Kupo kirjoitti:Mielestäni tuollainen mustamaalaaminen on täysin aiheetonta.[...]
Ja juuri tuolla uutisaiheissa ja artikkeleissa kiellettiin julkinen herjaus, ivaus yms..
Ehkä vähän kärjistettyä ja tylyä tekstiä, mutta ihan hyvällä vaan, ettei aiheudu jatkossa kenellekään (myöskään minulle) ongelmia.
Ei tässä vielä mitään hätää, mutta paikoin ollaan käyty rajoilla keikkumassa. Joten sovitaankos, että pidetään keskustelu henkilökohtaisuuksien ulkopuolella ja vedetään kaikki syvään henkeä <<tunnet kuinka ruumiisi ja mielesi rentoutuvat, ikävät asiat poistuvat mielestäsi uloshengityksen mukana>> ja rauhoitutaan, ennen kuin jatketaan?
Kritiikkiä saa edelleenkin esittää, mutta perustelujen toivoisin olevan hieman syvällisempiä kuin "sen ja sen ikäinen". Ja asian tarkastelun hieman monipuolisempaa. Miksi näin? Ikäkin voi toki olla perustelu, mutta itse ainakin jään kaipaamaan silloin selitystä, miksi kaikkien saman-/tietynikäisten tulisi toimia/kyetä toimimaan samalla tavalla?
Tieteellisesti ajatellenhan on selvä juttu, että ihmiset yksilöinä varttuvat eri tahtiin - joko omasta "tahdostaan" tai "pakon" edessä. Ollessani itse siinä 13v. "epäonnen iässä"

esim. leikin itse vielä aika usein, tosin on sanottava, että leikit olivat tietyssä mielessä aika kehittyneitä. Osa kavereistani oli samalla "tasolla", kun taas osa ei enää aina jaksanut kiinnostua meidän puuhasteluistamme. Sitten oli pari "olosuhteiden uhria" joiden vanhemmat olivat lapsen täytettyä 13 ripeästi pakanneet kaikki lelut pois laatikkoon, koska "olet jos liian vanha niille":roll:. Toisaalta taas liuta luokkakavereitani oli käyttäytymisestä päätellen huomattavasti "kehityksestä jäljessä" itseeni verrattuna - meno oli usein kuin lastentarhassa. Yksilöt todellakin kehittyvät joissain asioissa nopeammin, toisissa hitaammin.
Lapsia/nuoria akvaristeja ajatellen, sama pätee mielestäni täälläkin. Osa haluaa ottaa kokonaan vastuun itselleen ja kykeneekin siihen. Osa on vielä tyytyväinen hoitaessaan akvaariotaan yhdessä vanhempien kanssa.
Lisäksi tähän vaikuttaa myös se ovatko vanhemmat kiinnostuneita akvaarioista vai eivät. Jos eväkkäät eivät vanhempia kiinnosta, niin hoitaminen todennäköisesti jää lapsen/nuoren tehtäväksi. (Tosin on muistettava, että alle 18 v:n ollessa kysessä, lopullinen vastuu lemmikistä on vanhemmilla.) Jos taas vanhemmissakin on piilevää akvaristia, niin he todennäköisesti osallistuvat mielellään akvaarion hoitoon. Sitten on ne perheet, joissa on akvaarioita jo ennestään, eli vanhemmilla on purkkeja nurkissa jo ennen kuin lapsi saa sen
oman akvaarion. Tällöin on mielestäni varsin luonnollista, että perhe jakaa harrastuksen. Kenties he myös arvostavat yhteisen harrastuksen mahdollistamaan yhdessäpuuhastelua (ja kenties varttuva nuori ottaa koulun tms. akvan hoidettavakseen saadakseen mahdollisuuden hieman suurempaan itsenäisyyteen

). Tai sitten akvaristivanhemmat rohkaisevat/patistavat nuortaan hoitamaan akvansa kokonaan itse, opettaakseen hänelle vastuunottoa ja elämän kunnioitusta.
Lapsen/nuoren omat ajatukset ja vanhempian motiivit olisi myös hyödyllistä selvittää ennen johtopäätöksien tekemistä. Pari lausetta - ja se ikä - eivät todellakaan riitä tilanteen ymmärtämiseen.
(Hah, filosofian opintoni näyttävät kantavan hedelmää!

)