Platyjen eri värimuunnokset -> parvi

Synnyttävät ja kutevat hammaskarpit. Miljoonakalat, mollit, platyt, killikalat jne.

Valvoja: Moderaattorit

Vastaa Viestiin
tuplakupla
Junior Member
Junior Member
Viestit: 164
Liittynyt: 13:06, 06.04.2003
Paikkakunta: Lappeenranta

Platyjen eri värimuunnokset -> parvi

Viesti Kirjoittaja tuplakupla »

Eli tässä lajissa on niin monta upeaa muunnosta, että ai ai... :D

Ovatko ne 'perimältään' samanlaisia, siis risteytyvätkö keskenään? Mitähän mahtaa olla tuloksena esim. punamustan wagtailin ja sunburst mikkihiiren risteytyksestä...

Mielenkiintoista.

Eri muunnokset kai elelevät sulassa sovussa saman parven jäseninä?
~ To conquer yourself is to know The Way. ~
Liisa S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1129
Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Liisa S »

Platyjä on kahta eri lajia, platyä ja kirjoplatyä. Ne risteytyvät keskenään mutta eivät ihan vapaasti, eli platyinä myydyt mutta todellisuudessa erilajiset kalat saattavatjäädä vaille poikasia. Ja sitten osa kummankin mainitun lajin kannoista on risteytetty miekkapyrstön kanssa, jolloin vaikka kaikki sopivissa oloissa risteytyvät keskenään, kaikki eivät välttämättä kelpuuta toisiaan partnereiksi yhtä herkästi. Pelkän värin ei pitäisi vaikuttaa.

Värimuunnosten keskinäiset pesueet riippuvat emokalojen puhtaudesta eli siitä, ovatko ne homotsygootteja omien värimuunnostensa edustajia vai kantavatko ne muidenkin värien geenejä, ja tietenkin siitä, mikä värigeeni on dominantti minkäkin suhteen. Oikein netistä kaivelemalla voisi löytää platyjen värien periytymisestä juttua.

Koska emokalojen pohjavärinä on keltainen/punainen, kaikki poikaset ovat sellaisia. Keltainen taitaa omien kokemusteni mukaan olla dominoivampi eli luultavasti enemmän keltaisia tai oransseja kuin vahvanpunaisia. Pyrstökuvio jälkeläisillä varmaan vaihtelee, ja lopputuloksena voi olla joku yhdistelmä tyyliin harmaat (ei mustat) västäräkkievät ja epämääräinen tumma laikku mikkihiiren tilalla. Sunburts-kuvion periytymisestä ei ole hajuakaan.

Eivätkä platyt kyllä koskaan elele "sulassa sovussa", semmoista mättämistä ja sekstaustahan se niiden normaali elo ruukaa olla...
bettaboy85
Senior Member
Senior Member
Viestit: 834
Liittynyt: 20:43, 11.09.2002
Paikkakunta: helsinki

Viesti Kirjoittaja bettaboy85 »

Platyjä on kahta eri lajia
On niitä n.10 eri lajia mutta vaan noita 2 on akvaariokaupoissa
Liisa S
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1129
Liittynyt: 11:39, 02.11.2001
Paikkakunta: Espoo HAS, Monniklubi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Liisa S »

No jos nyt saivartelemaan ruvetaan niin Xiphophorus-sukuisia lajeja on olemassa noin 23, ja niistä noin puolet luetaan platyiksi, puolet miekkapyrstöiksi vartalon ja pyrstön muodon mukaan. Iso osa jonkinlaisia välimuotoja joten jako on aika epämääräinen.

Näistä kolme (platy, kirjoplaty, miekkapyrstö) kuuluvat kaikkein tavallisimpiin akvaariokaloihin. Ainakin kääpiömiekkapyrstöä näkee joskus ja parista muusta kuulee huhuja mutta en tiedä, onko ollut Suomessa myynnissä. Kolme tavallista ovat risteytyneet siten, että ainakin erikoisenvärisimpien ja isoeväisimpien myyntikantojen voi olettaa olevan risteymätaustaisia, ei puhdaslajisia. Ja huhutaan että kolmen tavallisen lisäksi kauppakalojen geenisotkuun olisi sekoitettu muitakin Xiphophorus-lajeja.
bettaboy85
Senior Member
Senior Member
Viestit: 834
Liittynyt: 20:43, 11.09.2002
Paikkakunta: helsinki

Viesti Kirjoittaja bettaboy85 »

En yhtään ihmettelisi vaikka olisikin... sääli ettei sitä aitoa oikeeta lajia löydä mistään
nannu
Member
Member
Viestit: 389
Liittynyt: 00:55, 08.01.2003
Paikkakunta: Oulun eteläinen

Viesti Kirjoittaja nannu »

Hei, tuossa ensimmäisessä linkissä on jotain platyjen värimuunnoksista:
http://hem.passagen.se/mona77/sidafarg.htm

Näissä kahdessa seuraavassa on miekkapyrstöjen viljelystä, en tiedä voiko sitä soveltaa platyihin, en ole lukenut läpi, kunhan sattumalta löysin:

http://www.soest.hawaii.edu/SEAGRANT/sw ... manual.pdf

http://library.kcc.hawaii.edu/external/ ... rdtail.htm
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Hammaskarpit”