Hieroglyfi vain möllöttää paikoillaan?

[toukopouko]

Ostin tänään L 260, Queen Arabescuen, ja L 264, Leporacanthicus Joselimain. Jälkimmäinen, eli nimeltään Jooseppi, mennä viuhtoo pitkit allasta ja tuli jopa nyt ekana iltana syömään, mikä oli tosi positiivinen juttu, mutta 260, Elisapetti vaan möllöttää samalla paikalla, useita tunteja jo, ja mikä siitä tekee ihmeellisempää, niin ihan näkösällä. Vähän huolestuttaa ettei Elsalla ole kaikki ihan ok.

Miten teidän muiden L260 on asettuneet uuteen "lätäkköön"?

Pisimpään meidän plekoista on murjottanut kuviopleko, L129, vuoden sai odotella että rupesi valoisaan aikaan tutkailemaan ympäristöänsä. Samoin tämä vähän epävarma, 172a, (ainakin tällä koodilla löytyy netistä vastaava), eli pantterivamppyyripleko Drago, mökötti noin 3 kuukautta. Nyt on esillä jatkuvasti.

Appelssiini L124, nimeltään Fantta, ja samettitulievä L323, Samu, olivat kovin reippaita heti ostopäivästä lähtien.

Olisi muutoinkin kiva lukea, millaisia plekopersoonallisuuksia teiltä löytyy?

[janecky]

Raitapuupleko oli tullessaan niin kiukkuinen että pussi molskahteli riehumisesta kun oli lämpö tasaantumassa. Vapaaksipäästyään ui koko akvaarion ympäriinsä, ja asettui viikoksi lämmittimen viereen lasiin roikkumaan. Kai se yöllä edes kävi syömässä. Sen jälkeen kaveri vähän rauhoittui ja muutti pohjalle omenapuun käppyrän alle asumaan.

Toinen persoonallisuus on tämä albiinopartis joka nauttii olla selällään joka paikassa. Välillä se nukahtaessaan putoaa ja hölmistyneenä nousee takaisin.

[toukopouko]

On Elisapetti, L260, siirtynyt kantojen alle yön aikana. Eniten ihmetytti se, että makoili aivan valoisassa paikassa, näköisällä, koko illan. Nyt odotellaan, että kuinka kauan menee, että alkaa liikkumaan ns. normisti.

Tuli vielä mieleeni meidän yksi tummaleväpleko-vanhus, joka kuoli noin 18 vuotiaana, joka tuli aivan liian pienestä akvaariosta meille viettelemään hyvät viimeiset "eläkevuodet", joka oli lähes ikänsä syötetty pintaan heiteltävillä hiutale- ym vastaavilla ruoilla. Tämä plekovanhus ui ihan jatkuvasti pinnalla vatsa pystyssä. Ressukka Ruokaa saattoi tiputtaa suoraan ammollaan olevaan kitaan, kun surffaili selkää pinnassa.

Säälitti tämä kyseinen pleko, ikävä myöntää, tuttujen 60L akvaariossa, joka oli talon isännällä ollut pikkupojasta lähtien, (siitä ikä tiedossa). Sitkeä kaveri. Ja ihmeen suureksi niin minimaalisissa tiloissa kasvanut, oli nimittäin noin 25cm pitkä.

[nuuskamuikkunen]

Kun poikueen siirsin tulitikun mittaisena 300 litraseen, niin muutama teki juurikin saman tempun. Möllötteli näkyvillä useita tunteja, sittemmin kyllä löysi kodin kannosta.

[haukka]

Sama meillä kun uudet hierot tulivat meille niin kyllä ne näkösällä olivat ja möllöttivät vaan.. Nyt jo kyllä liikkuvat, mutta pääosin öisin paitsi nyt muutaman päivälläkin sattuu vähän ruokaa haeskeleen.