Vedenparannusaineet, turvelisäys ja kasvien lannoitusaineet?
Valvoja: Moderaattorit
-
- Starting Member
- Viestit: 34
- Liittynyt: 16:29, 23.02.2003
Vedenparannusaineet, turvelisäys ja kasvien lannoitusaineet?
Hei!
Kysymyksiä ja ihmeteltävää löytyy akvaarioiden ihmeellisestä maailmasta, tässä minun aivojani tällä hetkellä rassaavat aiheet
Olen vasta muutaman kuukauden akvan omistanut ja tähän asti olen käyttänyt vedenparannusainetta joka vedenvaihdon yhteydessä (waterlifen Haloex). Varsinkin alkuaikoina tuli vettä vaihdettua runsaasti ja nyt vedenparannusaine alkaa olla lopuillaan, mutta onko se todella tarpeen? Tulisiko vedenparannusainetta käyttää aina/sillointällöin/ei laisinkaan? Jos vedenparannusainetta ei käytä, tuleeko vedelle tehdä kuitenkin jotakin? Ilmeisesti täällä Jyväskylässä ei klooria hirveästi ole, mutta tarkemmin en tiedä. Ruosteisia putkia tai muuta ei tässä talossa ole.
Sitten tähän turvelisäykseen. Itselläni on jo noita rubiinitetroja ja muitakin alueen kaloja - tetroja sun muita - olisi tarkoitus pönttöön laittaa uiskentelemaan. Jonkinmoista turvelisäystä siis olisi hyvä laittaa, mutta vesiarvojen en sinällään haluaisi juurikaan muuttuvan. Kaupan litkujen sijaan olen miettinyt ihan luonnon turpeen laittamista, mutta miten toimin käytännössä, mistä, paljonko ja miten
Myös kasvien lannotteista olisi kysyttävää Kaikkea sitä tulee lueskeltua, mutta silti jää kysymyksiä pyörimään päähän pieneen Lähinnä minulla on noita miekkakasveja monenmoisia, sekä vallisneriaa ja toista samantapaista mutta pikkiriikkistä + pistiaa pinnassa .. nämä luultavasti ottaisivat ravinteet ihan mielellään vedestä? Mitään lannoitusaineita en ole vielä ostanut, hengissä ovat pysyneet ja ihan mukavasti kasvaneet (sen pari kk). Jostakin muistan lukeneeni, että miekkakasvit tarvitsisivat erityisesti rautalannoistusta? No mutta jonkinlaista neuvoa/vinkkiä kaipaisin
Neuvoja ja vinkkejä kaipaillen:
Päivi-Mari
Akvaarioni tiedot:
Hankittu maaliskuussa käytettynä tekniikoineen, mutta tyhjänä.
Vielä hyvin keskeneräinen kasveiltaan ja kalastoltaan. Kalastoksi haluan lähinnä Amazonin alueen kalastoa, mutta mukaan pääsee myös muilta mantereilta.
Akvaario 160l
pohjalla hiekkaa+pienirakeista jokisoraa
kasveina: pari miekkakasvia, kierteismiekkakasvia, vallisneriaa, jotakin matalaa ruohomaista, pistiaa pinnassa (en tähän hätään juokse etsimään kasvien oikeita nimiä, kun ei ole hypertärkeää)
kalat: 2 kiilakylkeä (parvesta osa kuoli, tulossa 6 lisää), 8 rubiinitetraa, 3 pandamonnista (tulossa myöhemmin lisää), 1 kultainen levänuoliainen.
Koristeena kaksi pientä kantoa (kiviä lisään kunhan löydän )
Tekniikka:
Sisäsuodatin Eheim 2209 (210-480 l/h)
Yksi halogeenilamppu jossa lukee F30W/827 polylux-extra warm,
kellertävää valoa päästää, olen miettinyt vaihtamista, mutta tietoni lampuista on suunnilleen siinä, että lampusta tulee valo
Lämmitin (230V-25W), onpi pitänyt lämpöisenä
Veden arvot:
lämpötila n.25 astetta
ph ~ 7
KH 3
GH 3-3.5
nitriitti 0
nitraatti 0
(litku ei vaihda väriä, pysyy keltaisena)
Vedenvaihto n.1½ vko välein, 50-60 litraa, joskus puolet jos pohja erittäin likainen tms.
Kysymyksiä ja ihmeteltävää löytyy akvaarioiden ihmeellisestä maailmasta, tässä minun aivojani tällä hetkellä rassaavat aiheet
Olen vasta muutaman kuukauden akvan omistanut ja tähän asti olen käyttänyt vedenparannusainetta joka vedenvaihdon yhteydessä (waterlifen Haloex). Varsinkin alkuaikoina tuli vettä vaihdettua runsaasti ja nyt vedenparannusaine alkaa olla lopuillaan, mutta onko se todella tarpeen? Tulisiko vedenparannusainetta käyttää aina/sillointällöin/ei laisinkaan? Jos vedenparannusainetta ei käytä, tuleeko vedelle tehdä kuitenkin jotakin? Ilmeisesti täällä Jyväskylässä ei klooria hirveästi ole, mutta tarkemmin en tiedä. Ruosteisia putkia tai muuta ei tässä talossa ole.
Sitten tähän turvelisäykseen. Itselläni on jo noita rubiinitetroja ja muitakin alueen kaloja - tetroja sun muita - olisi tarkoitus pönttöön laittaa uiskentelemaan. Jonkinmoista turvelisäystä siis olisi hyvä laittaa, mutta vesiarvojen en sinällään haluaisi juurikaan muuttuvan. Kaupan litkujen sijaan olen miettinyt ihan luonnon turpeen laittamista, mutta miten toimin käytännössä, mistä, paljonko ja miten
Myös kasvien lannotteista olisi kysyttävää Kaikkea sitä tulee lueskeltua, mutta silti jää kysymyksiä pyörimään päähän pieneen Lähinnä minulla on noita miekkakasveja monenmoisia, sekä vallisneriaa ja toista samantapaista mutta pikkiriikkistä + pistiaa pinnassa .. nämä luultavasti ottaisivat ravinteet ihan mielellään vedestä? Mitään lannoitusaineita en ole vielä ostanut, hengissä ovat pysyneet ja ihan mukavasti kasvaneet (sen pari kk). Jostakin muistan lukeneeni, että miekkakasvit tarvitsisivat erityisesti rautalannoistusta? No mutta jonkinlaista neuvoa/vinkkiä kaipaisin
Neuvoja ja vinkkejä kaipaillen:
Päivi-Mari
Akvaarioni tiedot:
Hankittu maaliskuussa käytettynä tekniikoineen, mutta tyhjänä.
Vielä hyvin keskeneräinen kasveiltaan ja kalastoltaan. Kalastoksi haluan lähinnä Amazonin alueen kalastoa, mutta mukaan pääsee myös muilta mantereilta.
Akvaario 160l
pohjalla hiekkaa+pienirakeista jokisoraa
kasveina: pari miekkakasvia, kierteismiekkakasvia, vallisneriaa, jotakin matalaa ruohomaista, pistiaa pinnassa (en tähän hätään juokse etsimään kasvien oikeita nimiä, kun ei ole hypertärkeää)
kalat: 2 kiilakylkeä (parvesta osa kuoli, tulossa 6 lisää), 8 rubiinitetraa, 3 pandamonnista (tulossa myöhemmin lisää), 1 kultainen levänuoliainen.
Koristeena kaksi pientä kantoa (kiviä lisään kunhan löydän )
Tekniikka:
Sisäsuodatin Eheim 2209 (210-480 l/h)
Yksi halogeenilamppu jossa lukee F30W/827 polylux-extra warm,
kellertävää valoa päästää, olen miettinyt vaihtamista, mutta tietoni lampuista on suunnilleen siinä, että lampusta tulee valo
Lämmitin (230V-25W), onpi pitänyt lämpöisenä
Veden arvot:
lämpötila n.25 astetta
ph ~ 7
KH 3
GH 3-3.5
nitriitti 0
nitraatti 0
(litku ei vaihda väriä, pysyy keltaisena)
Vedenvaihto n.1½ vko välein, 50-60 litraa, joskus puolet jos pohja erittäin likainen tms.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Ilman vedenparannusainetta tulee ihan hyvin toimeen. Jos epäilee, että kraanavedessä olisi jotakin ylimääräistä, niin kannattaa käyttää.
Turveuutetta on ihan helppo tehdä itse. Käy vaan hakemassa ison säkin lannoittamatonta turvetta jostakin puutarhakaupasta. Laittaa 10-litran ämpäriin 1/4 turvetta ja vettä päälle, annetaan muhia ja puristellaan turvetta että vesi imeytyy paremmin. Sitten kun turvevesi on mieleistä, niin siivilöidään isoimmat turveklöntit pois ja kaadetaan turvevesi akvaarioon. En usko, että näin valmistettua turveuutetta voi yliannostella jos nyt ei mistään 10-litran kiposta ole kyse ja kalat tosiaan haluavat asuntoonsa turpeella maustettua vettä.
Miekkakasvit kyllä vaativat juurilleen lannoitetta. JBL:n seiskapallot ovat hyvä hankinta siihen tarkoitukseen. Kannattaa käyttää myös nestemäistä lannoitetta, siihen PMDD on halvin vaihtoehto.
Akvaariostasi, minusta siinä on ihan liian vähän suodatusta. Itse laittaisin tuon kokoiseen joko 2 kpl Eheimin 2210 tai sitten yhden 2213:n ja ehkä sen rinnalle vielä sen 2209:n. Lämmitinkin on alitehoinen, mutta mitäpäs siitä, jos se on jaksanut lämmittää sopivaksi.
Käypä valkkaamassa sauraman lampputestistäsopivan sävyinen lamppu, mene akvaariokauppaan vaatimaan sellaista teholla 30W.
Turveuutetta on ihan helppo tehdä itse. Käy vaan hakemassa ison säkin lannoittamatonta turvetta jostakin puutarhakaupasta. Laittaa 10-litran ämpäriin 1/4 turvetta ja vettä päälle, annetaan muhia ja puristellaan turvetta että vesi imeytyy paremmin. Sitten kun turvevesi on mieleistä, niin siivilöidään isoimmat turveklöntit pois ja kaadetaan turvevesi akvaarioon. En usko, että näin valmistettua turveuutetta voi yliannostella jos nyt ei mistään 10-litran kiposta ole kyse ja kalat tosiaan haluavat asuntoonsa turpeella maustettua vettä.
Miekkakasvit kyllä vaativat juurilleen lannoitetta. JBL:n seiskapallot ovat hyvä hankinta siihen tarkoitukseen. Kannattaa käyttää myös nestemäistä lannoitetta, siihen PMDD on halvin vaihtoehto.
Akvaariostasi, minusta siinä on ihan liian vähän suodatusta. Itse laittaisin tuon kokoiseen joko 2 kpl Eheimin 2210 tai sitten yhden 2213:n ja ehkä sen rinnalle vielä sen 2209:n. Lämmitinkin on alitehoinen, mutta mitäpäs siitä, jos se on jaksanut lämmittää sopivaksi.
Käypä valkkaamassa sauraman lampputestistäsopivan sävyinen lamppu, mene akvaariokauppaan vaatimaan sellaista teholla 30W.
-
- Starting Member
- Viestit: 34
- Liittynyt: 16:29, 23.02.2003
Jos löydän halvalla vaikkapa käytetyn suodattimen toiseksi niin pitääpi ostaa, rahatilanne on vain aika tiukka, mutta pistän korvan taakse, kun kaloja alkaa olla enemmän niin alkaa varmaan olemaan enemmän aihetta toisen lisäykseen Lämmityksestä sen verran, että asunnossani lämpötila on tällä hetkellä tuon 25 astetta yleensä 22-25 (kovillakin pakkasilla), päivällä lamppu antaa myös lisää lämpöä, kansilasit myös pitävät lämmön hyvin pytyssä, joten uskon tämän hetkisen lämmitimen pitävän jatkossakin lämmön tasaisena 25 asteessa Kuinkas usein turvetta lisätään? Voiko turvetta laittaa sellaisenaan akvaarioon vaikkapa sukkahousupussissa?
Kiitoksia millialle avusta
Kiitoksia millialle avusta
Mitähän hyötyä muuten siitä turpeen lisäämisestä muodossa tai toisessa on jos ei ole tarkoitus pehmentää/hapattaa vettä? Itse olen pärjännyt ilman lisäaineita, vesi kun on hapanta ja pehmeää muutenkin. Vaan tulisiko jotenkin kalan olo muutoin mukavammaksi?
Tuo ei ollut nyt mitään sarkasmia vaan ihan kysymys fiksummille. Olen itse päättänyt (aiemmin saamieni neuvojen pohjalta tosin) antaa veden olla sellaisenaan, eli "if it ain't broken, don't fix it".
Mika
Tuo ei ollut nyt mitään sarkasmia vaan ihan kysymys fiksummille. Olen itse päättänyt (aiemmin saamieni neuvojen pohjalta tosin) antaa veden olla sellaisenaan, eli "if it ain't broken, don't fix it".
Mika
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 14:36, 19.09.2002
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Paikkakunta: Jyväskylä
Niinikään Jyväskylässä asuvana en käytä vedenparannusaineita. Alussa sellaisen putelin hankin, kun luulin sen olevan tarpeellinen.
Sittemmin asiaan perehdyttyäni tuo puteli jäi tarpeettomaksi.
Riippuu tietysti myöskin siitä, missäpäin Jyväskylään asustelet.
Jkl:n Vesilaitoksen nettisivulta näet, mihin tulee mistäkin vesi. Eli onko kyseessä
Vuonteen tekopohjavesi, Kaivoveden pohja-/tekopohjavesi vai Muuramen pohjavesi.
Vesilaitokselle voi myös soittaa ja kysyä, minkälaiset vesiarvot missäkin on ja mitä
aineita veteen lisätään. Jos veteen ei lisätä klooria, voit jättää vedenparannusaineen veks.
Näin minä tein ja kalat voivat mainiosti ilman vedenparannusainetta.
Sittemmin asiaan perehdyttyäni tuo puteli jäi tarpeettomaksi.
Riippuu tietysti myöskin siitä, missäpäin Jyväskylään asustelet.
Jkl:n Vesilaitoksen nettisivulta näet, mihin tulee mistäkin vesi. Eli onko kyseessä
Vuonteen tekopohjavesi, Kaivoveden pohja-/tekopohjavesi vai Muuramen pohjavesi.
Vesilaitokselle voi myös soittaa ja kysyä, minkälaiset vesiarvot missäkin on ja mitä
aineita veteen lisätään. Jos veteen ei lisätä klooria, voit jättää vedenparannusaineen veks.
Näin minä tein ja kalat voivat mainiosti ilman vedenparannusainetta.
~Tinski~
-
- Starting Member
- Viestit: 34
- Liittynyt: 16:29, 23.02.2003
Tinski: Näköjään tuota vuorteen tekopohjavettä tulee tänne, onko sinulle tuleva vesi tuota samaa vaiko jotakin muuta? Jos olisi samaa niin voisinkin ihan huoletta lopettaa vedenparannusaineen käytön
Mika: Tiettyjen fisujen olon pitäisi ilmeisesti olla mukavampi turvelisäyksen kanssa, kuin ilman.. vaikka eipä kai se pakollinen ole Ajattelimpa hiukan lisätä jospa tykkäisivät
Päivi-Mari
Mika: Tiettyjen fisujen olon pitäisi ilmeisesti olla mukavampi turvelisäyksen kanssa, kuin ilman.. vaikka eipä kai se pakollinen ole Ajattelimpa hiukan lisätä jospa tykkäisivät
Päivi-Mari
Olen myös ihmetellyt, että miksi turvetta jos vesiarvot ok. Tässä muutama tiedän luulevani ehdotus:
- turpeessa on luonnon omaa "antibioottia"
- turpeella saa veteen ruskean sävyn, joka helpottaa arkojen kalojen oloa kirkkaassa valaistuksessa
Itse en turvetta nykyisin käytä, paitsi hiekan alla ohut kerros (tai oikeastaan välissä).
- turpeessa on luonnon omaa "antibioottia"
- turpeella saa veteen ruskean sävyn, joka helpottaa arkojen kalojen oloa kirkkaassa valaistuksessa
Itse en turvetta nykyisin käytä, paitsi hiekan alla ohut kerros (tai oikeastaan välissä).
Aika moni vesistö on ainakin vähän humuspitoinen kun taas vesijohtovesi on niistä aika tarkkaan puhtaaksi nypittyä. Lievä turvelisäys sopii hyvin pehmeästä vedestä oleville kaloille vaikkei sillä olisikaan tarkoitus tiputtaa pH:ta. Sitä paitsi omat kokemukseni turveuutteista ovat sellaisia, että vasta aika raskas annostus tuo selvän eron pH-arvoon. Tämä tosin oli edellisen epätarkan Tetran pH-testin aikaan.
Turpeenhan sanotaan vähentävän myös leviä, niin akvaarioissa kuin kuin ulkolammikoissakin. Tekisi mieli tietää, onko kyseessä vain valon väärän väheneminen vai vaikuttaako turve jotenkin muutenkin levän viihtyvyyteen.
Turpeenhan sanotaan vähentävän myös leviä, niin akvaarioissa kuin kuin ulkolammikoissakin. Tekisi mieli tietää, onko kyseessä vain valon väärän väheneminen vai vaikuttaako turve jotenkin muutenkin levän viihtyvyyteen.
Turve on humusainesta, ja ns. "mustan veden" kalojen kotivesi on nimenomaan humuspitoista, jota aiheuttavat hajoavat lehet ja luultavasti myös pohjalla oleva muu roina (korjatkaa viisaammat). Näin olen oppinut aisian, ja työpaikalla oottaa säkillinen tammenlehtiä pääsyä kotiin ja altaaseen tai turveuutteeksimjalava kirjoitti:Mitähän hyötyä muuten siitä turpeen lisäämisestä muodossa tai toisessa on jos ei ole tarkoitus pehmentää/hapattaa vettä? Itse olen pärjännyt ilman lisäaineita, vesi kun on hapanta ja pehmeää muutenkin. Vaan tulisiko jotenkin kalan olo muutoin mukavammaksi?
Haaveissa akvaarioharrastuksen uudelleenaloittaminen.
-
- Starting Member
- Viestit: 34
- Liittynyt: 16:29, 23.02.2003
Vesilaitoksen sivuilla oli viime vuoden mittauksista seuraavat ominaisuudet ilmoitettu Vuontee tekopohjavedelle mitä kraanastani tulevi:
Kloori <0,12 mg/l
Happi 11,8 mg/l
KHT <4,4 mg KMnO4/l
pH 8,5
Sameus 0,15 FTU
Mangaani <0,008 mg/l
Rauta 0,027 mg/l
Kloridi <5,0 mg/l
Sähkönjohtavuus 9,2 mS/m
Kovuus 0,37 mmol/l
Fluoridi <0,5 mg/l
"Vuonteen laitokselta tulevaan veteen lisätään natriumhypokloriitia ja klooriaminia."
Eli pystyykös tätä fisuille laittamaan ilman vedenparannusainetta?
Ja tuosta turvelisäyksestä jos joku osaa vielä neuvoa lisätäkö suunnilleen paljonko aluksi ja sitten vedenvaihtojen yhteydessä
Danke
Kloori <0,12 mg/l
Happi 11,8 mg/l
KHT <4,4 mg KMnO4/l
pH 8,5
Sameus 0,15 FTU
Mangaani <0,008 mg/l
Rauta 0,027 mg/l
Kloridi <5,0 mg/l
Sähkönjohtavuus 9,2 mS/m
Kovuus 0,37 mmol/l
Fluoridi <0,5 mg/l
"Vuonteen laitokselta tulevaan veteen lisätään natriumhypokloriitia ja klooriaminia."
Eli pystyykös tätä fisuille laittamaan ilman vedenparannusainetta?
Ja tuosta turvelisäyksestä jos joku osaa vielä neuvoa lisätäkö suunnilleen paljonko aluksi ja sitten vedenvaihtojen yhteydessä
Danke
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 14:36, 19.09.2002
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Paikkakunta: Jyväskylä
Kyselit tässä ketjussa aiemmin tuosta vedestä. Meille tulee Kaivoveden pohja-/ tekopohjavesi, johon ei lisätä lainkaan klooria.paivi.mari kirjoitti:Vesilaitoksen sivuilla oli viime vuoden mittauksista seuraavat ominaisuudet ilmoitettu Vuontee tekopohjavedelle mitä kraanastani tulevi:
Kloori <0,12 mg/l
Happi 11,8 mg/l
KHT <4,4 mg KMnO4/l
pH 8,5
Sameus 0,15 FTU
Mangaani <0,008 mg/l
Rauta 0,027 mg/l
Kloridi <5,0 mg/l
Sähkönjohtavuus 9,2 mS/m
Kovuus 0,37 mmol/l
Fluoridi <0,5 mg/l
"Vuonteen laitokselta tulevaan veteen lisätään natriumhypokloriitia ja klooriaminia."
Eli pystyykös tätä fisuille laittamaan ilman vedenparannusainetta?
Jaa-a, Vuonteen vesi näyttää olevan vähän erilaista.
Osaisiko nyt joku kertoa, onko tuo 0,12 mg/l paljon vai vähän klooria, jotta voisit mahdollisesti jättää sen vedenparannusaineen pois kokonaan.
Tai, onko jollakin muulla täällä Jyväskylän alueella tuo sama tilanne kuin sinulla ja olisi jo jättänyt vedenparannusaineen pois? Toisin sanoen olisi jo kokemusta Vuonteen veden kanssa.
~Tinski~
http://www.vyh.fi/ympsuo/projekti/lifep ... htm#klooriTinski kirjoitti:Osaisiko nyt joku kertoa, onko tuo 0,12 mg/l paljon vai vähän klooria, jotta voisit mahdollisesti jättää sen vedenparannusaineen pois kokonaan.
Kloori käyttäytyy kuten muutkin vesiliukoiset kaasut, eli kun sitä ei lisätä akvaan, niin se sieltä haihtuu. Nopeudesta en osaa sanoa..
-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Ajattelin tässä vain, että eiköhän kalat ole joillekin jutskille vähän herkempiä kuin me immeisetJaani kirjoitti:Tähän keskusteluun vain tämmöinen hajatelma, että jos kyseistä vettä juotetaan ihmisille, niin aika rankkaa, jos se ei kelpaisi kaloille semmoisenaan.
Ja jos ei kelpaa, niin kaikkea myrkkyä sitä meille juotetaankin.
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Asun Jyväskylän Kuokkalassa ja en ole tarkemmin ottanut selvää mistä veteni tulee. Kevään aikana siinä on kuitenkin aika ajoin ollut selkeä kloorin haju, mitä ei aiemmin ollut. Vettä olen aina joko seisottanut tai laskenut sen korkealta suihkulla saaviin, jolloin kloorista haihtuu suurin osa. Vedenparannusaineita en ole ikinä käyttänyt!Tinski kirjoitti: Osaisiko nyt joku kertoa, onko tuo 0,12 mg/l paljon vai vähän klooria, jotta voisit mahdollisesti jättää sen vedenparannusaineen pois kokonaan.
Tai, onko jollakin muulla täällä Jyväskylän alueella tuo sama tilanne kuin sinulla ja olisi jo jättänyt vedenparannusaineen pois? Toisin sanoen olisi jo kokemusta Vuonteen veden kanssa.
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 14:36, 19.09.2002
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Paikkakunta: Jyväskylä
Sama Kaivoveden pohja/tekopohjavesi tulee sinullekin.sani kirjoitti: Asun Jyväskylän Kuokkalassa ja en ole tarkemmin ottanut selvää mistä veteni tulee. Kevään aikana siinä on kuitenkin aika ajoin ollut selkeä kloorin haju, mitä ei aiemmin ollut. Vettä olen aina joko seisottanut tai laskenut sen korkealta suihkulla saaviin, jolloin kloorista haihtuu suurin osa. Vedenparannusaineita en ole ikinä käyttänyt!
Kartta löytyy:
http://www.jkl.fi/tekpa/vela/vela.htm
~Tinski~
Niin eli siis siinä ei pitäisi olla klooria? Outoa vain se, että ajoittain on taatusti kloori haissut kevään aikana, enkä ole ainoa joka sen on havainnut.Tinski kirjoitti:
Sama Kaivoveden pohja/tekopohjavesi tulee sinullekin.
Kartta löytyy:
http://www.jkl.fi/tekpa/vela/vela.htm
-
- Member
- Viestit: 431
- Liittynyt: 14:36, 19.09.2002
- Akvaarioseurat: Jyväskylän Akvaarioseura
- Paikkakunta: Jyväskylä
Minä en sitä tiedä, jos vesilaitos päättääkin klooria lisätä, vaikka on ilmoittanut,sani kirjoitti:
Niin eli siis siinä ei pitäisi olla klooria? Outoa vain se, että ajoittain on taatusti kloori haissut kevään aikana, enkä ole ainoa joka sen on havainnut.
ettei tähän nimenomaiseen veteen sitä lisää.
Suosittelen luurin ottamista käteen ja soittamista Jyväskylän vesilaitokselle, niin
ei tarvitse enempää arvuutella. Sieltä saa vastauksen jos asia vaivaa.
~Tinski~
-
- Senior Member
- Viestit: 537
- Liittynyt: 15:19, 21.08.2002
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Tuusula
Kenties ovat herkempiä tai me ihmiset ei ainakaan kuolla noihin aineisiin, vaan viedään viimein se kaikki maan multiin mukanamme.Lisa kirjoitti:Ajattelin tässä vain, että eiköhän kalat ole joillekin jutskille vähän herkempiä kuin me immeisetJaani kirjoitti:Tähän keskusteluun vain tämmöinen hajatelma, että jos kyseistä vettä juotetaan ihmisille, niin aika rankkaa, jos se ei kelpaisi kaloille semmoisenaan.
Ja jos ei kelpaa, niin kaikkea myrkkyä sitä meille juotetaankin.
Ajatuksena kuitenkin aika outo, että joku kuolee siihen mitä me juodaan. No mutta se siitä. Kyllähän kala varmaan kuolisi Pepsiin tai vaikka Jaffaan siellä lilluessaan ja sitäkin me juodaan. No joo...
Itse en käytä vedenparannusaineita, kun en ole huomannut niillä olevan mitään vaikutusta. Nestemäistä kasvilannoitetta kuitenkin hieman lorottelen altaaseen 1-2 kertaa viikossa.
-Jaani-
Heh!.. No koitappas itse hengittää sitä, mitä kalat juo (vettä? ) En tiedä kuolisiko kala, jos se joisi pepsiä, suhteessa kokoonsa saman määrän kuin ihminen, mutta sen hengittäminen tosiaan saattaa olla eri juttuJaani kirjoitti:Ajatuksena kuitenkin aika outo, että joku kuolee siihen mitä me juodaan. No mutta se siitä. Kyllähän kala varmaan kuolisi Pepsiin tai vaikka Jaffaan siellä lilluessaan ja sitäkin me juodaan. No joo...
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
Tinski kirjoitti:Kyselit tässä ketjussa aiemmin tuosta vedestä. Meille tulee Kaivoveden pohja-/ tekopohjavesi, johon ei lisätä lainkaan klooria.paivi.mari kirjoitti:Vesilaitoksen sivuilla oli viime vuoden mittauksista seuraavat ominaisuudet ilmoitettu Vuontee tekopohjavedelle mitä kraanastani tulevi:
Kloori <0,12 mg/l
Happi 11,8 mg/l
KHT <4,4 mg KMnO4/l
pH 8,5
Sameus 0,15 FTU
Mangaani <0,008 mg/l
Rauta 0,027 mg/l
Kloridi <5,0 mg/l
Sähkönjohtavuus 9,2 mS/m
Kovuus 0,37 mmol/l
Fluoridi <0,5 mg/l
"Vuonteen laitokselta tulevaan veteen lisätään natriumhypokloriitia ja klooriaminia."
Eli pystyykös tätä fisuille laittamaan ilman vedenparannusainetta?
Jaa-a, Vuonteen vesi näyttää olevan vähän erilaista.
Osaisiko nyt joku kertoa, onko tuo 0,12 mg/l paljon vai vähän klooria, jotta voisit mahdollisesti jättää sen vedenparannusaineen pois kokonaan.
Tai, onko jollakin muulla täällä Jyväskylän alueella tuo sama tilanne kuin sinulla ja olisi jo jättänyt vedenparannusaineen pois? Toisin sanoen olisi jo kokemusta Vuonteen veden kanssa.
Tuotatuota, mun on nyt pakko tunnustaa, että käytän tuota Vuonteen vettä (jossa muuten ihan kunnolla tuoksuu välillä kloori tms. kemikaali)
ilman mitää vedenparannusainetta. Eihän tuo allas mulla nyt kauhean kauaa ole tuossa vielä ollut, mutta vielä ei ole yksikään kala kuollut.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Jos kloori haisee vettä suihkutettaessa, niin se tarkoittaa että kloori samalla haihtuu. Siis uusi vesi suihkuteaan akvaarioon; kiinnitetään käsisuihku pikaliittimellä veden vaihtoletkun päähän ja suihkutetaan vesi akvaarioon.
Haluttaessa voi lisätä vajaan veitsenkärjellisen natriumtiosulfaattia akvaarioon. Huomattavasti halvemmaksi tulee kuin kaupalliset vedenparannusaineet. Mistä sitä saa: kyseessä on kiinnitteenä tunnettu valokuvauskemikaali, joten kyllä sitä kemikaaleja myyvistä liikkeistä saa.
Jokin akvaarioseura voisi ostaa kilon natriumtiosulfaattia ja myydä jäsenille usean vuoden tarpeet kerralla.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Kloramiinista sitoutuu kloori ja jäljelle jää ammoniakki/ammonium, josta typpibakteerit tekevät selvää ammonium --> nitriitti --> nitraatti = kasviravinne ja loput vedenvaihdoissa.
Haluttaessa voi lisätä vajaan veitsenkärjellisen natriumtiosulfaattia akvaarioon. Huomattavasti halvemmaksi tulee kuin kaupalliset vedenparannusaineet. Mistä sitä saa: kyseessä on kiinnitteenä tunnettu valokuvauskemikaali, joten kyllä sitä kemikaaleja myyvistä liikkeistä saa.
Jokin akvaarioseura voisi ostaa kilon natriumtiosulfaattia ja myydä jäsenille usean vuoden tarpeet kerralla.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Kloramiinista sitoutuu kloori ja jäljelle jää ammoniakki/ammonium, josta typpibakteerit tekevät selvää ammonium --> nitriitti --> nitraatti = kasviravinne ja loput vedenvaihdoissa.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Senior Member
- Viestit: 731
- Liittynyt: 17:12, 30.01.2002
- Akvaarioseurat: TAS ry, HAS ry ja Ciklidistit ry
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Juh!jarvij kirjoitti:Jokin akvaarioseura voisi ostaa kilon natriumtiosulfaattia ja myydä jäsenille usean vuoden tarpeet kerralla.
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Kloramiinista sitoutuu kloori ja jäljelle jää ammoniakki/ammonium, josta typpibakteerit tekevät selvää ammonium --> nitriitti --> nitraatti = kasviravinne ja loput vedenvaihdoissa.
http://members.vip.fi/~stone/fin/kauppa.htm