Aate

[ultimate]

Voi tämä kyllä ot:kin, mutta ajatelin kuitenkin, että tämä kuuluu tänne.

Elikkä eilen illalla tuli mieleeni tämmöinen juttu. Kun kalat ovat kuitenkin eläimiä, joidenkin mielestä ei kuitenkaan suoranaisesti verrattuna koiraan tai vaikka hevoseen, mutta kun se kuitenkin on eläin, niin miksi kaloja vaihdellaan keskenään? ( Siis tuo vaihtelu on hyvä juttu, ainakin minun mielestäni, mutta tuli vain tosiaan mieleen. ) Ei koiriakaan vaihdella, niin miksikäs sitten kaloja pitäisi vaihdella? Tai myydä pois, jos haluaa vaihtaa kalastoa, koska ei kai kukaan myy koiraakaan pois, jos haluaa erirotuisen.

Kun sen lemmikin, esim. koiran, ottaa niin sitä sitoutuu huolehtimaan sen eliniän ajan, niin miksei sitten kalasta muka täydy huolehtia koko sen eliniän ajan?

Eli tosiaan tuli vaan mieleen tämmönen ja olis kiva jos joku kertois oman mielipiteensä jne..

[kirjoplaty]

Hmm, no minä olen ainakin päätynyt ajatukseen, etteivät ihmiset välttämättä pidä kalaa samalla tasolla kuin esim. koiraa. Onko vain niin, että koiraan kiintyy helpommin kuin kalaan? Toisaalta riippuu varmasti ihmisestä, kiintyykö kaloihinsa sillä tavalla kuin johonkin toiseen lemmikkiin. Kyllä minä olen piikkisilmiini kiintynyt enkä kyllä vaihtaisi/myisi niitä pois vaikka törmäisinkin toiseen kiinnostavaan kalalajiin.

Kalalajeista vielä erikseen: välttämättä johonkin "persoonattomaan" parvikalaan ei niinkään kiinny kuin johonkin persoonalliseen yksittäiskalaan. Kiintyminen riippunee siis myös paljon mikä kalalaji on kyseessä.

[jokelamaniac]

Koira voi surra ja häiriintyä jos sitä heitellään omistajalta toiselle. Suurin osa kaloista tuskin ei kuitenkaan.

Tietysti se on hieman kyseenalaista jos jatkuva kalojen vaihto on päällä, että hankkiudutaan vanhoista eroon heti kun niihin kyllästytään.

Mutta monet annettavat/myytävät kalat lienevätkin alunperin virhehankintoja (esim. kalaa koskevat väärät tiedot) tai ylimääräisiä poikasia.

[ultimate]

Niin no se. En hoksannut katsoa asiaa noilta puolilta. Mutta se olikin vain tämmönen miete hommeli.

[7330]

Samaa mieltä Jokelamaniacin kanssa.

Kaloihin ei yleensä kiinny ainakaan ihan samalla tavalla kuin koiraan, mutta niitä pitäisi silti ajatella oikeina eläiminä eikä pelkkinä "koristeina" akvaariossa. Monille ihmisille kalat ovat "vain kaloja" joita voi paitsi vaihtaa, myös pitää huonoissa oloissa tai tappaa aina halutessaan. Kodin vaihto kaloja ei suuremmin haittaa, mutta nuo muut sitäkin enemmän.

Älykkäämmille kaloille jatkuva akvaarion vaihto tuntuu kyllä aiheuttavan traumoja (jos se on oikea sana kaloista puhuttaessa). Esimerkiksi rihmakaloista voi tulla todella vauhkoja ja säikkyjä, jos niiden ympäristö vaihtuu tai lajitoverit katoavat. Elävä esimerkki asustaa tuolla omassa altaassani.

Omista kaloistani olen erityisen kiintynyt isoihin monneihin ja niihin lajeihin, jotka ovat olleet altaissani kauan. Voin kuitenkin aina luopua niistä, jos ne sitten pääsevät parempaan kotiin, kuten helmipurjeplekoni, joka nyt asustaa parimetrisessä altaassa.
Nykyisistä kaloista juovaokamonniin ja tulipyrstöön olen kutakuinkin yhtä kiintynyt kuin koiraan (joka myös talosta löytyy), eli kyllä se on mahdollista.

[loistobarbi]

Mäkin yhdyn tohon, että kalat ei kiinny omistajaansa, toisin kuin koirat ja kissat.

[Mustavaris]

Kyllä noihin kalakavereihin ainakin niin paljon kiintyy, että kalan kärsimys saa itkemään. Akvaariossani oli lasimonneja, jotka alkoivat yhtäkkiä tapella keskenään. Viikset katkeilivat ja niille tuli jokin yleistulehdus. Lääke ei auttanut, joten kalat kuolivat pois. Tuli niin paha mieli, että tosiaan itketti. Kalojen lopettaminen on kamalaa, enkä ole itse koskaan sitä tehnytkään vaan siirtänyt vastuun jollekin toiselle. Mitenköhän siihen oppisi?

Kalat on aina olleet "kalakavereita", vaikka pitkän aikaa akvaarion hoitaminen tuntui velvollisuudelta. Nyt olen taas uudestaan innostunut asiasta, mutta missään vaiheessa en silti ole akvaariosta ollut luopumassa. Ongelmakalat (kaksi levänuoliaista) olen vienyt akvaarioliikkeeseen, mutta muuten en ole osannut ajatella kalojani vaihdettavina tai pois vietävinä. Tällä hetkellä on kaksi kalaa, jotka ovat vähän ongelmallisia, joten niitä pitää miettiä. Omasta tietämättömyydestä johtuneita virhehankintoja on tosiaan tullut tehtyä, mutta kaikki akvaarioon oikeasti sopivat kalat saavat siellä pysyäkin. Jos jotain uutta tuonne sopimatonta haluan, niin sitten pitänee hankkia toinen akvaario .

[ellaf]

On ihan selvä, ettei kaloihin yleensä kiinnytä samalla tavalla kuin koiriin. Kala ja ihminen eivät muodosta keskenään perhettä tai laumaa, mutta koira ja ihminen kylläkin. Kalalle taitaa olla melkoisen yhdentekevää, kuka sen akvaariota hoitaa, kunhan siellä on lajille oikeanlaiset olosuhteet.

Mielestäni vastuutonta ei ole kaloistaan luopuminen vaan niiden pitäminen vääränlaisissa oloissa tai niiden antaminen vääriin oloihin. Jos on itse kyllästynyt harrastukseen, on pelkästään oikein, että luovuttaa kalat jollekulle, joka pitää niistä hyvän huolen. Kyllästyneellä harvemmin on intoa ja halua hoitaa akvaariotaan tunnollisesti. Jännä, että täällä akvaariopuolella ei sanouduta niin selvästi irti lemmikki-käsitteestä kuin terraariopuolella, jossa jatkuvasti korostetaan, että matelijat ym. eivät ole lemmikkejä vaan harraste-eläimiä. Tämä lähinnä tietysti siksi, että matelijaa hankkivat eivät pety, kun eläin ei kiinnykään omistajaansa eikä pidä silittelystä ja sylittelystä. Kalaa tai matelijaa ja koiraa ei voi mielestäni mitenkään rinnastaa toisiinsa lemmikkieläiminä, vaikka molemmat ovat eläviä olentoja ja vaativat vastuuntuntoisen ja huolehtivan omistajan. Vastuu näiden kohdalla vain merkitsee jossain määrin eri asioita.

Mielenkiintoinen tuo huomautus että jotkin lajit kärsivät olosuhteitten muuttumisesta enemmän kuin toiset. Olen lukenut ainakin noitamonneista, että eivät oikein sopeudu monta kertaa uusiin oloihin elämänsä aikana. Itselläni ei niistä ole kokemusta.

Muuten, kyllähän hevosiakin ostellaan ja myydään niin että sama hevonen on usein ollut elämänsä aikana useammalla omistajalla. Maailman sivu hevosia on pidetty lähinnä kulkuvälineinä ja nykyään myös urheiluvälineinä, vaikka eläviä eläimiä ovatkin. Ja hevonen on kuitenkin aika älykäs eläin ja vieläpä laumaeläin eli kotia vaihtavan hevosen pitää joka kerta sopeutua uuden lauman jäseneksi (olettaen että sillä edes on lajitovereita uudessa paikassa). En tiedä, miten hevoset kokevat kodin vaihtumisen.

[Tittis]

Kyllä joihinkin kaloihin kiintyy. Tai no en tiedä onko se nyt ihan sellasta kiintymistä kuin esim. koiraan, mutta en ainakaan vapaaehtosesti luopuis noista meidän haarniskamonneista Nyt varsinkaan kun ne on uskaltaneet tulla kädestä syömäänkin

Tetrat on vähän eri juttu, ne kun on niin pieniä, mutta meillä voisi olla vähän lämpimämmässä vedessä, joten saatan vaihtaa jos tulee hyvät kaupat eteen. Toisaalta nuo on olleet meidän "parhaiten eläneitä" kaloja koko akvan pidon aikana, joten tiedä sitten onko tuo lämpötila mietenkään haitaksi(muutenkin kyse 1-2 lämpöasteesta).

[jokelamaniac]

Kyllä kaloihin kiintyy, vaikka ei samoin kuin koiraan ehkä. Ainakaan suurimmassa osassa tapauksista.

Tuo harraste-eläin ajatus oli oikeastaan ihan hyvä, sanamuoto ehkä hieman kömpelö mutta ajatus hyvä mielestäni.

On sitten eri asia että tietyissä tapauksissa ihmisen ja kalan rinnalle voi syntyä myös tuommoinen lemmikki-omistaja-suhde, eli vaikkapa pusukalasta tai oskarista voi tulla harraste-eläimen lisäksi mys lemmikki.

Ihminen voi tavallaan "hylätä" kalan. Kuitenkin on syytä muistaa, että suurin osa kaloista ei ilmeisestikään voi "tulla hylätyksi", vaan vain esim. huonosti hoidetuksi.