Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?

[Tuukkis]

Kyllähän Siltamaan kirja UUSI AKVAARIOKIRJA löytyy jopa minunkin kirjahyllystä,mutta paras suomenkielinen on mielestäni yllättävää kyllä Erkki Siltamaan Suuri akvaariokirja joka on myös käännösteos.Tuon kirjan kun sain niin aloin haaveilla kiekkokaloista.NO johan on kele, hyllystäni löytyi vielä kolmaskin Siltamaan kirja nimittäin Akvaario värikuvina,että sekin vielä.Selman kirjaa ei sitten löytynyt.
Eipä noita Varjon kirjoja löytynytkään hyllyistäni varsinkin kun oli sellainen mielikuva että suuri akvaariokirja olisi ollut Varjon kääntämä,mutta onhan tuo Varjo tehnyt ja edelleen tekee hyvää akvaario kirjallisuutta suomalaisille harrastajille.

[jarvij]

Muuten kun niputtaa meikäläisen sivuston A4-formaattiin, huomaa pitelevänsä melkoista akvaariokirjaa kädessään. Vain kala- ja kasviosiot puuttuvat. Vesikemian ja kalatautien osalta lienee laajin suomenkielinen akvaariojulkaisu. Ja jollei vielä ole, niin laajennetaan.

[Tuoppi76]

Pakko kai tähän on vielä minunkin kommentoida, koska tunnen jotenkin olevani osasyyllinen tämän "sopan" syntymiseen.

Samalla on kyllä pakko myöntää, että tuolilta putosin, kun huomasin Markunkin tähän keskusteluun ottaneen osaa

Hauskaa oli myös huomata, että Markku edelleen seisoo omien sanojensa takana. Näiden kirjojen ohjeilla olen itse hoidellut/kalastanut akvaarioitani parisenkymmentä vuotta, mutta se voima, millä täällä nämä vanhat hyvät neuvot lyötiin lyttyyn, melkein sai jo minutkin epäilemään. Enää en epäile.

Mukavaa, että täältäkin alkoi nyt löytymään kanssani samaa mieltä olevia, sillä jossain keskustelun vaiheessa tuntui, että tämä on "minä vastaan kaikki muut".

[pleko_88]

Muuten kun niputtaa meikäläisen sivuston A4-formaattiin, huomaa pitelevänsä melkoista akvaariokirjaa kädessään. Vain kala- ja kasviosiot puuttuvat. Vesikemian ja kalatautien osalta lienee laajin suomenkielinen akvaariojulkaisu. Ja jollei vielä ole, niin laajennetaan.

Ja muistakkin pitää se hyvä tietopaketti reaaliajassa tai tulee TUPENRAPINAT

[jarvij]

Kun alkaa vanheta, on maailman yksinkertaisin asia poistaa se. Enää sitten ei vanhene!

[luhtahuitti]

En tiedä mikä on nettirikollista ja mikä ei joten en tiedä mikä on rikokseen yllyttämistä.

Kopioikaa tai muuten taltioikaa itsellenne Järven sivut ennenkun Se P....le ne sieltä poistaa. 99 % siellä olevista tiedoista ei vanhene vuosikausiin päivittämättöminäänkään.

[Maisu]

Oikeasti. Mitä voi enää sanoa siinä vaiheessa kun joku väittää keltabarbin olevan rauhallinen kala. Okei. Minulla se oli rauhallinen kalalaji kun pidin sitä 80-litraisessa. Kun pidin sitä 480-litraisessa ja 200-litraisessa kala oli kuin uusi laji! Se meuhkaa ja liikkuu. Tuskin olen ainoa tämän kokemuksen kanssa. Jos en ole niin eikö korvaasi särähdä yhtään? Kalaa ei voida pitää oikein jos se pienessä altaassa luodaan rauhalliseksi ja möllöttäväksi.

Entäpä, jos oletkin itse "luonut" kalan häiriintyneesti meuhkaavaksi ja liikkuvaksi liian isossa ja kirkasvetisessä akvaariossa? Keltabarbi on värimuunnos ja reagoi varmasti nykyisiin väreihinsä voimakkaammin kuin alkuperäisiinsä, varsinkin ylikirkkaassa akvaariovedessä. Tällöin voidaan toiselta kantilta katsottuna tulkita paremmaksi pitää lajia pienemmässä tilassa jolloin se ei pääse riehumaan ja panikoimaan itseään ennenaikaiseen hautaan.

Ja kyllä, olen pitänyt ja kasvattanut keltabarbia sekä 38- että 250-litraisissa altaissa. Pienemmässä energia suuntautui kokonaisuudessaan lisääntymiseen, isommassa vain riehuttiin ja syötiin. Kumpi mahtaakaan olla luonnollisempaa, lajinsäilymisen kannalta tärkeämpää puuhaa?

[jarvij]

Messinkibarbin lajinsäilymisen kannalta keltabarbin käyttäytymisellä ei liene merkitystä. Värien peukaloinnin ohessahan tuon muunnoksen perimää on voitu piekaloida ties miten.
Kyseessä siis Puntius semifasciolatus ja sen schuberti-muunnos, jota puolestaan ei esiinny luonnossa.

Kopioikaa kiireellä kaikki sivuni. Teillä on enää muutama vuosi tai ehkä vuosikymmen aikaa siihen. On siis syytä panikoida jo

[Maisu]

Messinkibarbin lajinsäilymisen kannalta keltabarbin käyttäytymisellä ei liene merkitystä. Värien peukaloinnin ohessahan tuon muunnoksen perimää on voitu piekaloida ties miten.

Eihän sillä mitään merkitystä ole. Tuskinpa keltabarbit sentään itse tiedostavat olevansa jalostettuja.

[Rääkky]

maisu: ihanko vakavissasi suosittelet pieniä altaita barbien ja muiden vilkkaiden kalojen "käytöshäiriöiden" hoitoon? Minä luulin että luonnossakin on runsaasti vettä..

Plus että minun altaani nähneet voivat tuskin väittää että keltabarbit olisivat valoisassa altaassa eläneet.

Sekin vielä.

[Maisu]

maisu: ihanko vakavissasi suosittelet pieniä altaita barbien ja muiden vilkkaiden kalojen "käytöshäiriöiden" hoitoon? Minä luulin että luonnossakin on runsaasti vettä..

Niin mutta kun ei sillä pelkällä veden määrällä pitkälle pötkitä, ei se ole todellakaan ainoa kalan käytökseen vaikuttava tekijä. Yritän sanoa että
a) se riehuminen ei välttämättä ole kalan luonnollista käytöstä
b) se että meillä Suomessa tuntuu olevan kalalajien tilantarpeesta erilainen käsitys kuin muualla maailmassa ei välttämättä kerro mistään muusta kuin siitä että meillä veden kuuluu olla lasinkirkasta riippumatta siitä mikä olisi kalalle luonnollisinta
c) on mielestäni yksisilmäistä tuomita kotimainen akvaariokirjallisuus näin hatarin perustein, pystymättä tuomaan esille yhtään järjellistä vasta-argumenttia edes tällekään esittämälleni todella vaatimattomalle kritiikille.

Ei, en suosittele keltabarbia pysyvästi 38-litraiseen akvaarioon, tämän luulisi olevan päivänselvää kysymättäkin.

[Rääkky]

b) se että meillä Suomessa tuntuu olevan kalalajien tilantarpeesta erilainen käsitys kuin muualla maailmassa ei välttämättä kerro mistään muusta kuin siitä että meillä veden kuuluu olla lasinkirkasta riippumatta siitä mikä olisi kalalle luonnollisinta

Miten nämä asiat on noilla sanoin rinnastettavissa. Kysehän on kaksi eri tekijää. En ymmärrä muutenkaan väitettäsi koska olen huono puhumaan suomalaisten tavoista koska ne eivät minua kiinnosta. En osaa vedellä virallisia linjauksia koska keskityn hoitamaan omia- en muiden akvaarioita. En vaihda muodissa olevaa määrää vettä ja niin usein kun käsketään. En pese suodatinta sinä kuunkiertona kun muut käskevät vaan silloin se ei enää sylje vettä entiseen tahtiin. En kypsytä altaita miten muut vaan teen senkin omalla tavallani. En ala kitisemään yleisistä linjauksista nyt ja siitä miten suomalaiset tekevät koska minä olen vain pieni osa ja kuulun varmaankin pieneen vähemmistöön tapojeni kanssa.


Kalojen vaatimuksista ymmärrän kyllä ja haluan ymmmärtää milloin vaaditaan turpeista vettä, milloin kirkasta ja tarjoan tällaiset olot parhaani mukaan. Kalojen kohdalla minua kiinnostaa yleiset linjaukset ja etenkin tarjotut ohjenuorat.


Olen siis sitä mieltä että kukin tekee tyylillään tiettyyn rajaan asti. Mutta kalojen tilantarpeen suurenemista minä kaipaan ihan tosissaan.

Jamuuten. Mielestäni kalojen lisääntyminen ei ole aina mittari.

Minusta on yksisilmäisesti luettu jos sanoo että minä tuomitsisin suomalaisen akvaariokirjallisuuden kts. edellinen viestini. Tuomitsen sen että kalaesittelyissä on ihmeellisyyksiä ja muutosta ei selkeästi ole tulossa kun sanojen takana seistään liian tiukkaa. Sanotaan vielä kerran edellisen viestin sanomani: mielestäni Markku Varjo tekee hyvää työtä ja parantaa ja on parantanut taatusti suomalaisten akvaarioiden laatua.


Nyt. Pesäpalloa->

[Maisu]

Minäpä kitisenkin juuri niistä yleisistä linjauksista. Niistä tässä käsittääkseni oli kyse.

[Mari Kurki]

Puutunpa minäkin tähän keskusteluun... kun vain keksisin mistä kohtaa aloittaisin.

Kyllä akvaariokirjojen tiedoista on hyötyä ja apua. Esimerkkinä Markku Varjon kirjat, jotka edelleen (minun mielestäni) ovat johtavaa tietämystä suomenkielisistä opuksista. Mutta... Kuten olen aiemminkin todennut, olisi minunkin mielestäni Markulla korjaamista noissa kalojen tilasuosituksissa (olenpas muuten tämän joskus Markulle tokaissut nokitustenkin).
Nettikeskusteluissa liikkuvan (yleensä kokemusperäisen) tiedon tason aliarvioiminen on mielestäni paha virhe. Otetaan esimerkiksi nyt vaikka sinirihmakala. Jos yhä useampi harrastaja raportoi sinirihmakalan aggressiivisuudesta seuranneen ongelmia pienessä (alle 200 litraa) akvaariossa ja niiden helpottaneen kalan siirryttyä isompaan, niin eikö tämä anna aihetta tarkistaa kyseisen kalalajin akvaarion suosituskokoa?
Tottahan moni muukin asia vaikuttaa kalojen käyttäytymiseen kuin akvaarion koko (tätähän kai Maisu yritit sanoa ), mutta minun mielestäni alkaa olla aika vakuuttavaa näyttöä siitä, että useiden kalojen kohdalla tilasuosituksia tulisi tarkistaa.
En bäheksy missään nimessä Markun tietämystä, mutta toivoisin että hänkään ei niputtaisi täällä liikkuvia ohjeistuksia aivan "yhden akvaarion kokemuksella annetuiksi". Vaikkei meillä täällä (Jukkaa lukuunottamatta) kellään taida yhtä monia vuosia akvaarioiden parissa ollakaan vietettynä kuin Markulla, niin uskaltaisin silti väittää, että seuraavan kirjan kohdalla ei kenties olisi huono ajatus lueskella näitä meidän ajatuksia täältä netin syövereistä, ainakin niiden tilasuositusten kohdalla

Lisättäköön tähän kohtaan vielä pari kommenttia näihin suosituksiin liittyen. Kyllä olen törmännyt täällä myös siihen toiseen äärilaitaan näissä kalojen tilasuosituksissa. Kohtuus ja terve järki olisi hyvä pitää mielessä ja fanaattisuudessakin olisi laimentamista (myös itselläni, myönnän).
Akvaarion lievää liikakansoitusta en pidä yhtä suurena ongelmana, kuin kalojen asuttamista liian pienissä akvaarioissa. Liikakansoitusongelmaa voi tiettyyn rajaan asti helpottaa lisäämällä suodatusta ja vedenvaihtoja ja esim. parvikokojen hyväksi voi mielestäni akvaariota hieman jopa yliasuttaa. (Tuopille: Joo, nämä ovat puhtaasti mielipiteitä, enkä tarkoituksella yritäkään vedota mihinkään lähteisiin. Jälleen mielestäni minulta kuitenkin löytyy järkevät perustelut näille suosituksilleni.)

[Tuoppi76]

Kopioikaa tai muuten taltioikaa itsellenne Järven sivut ennenkun Se P....le ne sieltä poistaa. 99 % siellä olevista tiedoista ei vanhene vuosikausiin päivittämättöminäänkään.

Hauskaa että Järven sivut eivät vanhene vuosiin, mutta Markun kirjat vanhenevat jo ennen kuin ehtivät painoon.

[Rääkky]

Tuoppi: tässä sinulle JärviJ:n sanomaa täältä

Yleispäteviä ohjeita on hyvissä akvaariokirjoissa. Tosin ne pyrkivät vanhenemaan esimerkiksi tekniikan osalta hyvinkin nopeasti. Myös tietämys kaloista ja niiden luontaisista esiintymispaikoista muuttuu nopeasti (monet akvaristit käyvät tutustumassa kalojen esiintymisalueisiin).
Vesikemia, tekniikka (huom. suodatus), kalafysiologia ja patologia esimerkiksi ovat yleispätevää faktaa.

[jarvij]

Ei se lainkaan kummallista ole. Kun kirja on painossa, niin oikovedoksen voi vielä tehdä, mutta kun kirja on hyllyssä niin se on siiinä.
Minä voin vaikka huomenna, viikon päästä, kuukauden päästä, ensivuonna jne. käydä korjaamassa jonkun virheen, jos joku siitä ilmoittaa tai itse sen huomaan.
Voin siis päivittäin muuttaa sivujani, niin kauan kuin haluan, vaikka monta kertaa päivässä. Voin myös lisäillä sivuja niin paljon kuin on tarpeen mihin hakemistoon tahansa Sama kuvien kanssa.

Teepä jotain tuollaista ostamasi kirjan kanssa

[Tuoppi76]

Minä voin vaikka huomenna, viikon päästä, kuukauden päästä, ensivuonna jne. käydä korjaamassa jonkun virheen, jos joku siitä ilmoittaa tai itse sen huomaan

Asian vanheneminen on eri asia, kuin virheiden korjaaminen. Joihinkin kirjoihin, voi myös ladata ja tulostaa Netistä korjausivuja.

Itse olen saa mieltä Markun kanssa, etteivät perusasiat akvaarion hoidossa mihinkään muutamassa vuodessa muutu (jos edes vuosikymmenessä).

[Tapio Martimo]

Teepä jotain tuollaista ostamasi kirjan kanssa

Tuohonhan on pyritty mm. erinäisissä Aqualogin lajiesittelykirjoissa, joihin saa jälkikäteen päivityksinä hankkia tarrasarjoja. Eihän tuo nettisivujen joustavuutta vastaa, mutta yritystä päivitettävyyteen kuitenkin on. Täytyy kyllä antaa sinulle, Jukka, tunnustusta siitä, että sinä todella päivität sivujasi nopeasti esim. annetun palautteen perusteella.

Tämä keskustelu on ollut suurimmalta osaltaan varsin mielenkiintoinen. Osaltani toivon, että nyt kun "pää on saatu auki", niin Markku Varjo osallistuisi jatkossa aqua-webin keskusteluihin - kokeneiden esikuvien panosta täällä varmasti kaivataan.

Mitä tulee kirjatiedon vanhenemiseen, niin itse olen tottunut siihen, että tietokirjallisuus, on ala sitten mikä tahansa, vanhenee useimmiten varsin pian. Suomenkielinen markkina-alue on niin pieni, että tänne ei kovin usein kannata kustantaa uusia opuksia. Sama kustannustekijä koskee ulkomaisen kirjallisuuden kääntämistä. Vanha (ja vanhentunut) tietokirjallisuus ei kuitenkaan ole mielestäni täysin hyödytöntä, sillä usein uudet innovaatiot ovat lopulta vain vanhan soveltamista. Joskus jokin vanha teoria nousee uudelleen "muotiin". Lisäksi voi olla joskus ihan piristävä kokemus tutustua esim akvaarioharrastuksen perusteisiin 60 vuoden takaa.

[jarvij]

Heh, muistan vielä hyvin tuon ajan ja sen hetkiset pumput yms.
Lappeenrannassa asuin ja isä Varjon liikkeestä kävin aina Helsingistä ostamassa kalani ja kasvini.
Muisti isä Varjokin minut kansakoulun alaluokkalaisena. Juu silloin oli kansakouluja

[Mari Kurki]

Minä lueskelin tänään kokonaan uutukaista akvaarion perusopasta ja häkellyksekseni huomasin, että sen lopussa oli paitsi kirjallisuusluettelo, myös erilaisia internetissä huomionarvoisia paikkoja. Joukossa olivat mm. Jukka Järven sivut ja aqua-web. Osoitelistasta löytyi mm. EELAn yhteystiedot. Mukana oli myös lista akvaarioseuroista.
Kyseinen kirja oli Peter Beckin kirjoittama Akvaariokäsikirja ja suurimmaksi osaksi se oli ihan kelvollista luettavaa. Muutamia aivan käsittämättömiä neuvoja sieltä löytyi ja joissain kohtaa en ollut ihan varma olisiko pitänyt itkeä vai nauraa (jos kasvit näyttävät keltaisilta eivätkä kasva kyseessä voi olla hiilidioksidin puute. Korjaustoimenpiteenä suositeltiin valaisuajan pidentämistä... )
Kala- ja kasviesittelyt olivat melko suppeita ja lajeja oli kovin vähän, mutta annettu tieto oli kuitenkin oikeata ja hyvää. Tosin leväbarbille ei siltikään mielestäni riitä 80 cm pitkä akvaario, vaikka setä kuinka sanoisi niin...
Suurinta hammasten kiristystä aiheuttivat tämän kirjan kohdalla vedenvaihtosuositukset, 1/3 kolmen viikon välein. Ja kirja oli minun makuuni turhan suppeasti kirjoitettu muutenkin, mutta ihan kohtuullinen perusopus kuiteskii.
Sisällön oli muuten tarkastanut Varjon Markku.

[luhtahuitti]

Kopioikaa tai muuten taltioikaa itsellenne Järven sivut ennenkun Se P....le ne sieltä poistaa. 99 % siellä olevista tiedoista ei vanhene vuosikausiin päivittämättöminäänkään.

Hauskaa että Järven sivut eivät vanhene vuosiin, mutta Markun kirjat vanhenevat jo ennen kuin ehtivät painoon.

Tuo väittämä Markku Varjon kirjojen vanhenemis taipumuksesta ei ole minun ja ei varmaan Sinunkaan väittämäsi.

Kirjan kun tekee niin sen tekee peruuttamattomaksi (nykyisin toki kehitellään erilaisia selittely ja korjaustapoja jo kirjoihinkin).
Tämä peruuttamattomuus jo sinänsä aiheuttaa pakotteen kirjoittamansa tarkkaan kritiikkiin ja aiheeseensa syvälliseen tuntemiseen.

Kirjan tarkoituksen määrittäminen ja rajaaminen on erinomaisen vaikeaa ja epäonnistumisiakin sattuu. Tällaiset vaikeudet ovat käsitykseni mukaan juuri yleisopuksissa. Erikoistuneemmat kirjat kohdistuvat jo ns. asiaanperehtyneille ja niissä voidaan jo selkeästi rajata ja olettaa lukijankin perustat jo tuntevan.

Minusta Varjo on onnistunut kirjoissaan hienosti esittelemään akvaarioharrastusta ja antamaan siihen hyvät perusvalmiudet ja vihjeet harrastuksen syventämisellekin. Otaksun että Ilman Markku Varjon kirjoja Suomen akvaarioharrastuksen taso olisi tänään surkea. Muutamassa vuodessa ei tämä netin tietotulva olisi saanut juuri mitään aikaiseksi akvaarioharrastusen tasossa Suomessa.

[Tuoppi76]

Kopioikaa tai muuten taltioikaa itsellenne Järven sivut ennenkun Se P....le ne sieltä poistaa. 99 % siellä olevista tiedoista ei vanhene vuosikausiin päivittämättöminäänkään.

Hauskaa että Järven sivut eivät vanhene vuosiin, mutta Markun kirjat vanhenevat jo ennen kuin ehtivät painoon.

Tuo väittämä Markku Varjon kirjojen vanhenemis taipumuksesta ei ole minun ja ei varmaan Sinunkaan väittämäsi.

Totta. Pyydän anteeksi, jotenkin vain tuntui, että kaikki muut olivat sitä mieltä. Mukavaa, että Sinä et ainakaan tässä asiassa kuulu A-W-Lahkoon

Näin asiaan perehtymättömänä luulisi kuitenkin, että juuri kalatautitutkimuksen kohdalla kehitystä tapahtuisi jopa runsaammin, kuin jollain muilla akvaariohoidon alueilla.

Samalla on minunkin pakko antaa Jukalle tunnustusta, kun on jaksanut ahkerasti ylläpitää sivujaan. Jotekin kyllä olen vähän epäileväinen tavallisen harrastajan kyvyistä/mahdollisuuksista sivuilla paljon puhuttuun mikroskooppitutkimukseen. No ehkäpä joskus...

[KtMan]

...Jotekin kyllä olen vähän epäileväinen tavallisen harrastajan kyvyistä/mahdollisuuksista sivuilla paljon puhuttuun mikroskooppitutkimukseen. No ehkäpä joskus...

Miksi epäillä? Tavallinen 'hobbyhall-mikroskooppi' riittää jo kohtalaisesti, kuvaaminen mikroskoopin läpi vaatii jo eri vehkeet, siksi mikroskooppikuvia ei jokaisen harrastajan sivuilla näy.
Jos ei itse viitsi kalaa aukaista, niin moni lähettää kalojaan EELA:n tutkituttavaksi.
Kyllä tämä on ihan tätäpäivää

T:Krisse

[lilo]

Kyllä olen törmännyt täällä myös siihen toiseen äärilaitaan näissä kalojen tilasuosituksissa. Kohtuus ja terve järki olisi hyvä pitää mielessä ja fanaattisuudessakin olisi laimentamista.

Mikä onkaan helpompaa kuin aina heittää parikymmentä/sataa litraa muita
enemmän omana suositusminiminään. Rajana on vain taivas.
Ja aina voit näin osoittaa olevasi se eniten kalojen parasta ajatteleva.
Äärimmilleen vietynä meistä jokaista akvaarioharrastajaa voisi sanoa
eläinrääkkääjääksi, jos sitä katsotaan akvaarioon koon perusteella.

Biologisen tasapainon saavuttamisessa veden kemialla ja kasvien ja kalojen keskinäisellä tasapainolla saavutetaan enemmän. Akvaarioon koolla ei ole sen suhteen merkitystä.
Kalan luontaisen käyttäytymisen edesauttamiseksi toki on.