Cichlasoma-suku, onko kukaan pitänyt?

[jarvij]

Hei!
Tuo on itsestään selvää, sillä vain murto-osa poikasista selviää edes keski-mittaan, jota laskiessa ne toki ovat mukana. Monet vanhoiksi elävät sairastuvat ja menehtyvät luonnossa, jossa kukaan ei ole niitä lääkitsemässä jne.

On kalastuspaineet ja muut. Akvaarioissa kaloilla olisi paremmat mahdollisuudet kasvaa hyvinkin kookkaiksi, jos hoito ja muut olosuhteet olisi optimoitu.

[Fisu]

Luonnossa suurimmat ja vahvimmat yksilöt pärjäävät reviiritaisteluissa ja pääsevät lisääntymään. Akvaariossa tälläistä todellista valitaa ei pääse/päästetä usein tapahtumaan. Ahvenet valitaan kaupan altaista 'pareiksi' jos vain ulkoiset sukupuolierot ovat havaittavissa tai 6 poikasen parvesta eikä luonnon 'best-match' menetelmällä. Eli väittäisin, että akvaariohoidokeilla on tältä osin heikommat edellytykset kehittyä 'vonkaleiksi' kuin luonnon 'selviytyjillä'.

Ravinnon saanti on akvaario-olosuhteissa taattua, mutta onko kukaan koittanut miten esimerkiksi joku Keski-Amerikan suurista ahvenista kasvaa elävällä ravinnolla kuten kultakaloilla tai rasvaisilla silakoilla? Luonnossa nämä kalat ovat suurimmasta päästä petoja mitä järvistä löytyy alligaattoreita ja kaimaaneja lukuunottamatta.

Luonnossa kukaan ei lääkitse pilkkutautia vastaan, mutta eipä siellä kyllä ole akvaarion vesiolosuhteitakaan taudeille herkistämässä (jos ei puhuta lammikoista kuivan kauden lähestyessä...)

Hieman asian vierestä, missä tai miten esim. pilkkutautia esiintyy luonnossa?

Kari

[riikkaaalto]

Meillä löytyy 250 litraisesta tulisuupari, jolla on nyt ensimmäinen kuoriutunut poikasparvi. Poikaset lähtivät tänään juuri uimaan ja mielenkiintoinen juttu on siinä, että vanhemmat ovat "eronneet", kummallakin on oma poikasparvi jota ne kiivaasti vahtivat. Keskenään eivät tunnu nyt juuri viihtyvän. Onko muilla tulisuiden kasvattajilla samanlaisia kokemuksia? Mikähän olisi parasta ravintoa näille sinteille, vai löytävätkö ruokansa pohjalta ilman erikoisruokintaa?

[arr]

Mikähän olisi parasta ravintoa näille sinteille, vai löytävätkö ruokansa pohjalta ilman erikoisruokintaa?

Kyllä poikaset toimivasta akvaariosta aina jotain syötävää löytävät, mutta on silti tarpeen ruokkia poikasia etenkin aluksi mieluusti useamman kerran päivässä, jos aikoo niitä kasvattaa. Ruokintaan on erilaisia mahdollisuuksia valmiista nestemäisistä ja pölymäisistä(sekoitettava veteen) teollisista ruuista itsekasvatettavaan artemiaan ja omatekoisiin poikasruokiin. Täällä on yksi resepti, jota voi hienojakoiseksi mössättynä soveltaa affenenpoikasille.

Täytyy toivoa, että vanhempien keskinäiset riidat eivät sotke liikaa poikastenhoitoa. Ahventen aina silloin tällöin kohtuullisen ihmeellinenkin käyttäytyminen on kyllä äärimmäisen mielenkiintoista seurattavaa...

[sttl]

"Kannattaa yleisesti pitää ahvenista puhuttaessa mielessä että kirjallisuudessa (erityisesti jo hiemankin vanhemmassa) ja netissä isot kirjoahvenet mitoitetaan monesti alakanttiin, joskus paljonkin.

Esimerkiksi tarjoilen yhden räikeimmistä ja vieläpä kovin yleisen virheen: Pantterikirjoahvenen (Parachromis managuensis) väitetään lähes aina kasvavan n.35-senttiseksi, vaikka aikuisen koiraan todellinen maksimimitta on n.60cm..."

Tämä liitty itseasiassa jo noihin aiempiin viesteihin,jossa puhuttiin 40 cm pitkäksi kasvavan ahvenen tilantarpeesta. minusta minimi pitäisi olla siinä 600-700 litraa. Onhan 40cm jo aika iso,tiedän kokemuksesta sillä omassa altaassa uiskentelee 35cm pitkä ahven. By the way,olen tullut siihen tulokseen että Nokkis(ahveneni) voisi olla jokin hydridi tai värimuunnos. Kun en ole koskaan samanlaista nähnyt. Siis ei ole dovii,managuense muistuttaa rakenteeltaan doviia,mutta väritys ihan eri. Nokkis on 800 litrasessa ja sekin alkaa näyttää pieneltä, toivon todella että se jää tuohon mittaansa,muulloin joudun luopumaan siitä,yli 1000 litrasta tuskin pystyn hommata.. Jos nokkis jäisi tuohon mittaansa,se pystyisi elämään hyvin akvaariossa. Luulen että se on naaras koska sillä ei ole otsakyhmyä eikä kovin pitkiä evänkärkiä.

Omistaako kukaan täällä yhtään managuensea tai dovii-ahventa?
Jos omistaa niin minkä kokoinen allas? entä onko sillä seuraa,mitä muita kaloja akvaariossa?Ei ole vielä kertaakaan tullut vastaan ketään joka omistaisi kyseisiä ahvenia,kumma kyllä kaupasta kyllä häviää kymmeniä
poikasia ympäri suomea,mutta täällä ei ole koskaan tullut vastaan. Vai onkohan niin että nämä jotka omistavat kyseisiä ahvenia,ovat vanhempaa sukupolvea, tai eivät juuri käytä konetta..

[Masa]

Kukaan ei halua julkisesti tunnustaa sitä katastrofia jonka se söpö pieni(ostettaessa) ahven on aikaan saanut seura-akvassa.

Kauppiaat kun myyvät työkseen ja selitykset miksi mikin otus kuoli tai käyttäytyi huonosti(luonnollisesti) pienessä altaassa, vaihtelevat. Kaikki eivät tietenkään toimi näin mutta alalla on kaikenlaista hiipparia aivan kuten kaikkialla muuallakin. Jenkkipollari sanoi tuon asian hyvin:"2% kaikista on paskiaisia". Tuollainen tolvanatiheys tietysti vaihtelee ja jossain niitä on enemmän kuin toisaalla mutta kaikilla aloilla jonkin verran.

Taas asiaan:
Oscareita on myyty ihan kaiken kokoisiin kippoihin.
Se on tosi hyvän näköinen pienenä, kahden euron kolikon kokoisena.

Olenpa ollut todistamassa sitäkin kun pari pusukalaa myytiin 25-litran 'akvaarioon'.

Guramejakin(Gurami gigantes) tuntuu menevän hyvin. Onneksi niitä ei ole ollut saatavilla vähään aikaan.

Meinas ihan unohtua tuo Synbranchus marmoratus jota myös sai ostettua kotiinsa AHVENIA syömään. Yksi kaveri sanoi syöttävänsä otukselle HK:n sinistä!?! Kansilasit kannattaa sitten olla kiinniruuvattavaa mallia jos halajaa tuota omaan altaaseensa. Hirviö kasvaa puolitoistametriseksi ja pystyy hengittämään myös ilmaa. Se on kuin henkiin herännyt maastopyörän rengas.

Meni vähän ohi ahvenista mutta menköön.

[arr]

Omistaako kukaan täällä yhtään managuensea tai dovii-ahventa?
Jos omistaa niin minkä kokoinen allas? entä onko sillä seuraa,mitä muita kaloja akvaariossa?Ei ole vielä kertaakaan tullut vastaan ketään joka omistaisi kyseisiä ahvenia,kumma kyllä kaupasta kyllä häviää kymmeniä
poikasia ympäri suomea,mutta täällä ei ole koskaan tullut vastaan. Vai onkohan niin että nämä jotka omistavat kyseisiä ahvenia,ovat vanhempaa sukupolvea, tai eivät juuri käytä konetta..

Lukekaa teksti sarkastisessa sävyssä, jossa se on kirjoitettukin, kiitos. Kyseisessä tekstissä saattaa kärjistysten lisäksi kuitenkin piillä myös asiasisältöä. Se voi mahdollisesti syyttää jotakuta, mutta ei ole tarkoitettu loukkaamaan ketään. -Jännittävä avauspuhe, jonka olisi voinut sanoa lyhyesti ja ytimekkäästi vaikka seuraavasti: älkää tukehtuko herneisiin, polot. Niitä ei ole pakko hengittää.

Isojen kalojen ongelma juontuu todellakin varmasti pitkälle noista asioista, joita edellinen postaajakin toi keskusteluun. Kauppiaiden vähäinen mielenkiinto tilaamiaan ja myymiään kaloja sekä niiden vaatitimuksia kohtaan on kauppiastason ongelmien aiheuttaja nro 1. Tästä seuraa väärän informaation jakaminen asiakkaille ja kalojen myyminen vääränlaisiin olosuhteisiin. Esim. täältä A-W:stä tietonsa keräävät ja ajantasalla pitävät akvaristit eivät osta näitä kaloja altaisiinsa muuta kuin äärimmäisen harvinaisissa ja yleensä oikein hyvin mietityissä tapauksissa.

Keskimääräisen akvaarionpitäjän vähäinen mielenkiinto ostamiaan kaloja ja niiden vaatimuksia kohtaan muodostaa ongelmat yhtäläilla akvaario"harrastajien" osastolla. Kalat valitaan kaupasta sillä perusteella, mikä sattuu juuri nyt näyttämään kivalta, ja isojen ahventen pienet poikaset ovat niitä jänniä erikoisuuksia, jotka ehdottomasti halutaan omaan kalasoppaan. Voidaan myös kuunnella myynti-intoisen myyjän vakuutuksia kyseisen kalan mahtavuudesta tai luottaa omiin epämääräisiin mututuntumaan, ikivanhoihin oppeihin perustuviin sekä serkunkumminkaimalta kuultuihin "varmoihin todeksi havaittuihin tietoihin". Joskus kyseiseen "tietoon" luotetaan vakaasti siinäkin tapauksessa, että akvaariokauppias koittaa neuvoa ja suositella muuta.

Kala ostetaan, ja sitä pidetää kuten pidetään, ja se joko lähtee hengiltä kohtuullisen nopeasti tai kasvaa ylikokoiseksi omistajansa yllätykseksi. Sitten se joko laitetaan kiertoon tai tehdään jotain muuta, kuten jätetään se asustelemaan yksinään 100-litraiseensa. 80-luvun hoitosuosituksiin ja tietoihin uskovan akvaario"harrastajan" jättiahven jää taas tarkalleen vanhojen tietojen mukaisiin mittoihin ja sopii siten täydellisen hyvin siihen isoon parisataalitraiseen vakuuttaen "harrastajan" omien tietojensa oikeellisuudesta ja antaa jälleen yhden hyvän perusteen hänen korviinsa aina silloin tällöin kulkeutuvien "uusien humpuukitietojen" kieltämiseen.

Nämä ihmiset ovat siis maksimissaan 60-senttiseksi kasvavien ahventen ja monien muiden isojen kalojen ehdottomasti suurin ostajaryhmä valtavilla, mutta tarkemmin määrittämättömillä prosenttiluvuilla. On kovin ymmärrettävää, että näiden kalojen omistajiin törmää äärimmäisen harvoin A-W:ssä, sillä jos kuvailemani kyseisten kalojen omistajien valtaosa seuraisi A-W:n kaltaisia paikkoja he eivät olisi kyseisten kalojen omistajia.

Minäkin haluaisin muuten mieluusti törmätä vaikka täällä netissä niihin kaloistaan oikeasti kiinnostuneeseen isojen ahventen harrastajiin, joita täältä Suomestakin uskoisin löytyvän muutamia.

-Tämä (näköjään varsinkin taas tänään) omituisia julistava tapaus jättää nyt tietokoneen näppäimistön vähäksi aikaa rauhaan..

[memma]

80-luvun hoitosuosituksiin ja tietoihin uskovan akvaario"harrastajan" jättiahven jää taas tarkalleen vanhojen tietojen mukaisiin mittoihin ja sopii siten täydellisen hyvin siihen isoon parisataalitraiseen vakuuttaen "harrastajan" omien tietojensa oikeellisuudesta ja antaa jälleen yhden hyvän perusteen hänen korviinsa aina silloin tällöin kulkeutuvien "uusien humpuukitietojen" kieltämiseen.

Voih, tämä on NIIN totta! *nyökyttelee vimmoissaan* Valitettavasti ahventen lisäksi sama tietenkin pätee myös kaikkiin muihin isoiksi venähtäviin, ja silti akvaarioihin tuotettaviin kalalajeihin, esimerkkinä vaikka tiikerinuoliainen