Cichlasoma-suku, onko kukaan pitänyt?

[maketzu]

Kuinka monella on ollut Cichlasoma-suvun kirjoahvenia?

On nimittäin kiinnostanut jo mua monta vuotta, mutta en ole voinut hankkia monestakaan syystä.

Jos jollakin on ollut niin kertokaa kokemuksistanne.

[jarvij]

Hei!
No onhan noita tullut pidettyä jos jonkinmoisia. Cichlasoma-suku vain ei tänään ole sama kuin aiemmin. Monet entiset tuon suvun lajit ovat siirtyneet omiin uusiin sukuihin, joten kannattaa olla tarkkana kun hakee niistä tietoa. Meinaan jos noita aiempia tuohon sukuunn kuuluneita ajattelee.

Sve O. Kullander panee jatkuvasti systematiikkaa uuteen kuntoon:
http://www.nrm.se/ve/pisces/acara/cichlaso.shtml

[maketzu]

Juu, tiedän, että joitakin lajeja on siirretty muihin sukuihin. Niin eikös niiden tilalle tullut joitakin uusia?

[Fisu]

Vanhoista 'Cichlasoma' lajeista on tullut kokeiltua vaihtelevan heikolla menestyksellä aikakin seuraavia lajeja:

Seeprakirjoahven 'Cichlasoma' nigrofasciatum
Tulisuu 'Cichlasoma' meeki'
'Cichlasoma' hellabrunni tai coryphaenoides tai temporalis
Turkoosikirjoahven 'Cichlasoma' nicaraguense
Helmikirjoahven 'Cichlasoma' octofasciatum
Huulikirjoahven? 'Cichlasoma' labiatum
Raitakirjoahven 'Cichlasoma' spilurum

managuenset, salvinit, doviit, teksasit ja isot viejat tajusin sentään jättää kauppaan... (ei sillä ettei niitä olisi löytynyt, sain seurata työkseni riittävästi niiden touhuja)

Yleisenä huomiona, lajit vaativat runsaasti reviiriä ympärilleen (ellei ylikansoita reippaasti jolloin riidat vähenevät, mutta suodatus joutuu koville). Ahvenilla tuntuu olevan yleistä, että mitä vähemmän kaloja on purkissa, sitä raaempia riidat ovat.
Em. Lajeista noin puolet on varsin aggressiivisiä, eli yrittävät tappaa surutta kaiken minkä kimppuun pystyvät hyökkäämään. Toisaalta tulisuut eivät ole kestäneet edes itseään pienempien ahventen seurassa.

Omat kokeilut ovat lähteneet pohjalta, kasvatan hetken ja pistän vaihdossa eteenpäin. 250L on riittänyt jonkun aikaa poikasille, mutta kun pituutta on ollut 10-15 cm ovat sintit saaneet siirtyä avarampiin purkkeihin.

Kutu on tapahtunut seeproilla, helmillä ja raitokirjoahvenilla, mutta niistä ei koskaan poikasen poikasta. Esim. seeprat saivat olla kaksistaan parin kyhmykirjoahvenen seurana jotka kyllä saivat poikaset myyntikokoon, mutta seeprat eivät itse saaneet kutua onnistumaan loppuun asti kertaakaan useista yrityksistä huolimatta. Ja lajin kun piti olla helppo viljeltävä...

Kari

[maketzu]

Vieläkös muuten tuo tulikirjoahven kuuluu Cichlasoma-sukuun? Vai siirrettiinkös se jossain vaiheessa muuhun sukuun?

Tuossa olikin Akvaariomaailmassa, olikohan se nro 2/1991, juttua tulikirjoahvenesta. Että sopisi tietyin varauksin tilaviin seura-akvaarioihin.

[-Alix-]

Minulla on Texasinkirjoahven, Cichlasoma cyanoguttatum. Jos se nyt kuuluu sukuun... Herra on vielä toistaiseksi pienin kala Oskarialtaassa ja pysyy erittäin rauhallisesti itsekseen, saa nähdä muuttuuko asetelmat kun se kasvaa... Ei varmasti sovi seura-akvaarioon, oli kaupassa tappanut kaksi muuta Teksasinkirjoahventa

[arr]

Texas on Herichtys.

Tulikirjoahven??

Mitä tarkoitat? Yhtään virallista "tulikirjoahventa" ei ole, mutta Vieja (Cichlasoma) synspila on kulkenut kaupassa tuolla nimellä.

Tuota AM 2/91 minulla ei ole, joten tarkistaminen ei onnistu. jos kyse on vieja synspila- otuksesta, saa seura-akvaario olla kyllä todella SUURI. Täysikasvuiselle koiraalle mittaa kun voi kertyä jopa reippaat 40 cm!

Itselläni synspila on 500l ahvenaltaassa, vielä poikanen, n. 10 cm. Vieja- suvusta ja synspilasta kirjoitin uuteen ciklidistiin, siellä lisää juttua. Ei ole lehteä vielä vaan näkynyt, piti syyskuussa ilmestyä, tulossa?

[maketzu]

Tulikirjoahven??

Mitä tarkoitat? Yhtään virallista "tulikirjoahventa" ei ole, mutta Vieja (Cichlasoma) synspila on kulkenut kaupassa tuolla nimellä.

Kyllä ainakin tuohon aikaan on ollut.
Elikäs tulikirjoahven (Cichlasoma synspilum). Juttu on AM 2/1991 sivu 15.

Liekö sitten koko kalan nimi muuttunut tässä vuosien mittaan? Kun tiedot muuttuvat välillä.

[HillyBilly]

Mulle on epäselvää mihin sukuun viherkirjoahven-Arcocentrus centrarhus myös Cichlasoma centrarchus nimellä tunnettu kuuluu.

Mulla on niitä neljä. Vastaikään hankittuja joten ei vielä hirveitä kokemuksia. Perus ahven mutta kiltimmästä päästä.

Isoin uros repi aluksi kaikki kasvit irti (viikon ajan) mutta rauhottui kyllä.
Isoruokaisia ja kaikki ruoka kelpaa, siis ihan kaikki. Ei meinaa muille riittää mitään.

Sotkevat ruuan kanssa joten varovaisuutta ruokinnassa vaaditaan. Jos antaa vähänkään liikaa kerralla, vesi on niin sameaa ettei kaloja pysty laskemaan. Tehokas suodatus tarpeen.

Mulla on 400 litrasessa Fluval 303 ulko, Eheim 2217 ulko ja Fluval 3+ sisä suodattimet. Melkein riittää

[arr]

Tulikirjoahven??

Mitä tarkoitat? Yhtään virallista "tulikirjoahventa" ei ole, mutta Vieja (Cichlasoma) synspila on kulkenut kaupassa tuolla nimellä.

Kyllä ainakin tuohon aikaan on ollut.
Elikäs tulikirjoahven (Cichlasoma synspilum). Juttu on AM 2/1991 sivu 15.

Liekö sitten koko kalan nimi muuttunut tässä vuosien mittaan? Kun tiedot muuttuvat välillä

Cichlasoma synspilum- nimi on vaan "päivitetty", kuten lähes kaikki entiset Cichlasoma-sukuun lykätyt kirjoahvenet, eli siirretty omaan sukuunsa. Sama otus on siis vain vaihtanut sukunimeä, ja on nyt Vieja synspila. Syy siihen miksi lajinimi synspilum on muuttunut muotoon synspila löytyy latinan kieliopista.

Virallista suomenkielistä nimeä lajilla ei koskaan ole ollut, mutta harrastuksen ja kaupan piirissä käytetty epävirallinen nimi on vaan ollut näköjään AM:nkin sivuilla. Itsekin käytin tekstissäni nimeä "tulikirjoahven", mutta lainausmerkeissä. Todennäköisesti synspila saa suomenkielisen nimen uuden kalannimiluettelon ilmestyessä, jää nähtäväksi, onko se sitten tulikirjoahven vaiko jokin muu.

[jale]

Cichlasoma synspilum on nykyään Vieja synspila, kala tulee saamaan uudessa kalannimiluettelossa näillänäkymin juuri tuon tulikirjoahven nimen

T Jarmo

[maketzu]

Jep. Hyvä saada tietää.

Niin onko kukaan kokeillut pitää tuota "tulikirjoahventa" seura-akvaariossa? Onko muilla kokemuksia?

[arr]

Vieja synspila ei kuulu ainakaan perinteiseen seura-akvaarioon. Altaan minimikoko 40-senttiseksi venähtävällä, joskus hyvinkin reviiritietoisella kirjoahvenella on siinä 500 l. Ei petomaisimpia keskiamerikkalaisia ahvenia, mutta aika hyvin verrattavissa esim. oskariin.

Allaskavereina meidän sintillä on iso vannekirjoahven kutupari ja iso helmiäistonkija kutupari, 40-cm pleko ja porukka tiikerinuoliaisia. Lisäksi mainittakoon, että "tulikirjon" altaassa ei tule säilymään hengissä yksikään akvaariokasvi.

Oma yksilöni & juttua kalasta, kuvat on otettu otuksen ollessa n. 5 cm, eli ulkonäkö/ koko ei vastaa oikein nykyistä tilaa..Päivitän heti kun voin!
http://www.sunpoint.net/~ansus/tuliahven.htm

[maketzu]

Niin riippuu kai yksilöistä kai?
Kun tuossa jutussa oli että siinä harrastajalla ei ahvenet hätyytelleet edes kutuaikana muita kaloja. Ja että 250 litraa olisi minimi.

No tiedothan muuttuvat vuosien mittaan.

[Mari Kurki]

Niin riippuu kai yksilöistä kai?
Kun tuossa jutussa oli että siinä harrastajalla ei ahvenet hätyytelleet edes kutuaikana muita kaloja. Ja että 250 litraa olisi minimi.

No tiedothan muuttuvat vuosien mittaan.

No jos kala kasvaa 40 senttiseksi, niin ei sitä kyllä 250 litraisessa voi pitää vaikka olisi kuinka rauhallinen...

[maketzu]

No jos kala kasvaa 40 senttiseksi, niin ei sitä kyllä 250 litraisessa voi pitää vaikka olisi kuinka rauhallinen...

No tuo pitää kyllä paikkansa.

Aattelin varmistua asiasta ja kysellä muiden kokemuksia kyseisestä kalasta. Tosin tuossa jutussa mainittiin kalan kasvavan pienemmäksi, korkeintaan 30-35 cm. No täytyy joskus kokeilla muiden kirjoahventen kanssa sitten jos tulee joskus hankittua. Ja kun kerran se tulee 40 senttiseksi niin sitten pitäisi kyllä olla 400-500 litrainen pytty.

No mutta jatketaan taas Cichlasoma-suvusta yleensä.

[arr]

Kannattaa yleisesti pitää ahvenista puhuttaessa mielessä että kirjallisuudessa (erityisesti jo hiemankin vanhemmassa) ja netissä isot kirjoahvenet mitoitetaan monesti alakanttiin, joskus paljonkin.

Esimerkiksi tarjoilen yhden räikeimmistä ja vieläpä kovin yleisen virheen: Pantterikirjoahvenen (Parachromis managuensis) väitetään lähes aina kasvavan n.35-senttiseksi, vaikka aikuisen koiraan todellinen maksimimitta on n.60cm...

[-Alix-]

Texas on Herichtys.

No jippii. Ilmeisesti tietoa on kirjoahvenista vähän joka nimellä netissä. Aina ei ole helppo tietää mikä on se oikea. Esim:

http://freshaquarium.about.com/library/ ... fw0057.htm

Sitruunakirjoahvenestakin (Amphilophus Citrinellus) löytyy tietoa nimellä Chichlasoma Citrinellus...

[arr]

Oho, tässä sählätessä sattuu kirjotusvihreitä ..

arr wrote:
Texas on Herichtys

Se texas on siis Herichthys cyanoguttatus, eli yksi h lisää tuonne väliin sukunimessä.

Kannattaa ahventietoa hakiessa kokeilla hakuja myös vanhentuneilla tieteellisillä nimillä, sillä aika hitaasti näyttävät ihmiset ottavan käyttöön nuo uudet nimet.

Esim. vanha tuttu seeprakirjoahven:

Cichlasoma nigrofasciatum
Archocentrus nigrofasciatum/nigrofasciatus~molempia muotoja kannattaa koittaa, olen nähnyt kumpaakin käytettävän!
Cryptoheros nigrofasciatus

[-Alix-]

Oho, tässä sählätessä sattuu kirjotusvihreitä .. Se texas on siis Herichthys cyanoguttatus, eli yksi h lisää tuonne väliin sukunimessä.

No, Google on onneksi niin fiksu että osasi ohjata oikealle polulle

Kannattaa ahventietoa hakiessa kokeilla hakuja myös vanhentuneilla tieteellisillä nimillä, sillä aika hitaasti näyttävät ihmiset ottavan käyttöön nuo uudet nimet.

Tilanne hankaloituu varmasti siitä, että aloittaessa uuden kalalajin tutkiskelua tuuppaa tarttumaan siihen nimeen minkä ensimmäiseksi löytää... Ainakin itse löysin "Texas cichlid" -hakusanalla ensin Cichlasoma-nimen, ja jatkoin hienosti sillä tieteellisellä nimellä hakujani. Ei tietenkään tullut mieleen kyseenalaistaa nimeä. Onko tämä nimenvaihdosrumba erityisesti kirjoahvenia vaivaava asia?

Ja koska en osaa ahventen historiasta paljoakaan, niin kertokaa ihmeessä miksi nimiä vaihdellaan? Ovatko niin vaikeasti tunnistettavissa vai eikö niitä ole tutkittu... Syitä on varmaan monta, mutta mikä on se oikea?

[jarvij]

Hei!

En ole Rassi enkä mikään monniekspertti, mutta veikkaan että nimirumba koskee myös monneja = L-numerot ja C-numerot jne.

Etelä-Amerikan viidakoista löytyy jatkuvasti uusia lajeja, jotka eivät istu vanhoihin sukuihin jne...

[arr]

Ja koska en osaa ahventen historiasta paljoakaan, niin kertokaa ihmeessä miksi nimiä vaihdellaan? Ovatko niin vaikeasti tunnistettavissa vai eikö niitä ole tutkittu... Syitä on varmaan monta, mutta mikä on se oikea?

Amerikkalaisten ahventen kohdalla syy on lähinnä se, että aikoinaan lähes kaikki E-ja K-Amerikassa elelevät ahvenet sullottiin samaan Cichlasoma-sukuun, jota uuden tutkimuksen myötä on alettu hajottaa eri suvuiksi. Tätä on tehty useaan otteeseen vuosikymmenten saatossa, ja uusia korjauksia on tehty moneen kertaan. Edelleen amerikkalaiset ahvenet ovat jatkuvan tutkimuksen alaisina ja nimemiä korjaillaan oikeita sukulaissuhteita vastaaviksi.

[-Alix-]

Amerikkalaisten ahventen kohdalla syy on lähinnä se, että aikoinaan lähes kaikki E-ja K-Amerikassa elelevät ahvenet sullottiin samaan Cichlasoma-sukuun, jota uuden tutkimuksen myötä on alettu hajottaa eri suvuiksi. Tätä on tehty useaan otteeseen vuosikymmenten saatossa, ja uusia korjauksia on tehty moneen kertaan. Edelleen amerikkalaiset ahvenet ovat jatkuvan tutkimuksen alaisina ja nimemiä korjaillaan oikeita sukulaissuhteita vastaaviksi.

Kiitos erittäin valaisevasta vastauksesta!! Onpa tutkijat olleet yllättävän "epäitsekkäitä" tutkiessaan näitä kaloja. Muiden kalojen keskuudessa tuntuu lähinnä siltä, että tutkijat haluavat väkisinkin uusia kalalajeja "itselleen"... (Liekö tämä kommentti ymmärrettävä...) On ilmeisesti työnsarkaa jäljellä vielä reippaanlaisesti noiden E- ja K-Amerikkalaisten ahventen kesken.

[jale]

Lupailin tuossa vähän aikaa sitten selvitellä näitä nimiä ja kirjoittaa jutun Ciklidisti-lehteen, mutta mitä enemmän selvitän sitä enemmän olen hukassa !
Nimeäminen elää näköjään juuri nyt aika kiireistä aikaa, Sven O Kullanderin ilmoituksen mukaan lista yritetään saada tämän vuoden loppuun mennessä Fishbase sivuille.
tässä vielä linkki keskustelusivuille joissa keskustellaan juuri tuosta nimeämisasiasta.

http://listserv.nic.museum/cgi-bin/wa?A0=cichlid-l

T:Jarmo

[Fisu]

Kannattaa yleisesti pitää ahvenista puhuttaessa mielessä että kirjallisuudessa (erityisesti jo hiemankin vanhemmassa) ja netissä isot kirjoahvenet mitoitetaan monesti alakanttiin, joskus paljonkin.

Kuten myös se että kirjallisuuden maksimimitta on jotain muuta kuin keskivertoyksilö ikinä tulee saavuttamaan luonnossa tai akvaariossa.

Kari