Hassu taisto

[partis<3]

Meillä on taistelukala nimeltä Oskari, joka ei hyökkää minkään kimppuun (ei edes peilikuvansa), nauttii kovasta virtauksesta (on aina vedenvaihdon aikaan siinä, mihin vettä kaadetaan, ja kovasti ui virtaa vastaan) ja huvittelee tekemällä kuplapesiä vallisnerian varaan. Katkoista luin, ettei niitä saisi hankkia samaan altaaseen taiston kanssa, kun se syö ne, mutta eipä tuo syönyt sitä viherkatkaa, joka joutui kalapussin salamatkustajana akvaarioon. Kovin utelias kala on, mutta se tuntuu olevan se ainoa lukemani fakta taistoista, joka tämän kalan kohdalla pitää paikkansa.

Nyt mietin, voisiko näin ylirauhallisen yksilön seuraksi harkita yhtä naarasta? Allas on 60*35*30, runsaskasvinen(pintakasvejakin on paljon), lt 26, ei muita kaloja. Virtaus on niin minimissään kuin suodatin sallii. Jos naaras ei käy, mitä muita kalaehdotuksia olisi? Tietääkö kukaan hyvää pohjanpuhdistajaa ja/tai levänsyöjää tämän kokoiseen akvaarioon? Onko vielä jotain taiston viihtyisyyttä lisäävää keinoa?

[7330]

Jos kokeilet naisseuraa, kannattaa kuitenkin ottaa heti pari naarasta samasta poikueesta ja varata toinen allas ja palautusmahdollisuus, jos yhteiselo ei sujukaan. Onhan näitä poikkeuksellisia taistoja, jotka tulevat toimeen järjenvastaisen pienessä tilassa.

Kyllähän tuohon reilu 60-litraiseen on melkoinen määrä taistonkin kanssa sopivia vaihtoehtoja. Esim. kardinaalitetraparvi olisi tuolla tolkuttoman kaunis, samoin joku pieni rasbora tai rusokiilakylki. Katkarapujakin voisit hankkia, kuin taistosi kerran tulee niiden kanssa toimeen. Joku laji muistaakseni sopi taistolämpöihinkin.
Niistä levänsyöjistä ja pohjakaloistahan taisit alkujaan kyselläkin. Jos pohjalla on hiekkaa, piikkisilmät tai joku pieni, lämpimässä vedessä viihtyvä monninen kävisi. Ihastuin vähän aikaa sitten imunuoliaisiin, ja muistaakseni niistäkin löytyy joku korkeita lämpötiloja sietävä laji, samoin otoista. Suositeltavin kaveri taistolle taitaa olla pieni porukka piikkisilmiä, nehän elävän luonnossakin samoilla seuduilla.

Lämpötilaa voisit nostaakin parilla asteella, taistot kuulemma viihtyvät parhaiten hyvin lämpimässä vedessä. Muutenhan paras tae taiston viihtymisestä on runsas kasvillisuus.

[millia]

En suosittele naarasta noin pieneen altaaseen. Et voi mitenkään tietää minkälainen macho Oskarista putkahtaa esiin, jos se näkee naaraan. Mutta jos sulla on toinen allas varalla minne voit naaraan laittaa, niin siitä vaan kokeilemaan. Veikkaan kuitenkin, että Oskari naaraan nähtyään ei meinaa pysyä nahoissaan, rakentaa äkkiä kuplapesän ja sitten höykyttää naarasta ympäri allasta kunnes mimmi tajuaa pysyä näkymättömissä tai Oskarista loppuu virta eikä sitä kiinnosta enää mikään. Voi käydä aika äkkiä myös niin, että Oskarilla käy flaksi ja kutevat. Sitten viimeistään naaraalle pitää löytää uusi osoite koska koiraan tehtävä on pitää KAIKKI tunkeilijat loitolla mädin kimpusta.

Periaatteessa akvaarioon sopisi pieni parvi jotain rauhallisia pikkuisia parvikaloja (kardinaalitetra, rusokiilakylki, rubiinitetra tm.), mutta siinä voi käydä niin että Oskari masentuu kun tulee hulinaa. Mokomat pikkupirut pyörivät sen valtakunnassa ja vievät ruoan nenän edestä.
Pohjalle voisi ottaa muutaman piikkisilmän jos se on hiekkaa. Parille leväkatkaravulle (Caridina japonica) on myös tilaa. Ne kasvavat sen verran suuriksi, että taistot eivät erehty niiden olevan syötäväksi tarkoitettuja.

[partis<3]

Tuolla on ollut muitakin kaloja, tetroja ja monni, mutta ne muutti isompaan altaaseen kun sellainen saatiin, että saatiin isot parvet jne. Oskari tuli niiden kanssa erittäin hyvin toimeen, ruuasta ei tapeltu ja kaikki sai tarpeekseen. Oskari jopa lihoi (oli aika laiha ku kaupasta tuli), ja muutkin kalat kasvo ihan kivasti. Oli jopa hauska seurata, kun taisto seuras tetrojen kanssa, mitä monni tekee. Silleen monni paikallaan jossain pohjalla tai lasissa, tetrat ja taisto ympärillä kaaressa tuijottamassa...

Niin, tosta machoilustahan ei ikinä voi olla varma... On meillä toinenkin allas, mutta siellä on lt 22, keskikova vesi ja aika kova virtaus....

[aquamarina]

Meidän entinen ukko oli kanssa rauhallisuudenperikuva, kunnes hommasin silel naaraita, ajattelin kudettaa kun on niin kiltti. Siinä se jahtaaminen sitten alkoi ja ei tajunnut kuplapesää edes yrittää tehdän, vaan sairastu naaraitten jahtaamisesta ja kuoli pois, se oli kyllä melkein albiino, liekö ollut steriili. Nykyinen ukko tajusi heti väkertää pesiä, ja nyt kun olivat saaneet kudettua, niin toisella naaraalla, ilmeisesti äiti, oli reikä kyljessä ja toisellakin naaraalla pyrstö ja muut evät riekaleina. Raivoherra pitikin siirtää pesineneen pois koko altaasta, reikäkylkisen naaraankin siirsin paranemaan (toinen tyttö jahtas) pariksi päivää "sairastuvalle", onneksi reikä umpeutui parissa pävässä. Nyt on syht rauhallista ja odotellaan tuleeko kudusta mitään, toisaalta toivon, toisaalta en, koska uros pitää siirtää takaisin tuonne isoon altaaseen ja kuitenkin naaraiden pitäisi nyt saada paranneltua itsensä. Eli oma johtopäätös on se, että taistoille pitäisi olla kaikille oma yksiö aina kaikenvaralta.

[sani]

Partis<3: Mistä olet muuten hankkinut tuon rauhallisen oloisen taistosi? Minkä värinen se on? Mietin vaan kun jossain vaiheessa Rio:sta sai näitä sinisiä rauhallisia taistoja, nyttemmin ei ole näkynyt.

Koskaan ei tosiaan tiedä millaiseksi rauhallisinkin taisto muuttuu kun sille hankkii naaraita. Kudetan "extrasuperrauhallisia" taistojani 63 litraisessa ja siellä koiras kyllä jahtaa naaraita ja kosiskelee niitä rajusti. Isossa altaassa tällaista ei tapahdu. Niin ja tosiaan, nykyään noita taistoja on 18 kpl ja ainakin tähän asti ovat hyvin menneet parvessa. Pitää kuitenkin koputella puuta... koskaan ei tiedä millaiseksi meno muuttuu kun nuo pienemmät koiraat tuosta kasvavat. Niin kauan kun kaikilla on evät ehjinä, saavat olla samassa altaassa.

[tappajatäti]

Minulla on vähän outo taistopoika, josta en ota selvää. Se on ollut monen eri sortin kanssa, eikä ole koskaan vahingoittanut ketään. Kardinaalitetroille piti pullistella kunnolla, mutta kun mokomat nöyrästi uivat ohi, homma loppui alkuunsa.

Uskalsin ostaa hänelle neitoseuraa. Allas on vähän liian viileä, emäksinen ja rauhaton kunnon kutupuuhille, mutta neitojen tulo on muuttanut taistoa. Sillä on nyt selkeä reviiri, jonne tytöt eivät saa tulla. Arvoasteikolla alempi tyttö ei tulekaan, mutta ylempi kyllä. Hirveä karuselli koko ajan!

Huvittavaksi asian tekee se, että jos neito ei huomaa pojan lähestymistä, sen sijaan, että kävisi kiinni, tekee selkeät pelottelueleet, että neito vielä ehtii karkuun, napsaisee ohi jne. Ja kun on ruoka-aika, kaikki kolme syövät vieretysten, usein ovat kylkikosketuksessa! Niin kauan kun on mahdollisuuskin, että ruokaa tiputellaan, on voimassa täysi rauha, mutta ruuan jälkeen tytöt saavat kyytiä.

Minusta tuo taistopoika ei ole koskaan edes yrittänyt vahingoittaa neitoja ja jahtaaminen ei ole tauotonta, piilopaikkoja on. Pikemminkin tuo näyttää suurieleiseltä show'lta, ylempi tyttö hakeutuu usein tahallaan pojan taakse, kuikuilee, että saa huomion itseensä ja molemmat näyttävät olevan elementissään toistensa kanssa.

[jokelamaniac]

Tästä taistojen persoonallisuudestahan oli hyvä ketju taannoin, yritän etsiä sen...

[partis<3]

Sani: Riosta minä tuon ostin. Sininen tuo on. Nykyisin kyllä ostan kalani Reporangasta. Siellä ei ole altaissa leväongelmia ja vedenvaihdot tehdään säännöllisesti jne. Paljon luotettavamman oloinen liike.

[tuhkasiipi]

Voivatko albiinot olla steriilejä? Ikinä en ole kuullutkaan. Itselläni on vaaleanpunainen taisto ukko ja ihmettelin kun ei se osannut kuplapesäntehtyään kuin jahdata naarasta, tappoikin sen kun uskalsin olla pois akvaarionluota. Kahden naaraan kanssa kokeilin eikä mitään. Kuinka yleistä tuollainen steriiliys on? Mietin vain kun ostin tuon ukon sitä varten että saan kudetettua vaaleanpunaista natua.

[Viola]

Ei albiinot steriilejä ole! Itelläni ainakin albiinomonniset risteytyvät keskenään sekä ristiin tavallisten kuparimonnisten kanssa.
Luulisi "albiinotaistoillakin" olevan sama juttu.

Onko "albiinollasi" punaiset silmät....sehän on yksi albinismin merkeistä. Siis pigmentti puuttuu kokonaan. Vaaleat yksilöt eivät välttämättä ole albiinoja....

Koiraan kutukyvyttömyys voi muuten olla jotenkin perinnöllistä, liittymättä väritykseen.