Objektiivisuuttta mattosuodatin keskusteluun?

[Heinäkenkä]

Onkohan liikaa toivottu

Eli uskoisin esim Jjärven tai Tiitun tai muiden asiasta selvästi tietävän pystyvä tekemään yksinkertaisen plussat ja miinukset listan.

On selvää että kaikilla ratkaisuilla on molempia puolia, joten oman päätöksen tekoni helpottamiseksi toivoisin "puolueetonta" arviota eduista ja haitoista, niiltä jotka ovat käyttäneet molempia (ulko/matto) ratkaisuja.

Hannu

[Kati]

Onkohan liikaa toivottu

Tähän hätään on.

On selvää että kaikilla ratkaisuilla on molempia puolia, joten oman päätöksen tekoni helpottamiseksi toivoisin "puolueetonta" arviota eduista ja haitoista, niiltä jotka ovat käyttäneet molempia (ulko/matto) ratkaisuja.

Ei täällä taida kellään olla kokemusta mattosuodattimesta kuin korkeintaan kuukauden-parin ajalta, paitsi Jukalla, jolla lienee sitä suurinpiirtein huikeat 3kk . Kaikkeen ei siis millään löydy valmista vastausta. Sori.


Kati

[jarvij]

No hyvä:
Kokemusta on sekä itselläni huikeat noin kolme kuutautta ja lisäksi netissä julkaistut tiedot saksalaisten mattosuodattimista. Heillä on kokemusta jo yli 20 vuoden ajalta. Googlelle:
"Hamburger Mattenfilter" ja selviää että hyviä kokemuksia on runsaasti mutta huonoja todella vähän.
Tässä sivullinen linkkejä aiheesta niille joille akvaariokieli aukeaa:
http://home.t-online.de/home/Helmut.Wic ... _links.htm

Ensin miinukset:
1) vie jonkin verran tilaa, mutta tämä tila on monelle tavoin hyötykäytössä, mm. pikkupoikaset saavat ruokaa maton pinnasta.

2) Matto on aluksi ruman näköinen, mutta tätä haittaa voidaan pienentää istuttamalla kasveja sekä maton eteen että itse mattoon tehtyihin viiltoihin.

3) kalojen lääkitseminen on ongelmallista, koska matto tekee monet lääkkeet nopeasti tehottomiksi, ja suuret annokset taas voivat vahingoittaa aktiivilietteen bakteeristoa. Tätä haittaa voidaan toisaalta lieventää uusien kalojen riittävällä karanteenilla. Lisäksi vedessä, joka suodatetaan maton aktiivilietteen kautta, on vain hyvin vähän bakteereita. Kalojen mahdollisuus saada bakteeritartuntoja on paljon pienempi kuin normaaliakvaariossa, joten lääkitseminen ei ole kovin todennäköistä. Sairaat kalat on syytä lääkitä erillisessä sairaala-akvaariossa.
4) jos akvaariossa syntyy erittäin runsaasti roskia ja kalojen ulostetta, voi erillinen ueasti ja helposti puhditettava sisäsuodatin olla lisäksi paikallaan. Normaaliakvaariossa sellaista kuitekin tuskin tarvitaan

Sitten niitä plussia:
1) ylivoimaisesti halvin ja tehokkain suodatintyyppi.
2) koska koko suodatus tapahtuu akvaariossa, ei ole ulkopuolisia letkuja, eikä vesivahngon mahdollisuutta.
3) mattosuodatinta ei koskaan puhdisteta, joten siihen muodostuva aktiiviliete stabiloi akvaarion veden laatua. Toisaalta aktiiviliete sitoo (kelatoi) kasviravinteita ja luovuttaa niitä sitten sopivasti kasvien käyttöön.
4) mattosuodattimetta voidaan muodostaa akvaarioon todella näyttävä tausta, kun anubiasta istutetaan kuvastamaa kallionhalkeamaa ja sen kasvillisuutta.
5) vedessä on huomattavan vähän bakteereita, joten kalat eivät kovin helposti sairastu.
6) em. syystä vesi pysyy todella kirkkaana.
7) esimerkiksi diffuusorin (pumppuun liitettävä hapetin) avulla vesi pysyy hapen kyllästämänä kasvittomassakin akvaariossa.
8) maton bakteeristo tuottaa hiilidioksidia kasveille.

Lisää hyötyjä ja haittoja perusteluineen:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaari ... index.html
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... t_ase3.php

[TiHe]

Ei täällä taida kellään olla kokemusta mattosuodattimesta kuin korkeintaan kuukauden-parin ajalta, paitsi Jukalla, jolla lienee sitä suurinpiirtein huikeat 3kk . Kaikkeen ei siis millään löydy valmista vastausta. Sori.

Täällä ei ole kokemusta (suomessa) se on tosi mutta maailmalla mattosuodatin on taivahan vanha keksintö ja toimii erinomaisesti kohtuullisesti kansoitetussa akvaariossa.

[kuusistor]

Mattosuodatin on taatusti hinta/laatu suhteeltaan ykkönen, varsinkin jos vielä ottaa huomioon rakentamisen pienen vaivan verrattuna esim. valutussuodattimeen.

Koska olen ulkopöntöstäni kuitenkin maksanut huiman hinnan, niin pikkasen kaivertaa kommentit siitä, että pönttösuodattimessa bakteerit eivät pysy. Asiaahan perustellaan liian kovalla virtausnopeudella. Jos asiaa kuitenkin miettii ihan maalaisjärjellä, niin eihän se vesi siella ehfisubtraatin seassa millään teoreettisella tasanopeudella kulje, vaan kyllä sinne syntyy samanlaisia suvantokohtia kuin vuolaassa koskessa. Luultavasti bakteerit ajautuvat juuri näihin hitaammman virtauksen kohtiin.

[Jani]

Eikös se aktiiviliete ole sitä ruskeanmustaa hienojakoista mömmöä? Tuli vaan mieleen että sitähän on ulkosuodattimessakin aika mukavasti. Minulla on 2x EHEIM 2028 Proffa II suodattimet ja niiden kuoret on rakennettu siten, että kuoren pohjan ja alimmaisen korin välimatka on n. 7 cm (en ole mitannut).
Siihen tilaan kertyy ilmeisesti sitä samaa lietettä kun suodattimen antaa likaantua. Nopeasti laskemalla lietettä voisi olla 3x3x0.7 , joka on 6.6 litraa. Nopea lasku perustuu vain muistikuvaani jossa oletan suodattimen tyhjän pohjatilan mitoiksi 30cmx30cmx7cm. Näitä pönttöjä on 2 kpl eli lietteen määrä olisi 13 litraa.
Jos liete on sitä "oikeaa" aktiivilietettä, samaa kuin mattosuodattimessa, niin eikös ulkosuodatinkin ole ihan OK peli lietteen suhteen? En tiedä ollenkaan paljonko mattosuodattimessa on tuota lietettä ja olisikin hyvä verrata myös tätä kun pannaan rinnan ulkosuodatin ja mattosuodatin vertailussa
Jos liete on oikeaa ja sitä on tarpeeksi ulkosuodattimessa, tulisi siis pestä vain korien sisältö ja jättää liete lillumaan suodattimen pohjalle. Olenko nyt käsittänyt asian oikein vai ihan hakoteillä?

[depeche]

Vaikken mattoa ole vielä käyttänytkään, tulee itselleni heti mieleen sellainen huono puoli, että on vielä aika epävarmaa miten matolle käy, jos tulee eteen sähkökatko taikka pitkäkestoinen muutto.

[Kati]

Vaikken mattoa ole vielä käyttänytkään, tulee itselleni heti mieleen sellainen huono puoli, että on vielä aika epävarmaa miten matolle käy, jos tulee eteen sähkökatko taikka pitkäkestoinen muutto.

Huono puoli verrattuna mihin?

Ulkosuodatinhan käyttäytyy sähkökatkon aikana tunnetusti huonoimmalla mahdollisella tavalla. Muuton taas pitäisi ymmärtääkseni sujua molemmilla vekottimilla suunnilleen samalla vaivalla ja perusidealla.

Eiks?


Kati

[sani]

Vaikken mattoa ole vielä käyttänytkään, tulee itselleni heti mieleen sellainen huono puoli, että on vielä aika epävarmaa miten matolle käy, jos tulee eteen sähkökatko taikka pitkäkestoinen muutto.

No entäpä jos sähkökatkon sattuessa (pitkän sellaisen) imisi letkulla mattosuodattimen takaa vettä ja näin vesi kiertäisi maton läpi. Vesi sitten vaan taas takaisin akvaan ja imuttelemaan... toimisikohan?

[Holstedt]

Eikös se nyt justiinsa ollut niin, että mattosuodatin kestäisi aika hyvinkin noita sähkökatkoja jos ei nyt ihan Oy Sähköyhtiö Bagdad ab -luokkaa oleviin toimintakatkoksiin mennä kun taas ulkosuodatin täytyy putsailla jo murto-osa seisokin jälkeen?

[VilleJ]

Nopeasti laskemalla lietettä voisi olla 3x3x0.7 , joka on 6.6 litraa. Nopea lasku perustuu vain muistikuvaani jossa oletan suodattimen tyhjän pohjatilan mitoiksi 30cmx30cmx7cm.

Hupsista keikkaa, muistikuva petti aika rajusti 2028 on suunnillee parikyt senttiä leveä... No, löytyihän se tietokin, eli ulkomitoiltaan 21cm. Kun itse suodattimen tilavuuskin on vain päälle 7 litraa konaisuudessaan.

2,1*2,1*0,7? = 3 litraa.

Mittasin ulkopäin vielä tuon korkeuden ja näyttäsi "alaosan" korkeudeksi 4,5cm, siten tilavuus olisi vajaa pari litraa.

[jarvij]

Mattosuodatin on taatusti hinta/laatu suhteeltaan ykkönen, varsinkin jos vielä ottaa huomioon rakentamisen pienen vaivan verrattuna esim. valutussuodattimeen.

Koska olen ulkopöntöstäni kuitenkin maksanut huiman hinnan, niin pikkasen kaivertaa kommentit siitä, että pönttösuodattimessa bakteerit eivät pysy. Asiaahan perustellaan liian kovalla virtausnopeudella. Jos asiaa kuitenkin miettii ihan maalaisjärjellä, niin eihän se vesi siella ehfisubtraatin seassa millään teoreettisella tasanopeudella kulje, vaan kyllä sinne syntyy samanlaisia suvantokohtia kuin vuolaassa koskessa. Luultavasti bakteerit ajautuvat juuri näihin hitaammman virtauksen kohtiin.

Noin juuri pönttösuodattimia mainostetaan, mutta kovin monet noista huokosista menevät tukkoon mm. seuraavasta syystä. Sessiilit bakteerit ottavat oman tilansa ja kun kapillaarinen käytävä on sopivan pieni, se on pian bakteerien tukkima. Samoin aktiivilietettä kertyy noihin huokosiin, ja veden liike niissä estyy. Tällöin suodattavana pintana toimii enää "rakeiden" ulkopinta, mikä ei pinta-alaltaan kovin kummoinen ole. Varsinainen biologinen suodatus tapahtuukin akvaarion pohjahiekassa.

Itse heitin vain noin vuoden vanhan Eheim märkä/kuiva-suodattimen tarpeettomana mäkeen, kun olin asentanut mattosuodattimen. Nyt on vesi laadullisesti kaikin puolin parempaa ja pysyy sellaisena koko viikon mittaisen veden vaihtovälin.

Lisäksi sivulta
http://www.deters-ing.de/Filtertechnik/FAQ.htm
"Es sagt ja auch niemand, dass Aquarien mit Topffiltern sofort umgerüstet werden sollen. Bei einer Neueinrichtung sollte man aber schon über einen Filterwechsel nachdenken. Aquarien mit Topffiltern laufen i.d.R. deshalb, weil ein erheblicher Teil der Filterleistung im Aquarium verrichtet wird und nicht im Topffilter. Versuche haben gezeigt, dass man bei durchschnittlichen Topffilteraquarien die Filterwatte entfernen kann, ohne dass sich im Becken was ändert. Das heißt, der Filter bringt nicht viel, außer Wasserbewegung."
Käännös:
"Kukaan ei sano että pönttösuodatin akvaario pitäisi heti uusia. Mutta uudelleen järjestettäessä pitäisi jo harkita mattosuodatinta. Akvaariot, joissa on pönttösuodatin, toimivat mm. siksi että huomattava osa suodatintoiminnoista tapahtuu itse akvaariossa eikä pönttösuodattimessa. Kokeet ovat osoittaneet että keskimääräisissä pönttösuodatinakvaarioissa voi suodatinmassat ottaa pois ilman että akvaariossa muuttuu mikään. Se osoittaa ettei suodatin aiheuta juuri muuta kuin vedenkiertoa."

Jokainen epäilevä Tuomas voi uusia tuon kokeen. Täysin kypsyneessä akvaariossa poistetaan pönttösuodattimista massat ja mittaillaan vesiarvoja. Sisäsuodatin toimikoon mekaanisena roskien kerääjänä. Veikkaanpa että ainoa uusi havainto on lisääntynyt vedenkierto

Mattosuodatin sensijaan lisäisi ainakin veden kirkkautta, ja vähentäisi kalojen sairastumista mm. erilaisii n bakteeritauteihin.

[jarvij]

Lasketaanpa vielä mattosuodattimenkin teoreettisen aktiivilietteen määrä.
1) itse matossa: olettama matto on kooltaan se perusmatto (mitat pyöristettyinä ylöspäin) 50 * 50 * 5 cm = 12,5 litraa
Lisäksi kirkasvesitila, johon mahtuu pohjalle lisäksi jokunen litra.

Itse matto on hyvin ohutta avosoluista kudosta, joka ei paljon tehotilavuudesta vie. Eheimin massa sitävastoin on kiinteää raetta, joka sekin vie runsaasti tilavuudesta.

Typpibakteerit kiinnittyvät maton "lankoihin" eikä veden virtausnopeus juuri muutu. Aktiivilietteen määrä kasvaa aluksi optimaalisesti, mutta lakkaa sitten kasvamasta lisää, kun pieneliöstä syö bakteeristoa sitä vauhtia kun uutta kasvaa.

Biologista kuormitusta matto kestää ainakin sen minkä kalastokin, mutta esimerkiksi plekojen jäystämästä puuaineksesta mattosuodatin selviää kieltämättä huonommin. Isojen plekojen jätökset pitääkin poista mekaanisesti tehokkailla sisäsuodattimilla.

[Ville V]

Sitten niitä plussia:
1) ylivoimaisesti halvin ja tehokkain suodatintyyppi.

Pienenä pilkun viilauksena : Tuskin mattosuodatin kuitenkan on tehokkain suodatintyyppi yleisesti, sillä kyllä muillakin ratkaisuilla päästään yhtä hyviin tuloksiin, mutta ei samoilla hankintakustannuksilla.

T:Ville

[kuusistor]

Nyt on vesi laadullisesti kaikin puolin parempaa ja pysyy sellaisena koko viikon mittaisen veden vaihtovälin.

Kuinka iso ero on ? Onko aiheesta numeerista tilastoa/vertailua ? En kysy sillä, että olisin mattosuodattimen suhteen epäileväinen, vaan kiinnostaa todella, että mitä sillä saavuttaa. (Siis muuta kuin edullisen tavan hoitaa suodatus hyvin).

[IV]

Olen joskus aikaisemminkin kysynyt tätä, mutta toivon nyt saavani selkeän vastauksen. Rakensin kulmamallisen mattosuodattimen ja kohta olisi aika alkaa täyttämään sitä. Miten pohjahiekka, tuleeko sitä olla myös siellä ns. kirkasvesitilassa vai ei? Ja jos kuuluu, niin kuinka paljon! Kiitos jo etukäteen vastauksista!
T: IV "ja ensimmäinen akvaario lähtee kohta käyntiin "

[Valmont]

Itse heitin vain noin vuoden vanhan Eheim märkä/kuiva-suodattimen tarpeettomana mäkeen, kun olin asentanut mattosuodattimen.

No höh...minä olisin voinut adoptoida sen tänne Kouvolaan.

T:punapää

[samij76]

Olen joskus aikaisemminkin kysynyt tätä, mutta toivon nyt saavani selkeän vastauksen. Rakensin kulmamallisen mattosuodattimen ja kohta olisi aika alkaa täyttämään sitä. Miten pohjahiekka, tuleeko sitä olla myös siellä ns. kirkasvesitilassa vai ei? Ja jos kuuluu, niin kuinka paljon! Kiitos jo etukäteen vastauksista!
T: IV "ja ensimmäinen akvaario lähtee kohta käyntiin "

Itsellä pyörinyt nyt tammikuusta lähtien kokonaan hiekattomassa altaassa ja on toiminut hienosti. Eli ei tarvitse.

[IV]

Itsellä pyörinyt nyt tammikuusta lähtien kokonaan hiekattomassa altaassa ja on toiminut hienosti. Eli ei tarvitse.

Mutta onko siitä mitään hyötyä, jos hiekkaa olisi kirkasvesitilassa hieman? Tai haittaa?

[samij76]

Mutta onko siitä mitään hyötyä, jos hiekkaa olisi kirkasvesitilassa hieman? Tai haittaa?

Ei taida olla merkitystä jos sitä ei ole siellä ylettömän paljon (haittaa veden virtausta maton alaosassa.)

Kokemusta ei ole mutta mutta arvailuna: Jos hiekkaa olisi maton kummallakin puolella n. 5cm jäisi veden kierto hiekan sulkemalla alueella huomattavasti pienemmäksi (lue. olemattomaksi.) ja sinne saattaisi muodostua hapettomia alueita.

[jarvij]

Minä en totisesti ymmärrä kysymyksesi ydintä.
Miksi hiekkaa pitäisi olla kirkasvesitilassa?
Etkö vain voi ottaa sitä sieltä pois, vai etkö halua?
Mitä merkitystä näet tuolla hiekalla olevan kirkasvesitilassa?
Vai onko kyseessä trolli?

[IV]

Minä en totisesti ymmärrä kysymyksesi ydintä.
Miksi hiekkaa pitäisi olla kirkasvesitilassa?
Etkö vain voi ottaa sitä sieltä pois, vai etkö halua?
Mitä merkitystä näet tuolla hiekalla olevan kirkasvesitilassa?
Vai onko kyseessä trolli?

Eli altaani on tällä hetkellä tyhjä (eli ei hiekkaa), poislukien tuo kulmamallin matto. Kun ensimmäistä kertaa olen yleensäkään akvaariota perustamassa, niin on pakko varmistua joillekin näinkin itsestään selvistä asioista. Eli jos hiekalla ei ole mitään merkitystä kirkasvesitilassa, niin en sitä sinne sitten laitakkaan!

[jarvij]

Ihan hyvä näin.

[silli]

Ja yhtään miinusta ei ole vielä keskustelussa esiintynyt. Rehellisyyttä peliin, käsi sydämellä. Eikö mattosuodattimessa todellakaan löydy yhtään pientä miinuspuolta? Edes pikkiriikkistä?

[iekku]

Ja yhtään miinusta ei ole vielä keskustelussa esiintynyt. Rehellisyyttä peliin, käsi sydämellä. Eikö mattosuodattimessa todellakaan löydy yhtään pientä miinuspuolta? Edes pikkiriikkistä?

Ensin miinukset:
1) vie jonkin verran tilaa, mutta tämä tila on monelle tavoin hyötykäytössä, mm. pikkupoikaset saavat ruokaa maton pinnasta.

2) Matto on aluksi ruman näköinen, mutta tätä haittaa voidaan pienentää istuttamalla kasveja sekä maton eteen että itse mattoon tehtyihin viiltoihin.

3) kalojen lääkitseminen on ongelmallista, koska matto tekee monet lääkkeet nopeasti tehottomiksi, ja suuret annokset taas voivat vahingoittaa aktiivilietteen bakteeristoa. Tätä haittaa voidaan toisaalta lieventää uusien kalojen riittävällä karanteenilla. Lisäksi vedessä, joka suodatetaan maton aktiivilietteen kautta, on vain hyvin vähän bakteereita. Kalojen mahdollisuus saada bakteeritartuntoja on paljon pienempi kuin normaaliakvaariossa, joten lääkitseminen ei ole kovin todennäköistä. Sairaat kalat on syytä lääkitä erillisessä sairaala-akvaariossa.
4) jos akvaariossa syntyy erittäin runsaasti roskia ja kalojen ulostetta, voi erillinen ueasti ja helposti puhditettava sisäsuodatin olla lisäksi paikallaan. Normaaliakvaariossa sellaista kuitekin tuskin tarvitaan

Silmä käteen jne, onhan noita miinuksia jo lueteltu.