Pitkästä aikaa ongelmia, kaloja kuolee tasaiseen tahtiin

[Jani]

Ongelmat alkoivat, kun muutin Oulussa uuteen asuntoon ja eri osaan kaupunkia. Kämppä on uusi talo mutta vesi siihen tulee ihan vedenpuhdistamolta, samoin kuin entiseenkin asuntoon.

Altaan speksit:

Tilavuus 600 L (200x60x50 p,k,s)
Suodatus: 2x EHEIM 2028 Proffa II, EHEIM 2217 mattoversio ja Fluval 4.

Valaistus: 3 x150 W monimetalli, jossa samalla 2x15 W loisteputket ja yöledit. Monimetallit päällä n. 8 h päivässä, 5 päivänä viikossa. Aamuisin ja iltaisin valoina loisteputket ja yöllä kuuvalot.

Kalasto on aika runsas sekasoppa: 10 kunta plekoa (L114,L25, L260 2 jymypartamonnia, L27, tähtipartis, pieni helmipaholaispleko, LDA33), 2 marmoripuikkokalaa, 1 smaragdikirjoahven (toisen lopetin), 2 kiekkoa, 4 timanttitonkijaa, 2 levistä (muut heittäny lusikan laatikkoon), 10 kunta helmimonnista, riikinkukkorausku, 2 kyhmyotsaa, kalvoviiksimonni,mustaveitsikala,juovaokamonni, kurnuokamonni ja matosammakko.

Kalaston ison aikuiskoon takia olen hankkimassa 1-2 kk sisällä 1200-1500 L allasta mutta se jäänee hankkimatta, mikäli kaloja tähän tahtiin tipahtelee.

Muut tiedot altaasta: lämpö 28 C, hiekkapohja Optiroc 0.7-1.2 mm. Kasveja niukasti (kalat repii ne aina irti jne). Akvassa runsaasti kiviä ja kantoja kalojen piiloiksi.

Hoitorutiinit:

Veden vaihto n. 2 kertaa viikossa n. 1/3 osa kerralla. Vaihto tapahtuu letkulla suoraan kaivoon ja samalla letkulla hanasta tilalle. Käytän nykyään Waterlifen vedenparannusainetta, kun nämä ihme kuolemat alkoivat. Kasveina on vain viuhkalehtiä ja vesitähdikkiä ja pari miekkaa. Niitä lannoittelen vaihtelevasti PMDDllä.

Ruokinta on aika raskasta kun altaassa on isohkoa tonkijaa, ahventa ja plekoja. Tämä on se allas jossa jokin aika sitten kerroin olevan myös sen matosammakko Eemelin (sen paska voisi olla yksi kaloja kiusaava asia mutta tuntuu aika kaukaa haetulta hyvän suodatuksen ja tiuhan vedenvaihdon takia). Ruoka on monipuolista aina erilaisista kuivaruuista ja tableteista ja pelleteistä surviaiseen ja muuhun "elävään" ruokaan.

Oireina joillakin plekoilla ollut kummallinen rauhattomuus. Se on kyllä onneksi harvinaista. Kaloja siis on alkanut tipahtelemaan. 5 sampimonnia, kaikki kimalaispallot ja L177 kupsahtivat ihan 2 viikon sisällä. Lisäksi toinen smaragdikirjoahven alkoi seisomaan päällään ja lopetin sen (ois pitänyt vielä EELAan). On myös kuollut pari isoa leväbarbia ja muutama vanha monninen (ovat jo 10 v, joten ei mikään ihme)

Vesiarvoista:

Lämmöt siis 28 C. NO2 oli tippatestillä minimissä. NO3 n. 40 ja pH 6.3 pinnassa (NO3 ja pH mitattu vesianalyysin ohessa kaupungin toimesta). Vesi on pehmeää, kuten Oulussa yleensä. Kuparia ei ole mitattu sillä uuden talon putket ovat muovia ja alueen vesijohtoverkko on jo muutaman vuoden ikäinen. Vesianalyysistä ei myöskään löytynyt mitään poikkeavaa.

Omat päätelmät:

Syynä voisi olla vesi. Kenties uuden talon putkissa vielä jotain. Putket tosin olleet käytössä jo ainakin 4 kk aktiivisesti. Toisaalta vesihän on pääasiassa sama kuin edellisessä kämpässäkin.

Happikatoa en uskoisi olevan niukasta kasvistosta huolimatta. Suodatus on hyvä ja vesi liikkuu pinnassa kunnon vauhdilla. Lisäksi kansilasit ovat kiskoilla eli eivät kovin tiiviit ja ilmaa siis pääsee veden pinnalle. Kalat eivät myöskään hauko veden pinnalla.

Veden vaihdan nykyään uudella letkulla. Se on ostettu rautakaupasta ja on mallia vihreä verkkovahvistettu puutarhaletku. Sisäpintä lienee mustaa kumia. Ei siitä luulisi veteen myrkkyä liukenevan.

Matosammakon ulosteet voisivat kiusata hieman kaloja. Tosin kukaan ei hauko henkeä, ei hinkuttele itseään mihinkään jne. Kalojen kuolemat ovat lähinnä tyyliin "aamulla se vaan oli kuolleena".

Jokin tauti, esim. tubi olisi voinut aktivoitua. Sitä pitänee tutkia lähemmin esim EELAn toimesta. Kaloilla ei tosin ole mitään ulkoisia oireita mistään taudista.

Seuraavat toimenpiteet:

Tänään kytken UV-C suodatuksen. Odotan, jos joku kala alkaa tekemään kuolemaa ja kuskaan fisun EELAan. Vähennän ruokintaa ja lisään veden vaihtoja. Vähennän hieman PMDD annostusta kun olen ehkä hieman liikaa sitä lutrannut kasvien kasvun toivossa. (annostus ollut kuitenkin koko ajan vain hieman reilu 10 ml/100 L vaihdettua vettä.)

Jos joku keksii mahdollisia syitä ja toimenpiteitä, otan ideoita innolla vastaan. Kiitoksia niille jotka jaksoivat lukea loppuun asti. Jos tilanne pahenee tai muutama avainkala kuolee (esim kalvoviiksimonni tai L25 ja muutama muu) on harrastuksen lopettaminen todella lähellä.

[Thompson]

Kalasto on aika runsas sekasoppa: 10 kunta plekoa (L114,L25, L260 2 jymypartamonnia, L27, tähtipartis, pieni helmipaholaispleko, LDA33), 2 marmoripuikkokalaa, 1 smaragdikirjoahven (toisen lopetin), 2 kiekkoa, 4 timanttitonkijaa, 2 levistä (muut heittäny lusikan laatikkoon), 10 kunta helmimonnista, riikinkukkorausku, 2 kyhmyotsaa, kalvoviiksimonni,mustaveitsikala,juovaokamonni, kurnuokamonni ja matosammakko.

Melkoinen soppa tosiaan ja todella suuriakin yksilöitä joukossa. Ainakin vuoden päästä. Sammakoista, jos matosammakko on sammakko, on varoiteltu täällä ja muuallakin useasti, ettei moisia pitäisi sotkea kalojen kanssa. Vedenvaihtoväli kuulostaa ihan hyvältä mutta NO3 lukema ei. Alle 20 yksikköä olisi varmasti suositeltavampi? Toki se tuolla porukalla varmasti kohoaa nopeasti, mutta ei kai hanavedessä suoraan noin paljoa nitraattia ole? Varmasti joku muu kertoo pian lisää.

[VesiEläin]

Aikamoinen on kalasto joo..
Miksi valoa täytyy olla niin paljon, kun kasvejakaan ei kerta ole?

Voisi maalaisjärjellä ajatella että muutto on rasittava kokemus, niin ihmisille kuin kaloillekkin.
Stressaantuneet(Kiinniotto, kuljetus, uudelleenkotiutus) kalat sairastuvat herkemmin.

Kuinka altaan muutto tapahtui?
Pesitkö hiekkoja, suodattimia?
Varmasti muutossa altaan hyvä bakukasvusto joutuu koville/osa kuolee, biologinen tasapaino horjahtaa..
Isolla kalastolla pienikin muutos voi olla katastrofaalinen.
Jospa altaaseen tuli nitriittiä? Sitähän pitäisi olla tasan nolla, -> myrkkyä.

Joo, tubikin voisi olla mahdollinen.
Tutkituttaminen sen varmistaisi.

[Sarkka]

Minkäslaista sapuskaa olet antanut? Ostanut esim. uuden erän pakasteruokaa? Uusia survareita?

Mullahan kävi niin, että kesällä alkoi porukkaa tipahdella altaasta tasaiseen tahtiin. Ensin meni töyhtöpariskunta, sitten teini-ikäiset kirjomonniset ja viimeiseksi vanhat mutta sitkeät täplämonniset Matti ja Mervi, joka tosin päätyi elävänä tieteellisen tutkimuksen alttarille EELAan. Matti oli huonona ennen ja jälkeen Mervin lähdön ja kuoli sitten muutaman viikon kuluttua sekin. Ainoat henkiin jääneet olivat kardinaalitetrat sekä partis.

Mitään syytä kuolemiin ei EELAssa löydetty. Altaasta olin huolehtinut parhaan kykyni mukaan, vesiarvot olivat kunnossa ja kaloille sopivat eikä nitriittiä. Ainut syy, minkä saatoin keksiä, olivat vähän ennen joukkokuolemien alkamista ostamani pakastesurviaiset. Survareita en koskaan aikaisemmin ollut kaloilleni antanut. Ne kun kerätään varsin likaisista paikoista viemäreitten ym. lähistöltä, niin en lainkaan ihmeenä pitäisi, jos niiden mukana jotain kulkeutuisikin.

Myöhemmin hankin altaaseeni uusia kaloja, kaksi lehtistä sekä muutamia monnisia eikä ongelmia sittemmin ole ollut.

[Jani]

Muutto suoritettiin vanhan kaavan mukaan. Suodattimet pesemättöminä ja hiekka kosteana. Bakteerikanta siis ei ole voinut kovin romahtaa. Lisäksi allas on ollut toiminnassa uudessa kämpässä elokuun puolivälistä lähtien.

Nitriitin kerroin olevan pienin mahdollinen tippatestillä. Nitraattia en ole koskaan saanut alle 40 vaikka olenkin vaihtanut vettä joka toinen päivä 1/3 osan. En sitte tiedä mistä se voisi johtua. Kierteisiäkin on aika paljon altaassa tuottamassa jätettä. Niitä haavin sen minkä vedenvaihdoissa löydän.

Ruokinnassa olen todellakin alkanut käyttää uusia survareita kun ostin pallokaloja. No pallokalathan kupsahtivat, joten survareiden syöttö loppuikin just siihen. Pallokalojen delaamisesta on nyt viikko ja siinä rytäkässä menivät myös sampimonnit ja L177. Lisää kuolemia ei ole ilmaantunut parin päivän sisään *koputtaa puuta*

[NesteHukka]

Yksi mahdollisuus mikä tulee mieleen, voisiko olla mahdollista, että yön aikana hiilidioksidia tulisi veteen liikaa yön aikana? Matalahko pH tukisi tätä.
Suuri kalastohan varmaan sitä hiilidioksidia tuottaa paljon.
Sitä sitten en tiedä miten muutto tuon laukaisi.

Itselläni plekot muuttuvat helposti hieman rauhattoman oloiseksi, jos kasvien antaa kasvaa niin paljon, että ne tukkivat pintaa.

Kokeilepa lisätä vielä joku venturi-ilmastin, ja pidennä valaistusaikaa vaikka 13-14 tuntiin päivässä, ja joka päivälle.
Ainakaan siitä ei pitäisi olla haittaa (muuten kuin sähkölaskun muodossa).

Minustakin muuten on pikkaisen overkilliä sensijaan valaistuksen tehossa makeavesialtaaseen. Itselläni jo 2*150w monimetallit 700l altaassa haittaavat mielestäni jo plekojen päiväaktiivisuutta.

[VesiEläin]

Minustakin muuten on pikkaisen overkilliä sensijaan valaistuksen tehossa makeavesialtaaseen.
Itselläni jo 2*150w monimetallit 700l altaassa haittaavat mielestäni jo plekojen päiväaktiivisuutta.

Tuota minäkin hain, en vaan saanut sanottua.

[Sarkka]

Ruokinnassa olen todellakin alkanut käyttää uusia survareita kun ostin pallokaloja. No pallokalathan kupsahtivat, joten survareiden syöttö loppuikin just siihen. Pallokalojen delaamisesta on nyt viikko ja siinä rytäkässä menivät myös sampimonnit ja L177.

Olisiko ko. survarierässä sittenkin jotain...
Monnit sairastuivat tietysti syötyään pohjalle vajonneita rippeitä.

Minun kalojeni sairastelu alkoi heti seuraavana päivänä survareitten antamisesta ja sit alettiin vuoron perään siirtyä autuaammille vesille...

[VesiEläin]

Valaistus: 3 x150 W monimetalli, jossa samalla 2x15 W loisteputket ja yöledit.
Monimetallit päällä n. 8 h päivässä, 5 päivänä viikossa.
Aamuisin ja iltaisin valoina loisteputket ja yöllä kuuvalot.
NO3 n. 40

Isot pintakasvit(Mm. Vesihyasintti, kelluspapukaijalehti, amerikankilpukka) kasvaisivat muuten hienosti tuossa valossa.
Ja käyttäisivät varmasti mukavasti myös tuota nitraattia!

Plekoille suojaa valolta.

[Save]

Minkäslaista sapuskaa olet antanut? Ostanut esim. uuden erän pakasteruokaa? Uusia survareita?

Voi sanonko mitä . Yhdessä altaassani jossa ei ole ongelmia esiintynyt, kaloja on tippunut nyt parin viikon ajan useita. Tämä siis ihan yhtäkkiä. Vesiarvot ovat hyvät ja hoito tunnollista. Kalat ja ravut saavat erittäin monipuolista ruokaa. Tämän altaan ja muiden altaitteni (joista yhdestä on tubi todettu), tavarat on pidetty erillään ja vedenvaihdotkin suoritettu eri päivinä vaikka tiedän tällä toiminnalla vain ylläpitäväni turhaa illuusiota "terveestä" altaasta.

Mutta mutta. Tipahtelut alkoivat uuden surviais/öttiäismixin antamisen jälkeen. Muihin altaisiin olen antanut ko. pakastetta hyvin vähän koska ötökkä on niin pientä, että isot kalat tulevat siitä vain vihaiseksi. Mutta nämä tipahdelleet ovat saaneet sitä joka päivä.

Voihan rähmä sentään...

[NesteHukka]

Jaa-a... Tulipa sellainen fiilis, etten taida survaripakasteita paljon ostella... Onko muiden pakasteruokien kanssa ollut tuollaisia ongelmia?

[Sarkka]

Mä en ainakaan osta. Tosin kovin moni ei taida tosissaan uskoa, että pakastesurviaisissa olisi mitään riskiä. Laitoin nimittäin kesällä tänne aiheesta kyselyn enkä saanut juurikaan vastakaikua.

Survareitten sijaan annan kaloilleni itsekokattua räkmixiä, tiedänpähän mitä olen siihen tunkenut. Ja kalat tykkää.

[Save]

Minulla ei aikaisemmin vastaavaa ongelmaa ole ollut. Tuossa kyseisessä altaassa on pieniä labyrinttikaloja jotka eivät oikein suostu syömään muuta kuin elävää tai pakastetta. Olenkin antanut kaloille kerran päivässä joko pakastesurviaista tai artemiaa.

Tämä satsi mitä olen nyt antanut kohtalokkain seurauksin (en keksi muuta syytä äkillisiin kuolemiin), on sellaista mixiä, siinä on erilaisia surviaisia ja artemiaa. Ehkä paketti on päässyt jossain vaiheessa sulamaan tai jotain vastaavaa on tapahtunut.

Taidan siirtyä niihin tuhottoman kalliisiiin Tetra Delica-hyytelöihin...

[Sarkka]

Jaahas, nyt vasta huomasin Saven viestin. Onhan näitä huonoja surviaiskokemuksia sitten muillakin kuin minulla.

Tässä vielä linkki kesällä avaamani ketjuun:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#3617162

[Thompson]

Muistatteko kukin kohdallanne tämän kuolettavan surviais-satsin myyntinimeä tai ostopaikkaa. Voimmeko todeta jonkun tietyn merkin tai erän vaaralliseksi? Tämä vain siksi ettei yhä useamman tarvitsisi ihmetellä niitä selällään makaavia monneja.

[Sarkka]

Myyntinimeä en kykene muistamaan ja satsi lensikin roskiin hyvin pian. Myyntipaikka oli Espoon Reporanka ja ostin erän toukokuun lopussa-kesäkuun alussa.

[111na]

Surviaiset kuhisevat bakteereita ja ovat huonosti säilyviä ja kriittisiä kylmäketjun onnistumiselle sekä yhtäkkiä annettuna kenties voivat aiheuttaa tappaviakin mahanpuruja.

Olen lukenut täällä joskus niistä että ovat myös happamia ja todella voivat aiheuttaa suolistotulehduksen. En ole siitä ihan varma, liittyikö se sittenkin johonkin erityiseen, kuten Malawiin tms. joten tämä koko juttu huhun asteelle suosiolla.

Kuitenkin itselleni on jäänyt se lukemani hämärästi, ehkä jopa väärin muistamani, korvan taa ja maalaisjärjellä ajateltuna yhtäkkinen uusi bakteerikanta mahat pullolleen voisi todella olla vältettävää. Itse olen sitä ainakin noudattanut jonkun täpärältä piti tilanteen jälkeen, kun ihan on näyttänyt siltä että kala on ollut yli vuorokauden apaattinen (muutenkin kipeä mikä kipeä, kyllä kai täytyy luottaa omaan arviointikykyyn) ensi mässäilyn jälkeen.

[Save]

Itse ostin omani Malmin Faunattaresta. Se oli sellainen läpipainopakkaus (tsekkaan merkin) josta olin vielä murentanut pienille kaloille sopivia pieniä paloja (ja näin mahdollisesti itse rikkonut kylmäketjun ja tappanut kalat vahingossa ).

[Sarkka]

Mulla survarit oli kokonaisena levynä muovipussissa tai vastaavassa, josta sitten murentelin palasia. Ei kyllä päässeet sulamaan missään vaiheessa, kun suorin tein ajoin kotiin ja lykkäsin pakkaseen.

[pleko_88]

Koska ostit nuo kääpiöpallokalat? Tai ylipäätäänsäkin uusia kaloja altaaseen..? Et varmaankaan karanteenannut niitä-oletan.. Kalojen erilaisten bakteerikantojen kohdatessa saattaa joskus iskeä bakteerejen aiheuttama nk. Sisäinen verenmyrkytys, joka tappaa sekä altaan uusia & vanhoja asukkeja.. Tällä kyseisellä "taudilla" ei ole mitään erityisempiä oireita ja se tappaa kaloja pikkuhiljaa..

Itselläni tämä tappoi 80:stä kardinaalitetrasta n. 60 sekä 5 helmimonnista...

Bakteerilääke auttaa tuohon. Enkä muuten hirveästi tuon kalaston kohdalla miettisi, vaan pistäisin jonkun hyvin laajavaikutteisin ja tehokkaan lääkkeen..

Tuo nitraattimäärä ei saa aikaan mitään kuvailemaasi.

TSEMPPIÄ! Toivottavasti kalasi paranttuvat pian!

[JJVi]

Joo mehän tätä jo spekuloitiinkin Janin kanssa, mutta spekuloidaan nyt lisää... Jossain kaupunginosissa on suurempi osa vedestä pohjavettä, kuin toisissa. Niitä plekojahan putosi silloin yhden muuton yhteydessä pH:n romahtamiseen,eikä Heikkälänkankaalta ole kovin pitkä matka Kaakkuriin. Toisaalta levisten kuoleminen +28 asteessa viittaisi veden huonoon happitilanteeseen, enkä ole kovin vakuuttunut kimalaispallojenkaan lämpötilan+mahdollisesti korkean hiilidioksidin kestosta. Ootko vielä käyttänyt sitä lisä-hiilidioksidia? Pitäisikö koettaa vanhaa kunnon konstia, eli tehokas hapetin+ilmastinkivi pyörittämään vettä yöksi.

Sullahan oli joskus se hauska bakteeri altaassa, olisiko se päässyt lyömään lisää löylyä muuton yhteydessä? Entä oletko lisännyt puuta altaaseen, joskus on kuulunut huonoja kokemuksia havupuusta altaassa. Niistä meidän hakemista puista kun ei oikein tiedä mitä laatua ne on.

Putsasitko muutossa sen pönttöön rakennetun maton? Se nimittäin on aika pommi jos on pitkän aikaa ilman uutta vettä. Se kannattaisi ehkä muutenkin pestä jos siellä jokin basilli jyllää.

Tai pirustako mää tiedän, itekin juuri henkisesti valmistaudun tekemään patologisia tutkimuksia pöhöttyneelle siniseeprakalalle...pannaanko kaikki altaat myytiin kimpassa ja aletaan harrastamaan jotain ihan muuta (tai sitten aletaan harrastamaan niitä tautivapaita seeprakaloja...not)

[Jani]

JJVi:
Jossain kaupunginosissa on suurempi osa vedestä pohjavettä, kuin toisissa. Niitä plekojahan putosi silloin yhden muuton yhteydessä pH:n romahtamiseen,eikä Heikkälänkankaalta ole kovin pitkä matka Kaakkuriin. Toisaalta levisten kuoleminen +28 asteessa viittaisi veden huonoon happitilanteeseen, enkä ole kovin vakuuttunut kimalaispallojenkaan lämpötilan+mahdollisesti korkean hiilidioksidin kestosta. Ootko vielä käyttänyt sitä lisä-hiilidioksidia? Pitäisikö koettaa vanhaa kunnon konstia, eli tehokas hapetin+ilmastinkivi pyörittämään vettä yöksi.

--Kaakkurin vesi tulee Oulun Vesilaitokselta. Ei siis ole pohjavettä. Veteen tehtiin myös talousvesianalyysi ja akvavesikin analysoitiin (tosin vain pH ja NO3). Mitään outoa ei vedestä löytynyt. CO2 ei voine olla syy, koska analyysissa pH oli 6.3 (virhemariginaali +-15%). Tippatesti näyttää 6.5. Kasveja on vähän, joten nehän eivät ainakaan yöllä tuusaa altaaseen CO2. Lisä CO2 en ole lisännyt ainakaan vuoteen, siitä lähtien lopetin kun juovaoka alkoi käyttää sitä levityskelloa majapaikkanaan. Ilmastusta voisi kokeilla, onhan mulla tuossa joku pumppu pyörimässä nurkissa.

JJVI:

Sullahan oli joskus se hauska bakteeri altaassa, olisiko se päässyt lyömään lisää löylyä muuton yhteydessä? Entä oletko lisännyt puuta altaaseen, joskus on kuulunut huonoja kokemuksia havupuusta altaassa. Niistä meidän hakemista puista kun ei oikein tiedä mitä laatua ne on.

--uusia kantoja ei ole altaaseen pantu. Muutohan on varmaankin kaloja rasittanut. Muutto tosin meni hyvin, kuten ennenkin.

JJVI:

Putsasitko muutossa sen pönttöön rakennetun maton? Se nimittäin on aika pommi jos on pitkän aikaa ilman uutta vettä. Se kannattaisi ehkä muutenkin pestä jos siellä jokin basilli jyllää.

--Sitä matto EHEIMiä en ole putsannut vielä ku oon antanut bakteerikannan olla muuton jälkeen. Muuta ulkosuodattimet olen pessyt. Matto EHEIM on kyllä vuorossa ihan just. Muutossa tuo EHEIM oli ilman vesikiertoa max 1,5 h.

JJVi:

Tai pirustako mää tiedän, itekin juuri henkisesti valmistaudun tekemään patologisia tutkimuksia pöhöttyneelle siniseeprakalalle...pannaanko kaikki altaat myytiin kimpassa ja aletaan harrastamaan jotain ihan muuta (tai sitten aletaan harrastamaan niitä tautivapaita seeprakaloja...not)

--minä vein aamulla 6 v. rakkaan kiekkoni EELAan. Se alkoi esittää akrobaattista päälläänseisontaa, kuten myös se aiemmin lopettamani smaragdikirjoahven. EELA tekee kaikki tutkimukset tuolle kalalle mitä rahalla saa. Saa nähdä saammeko jotain vastauksia. Tubi löytynee mikäli sitä on. Vielä noista survareista, pahimmat ongelmat alkoivat kun aloin tuusaamaan noita survareita. Voi olla sattumaakin.

Vielä niille jotka nillitttävät tehokkaista valoistani: allas on kyllä ollut kasveja täynnä kunnes plekot keksivät että niitä voi jyrsiä. Aiemmin myös olen kirjoitellut palstalle siitä salaperäisestä tuholaisesta, joka söi miekkojen uudet lehdet. Syyllistähän ei koskaan löytynyt, joten kasvit vähenivät. Tuskin siis heitän hyvän lamppuni metsään, jos nyt välillä vähän kasvien kanssa vastustaa? Kasvejahan saa aina lisää. Kunhan saan nuo kalaongelmat pois, niin asia pannaan kuntoon. Tuossa uudessa kämpässä on kasvitkin ottaneet itseensä. Ennen niin innokas viuhkalehti ei enää kasvakkaan juuri ollenkaan. Ihmeellinen paikka tuo kaakkuri!!!

[Mika]

Kalasto on aika runsas sekasoppa: 10 kunta plekoa (L114,L25, L260 2 jymypartamonnia, L27, tähtipartis, pieni helmipaholaispleko, LDA33), riikinkukkorausku, kalvoviiksimonni,mustaveitsikala, kurnuokamonni.

Ainoa ratkaisu on lähettää matkarahdilla nämä kalat minulle Helsinkiin ja jatkat kirjoahvenharrastajana

[Jani]

Tuo nyt ei Mika auttanu mua ollenkaan! En kyllä anna sulle kalvoviiksimonnia ja kumppaneita!

[Mika]

Kuulin, että ostit rauskusi vasta vähän aikaa sitten täältä Helsingistä. Karanteenasitko ollenkaan?