Rasborat
Valvoja: Moderaattorit
Rasborat
Kovasti on alkanut kiinnostamaan rasborat, etenkin kääpiö- ja hehku. Onko niitä yleisesti kaupan vai onko vaikeampia metsästettäviä? Ja minkälaisia kokemuksia käytännössä rasboroista löytyy? Onko arkoja vai uteliaita? Mitä lajia suosittelisitte? Onko jotain eritysvaatimuksia?
Allas mihin niitä haaveilen, on pieni 125 litranen, pH 6,5, lämpöä 26. Asukkeina kiltti taisto-pariskunta ja albiinomonnisia + partis. Menisikö tuonne? Ja jos, niin kuinka monta?
Allas mihin niitä haaveilen, on pieni 125 litranen, pH 6,5, lämpöä 26. Asukkeina kiltti taisto-pariskunta ja albiinomonnisia + partis. Menisikö tuonne? Ja jos, niin kuinka monta?
-Ansku
-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Juu, 30 kpl ylöspäin tuota parven kokoa tuollaiseen satalitraiseen. 40 - 50 kpl: ttakaan ei olisi varmaan liikaa.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
-
- Elite Member
- Viestit: 6704
- Liittynyt: 01:32, 06.06.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Karhula (Kotka)
- Viesti:
Miten muuten noiden pikkiriikkisten rasboroiden pärjääminen akvaariokaupassa, syövätkö kunnolla ja onko niillä suurikin "hävikki"? Siis kuoleeko suunnilleen kuinka monta % kaloista pelkkään siirtostressiin?
1-2-3 sydäntä särkyy , vielä löytyy se joka ehjänä säilyy
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
ehdin myöhemmin viettää aamuni jonkun kylkiluuhun kasvaneena.
Kun herään laivat on lähteneet, kortti kuivuu ja junia ei mee.
Laiturilta tuuli vie pois nekin jotka ei kelvanneet
Minulla on Taistolassa hehkurasboroita. Kamalan kauniita, hehkuvan punaisia minikaloja.
Näyttävät pieniltä rubiineilta vihreiden kasvien seassa. Vaikka ei suodatin mikään hirmuinen olekaan, eikä ihan koskea saa aikaan, mutta tuon kokoisille itikoille se ei suuri tarvitse ollakaan. Leikkivät veden ulostulo virrassa; yrittävät uida vastavirtaan niin pitkälle kuin pystyvät, joko hyppäävät kyydistä tai luovuttavat ja huristavat vesivirran mukana taaksepäin.
Ei kokemusta pohjalta syömisestä, kun on isorakeista soraa, ei pohjaruoka tee taistoillekaan kauppansa tuossa altaassa, mutta pinnalta syövät suurella ruokahalulla. Pienestä koostaan huolimatta löytävät tiensä "ruokapöytään".
Näyttävät pieniltä rubiineilta vihreiden kasvien seassa. Vaikka ei suodatin mikään hirmuinen olekaan, eikä ihan koskea saa aikaan, mutta tuon kokoisille itikoille se ei suuri tarvitse ollakaan. Leikkivät veden ulostulo virrassa; yrittävät uida vastavirtaan niin pitkälle kuin pystyvät, joko hyppäävät kyydistä tai luovuttavat ja huristavat vesivirran mukana taaksepäin.
Ei kokemusta pohjalta syömisestä, kun on isorakeista soraa, ei pohjaruoka tee taistoillekaan kauppansa tuossa altaassa, mutta pinnalta syövät suurella ruokahalulla. Pienestä koostaan huolimatta löytävät tiensä "ruokapöytään".
Minkäs kokoisia nämä kyseiset hehkurasborat ovat aikuisina? Tarvitsevatko viidakkotunnelman koko altaassa vai uskaltautuvatko uimaan myös vapaassa vedessä (jos oletamme ettei altaassa ole muita ei-pohjakaloja tai sitten korkeintaan pari-kolme pientä rihmaa)? Ovatko miten nökönuukia ruoan suhteen, eli kelpaako hiutaleet ym. teollinen sapuska vai pitääkö tässä joku elävän ruoan laitos pystyttää?
Life's way too short to stay on topic.
Minulla hehkurasborat on ihan rohkeita, vaikka isosta parvesta enää 5 jäljellä. ( lämmitin meni rikki ja keitti loppuparven, sissit jäivät jäljelle )
Lisää hankin lähiaikoina.
Uivat niin vedensuosikin seassa, kuin ihan avovedessäkin. Ruokaa ilmestyvät kerjäämään lasin taakse, kun siinä katselee ja pieniä masuja nälättää.
Hiutaleita syövät mieluiten. Öttiäiset taitaa olla suureksi osaksi liian suuria pieniin suihin. Hiutaleista nappaavat palasia, vaikka isompana laittaisi. Usein heille hienonnan osan hiutaleista, on sitten helppoja suupaloja.
Nuo eivät kovin isoja ole aikuisinakaan. Nenän päästä pyrstön päähän n 2 cm hoikkaa vartta.
Lisää hankin lähiaikoina.
Uivat niin vedensuosikin seassa, kuin ihan avovedessäkin. Ruokaa ilmestyvät kerjäämään lasin taakse, kun siinä katselee ja pieniä masuja nälättää.
Hiutaleita syövät mieluiten. Öttiäiset taitaa olla suureksi osaksi liian suuria pieniin suihin. Hiutaleista nappaavat palasia, vaikka isompana laittaisi. Usein heille hienonnan osan hiutaleista, on sitten helppoja suupaloja.
Nuo eivät kovin isoja ole aikuisinakaan. Nenän päästä pyrstön päähän n 2 cm hoikkaa vartta.
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
Ne ovat kyllä nuo Bettat ja muutkin rihmakalat petoja joten jos minikokoisten rasboroiden parvet alkavat kummallisesti pienentyä niin ne ovat saattaneet päätyä ruokalistalle. Minulla näin kävi suklaarihmojen ja kääpiörasboroiden kanssa, mikään aktivointiyritys tai uudelleen sisustaminen ei saanut suklaiden mielenkiintoa pois vaanimisesta vuorokautta pitemmäksi ajaksi. Rasborat olivat yksinkertaisesti aivan liian jänniä.
Juu, lähinnä pitkäeväisen ja siksi hitaahkon taistelukalakoiraan kanssa taitaa nuo kääpiörasborat sopia hyvin.
Itselläni on iso parvi niitä. Kaksi vuotta minulla olleet käppänät erottuvat uudemmista hyvin, sillä vanhat kalat ovat huomattavan värikkäitä uusiin verrattuina - vanhat koiraat esimerkiksi kokonaan rubiininpunaisia päästä pyrstöntyveen, upeita!
Toivottavasti uudetkin kalat saavat hyvän ruokinnan myötä samanlaisen upean värin.
Parvessa on myös minirasboroita noin 13 kpl.
Nämä kalat on rohkeita ja reippaita veijareita, ihastuttavia.
Itselläni on iso parvi niitä. Kaksi vuotta minulla olleet käppänät erottuvat uudemmista hyvin, sillä vanhat kalat ovat huomattavan värikkäitä uusiin verrattuina - vanhat koiraat esimerkiksi kokonaan rubiininpunaisia päästä pyrstöntyveen, upeita!

Toivottavasti uudetkin kalat saavat hyvän ruokinnan myötä samanlaisen upean värin.
Parvessa on myös minirasboroita noin 13 kpl.
Nämä kalat on rohkeita ja reippaita veijareita, ihastuttavia.

Hyvä tietää, jos jättäisi ne rihmakalat sitten kokonaan laskuista pois. Onhan tuolla nurkassa vielä yksi allas tyhjillään...
Onko kenelläkään tietoa pienten rasboroiden saatavuudesta noin yleensä? Tiedän kyllä yhden akvaarioliikkeen joka niitä tilaisi pyynnöstä, mutta jos saatavuus on yleisesti heikko niin voi joutua odottelemaan mokomia sinttejä. Kärsivällisyys kun ei aina kuulu meikäläisen hyveisiin.
Missäs lämpötiloissa veijarit muuten viihtyvät parhaiten?

Onko kenelläkään tietoa pienten rasboroiden saatavuudesta noin yleensä? Tiedän kyllä yhden akvaarioliikkeen joka niitä tilaisi pyynnöstä, mutta jos saatavuus on yleisesti heikko niin voi joutua odottelemaan mokomia sinttejä. Kärsivällisyys kun ei aina kuulu meikäläisen hyveisiin.
Missäs lämpötiloissa veijarit muuten viihtyvät parhaiten?
Life's way too short to stay on topic.
-
- Member
- Viestit: 447
- Liittynyt: 09:24, 23.04.2005
- Paikkakunta: Hemiboreaalinen vyöhyke, Vantaa
Helsingin akvaariokeskuksessa niitä on kyllä aikas usein.
Ittelläni on 20 kpl parvi hehkurasboroita 80-litraisessani. Sopii hyvin. Ainoa huono puoli niissä on ruokinta kun niiden suut on
niin pienet. Ruokinta onnistuu hyvin kuitenkin esimerkiksi erilaisilla poikasruuilla. Kyllä ne myös maistelevat pohja tabletteja innoissaan.
Hehkujen seurana on parvi (valitettavasti vain 5 kpl, Lisään näitä ainakin muutaman verran vielä) kääpiömonnisia, sekä red cherryjä, ja amanorapuja. Varsin eloisa yhdistelmä.
Upeita pikkukalojahan nuo hehkurasborat ovat. Osa on aivan rubiinin punaisia, ja toiset hiukan vaaleampia, ilmeisesti eri sukupuolia?. Ostassani tuli 5 minijuovarasboraa mukana. Minijuovat uivat selvästi syvemmällä kuin hehkut. Hehkut menevät melkein pinnan tuntumassa, ja minijuovat alempana keskivedessä. Meillä rasborat ovat varsin rauhallisia normaalisti, mutta kun annan katkaravuille paprikaa, rasborat villiintyvät, ja uivat tiiviissä parvessa kirmaten suodattimen virrassa.
Kyllähän nuo viidakkotunnelman selvästi tarvitsevat. näyttävätkin kauniimmilta uidessaan kasvien lomassa. Ovat niin punaisia. Eivät pelkää edes haavia. Ja kun vaihdan vettä, saan aina pelätä, että joku joutuu letkun imuun.
Ittelläni on 20 kpl parvi hehkurasboroita 80-litraisessani. Sopii hyvin. Ainoa huono puoli niissä on ruokinta kun niiden suut on
niin pienet. Ruokinta onnistuu hyvin kuitenkin esimerkiksi erilaisilla poikasruuilla. Kyllä ne myös maistelevat pohja tabletteja innoissaan.
Hehkujen seurana on parvi (valitettavasti vain 5 kpl, Lisään näitä ainakin muutaman verran vielä) kääpiömonnisia, sekä red cherryjä, ja amanorapuja. Varsin eloisa yhdistelmä.
Upeita pikkukalojahan nuo hehkurasborat ovat. Osa on aivan rubiinin punaisia, ja toiset hiukan vaaleampia, ilmeisesti eri sukupuolia?. Ostassani tuli 5 minijuovarasboraa mukana. Minijuovat uivat selvästi syvemmällä kuin hehkut. Hehkut menevät melkein pinnan tuntumassa, ja minijuovat alempana keskivedessä. Meillä rasborat ovat varsin rauhallisia normaalisti, mutta kun annan katkaravuille paprikaa, rasborat villiintyvät, ja uivat tiiviissä parvessa kirmaten suodattimen virrassa.
Kyllähän nuo viidakkotunnelman selvästi tarvitsevat. näyttävätkin kauniimmilta uidessaan kasvien lomassa. Ovat niin punaisia. Eivät pelkää edes haavia. Ja kun vaihdan vettä, saan aina pelätä, että joku joutuu letkun imuun.

-
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Myös Pieni Akvaariokaupasta löytyy pieniä rasboroita.
En käy enää juurikaan foorumilla. Yhteydenotot tärkeissä asioissa: riesale@hotmail.com En vastaile yksityisesti tuleviin kalasto-, tauti- ymv. kyselyihin.
Tuolla on jotain tietoa Hehkurasboran ( boraras brigittae ) vaatimuksista. Tuolta katselin, kun omia olin ostamassa. Omani tosin asustavat enemmän pintakerroksissa kuin keskivedessä, vaikka tuossa niin sanotaan.
Ihania pikku kaloja. Eivät säiky, vaan tulevat pintaan ja lasin taakse tutkimaan, kun lähelle menee. ( Ja kerjäämään ruokaa, vaikka pieniä ovatkin )
http://aquavisie.retry.org/Database/Vis ... ittae.html
http://filaman.ifm-geomar.de/Summary/Sp ... p?id=22509
http://www.aquarien-center.de/boraras_brigittae.htm
Ihania pikku kaloja. Eivät säiky, vaan tulevat pintaan ja lasin taakse tutkimaan, kun lähelle menee. ( Ja kerjäämään ruokaa, vaikka pieniä ovatkin )
http://aquavisie.retry.org/Database/Vis ... ittae.html
http://filaman.ifm-geomar.de/Summary/Sp ... p?id=22509
http://www.aquarien-center.de/boraras_brigittae.htm
Syököhän nuori helmirihmakala pienet rasborat suihinsa?
Timanttitetraparvi harventui muuton jälkeen aika lailla ennen 8 -nyt 5, joista kaksi omaa poikasta.
Allas näyttää ihan tyhjältä, siellä kun on sitten pohjalla vaan pikkumonnisia ja seiniä nuolee yksi viherimunuoliainen jonka lajista nyt en paremmin ole päässyt selvyyteen.
Noin 25-26 astetta ph seiskan tuntumassa ja pehmeä vesi.
En halua ostaa parvea mikä kuolee tai syödään puolessa vuodessa nolliin...
Timanttitetraparvi harventui muuton jälkeen aika lailla ennen 8 -nyt 5, joista kaksi omaa poikasta.
Allas näyttää ihan tyhjältä, siellä kun on sitten pohjalla vaan pikkumonnisia ja seiniä nuolee yksi viherimunuoliainen jonka lajista nyt en paremmin ole päässyt selvyyteen.
Noin 25-26 astetta ph seiskan tuntumassa ja pehmeä vesi.
En halua ostaa parvea mikä kuolee tai syödään puolessa vuodessa nolliin...
Oma henkilökohtainen mielipide on, etten ainakaan hehkurasboran kokoisia pikku kaloja laittaisi helmirihmakalan seuraan. Se kokemus, mitä minulla on omista helmirihmoista on se, että ne on kyllä aikamoisia syömäreitä.
Kaikki mitä mahtuu suuhun, syödään ja ellei mahdu, yritetään silti. Siksi siinä altaassa ei varmaan koskaan tule olemaan pieniä kalavauvoja
Kilttejä kalojahan ne muuten on, mutta asiasta enemmän tietävät voinevat korjailla käsityksiäni
Kaikki mitä mahtuu suuhun, syödään ja ellei mahdu, yritetään silti. Siksi siinä altaassa ei varmaan koskaan tule olemaan pieniä kalavauvoja

Kilttejä kalojahan ne muuten on, mutta asiasta enemmän tietävät voinevat korjailla käsityksiäni

Pakko hehkuttaa myös täällä. Kääpiörasboroita tuli kotiin ja aivan uskomattoman suloisia vipeltäjiä ovat. Vielä köyhähkö kasvillisuuskaan ei näköjään pikkuisia pelota, vaan viipottavat rohkeasti pitkin allasta ja ovat jo oppineet mistä aukosta sitä taivaan mannaa (eli ruokaa) tippuu. Noita Zessun mainitsemia safiirirasboroita on myös haussa lisäväriä tuomaan
Sääli vain että ilmeisesti suurin osa ihmisistä haluaa suurta ja näyttävää kalaa, jos hetken näitä katselisivat niin voisi jäädä ne isommat sintit kauppaan

Sääli vain että ilmeisesti suurin osa ihmisistä haluaa suurta ja näyttävää kalaa, jos hetken näitä katselisivat niin voisi jäädä ne isommat sintit kauppaan

Life's way too short to stay on topic.