Pallokalojen pilkut

[jarvij]

Kyllä minä Trichodina-loiset tunnen, mutta sitä en, että ne leviäisivät hyttysen toukkien välityksellä. Kyllä ne leviävät pikemminkin kosketustartuntana.
Jos tuosta sääskentoukka välittäjänä ei löydy kirjallista tietoa, pidän sitä joko mutuna tai luulona.

[mysli]

No, olisikos tietoa kuoleeko loinen pakastettaessa? Jos kuolee, niin voisin unohtaa koko jutun, olipa mutua tai luuloa.

Kalat muuten suostuivat syömään. Kotilot löytyivät välittömästi ja kelpasivat mainiosti. Pitänee hakea viikonloppuna lisää.

[RPekka]

Kyllä minä Trichodina-loiset tunnen, mutta sitä en, että ne leviäisivät hyttysen toukkien välityksellä. Kyllä ne leviävät pikemminkin kosketustartuntana.
Jos tuosta sääskentoukka välittäjänä ei löydy kirjallista tietoa, pidän sitä joko mutuna tai luulona.

Entäpä hauen mädin välityksellä/seassa? Tai olisikohan se myslin puropleko tullut suoraan ojasta?

Katsoitko mysli noita loisen kuvia, kumpi näytti tutummalle, trichodina ja sen toinen kuva vai ichthyophthirius? Sanoit ainakin loisen kiemurrelleen pilkussa eli eiköhän kyseessä siis todellakin ole pilkkutauti.

[jarvij]

Kyllä nuo erottaa toisistaan silmänräpäyksessä. Trichodinamuistuttaa avattua sateenvarjoa ja vain sen reunassa on ripsiä. Ichthyophthirius on kauttaaltaan ripsien peitossa.
Trichodina aiheuttaa kaloille ihosamennusta, mutta vain massaesiintyminä. Muutamana yksilönä se on varsin harmiton (syö kalan pintalimaa). Ichthyophthirius on vaikea, sillä jokainen yksilö aiheuttaa pilkun ja kalasta poistuessaan jättää avoimen kulkutien bakteereille.

[mjalava]

Heips ja kerro pallosillesi terveisiä ja iloista toipilasaikaa! Hyvä että tehosi. Mutta tuosta värin lähtemisestä, meillä kyllä kimalaiset osaavat hukata värinsä ihan oma-aloitteisesti kiukustuessaan, niistä tulee sellaisia hopeanvalkeita. Se ihovaurio josta kirjoitin jossain vaiheessa jota epäilin pitkän ja vahvan lääkekuurin aikaansaamaksi oli erilainen, iho meni "ruttuun", vähän niinkuin rypistetty ja oikaistu alumiinifolio. Onneksi sekin parani nopeasti. Meillä kyllä kalat söivät pahimpinakin aikoina, mutta noillahan on muutenkin erilaiset tavat. Meidän kalat taitavat syödä vaikka missä henkihieverissä, sitten kun joskus aika jättää niin veikkaan että viimeinen elonmerkki ei ole se ainainen pörrääminen rintaevillä vaan nielaisuliike...

Mika

[mysli]

Tiedän kyllä tuon pallojen normaalin värienlähdön, meillä sen saa helpoiten esiin tarjoamalla kuivaruokaa. Tämä lääkkeen aiheuttama ilmiö oli huomattavan paljon rajumpi, olin aivan varma, etteivät kalat siitä selviä, mutta ne olivat sitten eri mieltä. Ehkä ne aavistavat, että kuolleena ei voi syödä ja siksi mukavampi pysyä hengissä aina seuraavaan ja seuraavaan ateriaan asti. Sinänsä ihailtava elämänasenne.

No, tänään vaihdan vettä ja uusin lääkityksen, koko annosta en toki uskalla laittaa, mutta tuo puolikaskin tuntuu jotenkin epäluotettvalta. Mihin lääkkeen teho oikein perustuu, jos sen kerran tulee toimia myös puolet laimeampana annoksena? Vai onko normaaliannos laskettu niin runsaaksi, että sitä on herkemmillä kaloilla varaa laimentaa reippaastikin.
Kahdelle kelpasi äsken katkarapu, yhden silmät näyttävät jo terveemmiltä, ehkäpä tämä tästä.

Kyllä se pilkkutaudilta näytti, nuo pilkut siis. Tosin noin tarkkoihin ilmestyksiin en suurennuslasillani pääse.

[mysli]

niin juu, olenkin kokonaan unohtanut sen puroplekon sinne 60 litraiseensa. Mitähän sille pitäisi tehdä? Lääkitä siellä ja lahjoittaa sitten pois, vai lääkitäkö ollenkaan kun kala on kuitenkin täysin oireeton.

[mysli]

Pallot ovat nyt saaneet kaksi lääkeannosta. Muutamia pilkkuja ilmestyy yhä, enkä tiedä kuuluuko tuo normaaliin loisen kiertoon, vai onko puolikas lääkeannos liian pieni.

Silmien päällä on yhä vaalea kalvo. Siitä johtuen vain yksi kaloista löytää ruokansa, kaksi muuta saattavat jopa törmätä lasilla mönkivään kotiloon tajuamatta mikä se on. Pallot kyllä tunnistavat kun joku tulee altaan eteen ja seuraavat liikkeitäni, mutta eivät syö. Uivat edelleen ihan virkeästi, tosin jotenkin vaappuen, puolelta toiselle heilumista on sen verran tervettä palloa enemmän, että minä sen havaitsen, ulkopuolinen tuskin huomaisi.

Uskallanko kasvattaa lääkeannosta ja voiko tuo silmien samentuminen johtua itse taudistakin, eikä lääkkeestä?

[mysli]

Kaunis kiitos kaikille saamistani vastauksista ja kannustuksesta.

Pallot nukkuivat pois ja partamonni löytyi kuolleena. Altaassa on enää valtava määrä kotiloita, jotka jäivät syömättä. Lääke auttoi kyllä pilkkuun, mutta ilman näköä on vaikea syödä. Taudin ja nälän yhtälö heikensi pikkuiset.

Nyt on sitten neljä turhaa allasta ja paljon ylimääräistä vapaa-aikaa.

[FishFisu]

Voi surkeus. Minä vasta nyt löysin tämän treadin, olen todella pahoillani tapahtuneesta. 4Petsissäkin pyysivät tarkkailemaan ensimmäisinä viikkoina tarkkaan, ettei ilmene mitään pilkkutautiin viittaavaa. Toistaiseksi ei ole mitään hälyttävää näkynyt. Veti kyllä hiljaiseksi tämä treadi. Miten joku pilkkutauti voi olla noin sitkeässä! Koko jutun luin alusta loppuun saakka. Osanottoni.

[mysli]

Näin jälkiviisaana ajatellen olisi tietysti pitänyt osata jatkaa jo sitä ihan ensimmäistä kuuria selkeästi pidempään. Eli vastoin käyttöohjetta ja vastoin luotettavan ammattilaisen antamaa ohjetta.

General Tonicilla ei olisi pitänyt lääkitä lainkaan ja toinen Punktol-kuuri olisi pitänyt aloittaa varovaisemmalla annostuksella.

Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen kerta kun koskaan jouduin pilkkutautia lääkitsemään. Ne seikat taudista jotka muille tuntuvat olevan itsestäänselvyyksiä olivat minulle outoja, enkä osannut nähdä kokonaisuutta. Lisäksi kun oikein kovasti yritti tehdä kaikkensa pallojen parantamiseksi, tuli tehtyä myös liikaa.

Tässäkin harrastuksessa virheet ovat tilaisuus oppia. Ja nyt myöhemmin kun on jo jollainlailla tottunut tyhjään akvaarioon, on helpompi myös nähdä missä meni metsään. Vaikka mahdotontahan sitä on sanoa, olisiko lopputulos ilman virheitä kuitenkaan ollut toisenlainen.

Nyt kuitenkin tuntuu jo siltä, että jossainvaiheessa jokin pallukka vielä taloon muuttaa ja harrastus jatkuu ihan kalojenkin kanssa. Neljällä akvaariolla saa hullun maineen muutenkin, sitä on kummasti korostanut se, ettei yhdessäkään ole eväkkäitä. Mutta kyllä se siitä, kunhan nyt ensin saadaan jostain sopivampi asunto, niin että harrastuksen keskellä mahtuu myös elämään.

[jarvij]

Toinen kaloja stressaava keino, mutta jossa pilkkutautisia kaloja ei tarvitse lääkitä, on siirtää ne joka aamu uuteen astiaan, ja desinfioida se edellinen. Tämä hoitotapa perustuu siihen tosiasiaan että kalasta irrottautunut kotelo putoaa pohjalle, jossa siitä vapautuu parveilijoita. Kun nyt kalat siirretään puhtaaseen astiaan, jossa ei ole parveilijoita, ne kuolevat tai eivät ainakaan löydä uutta isäntää.

Jos tuon tekee aamuin ja illoin, on tulos varmempi. Kumpi sitten stressaa kaloja enemmän; jatkuva siirtely vai lääkitys?

[luhtahuitti]

Luin vasta nyt tämän tarinan lävitse. Joitakin ajatuksia heräsi. Tuon ilmeisen loisen tarkka määritys oli useassakin tapauksessa jäänyt vajavaiseksi. Taudin määritys tuollaisissa sitkeissä tapauksissa on erityisen tärkeää. Noissa lääkkeissä olevat aineet tuhoavat loisia tietyillä mekanismeilla ja tehoavatkin tavallisesti samankaltaisiin loisiin.

Tuosta Järven lääkkeettömästä menetelmästä sen verran että sekin toimii sillä periaatteella että tauti , tässätapauksessa loinen on lajilleen tunnistettu ja tunnetaan lajin elämänkierto.

Näissä loisissa yleensä on se on tappavaa että ne pääsevät tolkuttomasti lisääntymään heikkokuntoisissa (heikentynyt oma vastustuskyky) kaloissa ja massaesiintymisissä loiset löytävät terveestäkin kalasta heikon kohdan ennenpitkää.

Olen tuota lääkkeetöntä vaihtoehtoa miettinyt. Olen niin ajatellut että olisikohan tuolla loisella jokin sellainen ominaisuus johon voisi vaikuttaa jollakin sellaisilla olosuhteiden muutoksilla joista ei kaloille olisi sanottavaa haittaa. Valon määrä ja laatu voisivat olla sellaisia. Täyspimeydestä erilaisten aallonpituuksien käyttöön. Biologi Järvi saattaisi tuntea näiden loisten ihanneolosuhteita sen verran että voisi tyrmätä tämän idean yhtenä mahdollisuutena vähentää loisten massaesiintymistä silloin kun lääkkeet eivät jostakinsyystä tehoa.

Itselläni on myönteisiä kokemuksia asiasta sitkeiden loisten suhteen mutten varmasti voi sanoa tuon valon laadun tai määrän vaikuttaneen.

[jarvij]

Eiköhän tyrmäämiseen riitä nimenomaan tuo ettei loisen laatua ja lajia selvitetä. Miten tuntemattoman elinolosuhteet voisi tuntea ja niihin oikealla tavalla vaikuttaa?

Valkopilkkutaiti loinen on tunnistettavissa jo hyvällä suurennuslasilla, lelumikroskoopista puhumattakaan.

Kova virtaus ja hiekaton pohja estävät valkopilkuutaudin lisääntymisen, jotta onhan noita keinoja.

[luhtahuitti]

Eiköhän tyrmäämiseen riitä nimenomaan tuo ettei loisen laatua ja lajia selvitetä. Miten tuntemattoman elinolosuhteet voisi tuntea ja niihin oikealla tavalla vaikuttaa?

Kova virtaus ja hiekaton pohja estävät valkopilkuutaudin lisääntymisen, jotta onhan noita keinoja.

No juu, olen yrittänyt painottaa juuri tuota tunnistamisen välttämättömyyttä. Tässäkin tuota lääkkeetöntä vaihtoehtoa etsin tunnistetulle (en tässä kirjoitetuille tunnistamattomille) loiselle.

Ja onhan noita keinoja niinkun sanot. Mutta eivät lisäkeinot kaiketi haittaa ja tuolla etsiskelylläni haen lääkkeettömiä hoitokeinoja joista ei olisi kaloille haittaa ja jotka olisivat helppo suorittaa ja siten tulisivat tehdyiksi.

Joten tyrmäämiseen ei riitä tuo itsestäänselvyyden toteaminen joka ei lisäksi kerro tuosta valon suhteesta esim. tuon pilkkutautina tunnetun loisen hyvinvointiin.

[jarvij]

Ei tässä tyrmäämässä olla, vaan toteamassa että tietoa pitää olla, ja loiset pitää pystyä tunnistamaan, jotta hoito olisi asianmukaista ja sopivaa.

[Piraattineito]

Englanninkielisillä kääpiöpallosivuilla suositeltiin akvaariosuolan lisäämistä pieni määrä myös käppänöiden pilkkutaudin hoitoon, samoin lämpötilan nostamista 27 asteeseen. Minkä verran kääpiöpallot sietävät suolaa? (Siis vain väliaikaisesti, kyseessähän on kuitenkin makean veden kala. ) Omilla palloilla on pilkkutauti tälläkin hetkellä, odottelen niiden paranemista ennen ostoa. (Ovat eläinkaupassa vielä, toivottavasti pikkuiset paranevat.) Mikä pilkkutautilääke olisi pallokaloille paras ja myös kotiloille, kasveille ja biologiselle suodatukselle turvallinen? Puffernetissä suositeltiin Maracide- nimistä ainetta jonka vaikuttavana aineena oli aniliinin vihreä. Merkki kuitenkin vaihtoi aineen koostumusta, nykyisin se sisältääkin malakiittivihreää eikä ole läheskään yhtä riittoisaa.
http://www.loaches.com/maracide.html

[Piraattineito]

Eikö kukaan oikeasti tiedä? Siis että kohtaako kierteisiä kuolo jos kaloja pitää lääkitä pilkkutaudin takia ja auttaako siinä suolan lisääminen?

[mjalava]

No ei ole kotilot meillä pilkkutautilääkkeeseen kuolleet. Sen sijaan matolääkkeet pistää ne hengiltä.

Mika

[RPekka]

siirtää ne joka aamu uuteen astiaan, ja desinfioida se edellinen. <leiks>
Jos tuon tekee aamuin ja illoin, on tulos varmempi. Kumpi sitten stressaa kaloja enemmän; jatkuva siirtely vai lääkitys?

Tämähän onkin yksinkertaisuudessaan nerokas konsti. Jos vaihtoehtoina on stressata kalaa näin jonkin verran tai käyttää lääkettä jota kala ei siedä niin pienenä pitoisuutena että loinen ei välttämättä kuole niin itse en ainakaan jäisi edes miettimään.

Tämän järjestelyn toteuttamiseen ei kuitenkaan tarvita kuin 2 allasta, muutama muovisomiste ja Virkon S:ää. Suurin ongelma lieneekin kaikkien kalojen saaminen pois sairastuneesta pääaltaasta, senhän voi sitten myrkyttää pilkkutautilääkkeellä oikein kunnon annoksella.