Objektiivisuuttta mattosuodatin keskusteluun?

[silli]

Hups... Plussien lista oli niin pitkä, etten jaksanut lukea. Luulin miinuksiakin jo plussiksi! Tekevälle sattuu

[Kaizu]

3) mattosuodatinta ei koskaan puhdisteta, joten siihen muodostuva aktiiviliete stabiloi akvaarion veden laatua. Toisaalta aktiiviliete sitoo (kelatoi) kasviravinteita ja luovuttaa niitä sitten sopivasti kasvien käyttöön.

Mitenkäs se nyt sitten stabiloi? Kun en saksaa osaa niin hyvin että erikoissanasto olisi hallinnassa ja tahtoisin tietää miten tuo homma sitten toimii kun vettä vaihdetaan paljon ja usein.

[jarvij]

Sitten paras ratkaisu on omaksua erikoissanasto, tai uskoa suosiolla, mitä asiantuntijat Saksassa ovat siitä kirjoittaneet. Minulle itselleni asia on pässinlihaa, mutta en osaa sitä lyhyesti kirjoittaa, kirjoittamatta ensi vesikemian oppikirjaa, jossa erikoissanasto olisi riittävän perusteellisesti kerrottu
Stabilointi perustuu mm. aktiivietteen kykyyn toimia ioninvaihtimena, koska se sekä sitoo että luovuttaa ioneja ympäristön mukaan, mutta miten ja milloin on homman nimi.

Itse käänsin vain valmiin tekstin.
Jokainen voi sitten kokeilla ja vertailla eri suodatintyyppejä keskenään.

Mitä vesikemiaan osaltani tulee, niin olen sen aikoinani hyvillä tiedoin yliopistossa tenttinyt ja koko virkaurani ainana päivittäin sen kanssa tekemisiin joutunut. Minulle tuo jo riittää

[depeche]

No sorry, olisin pitänyt "huonon puolen" sijaan sanoa "miinus". Enkä verrannut ulkosuodattimiin kun en ole koskaan moisia käyttänyt.

Muistan kun aikasemmin keväällä sähkökatkon vaikutusta mietittiin kovastikin. Mutta nyt se ei vissiin olekaan enää ongelma? Onhan sekin keino että manuaalisesti kierrättää vettä maton läpi, mutta joskus se sähkökatko sattuu silloin kun ketään ei ole kotona. Siinä on sitten maton pilaantuessa mennyt kuukausien maton kypsymisen ja kaunistumisen odottelu hukkaan, kun sama homma alkaa taas alusta.

Muuttoasian ratkaisin niin että asennan maton vasta muuton jälkeen. Kai sitä kokeilua jaksaa sen aikaa vielä odottaa.

[jouniv]

Tiedän suodatinratkaisuja, joilla pidetään hengissä muutamia kymmeniä tuhansia kiloja kalaa, ja tehdään kaloilla rahaa. Mattosuodattimeen en ole törmännyt, enkä pohjahiekkaan. Leijupetejä ja erilaisia valutussuodattimia kylläkin, ja AINA mahdollisimman tehokas partikkelinpoisto, sillä miksi niillä biologista suodatinta kuormittamaan. Voihan matto olla ihan ok ratkaisu, mutta hieman etäisyyttä ja näkee maailman rikkauden ja asioiden monet puolet

Jouni

[jarvij]

Ei sähkökatko minulle ole ongelma ollutkaan. Olen aamulla katkaissut suodattimesta sähkön jotta räkmix-kappale laskeutuisi sopivasti ruokintapaikkaa eikä leijailisi kivien väliin. Muutaman kerran olen sitten unohtanut kytkeä suodattimen taas päälle, ja huomannut sen vasta tuntien kuluttua. Eikun sähköt päälle ja menoksi. Kalojen hengitysliikkeistä näkee heti, onko syytä lisätä vaikkapa vetyperoksidia, Eipä ole juuri aihetta ollut.

Akvaariosta ei happi lopu lainkaan yhtä nopeasti kuin pönttösuodattimesta. Bakteerikerros matossa on vain pari senttiä paksu ja vesi virtailee hyvin matossa vaikka suodatin seisookin, sillä kalojen liike jo aiheuttaa virtauksia.

Em. perusteella olen sitä mieltä ettei tuntien sähkökatkoilla ole merkitystä maton kannalta. Vuorokausien sähkökatkot ovat sitten kokonaan toinen tarina, ja varmasti hankalia olipa suodatin millainen tahansa. Jos on joku paikalla, voi akvaarioon lisäillä vetyperoksidia pitkän sähkökatkon kuluessa.

[TiHe]

Akvaariot, joissa on pönttösuodatin, toimivat mm. siksi että huomattava osa suodatintoiminnoista tapahtuu itse akvaariossa eikä pönttösuodattimessa. Kokeet ovat osoittaneet että keskimääräisissä pönttösuodatinakvaarioissa voi suodatinmassat ottaa pois ilman että akvaariossa muuttuu mikään. Se osoittaa ettei suodatin aiheuta juuri muuta kuin vedenkiertoa."

Tässäkohtaa rohkenen olla voimakkaasti erimieltä. Minulla on 300 litrainen hiekaton, kasviton akvaario, olosuhteiden pakosta tällähetkellä voimakkaasti ylikansoitettu. Suodattimina on Eheim 2228 ulkosuodatin täynnä Eheim Ehfisubstrat massaa, jolle luvataan paketin kyljessä olevan tiedon mukaan 450m2/litra bakteeripinta-alaa. Olen ihan 100 % varma että jos massat poistaisin että tämän akvaarioni vesiarvot heittäsivät häräpyllyä vuorokaudessa jatkaessani samanlaista ruokintaa ja vedevaihtorytmiä kuin tähänkin asti. Lisäksi akvaariossa on sisäsuodattimena Fluval 4 + ilmakivi + ilmapumpulla toimiva suodatinparruuna, mutta näistä muista suodattimista ei olisi tässätapauksessa juurikaan apua.

Mainittakoon että tänäaamuna ennen töihinlähtöä (iltavuorossa töissä nyt) vaihdoin vettä mitaten vesiarvot JBL:n tippatesteillä Ph. 6.0 No2. 0 = ei mitattavaa arvoa tällä testillä.

Jokainen epäilevä Tuomas voi uusia tuon kokeen. Täysin kypsyneessä akvaariossa poistetaan pönttösuodattimista massat ja mittaillaan vesiarvoja. Sisäsuodatin toimikoon mekaanisena roskien kerääjänä. Veikkaanpa että ainoa uusi havainto on lisääntynyt vedenkierto

Ja varmasti en kokeile, hullu saa olla mutta ei tyhmä.

[VilleJ]

Tässäkohtaa rohkenen olla voimakkaasti erimieltä. Minulla on 300 litrainen hiekaton, kasviton akvaario, olosuhteiden pakosta tällähetkellä voimakkaasti ylikansoitettu

Tätä ei pidä sekoittaa akvaarioon, jossa on pohjamateriaali, jossa ne bakut elävät. Sinultahan juuri puuttuu tuo pohja-aines.

450-litrainen, sisäsuodatin ja 2028. Molempien suodattimien pesun jälkeen ei muutu vesiarvot. Tai en ainakaan ole huomannut tätä. Ammoniakkia en mittaa lainkaan, mutta epäilen, ettei sitäkään esiinny.

[jarvij]

Häränpyllyä juu. Niin väittäisin minäkin. Ja kun ne bakteerit vielä ovat siinä hiekassa, jota siis hiekattomassa akvaariossa ei ole. Tosin niitä on myös pohjassa, laseissa ja kasveissa sekä ehkä vähän suodattimessakin.

Kumma, kun ei mene perille että typpibakteerit ovat sessiilejä ja vievät tilaa eli tukkivat hienoimmat kapillaarit, joten kaikkiaan vain pieni osa pönttösuodattimen suhteellisen vähäisetä tilavuudesta on biologisessa hyötykäytössä. Ja kun sekin vielä puhdistetaan silloin tällöin.

Kun otetaan mahdollisimman suuri pönttösuodatin ja kuristetaan sen virtaamat mahdollisimman pieneksi, saadaan varsin hyvä buologinen suodatin, mutta mihin hintaan?

Kun omia kokeiluja ei tehdä, niin aina voi väittää vastaan. No, Dr. Kassebeer on tehnyt jo vuosikymmeniä vastaavia kokeita, jotta se siitä.

[VilleJ]

... tukkivat hienoimmat kapillaarit

Hieno myyntipuhe ei taida toimia kuin sen ensimmäisen päivän, kun suodatin on toiminnassa. Sen jälkeen huokoinen EhfiSubstraatti on kyllä enemmän tai vähemmän tukossa.

Tästä syystä itse olen tullut siihen tulokseen, että jos joskus mitää materiaalia vaihtaa suodattimeen, heitän vaikka enemmin hiekoitushiekkaa kuin ostan kallista EhfiSubstrattia Ei se kuitenkaa pysy avoinaisena.

[jarvij]

Tasan tarkkaan näinhän se on, ja siihen tuo väite suodatusmassan tehoista ja merkityksestä (merkityksettömyydestä) juuri perustuu.

[JJVi]

Terve,
Olen yrittänyt aiemminkin lisätä "objektiivisuutta" keskusteluun, mutta turhaan.

Mulla on nyt ollut 3 viikkoa mattosuodatin 180L altaassa ja pakko myöntää että suodatin itsessään toimii hyvin. (hyviä puolia onkin lueteltu suht paljon...


Huonoja seikkoja löytyy kyllä:
- Sininen vaahtomuovi ei edelleenkään ole mielestäni kaunista
- Ulkosuodattimella saa aikaan säännöllisen virtauksen altaaseen. (vesi ulos yhdestä paikasta ja sisään toisesta) Mattosuodatin imee koko päädyn alalta->altaassa kova "hallitsematon" virtaus (esim. perhoskalat ihan hermona).
- Pohjalle kertyy pas*aa eli "esilietettä", ei ainakaan minusta esteettistä
- Matto on selvästi imenyt enemmän lietettä pumpun sisäänmenon läheisyydestä, pitää varmaan muokata imuletkua...

Rakentelin samaan altaaseen "Oululaisen" mattosuodattimen, jolla sain 2017:kaan eheimiin suodatinpinta-alaksi 1500cm^2, pumpun tehon ollessa optimitilanteessa 800ltr/hr niin se menee vielä mattosuodattimen läpivirtausspeksiin. Yritän hoitaa kuvia kamppeesta Oulun akvaariseuran sivuille.

-Jari

-Lisäksi nyt kun poistin muut suodattimet niin on alkanut tulla hieman sinilevää (sama ruokinta kuin aiemmin) Vesi on kyllä edelleenkin tosi puhdasta. Tuo 2017 ikävä kyllä hajosi, näytti kyllä pelaavan tosi hyvin tuo "mattosuodatin" ulkosuodattimessa, yritän edelleen saada aikaiseksi rakennusohjeet...

/Jari

[kuusistor]

Hieno myyntipuhe ei taida toimia kuin sen ensimmäisen päivän, kun suodatin on toiminnassa. Sen jälkeen huokoinen EhfiSubstraatti on kyllä enemmän tai vähemmän tukossa.

Tästä syystä itse olen tullut siihen tulokseen, että jos joskus mitää materiaalia vaihtaa suodattimeen, heitän vaikka enemmin hiekoitushiekkaa kuin ostan kallista EhfiSubstrattia Ei se kuitenkaa pysy avoinaisena.

Myyvät puutarhalammikoihin BioSubtrat nimellä samantapaista tavaraa. Täytyy perehtyä, että onko turvalllista akvasuodattamiin, mutta miksei ? Hinta: 40 l maksaa 25 Eur. Tosin tällähän saa jo akvaarioliikkeestä kunnon palan mattosuodatinta

[Maisu]

Kumma, kun ei mene perille että typpibakteerit ovat sessiilejä ja vievät tilaa eli tukkivat hienoimmat kapillaarit

Kaikella ystävyydellä, minulle ei mene perille että näinkin hienojen sanojen ja määritysten jälkeen ei edelleenkään kukaan arvoisista saksalaisista harrastajaystävistämme ole tutkinut mikä on kyseisten typpi- ynnä muiden hajottajabakteereiden valontarve. Onko sitä; onko valo haitaksi vai hyödyksi?

Edelleenkään en myöskään ole kovin vakuuttunut että vaihtamalla ulkosuodatin karkeasoraisessa akvaariossa mattosuodattimeen saavutettaisin kovin ihmeellisiä tuloksia. Näinhän tämä testaus pitäisi suorittaa jotta tuloksilla olisi mitään virkaa. Sinäkin, Jukka Järvi, vaihdoit samalla pohjasoran hiekaksi ja lisäsit kotiloita - ja tiedät mistä olemme keskustelleet ja mistä olen kommenttiasi pyytänyt jo vuosia. En usko että mahdolliset erot veden puhtaudessa selittyisivät mattosuodatuksella vaan suurempi osuus on mielestäni hiekkapohjalla ja kierteissarvikotiloiden ilmaistyövoimalla.

En ole vakuuttunut, koska minulla sähkönjohtavuus laskee ja vesi on kristallinkirkasta ilman mattojakin. Kalat kutevat, kasvit voivat liiankin mainiosti ja sairauksista ei ole tietoakaan. Hiekkaa olen käyttänyt pohjamateriaalina viimeiset 10 vuotta ja kotilovoimaa melkein yhtä kauan. Puhdistan sisäsuodattimia kerran 2-4 kk:ssa ja mielestäni suodatus pitää laskea niin että vesi nimellisesti kiertää 7-10 kertaa tunnissa. Koskaanhan tuohon ei kypsyneillä suodattimilla oikeasti päästä, lupasivat ohjekirjaset mitä vain.

Jos miinuspuolia mattosuodattimesta halutaan hakemalla hakea, niin lisäisin niihin sen että akvaarion jälleenmyyntiarvo laskee väistämättä jos siinä on ylimääräisiä silikoonauksia.

[Holstedt]

Niin no joo...minulla oli joskus muutaman vuoden yksi lajiakva hiekkapohjalla, kasvein ja pelkällä pienellä kuristetulla ilmastuksella tyyliin kupla - pari sekunnissa. Ihan kirkasta se vesi siinäkin oli ilman mattoja tai suodattimia, kalat terveitä jne. En usko, että sähkökatkos olisi sen ihmeemmin hetkauttanut tuotakaan systeemiä.

Mutta joo...jotta Jukalle tulisi parempi mieli niin asensin yhteen keittiön karanteenipytyistä eilen mattosuodattimen. Ihan vain jotta saa sanoa siitä sitten jotain omaakin kokemusta joskus parin vuoden päästä.

[JJVi]

..niin ja sen että sädekalat tipahti mattosuodattimen asentamisen jälkeen.. huonoa tuuria tai sitten ei,

/Jari

[mjalava]

Jos miinuspuolia mattosuodattimesta halutaan hakemalla hakea, niin lisäisin niihin sen että akvaarion jälleenmyyntiarvo laskee väistämättä jos siinä on ylimääräisiä silikoonauksia.

Minulla on mattosuodatin 180-litraisessa eikä se mitään silikoneja tarvitse, ihan luonnostaan muodot kohdallaan. Siis, pysyy paikallaan ilman mitään kummempia listoja. Jos matto on tiiviisti paikalleen sopiva, uskoisin että ihan yleinen tilanne. Ja vaikka silikonia olisikin käytettävä, sehän lähtee leikkaamalla irti ilman jälkiä, jos vaan ei niillä lasilistoilla naarmuta itse akvaarion laseja.

Itse suodattimen biologisesta toiminnasta minun on huiman kolmen päivän kokemuksella ihan tyhjänpäiväistä sanoa mitään. Minulla on nyt puolisen vuotta käytössä ollut 320-litrainen toiminut pienellä ulkosuodattimella (2026 proII) ja sisäputsarilla (2012) ihan mainiosti, hiekkapohja kotiloilla, enkä näe mitään syytä siihen ruveta mattoa rakentamaan. Siis, lähtökohtana vain se että älä korjaa sitä mikä ei ole rikki. Jos uutta allasta laittaisin, niin hhkihelasdlkf,cmvnxzveoweitjaädsgajsädlkgnzcmnbm ewpetiu32+t46082maton kanssa pääsisin. Oikeastaan minusta tuntuu hieman siltä, minkä olin ymmärtävinäni maisunkin tekstistä - että sopivalla kalastolla, pohjalla ja siivoustavoilla itse suodattimen tyypin merkitys ei ole niin kriittinen. Kunhan vedenkiertoa on tarpeeksi jotta happipitoisuus pysyy riittävän korkeana, biologisen toiminnan on oltava akvaariossa ja suodattimessa yhteensä riittävän tehokasta. Jos ulkosuodattimesta voi ottaa massat pois ilman vaikutuksia vedenlaatuun eikä vedessä ole typpikierron haitallisimpia välituotteita havaittavaa määrää, sehän vain osoittaa että akvaario toimii ok "ilman suodatinta". Nämä erittelemättömät stabiloivat vaikutukset ovat ehkä hyviä ja tavoiteltavia, mutta kaloja ja kasvejakin on menestyksellä kasvatettu niin mattosuodattimen kanssa kuin ilmankin.

Niin että minusta näyttäisi siltä että mattosuodatin on hyvä ja halpa suodatin, suodatinta sitten voi tarvita tai olla tarvitsematta. Koska niitä on maan sivu akvaarioissa käytetty ja meikäläisen kokemus on kovin olematon, ei ole pokkaa ruveta kokeilemaan akvaariota ilman suodatinta. Hyvää ja halpaahan mielellään käyttää ja siksi uudessa altaassanikin sellainen on, ja mikäs sen helpompaa kun edellinen omistaja oli sen matonkin jo hommannut. Siinä se, ei se sen kummempaa intohimoa herätä.

Mika

[Ville V]

Lainasin tämän tuolta yleisenkeskustelun puolelta, koska asia sopii mielestäni tänne paremmin.

Ja toisaalta imuroinnilla poistetaan tarpeellista aktiivilietettä.

Jos allas on ollut toiminnassa jo pitkään esim. mattosuodattimen tai jonkin muun vastaavan oikein mitoitetun biologisen suodattimen kanssa, ja suodattimeen on jo muodostunut riittävästi aktiivilietettä, niin miksei pohjalta saisi poistaa imuroimalla kalojen jätöksiä yms. vettä kuormittavia lietteitä? Kaikki lietehän ei ole aktiivilietettä?

Jos suodattimessa on jo riittävä määrä aktiivilietettä hoitamaan altaan biologinen suodatus, niin eihän pohjan imuroinnista pitäisi olla mitään haittaa, päinvastoin. Säännöllisellä pohjan imuroinnilla mahdollistettaisiin esim. ammoniumin, fosfaattien yms. haitallisten aineiden mahdollisimman nopea poistuminen vedestä, kun kalojen jätökset imuroitaisiin pois altaasta annen kuin haitalliset aineet ehtivät liueta niistä veteen. Tuntuisi aika loogiselta, vai kuinka?

Korostaisi vielä, että tarkoitan tapausta jossa suodattimessa on riittävä määrä aktiivilietettä hoitamaan altaan biologinen suodatus.

T:Ville

[nannu]

Sitten paras ratkaisu on omaksua erikoissanasto, tai uskoa suosiolla, mitä asiantuntijat Saksassa ovat siitä kirjoittaneet. Minulle itselleni asia on pässinlihaa, mutta en osaa sitä lyhyesti kirjoittaa, kirjoittamatta ensi vesikemian oppikirjaa, jossa erikoissanasto olisi riittävän perusteellisesti kerrottu

Mitä vesikemiaan osaltani tulee, niin olen sen aikoinani hyvillä tiedoin yliopistossa tenttinyt ja koko virkaurani ainana päivittäin sen kanssa tekemisiin joutunut. Minulle tuo jo riittää

Eli tässä siis gurullakin oppimista...selventää asiaa ihan tavallisen kansalaisenkin ymmärrettäväksi, näinhän se on, elämä ikuista oppimista, joskus jopa joutuu ottamaan takapakkia, hyvän asian puolesta

[Tiitu]

Olisiko pohjan suodatinta huomattavasti suuremmalla pinta-alalla mitään tekemistä asian kanssa? Vakiintuneen, aktiivisen (siis elävän) lietteen tarkasta imuroinnista on vaikea kuvitella olevan ainakaan hyötyä. Kasvin ja muut tähteet kannattaa tietenkin poistaa, mutta jos imuroinnin tekee yhtäkkiä liian tarkasti, niin silloin taitaa aktiivilietteeltä loppua ruoka, jolloin sekin muuttuu jätteeksi. Tästä on seurauksena se, että pohja pitää imuroida (pinnalta) jatkossakin. Luulisin, että tasapainoinen hoito on paras taktiikka. Suuret muutokset joko vähentävät bakteerikantaa tai saastuttavat vettä ennenkuin bakteerikanta ehtii riittävästi lisääntyä. En ole havainnut pohjan imuroinnista olevan muuta hyötyä, kuin ehkä esteettisen. Pienessä akvaariossa ja kaupallisilla suodattimilla imurointi lienee lähes välttämätöntä - paitsi jos kaloja on hyvin vähän kuten tulisi olla (ajatelkaapa kuinka monta litraa vettä on tavallisessa järvessä per kala ...). Kuolleet kalat ja isot kasvin tai ruuanjätteet kannattaa toki poistaa välittömästi isommastakin, jos niitä ilmaantuu - onneksi ei pitkään aikaan ole ilmaantunut, kun karsin kasveja ennen vedenvaihtoa mikäli tarvetta.

[sammu]

on kyseisten typpi- ynnä muiden hajottajabakteereiden valontarve. Onko sitä; onko valo haitaksi vai hyödyksi?

Sen verran tiedän tutkitun, että esim puhdasvesijohdoissakin tapahtuu hajottajabakteerien toimintaa, joten nuo tulevat toimeen ilman valoakin ja jotenkin ne pystyvät edes pienessä määrässä elämään nopeassa virtauksessa putkien seinämillä tjms. Eri asia sitten on, jos valo jotenkin nostaisi niiden tehokkuutta.

Valoa ymmärtääkseni tarvitsevat esim sieni-itiöt, joita voi olla bakteerien lisäksi vettä käsittelemässä. Tästäkin olisi mielenkiintoista lukea joku tutkimus, mahdollistaisi mattosuodatin noiden esiintymisen ja voisiko mattosuodattimen yhteydessä puhuttu stabiloituminen olla myös noiden aikaansaama ilmiö tjms. Mutta tätä lienee kansainvälisestikin tutkittu tosi vähän.

[Lettu]

Jos liete on sitä "oikeaa" aktiivilietettä, samaa kuin mattosuodattimessa, niin eikös ulkosuodatinkin ole ihan OK peli lietteen suhteen? En tiedä ollenkaan paljonko mattosuodattimessa on tuota lietettä ja olisikin hyvä verrata myös tätä kun pannaan rinnan ulkosuodatin ja mattosuodatin vertailussa
Jos liete on oikeaa ja sitä on tarpeeksi ulkosuodattimessa, tulisi siis pestä vain korien sisältö ja jättää liete lillumaan suodattimen pohjalle. Olenko nyt käsittänyt asian oikein vai ihan hakoteillä?

Elikkä jätetäänkö lillumaan vai ei?

[depeche]

Voisiko joku selittää vielä sen, että mikä tekee sisäsuodatinpatruunan ja mattosuodattimen maton välillä sen eron, että sisäsuodattimesta bakteerit kuolevat kun suodatin on ollut poissa käytöstä n. tunnin, mutta mattosuodatin pysyy "hengissä" useita tunteja?

Sähkökatkojen aikana sisäsuodatin kehoitetaan jo tunnin katkon jälkeen pesemään, mutta mattosuodattimen kanssa ei kuulemma ole ongelmaa pitää mattoa hengissä seisovassa vedessä/pussissa 6-7 tunnin muuttomatkaa.

En tarkoita tällä nyt sitä, että en usko em. asiaan, vaan kaipaan siihen jonkinlaista selitystä, jotta voisin uskoa vähän rauhallisemmin mielin.

[jarvij]

Erittäin helppoa selvittää:
sisäsuodatin on varsin suljettu tila, jossa on ritilä (aukko tms.) veden sisäänmenolle ja toinen aukko veden ulostulolle. Kun suodatin on pois päältä ei suljetussa tilassa kierrä vettä käytännölliseti katsoen lainkaan. Bakteerit kuitenkin hajottavat orgaanista materiaa koko ajan, kunnes happi tuossa suljetussa tilassa käy vähiin. Sitten alkaa anaerobinen hajoitus, johon pystyvät monet samat bakteerilajit kuin aerobiseenkin. Anaerobinen hajotustoiminta ei kuitenkaan mene loppuun saakka, vaan jää kesken. Monet tuon vaiheen aineet ovat haitallisia ja myrkyllisiähin, kuten vaikkapa rikkivety ja monet, monet muut yhdisteet. Ellei suodatinta tuossa vaiheessa ainakin huuhdella, nuo myrkylliset yhdisteen puhaltuisivat akvaarioon, kun suodatin taas käynnistetään.

Jos sisäsuodatinta halutaa kuljettaa, se on perusteltua syytä avata ja kuljettaa kosteana, jolloin bakteereille riittää happea.

Tähän väliin esimerkki anaerobisesta hajotusreaktiosta , joka lienee kaikille tuttu: anaerobisessa kuormituksessa syntyy ihmisen lihakseen mm. maitohappoa ja tila on varsin kivulias. Kipu häviää ja korjaantuu varsin nopeasti, kun lihas taa saa rittävästi happea, ja maitohappo hajoaa edelleen.

No sitten mattosuodatin, joka sijaitseen akvaariossa. Bakteeritoiminta tapahtuu pääosin maton pinnasta noin 2 cm syvyyteen saakka. Matto sijaitsee itse akvaariossa, jossa se kuluttaa happea, kuten sähkökatkon aikana kaikki muukin. Happitilanne huononee pikkuhiljaa koko akvaariossa, siihen kuluu kuitenkin tunteja, mikäli akvaario ei ole kovin ylikuormitettu.

Kun happi loppuu kalat siirtyvät hätähengitykseen ja kuolevat sitten. Tuossa vaiheessa lienee jokseenkin samantekevää, missä tilassa mattosuodatin on.

Kuitenkaan matossa ei tapahdu mitään haitallisia muutoksia niin kauan kun akvaariossa yleensä on happea. Vesi kiertää koko ajan mm. kalojen liikkeiden seurauksena.

Kalojen hätähengitykseen auttaa vetyperoksidi, jota on syytä olla akvaristin "apteekista" mm. sähkökatkojen varalta.

Kun kalat näyttävät hengittän normaalisti, voi mattosuodatinkin mennä päälle ilman ongelmia.

Samoin mattosuodatin kuljetetaan kosteana ja ilmassa (suljetussa pussissa, jossa ilmaa.)

"Eläköön se pieni ero"