Kysymyksiä, niitä tavallisia

[Puh-i]

Hei!
Olen tässä perustanut akvaarion ja kysyttävää olisi vielä

1. Minulla on tuo sorapohja, niin on sanottu, että monnisten viikset kuluvat tuossa sorapohjassa. Jos siihen sekoittaisi hiekkaa, voisiko akvaarioon ostaa monnisisa?
2. Mitä monnia/monnisia ehdottaisitte 70 akvaarioon?
3. Haluaisin myös sellaisen isomman kalan! Jonkun kääpiöahven tms. Nyt akvaariossa on 6 neontetraa.


Tuossa tärkeimmät, unohtui osa kymysyksistä

[111na]

Sora/hiekka aiheessa on monia toimivia vaihtoehtoisia tapoja, kuten myös vähemmän fiksuja ja toimimattomia. Sekoittaminen kuuluu jälkimmäisiin, vähintään arveluttaviin ajatuksiin, useista syistä.

Yksi toimiva vaihtoehto on perustaa hiekkapohja, mutta vain ohuemmin (ehkä 3cm kauttaaltaan ja jossain voi olla vaikka oikein kunnon kasa) ja sijoittaa sora vain noin puoleen pohjan alasta sen päälle. Soran pitää aina olla luonnonsoraa, eikä terävää mursketta, kaikille kalalajeille.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 0&start=30
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=92280

[Piipukka77]

Ja eikö se niin ole että jos niitä sekottaa niin lopulta se keveämpi on siellä pohjalla(hieno hiekka) ja raskaampi nousee pinnalle,tässä tapauksessa se sora.

[111na]

Piipukka. Niin sitä voisi kuvitella, mutta tapahtuuko tällaista luonnollista kerrostumista akvaariossa missä määrin, missä ajassa ja millä voimin? Parempi jäljitellä luonnon kerrostumia jo perustamisvaiheessa. Kauhukuvana kysyjän tapauksessa on vielä se, että jos heittää hiekkaa sinne päälle vaan, soran sisältämä lietekin jää syvälle ja alle, huonoon happeen.

Toki käsin sekoittaen tulee soraa pinnalle ja lietekin vapaaseen veteen - sora isompana "kelluu" hiekassa ja hieno luonnollisesti valuu sen välistä syvemmälle - mutta enemmänkin saadaan kuitenkin aikaan sekoitus hiekkaa ja soraa, kuin luonnollinen pohjakerrostuma. (Onko soran sisältämän lietteenkään sekoittaminen yhtäkkiä veteen kovin terveellistä kaloille, olettaen että kaloja jo on..)

Soraharjuissa tai rannoilla voi nähdä erittäin siististi luonnon voimien lajittelemaa eri karkeuksista hiekkaa ja soraa. Rantoja katselemalla voi saada mukavia vinkkejä sisustukseen ja nähdä kuinka hieno ja karkeampi aines hiekkarannalla oikein elää ja makaa. Aallot tekevät tuon työn täydellisen harmonisesti.

[ansu75]

Mulla on hiekkakuopalta haettua hiekkaa jossa seassa "soraa" eli isompia murikoita. Ne menivät hiekan sekaan aluksi niin, että pinnalla oli vaan hienoa hiekkaa, mutta kun kierteiset, monniset ja ahvenet ovat tuota pohjaa aika tehokkaasti tonkineet, niin siinä on kyllä käynyt niin että suurin osa tuosta isommasta tavarasta on nyt hiekan pinnalla..

Että jos niitä molempia haluaa pitää ja on just esim monnisia hankkimassa, niin kyllä se sora aika nopeastikin "nousee" siihen päälle ja hieno hiekka valuu alle.

Jotkuthan on kaiketi koittanyt pleksillä tms rajata osan pohja-alasta hiekalle ja osan soralle.. Se voisi olla toimiva ratkaisu?

[Rulla]

Meillä on ollut yhdessä altaassa hieno hiekkapohja jo neljä vuotta ilman mitään ongelmia, vaikka yleensä sorapohjaa suositellaankin. Hiekka+sora-sekoituksessa kyllä se isompi kivi nousee pinnalle aina kun pohjaa vähän pöyhitään. Monniset hoitavat tämän aika hyvin... Ennemmin pelkkää hiekkaa, se on vielä tosi helppo pitää puhtaanakin.

[karihe]

Joko hiekkaa tai soraa ei sekaisin. Ja voi sille sorapohjallekkin monneja laittaa. Ei minun kupari ja vihermonnisten viikset ainakaan kuluneet mihinkään kun altaani olivat soralla.

[111na]

Joko hiekkaa tai soraa ei sekaisin.

Sekaisin ne eivät ole ehdottamassani tavassa, haluan täsmentää. Jos ne menevät liikaa sekaisin, voi haavilla puhdistaa hiekkaa sorasta. ('Liikaa' on tässä lähinnä estetiikan kontekstissa.)

[Puh-i]

Hei!
Olen tässä perustanut akvaarion ja kysyttävää olisi vielä

1. Minulla on tuo sorapohja, niin on sanottu, että monnisten viikset kuluvat tuossa sorapohjassa. Jos siihen sekoittaisi hiekkaa, voisiko akvaarioon ostaa monnisisa?
2. Mitä monnia/monnisia ehdottaisitte 70 akvaarioon?
3. Haluaisin myös sellaisen isomman kalan! Jonkun kääpiöahven tms. Nyt akvaariossa on 6 neontetraa.


Tuossa tärkeimmät, unohtui osa kymysyksistä

Hehee vastauksia tuli, mutta minulla on vielä kysymyksiä. Ajattelin kuitenkin nuolimonneja ja keltakääpiöahvenparia tuonne. Mutta kun nuille kääpiöille pitäisi olla kutuluola, voisiko sellaisen tehdä vaikka ruukun puolikkaasta? Ettei kaupasta tarvitsisi ostaa?

Luulen näin. n.n

edit: vuoh. Luin millia.aqua-web.org <-- tuolta, että nuolimonni tarvitsee virtaavaa vettä, kun taasen keltakääpiöahven tarvitsee hitaasti virtaavaa. Mitä muita monneja olisi hyvä laittaa tuohon 72 litraiseen pönttöön?
Ja muuten sen monnin täytyisi olla halpaa mallia, ei mikään kallis siis

[7330]

Kyllä mielestäni samaan akvaarioon saa mukavasti järjestettyä vähän kovempaa virtausta nuolimonneille ja vähän hitaammin virtaavia alueita ahvenille ja tetroille. Imunuoliaiset olisivat toinen mukava pohjakalavaihtoehto tuohon viileähköön veteen, tosin ne vaatisivat vieläkin enemmän sitä virtausta ja ovat vähän kalliimpiakin.

Neontetroja kannattaa myös ottaa lisää, vaikkapa toiset kuusi yksilöä.

Ahventen kutuluolan voi tehdä sopivan kokoisesta kukkaruukusta tai vaikkapa kookospähkinän kuoresta, johon tehdään sopivan kokoinen reikä. Kookospähkinäkään ei kaupassa paljon maksa, ja jollain sopivalla työkalulla siihen voidaan sitten kolhaista ahvenen mentävä reikä.

[Puh-i]

Vielä niin kysymys, voiko sen ruukunpuolikaan tms laittaa suoraan akvaarioon? Ja muuten pohja on soraa, en hanki monnisia, koska niiltä viikset menee .

[paul]

Vielä niin kysymys, voiko sen ruukunpuolikaan tms laittaa suoraan akvaarioon? Ja muuten pohja on soraa, en hanki monnisia, koska niiltä viikset menee .

Punasavesta tehtyjä ruukkuja voi ihan huoletta laittaa altaaseen

[Puh-i]

Vielä, että kuinka paljon vaikka 200 litran akvaarion teettäminen(akvaariokaupassa) maksaa suunnilleen?
Ja voiko itse tehdä akvaarion lasista ja akvaariosilikoonista?

[paul]

Teettäminen makassa saman verran kuin valmiin ostaminen.
hinnat on Alk.125,00

[Puh-i]

Ottavatko nämä kasvit ravinteet juurillan?:

Karttulehti, karvalehti, karkeaviuhkalehti, soikeamelalehti, kapeakeiholehti, kääpiökalmojuuri, hatturuoho, herttalehti, kääpiökeihäslehti, punamelalehti, ja suippomelalehti.

Ja mitkä noista ottavat (myös) ravinteita vedestä?

Kiitos vastauksistanne, jos vastaatte

[Adrianna]

Köynnöstävät ottavat ravinteita vedestä, vähän hiekastakin, suurijuuriset (melalehdet, miekkakasvit) lähinnä vain hiekasta. Kalmojuuri ei kauaa altaassasi viihdy, paludaariokasvi kun on.

[Puh-i]

Ottavatko nämä kasvit ravinteet juurillan?:

Karttulehti, karvalehti, karkeaviuhkalehti, soikeamelalehti, kapeakeiholehti, kääpiökalmojuuri, hatturuoho, herttalehti, kääpiökeihäslehti, punamelalehti, ja suippomelalehti.

Ja mitkä noista ottavat (myös) ravinteita vedestä?

Kiitos vastauksistanne, jos vastaatte

Kun minulla on 15 watin lamppu, niin kuinka iso toinen kannattaa hankkia, kasvien perusteella?

Ja vielä, paljonko uusi tuon wattinen lamppu maksaa?

[7330]

Lamppujen wattimäärä määräytyy niiden pituuden, ei tehon, mukaan. Näinollen kannattaa hankkia toinen akvaarion mittainen putki, ja valita siihen kasvien kasvua edistävä värisävy (näissä en ole asiantuntija, mutta lilansävyinen Powerglo-lamppu on ainakin omassa kasvialtaassani toiminut hienosti). Bilsankirjan mukaan sininen ja punainen valo olisivat kasveille parhaita.

Se, paljonko uusi loisteputki maksaa, riippuu pitkälti siitä, mistä sen ostat. Biltemasta niitä kuulemma saa parilla eurolla (valon sopivuudesta akvaarioon ei tosin ole tietoa), täkäläisestä Kalajutusta 6-7 eurolla (halvat putket eivät tosin tunnu olevan pitkäikäisiä) ja yleensä akvaarioliikkeistä 10-20 eurolla.

[Puh-i]

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/sisasuod.php

Tuolla oli hyvä neuvo, miten tehdä itse suodatin
Mutta yksi kysymys jäi vaivaamaan. Jos aikoo ostaa 40-60 litran akvaarion ja aikoo tehdä siihen tuollaisen 'tee se itse suodattimen', kuinka monta litraa tunnissa kiertovesipumpun täytyy kulkea?

[jarvij]

80 - 150 litraa tunnissa eli vähintään 2 x akvaarion tilavuus tunnissa. Eheim compact 300 pumpun voi säätää noin puoleen eli suunnilleen 150 litraan tunnissa.
Sitä voi lähteä mitoittamaan.

[Aija-Maria]

Kertokaapa joku mikä tämä on?

Kovin on komea

[jarvij]

Oskarihan se
http://www.aquahoito.info/suomi/ciklidi/astrono.htm