen eläin, elävänä ,1 kpl
Tutkimuksen syy: taudinsyyn selvitys
Tutkittu/menetelmä: Patologis-anatomisesti, histologisesti, bakteriologisesti aerobi-infektion varalta / viljely, Aeromonas salmonicida- bakteerin osoittaminen suoraviljelyllä (EELA 6603)(*), Flavobakteerien varalta / viljely
Tutkimustulos: syytä kalan sairauteen ei saatu selville. Ei tarttuviin tauteihin viittaavaa.
Silmämääräinen tutkimus: Kala on näytteeksi tullessaan hidasliikkeinen, eikä se pidä tasapainoaan näytepussissa uidessaan. Kalan vasemmalla kyljellä, sekä pyrstön varressa kummallakin puolella on ihoalueita, joissa suomut ovat hieman pörhöllään ja iho vaikuttaa turvonneelta. Kyseiseltä ihoalueelta tehdyissä suoramikroskooppisissa tutkimuksissa ei havaita loisia. Kiduksilla havaitaan yksittäinen Dactylogyrus-suvun monogeeniloinen. Kidusepiteeli on akvaariokalaksi normaalissa kunnossa. Maksa on usealla kiinnikkeellä kiinni vatsaontelon muissa elimissä ja se on suklaanruskea. Ruoansulatuskanavan etuosissa on läpinäkyvä, limamainen klöntti, muuten sisältö hyvin vähäistä. Suoramikroskooppisesti ei suolen sisällöstä ja verestä tehdyssä loistutkimuksessa havaita loisrakenteita.
Histologinen diagnoosi: Ei spesifisiä muutoksia
Bakteriologia: Spesifistä bakteeritartuntaa ei todettu. Aeromonas salmonicida-bakteereita ei todettu. Flavobakteereita ei todettu.
Eli kalasta ei löytynyt yhtikäs mitään erikoista. Jäänevät kalakuolemani ikuisesti salaisuudeksi. Edelleen täytyy sitten epäillä veden laatua uuden talon putkiston takia kenties. Teknisessä tilassa on osa putkista kuparia, josta on voinut liueta veteen jotakin. Muuta selitystä ei ole muuttostressin ohella.
Kummallinen tapaus! Onneksi lisää kaloja ei ole kuollut. Liekkö entisestään tihentyneet vedenvaihdot, UV suodatus ja CO2 kontolleri sitten jotakin apua tuoneet. Putkiston pinta on myöskin varmaankin hapettunut lopullisesti, joten kupariakaan ja muita myrkkyjä ei pitäisi liueta. Vedenparannusaineen käytön olen muutama viikko sitten lopettanut.
Näytteet: Kiekkokala, kokonainen eläin, elävänä ,1 kpl
Tutkimuksen syy: taudinsyyn selvitys
Tutkittu/menetelmä: Patologis-anatomisesti, histologisesti, bakteriologisesti aerobi-infektion varalta / viljely, Aeromonas salmonicida- bakteerin osoittaminen suoraviljelyllä (EELA 6603)(*), Flavobakteerien varalta / viljely
Tutkimustulos: syytä kalan sairauteen ei saatu selville. Ei tarttuviin tauteihin viittaavaa.
Silmämääräinen tutkimus: Kala on näytteeksi tullessaan hidasliikkeinen, eikä se pidä tasapainoaan näytepussissa uidessaan. Kalan vasemmalla kyljellä, sekä pyrstön varressa kummallakin puolella on ihoalueita, joissa suomut ovat hieman pörhöllään ja iho vaikuttaa turvonneelta. Kyseiseltä ihoalueelta tehdyissä suoramikroskooppisissa tutkimuksissa ei havaita loisia. Kiduksilla havaitaan yksittäinen Dactylogyrus-suvun monogeeniloinen. Kidusepiteeli on akvaariokalaksi normaalissa kunnossa. Maksa on usealla kiinnikkeellä kiinni vatsaontelon muissa elimissä ja se on suklaanruskea. Ruoansulatuskanavan etuosissa on läpinäkyvä, limamainen klöntti, muuten sisältö hyvin vähäistä. Suoramikroskooppisesti ei suolen sisällöstä ja verestä tehdyssä loistutkimuksessa havaita loisrakenteita.
Histologinen diagnoosi: Ei spesifisiä muutoksia
Bakteriologia: Spesifistä bakteeritartuntaa ei todettu. Aeromonas salmonicida-bakteereita ei todettu. Flavobakteereita ei todettu.
Eli kalasta ei löytynyt yhtikäs mitään erikoista. Jäänevät kalakuolemani ikuisesti salaisuudeksi. Edelleen täytyy sitten epäillä veden laatua uuden talon putkiston takia kenties. Teknisessä tilassa on osa putkista kuparia, josta on voinut liueta veteen jotakin. Muuta selitystä ei ole muuttostressin ohella.
Kummallinen tapaus! Onneksi lisää kaloja ei ole kuollut. Liekkö entisestään tihentyneet vedenvaihdot, UV suodatus ja CO2 kontolleri sitten jotakin apua tuoneet. Putkiston pinta on myöskin varmaankin hapettunut lopullisesti, joten kupariakaan ja muita myrkkyjä ei pitäisi liueta. Vedenparannusaineen käytön olen muutama viikko sitten lopettanut.
Oulun Akvaarioseura
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php
http://www.oulunakvaarioseura.net/news.php