Stressaatko akvaarioistasi?

[pauli1]

Niin että... Onkos kellään teistä sitä ongelmaa että stressaa hirveesti akvaarioistansa. Minulla on tämä kyseinen ongelma, ja haluaisin jakaa huoleni jonkun kanssa.

[Kawai]

Hieman tulee joskus stressattua, mutta ei mitään hirveetä.

-K-

[Blue]

Aina silloin tällöin. Varsinkin jos kaloja kuolee oudosti, tai akvaario vuotaa. Tai sitten on joku määräaika, johon mennessä pitäisi saada jotain tehtyä, esim. nyt tuo valokuvauskilpailu.

[maketzu]

Eipä nyt hirveästi tule. Ellei nyt mitään suurempaa hoitojuttua tee.

[skare]

Kyllähän sitä tulee stressattua varsinkin silloin jos akvaarioissa on ongelmia, kaloja kuolee "mystisesti" tai levät valtaavat alaa. Nyt 750 litraisen ostettuani olen aina ajoittain nähnyt unta, että herään ja kun nousen sängystä lattialla on nilkkoihin asti vettä...

Vaikka suurimmaksi osaksihan akvaarioharrastus ja erityisesti sohvalla loikoilu ja kalojen touhujen katselu on erittäin rentouttavaa puuhaa.

[Tilkka]

Kyllä tulee ajoittain stressattua kovastikkin Nytkin on mattosuodattimen asennuksen jälkeistä stressiä että toimiiko vaiko eikö toimi.

[-minttu-]

Jos kaikki menee hyvin ja mitään projekteja ei ole meneillään, silloin vain nautin. Viikottaiset siivoukset ja vedenvaihdot eivät ole stressin aiheita. Mutta sitten kun on ongelmia, niin kuin nyt...jatkuva huoli, ahdistus ja murhe, paha mieli.

[2035]

Yhdyn edellisiin.

Viikottainen huolto ym ei ole stressi vaan pikemminkin mukavaa duunia mutta jos on jotakin huolta, sydän alaa raastaa koko ajan ja olen lähellä burn outtia.

Viimeaikoina on ollut ongelmia vesiarvojen kanssa ja olen jokseenkin ollut hermona, osa syynä lienee Turun kökkö kevät-vesi.. Nyt on tilanne pikkuhiljaa tasoittunut ja olen ehtinyt hengittämäänkin ja tekemään töitäkin.

[Tinski]

Akvaarioiden osalta stressi joskus iskee, jos huomaa siellä tapahtuvan jotain tavallisuudesta poikkeavaa, esim. jonkun levän ilmaantuminen. Se on stressin paikka, kun tietää, että vedenvaihtojen välit tihentyvät Onneksi on nuo letkut.

[Ceres]

Silloin tällöin.
Silloin varsinkin kun huomaa olleensa jostain asiasta täysin tietämätön ja siitä hyvästä on koitunut jotain ei-niin-normaalia -toimintaa tms.

Alkutaipaleella oli tietysti ihan stressissä, kaikki kun oli uutta ja pelkäsin joukkokalakuolemia, joita ei muuten koskaan tullut...

[jartzu65]

Eikös akvaarion tuijottelulla ole todettu tutkimuksissa stressiä
vähentävä vaikutus?

[Lisa]

Tulee stressattua, mutta paljon vähemmissä määrin kuin ennen. Nykyään huolet koskevat lähinnä rahojen riittämistä. Juu juu, harrastukseen kuluvia rahoja ei pitäisi laskea, mutta pakko se on kun tuo sosiaalinen elämä ihmisten kanssa kiehtoo välistä myös.

Ennen tuntui, että akvaario suunnilleen räjähtää minun poissaollessani tai joku hirveä tautikummajainen iskee ja hetkessä on kaikilta fisuilta mahapuoli näkyvissä tms vainoharhaista roskaa. Tunnustettakoon, ettei vainoharhat ole lähteneet vieläkään iäkseen, mutta on minun nykyään paljon helpompi jo elää

[Aves]

Stressaan tosi paljon ja näen vielä painajaisiakin!

Onkohan kaikilla yhtä vaikeaa uuden akvan kanssa? Ensin tuli leväongelma, sitten tetroille pilkkutauti, sitten partis kuoli ja sitten monnisille evärutto tms. Ja rahaa palaa!

Kaiken olen yrittänyt tehdä huolellisesti ja ohjeiden mukaan - jos joku laittaisi pystyyn Aloittelevien Akvaristien 24h-tukilinjan , täältä piisaisi soittoja!

[tikkuhirviö]

Oma stressaamiseni liittyy lähinnä näihin taistonpoikasiin. Koska ne alkavat tapella ja mistä saisin edullisesti niille niitä pikkuakvaarioita? Kaikkein naurettavinta on se, etten voi tällä hetkellä soitella virka-aikaan kotoani mihinkään, koska kerrostalossamme tehdään todella kovaäänistä remonttia (istun tälläkin hetkellä päätteellä kuulosuojaimet korvilla!). Mitään kippoja ei ole tiedossa ja poikaset sen kuin kasvavat.. Niitä on vielä ruokittavakin useasti.

Vielä jonkin aikaa sitten oli ihan paniikissa aina kun mieleeni juolahti, että jos yksikin artemiasatsi epäonnistuu, niin poikasille koittaa laihat ajat. Onneksi ne osaavat nyt syödä jo hiutaleitakin. Ja niiden akvaariota on oltava jatkuvasti siivoamassa.

Mutta onneksi akvaarioiden pito on loppujen lopuksi todella palkitsevaa. Ja noita pikkutaistoja on mielenkiintoista seurailla.

[Behemot]

Silloin kun akvaariossa kaikki pelaa normaalihuollolla ja väki näyttää tyytyväiseltä, stressiäkään ei ole. Tämä on onneksi meillä muodostunut pysyväksi tilaksi *puunkoputusta*, sillä verenpaine nousee kyllä kohisten jos joku alkaa mennä pahemman kerran pieleen esim. akva hajoaa.

[pauge75]

Kyllä täälläkin tuntuu välillä olevan stressiä, ei niiinkään akvojen hoitamisesta vaan niihin uppoavista rahasummista aiheutuvaa stressiä.. Nyt kyllä tällä hetkellä hieman stressaan, kun olen tuota kolmatta akvaa perustamassa, että jaksanko hoitaa kaikki nuo kolme akvaa "kunnialla". Mutta eiköhän se kolmas mene siinä sivussa , kuten lapsi määristäkin sanotaan.

[kirjo]

Kuten edellinenkin, kolmas allas tulossa ja lisätyö...ei nyt stressaa mutta vaivaa hieman. Olin sitä mieltä että kolmatta ei jaksa hoitaa, mutta muutama ämpäri nyt sinne tai tänne.
Normaalitilassa en stressaa, mutta kriisitilanteissa kyllä. Kun etulasi pullistuu 2cm ulos tai kala sairastuu, stressikäyrä kimmahtaa.

[NesteHukka]

Vaikka ehkä vaikutan rennolta kaverilta, niin olen perusluonteeltani sellainen, että stressaan kaikesta mahdollisesta. Se on hyvin rasittavaa.

[Taika-Jim]

Stressaan ja tuntuu, että stressaavin hetki on aina kun tuo liikkeestä uusia kaloja. Aina on huoli, että ovatko ne samantien vatsa ylöspäin altaassa, vaikka olisin testannut veden ennen uusien kalojen tuloa ja mitään vikaa ei olisi.

Aina sitä silti stressaa. Samoin kalojen kuljetus ja pyydystys on stressaavaa hommaa.

[Deirdre]

Ensimmäisen akvaarion kohdalla tämä stressi taitaa olla pahin. Ensin jalustan kanssa oli ongelmia, sitten parin päivän neuroosi, että pysyykö kaikki ehjänä. Nyt sitten on kypsytys stressin aiheena...No, ehkä tämä tästä joskus...

[neoni]

Miksi stressaisin? Yleensä akvaarioissani on kaikki hyvin, ei siis mitään hätää Ja kuten jartzu65 jo sanoikin, akvaariot vähentävät stressiä.

[saara sinikka]

On sen verran uutta vielä ettei tressaa. Kiva katella kaloja jotka on onnellisen näköisiä kun niille vaihtaa vettä tarpeeksi usein.

[sera1]

Kun kaikki sujuu hyvin, eikä ongelmia ilmaannu ei huoltakaan ole.
Tauteja, leviä tai unia akvaarion hajoamisesta, niin kyllä stressaa.

Nyt olisi vielä muutto edessä ja muuttomatkaakin kolme tuntia
Muuttaminen ainakin saa aikaan seinille kiipeilyä ja painajaisia.

Muulloin akvaarion hoito ja katselu ovat pikemminkin hermolepoa.

[korudonna]

Olen ihmetellyt tätä samaa asiaa mielessäni usein. Hyvä kun tuli yleiseen keskusteluun. Akvaarion hoito on minulla vielä sen verran "nuori" harrastus - nyt huhtikuussa tulee vuosi täyteen - että rutiinia ei vielä ole tullut ja stressin puolelle tahtoo aina mennä, vaikkakin kaunista akvaariota ja pirteitä kaloja katselee mieli rauhoittuen pitkät ajat.

Eniten ahdistaa vedenvaihto: milloin se tarkalleen pitäisi tehdä ja miten paljon. Tietysti myös se, miten kalat voi. Pitäisi olla aikaa ja malttia seurailla kaloja päivittäin jos jotain hälyttävää tai poikkeavaa näkyy. Kokemusta ei ole paljoa ja tautihan ei aina näy heti päällepäin ja sitten voi ollakin jo myöhäistä. Kasvienkin kanssa menee helposti stressin puolelle: miten paljon lannoitusta, kasvien karsinta, uudelleen istutus, altaan uudelleen sisustaminen jne.

Vedenvaihdossa rutiinia ei ole vielä muodostunut, ja vieläkin ihmettelen mikä se optimi vaihtoväli ja vaihdettava vesimäärä missäkin tapauksessa oikeastaan on. Alussa luin, että kerran kuussa, sitten että kerran kahdessa viikossa. Ja nyt tuntuu joka paikassa olevan suositus kerran viikossa (ja useamminkin) kolmasosa tai jopa puolet! Taitaa olla ylikansoitettu allas ja/tai herkät lajit kyseessä. Itse pyrin yleensä vaihtamaan viikon, korkeintaan kahden viikon välein kolmasosan ja hyvin on mennyt tähän asti. Kun ei ole letkusysteemiä on se aika läträämistä sankojen kanssa tehtynä.

Ihmettelen kyllä syvästi, kun tätä kehutaan rentouttavaksi harrastukseksi. Jo rahan meno saa stressin nousemaan.

[Valmont]

Vastasin: tressaan..!!

Vaikka akvaario on ollut jo n.15v. seuranani, niin silti nykyäänkin aina kun ulkosuodattimen ulostulo pitää yhtään ääntä (jos vettä on vaikka hieman haihtunut ja pinta laskenut sen vuoksi) niin lähinnä molemmat pomppii illalla sängystä ylös ja kokeilee että onko olohuoneessa lattia märkä vai ei. *Ei kiva, mutta..*