Peruskysymyksiä hunajarihmakaloista

[Onia]

Kiinnostaisi muutama ihan perusjuttu hunajarihmiksistä; haaveilen hankkivani niitä tässä, kunhan partiksenpoikasilta vapautuu allas
Akvaariomaailmassa oli tässä muutama numero takaperin rihmakalajuttua... Siinä sanottiin, että jo 60 litraisessa akvaariossa voisi pitää neljää hunajarihmistä (1+3)(?)
No, minulla olisi 63 litrainen kohta tyhjillään. Ottaisinko sinne kolme naarasta ja koiraan, pariskunnan, vai kaksi naarasta ja koiraan... vai?
Mikä olisi kaloille paras? Vai onko pönttö kokonaan liian pieni? Muita kaloja en sinne varmaankaan ottaisi.
Entä onko 6dH liian kovaa vettä? Mikä olisi ihanne pH; 6,5 vaiko vielä happamampaa?
Kuinka helppo hunajarihmakalat on saada kutemaan? Pitäisikö muut (hunajarihma)kalat ottaa pois altaasta pariskunnan kutiessa, ja pariskuntakin kudun jälkeen (uros kun poikaset kuoriutuvat), vai selviääkö osa poikasista kun altaassa on tiheä kasvillisuus?
Hmm... mitäs tyhmiä kysymyksiä vielä... No kokemuksia olisi kiva kuulla; sekä hyviä että huonoja Niin ja ovatko herkkiä sairastuman, olettaen, että niitä hoidetaan oikein?
Kiitoksia! T: Aino

[mik]

Oman kokemukseni mukaan hunajarihmat viihtyvät mieluusti pareittain. Ainakin minulla ovat viihtyneet pareittain paremmin kuin 1+2 tai 1+3.

Jos kasvillisuutta on tarpeeksi sekä pinnalla että muualla, voi ihan hyvin 63 l:n akvaariossa pitää. Naaraalle tulee olla suojapaikkoja ja koiraalle paljon pintakasveja ja muutoinkin pintaan asti ulottuvaa kasvistoa, joka hillitsee suodattimen virtausta pintaosissa vettä.

Omat hunajani kutevat säännöllisesti seura-akvaariossakin. Koiras tekee pienen vaahtopesän, jonka alla pariskunta sitten kutee. Mätimunat järjestetään pieneen möykkyyn keskelle vaahtopesää. Koiras jää vartioimaan pesää. Jos altaassasi ei ole muita kaloja ja naaraalle on paljon piiloja, niin voit jättää molemman "vanhukset" altaaseen.

Jos haluat ihan oikeasti kasvattaa niitä poikasia, ota pesä silloin pois akvaariosta, kun poikaset ovat juuri kuoriutuneet tai, jos kasvatat poikasia samassa altaassa, jossa kutu tapahtui, niin poista naaras heti kudun jälkeen ja koiras sitten kun poikaset ovat kuoriutuneet, mutta eivät vielä lähteneet uimaan. Olen nimittäin huomannut, että kuoriutumisprosentti jää huomattavasti alhaisemmaksi, jos pesän ottaa pois koiraalta ennen kuin mäti on kuoriutunut. Varaudu ruokkimaan poikasia mielettömästi! Ensin likoeläimet ja nestemäinen poikasruoka on hyvää n. viikon parin kuluttua kelpaa jo artemia. Siinä vaiheessa kun poikaset alkavat haukkomaan ilmaa pinnalta on peitinlasit pidettävä tiiviisti suljettuna. Varsinkin talviaikaan kun huonelämpötila on alhainen ja ilmankosteus myöskin. Silloin kun kalat opettelevat käyttämään labyrinttielintään, ne ovat hyvin herkkiä kuolemaan. Tiedä sitten vilustuvatko ne vai eivät, mutta itse olen peittänyt jopa peitinlasien kulmat ja muutkin raot tuorekelmulla.

Hunajarihman kututanssi on upeaa: Koiras tanssii pesän alla naaraalle täysin pystyasernnossa. Pyrstö kohtisuoraan alhaalla ja "nenä" ylöspäin. Myös koiraan väritys on upea kutuaikana: Keltainen selkäevän reuna loistaa ja vatsa ja kuonon alusta ovat tumman sinimustia!

Naaraan kutuhalukkuus näkyy myöskin värityksessä: Kylkijuova voimistuu huomattavasti kutuvalmiilla naaraalla.

pH 6,5 on ihan hyvä, ja lämpöä saa olla 27-28 C. Suodatusta niin vähän/paljon, että vesi liikkuu sen verran, että ei pääse muodostumaan eri "lämpötilakerroksia". Ja tietenkin nitriitti- ja nitraattivapaa vesi...

Olisikohan siinä ollut kaikki tarpeellinen?

Onnea hunajien kanssa, aivan ihania kaloja!

-mik-

[Onia]

Kiitos paljon vastauksesta!
Otan sitten pariskunnan; olen muualtakin vähän tullut siihen käsitykseen, että se olisi hunajarihmiksille paras.
Pitäisikö naaraalla olla kukkaruukkuja tms. piilopaikkoja, vai riittääkö todella runsas, pintaan yltävä kasvillisuus ja lähes pintaan yltävä, muuten aika pieni puunpala?
Toki pitäisin kalojani silmällä, etteivät toisiaan teloisi, mutta joutuisin karsimaan kasvillisuutta jo nytkin aika runsaasti, jos aikoisin tunkea altaaseen kukkaruukun
Kuplapesä siis omaan purkkiin, kun poikaset ovat juuri kuoriutuneet. Onko suhtkoht suurelle poikueelle helppo kasvattaa riittävästi likoeläimiä? Olisi todella kiva saada ainakin muutamia poikasia aikuiseksi (jos nyt ensin olisi ne kalat ja ne vielä kutisivat... ) Mutta homma siis toimii, kun antaa sekä likoeläimiä että nesteruokaa? Ja myöhemmin artemiaa.
Jos otan vain pariskunnan, taitaa tulla halu ottaa pieni parvi jotain parvikalaa, ehkä kiilakylkiä. Mitenkähän kuplapesä säilyisi akvaariossa, jossa on myös jokin kalaparvi? Ovatkohan ne hunajarihmisten kudun perään, ja pystyykö koiras kutuaan suojelemaan?
No, tämä kudetuspuoli nyt ei vielä ole niin kovin ajankohtainen , mutta ihan mielenkiinnosta kyselen...
Akvani kuitenkin taitaa olla hunajarihmakaloille "juuri sopiva", suodatinkin on tehokas, mutta ei järjestä altaaseen mitään myrskyä ja samoin lämpötila on helppo järjestää liian tehokkaalla lämmittimellä.
Ehkäpä tulevat kalani siis joskus kutevat, eivätkä neuvot mene hukkaan; kiitoksia siis edelleen! T: Aino

[mik]

Jos akvaariossa on muita kaloja jätä valaistus päälle myös yöajaksi. Vaikka kalojen näkö ei olekaan niin hirvittävän tarkka ja ne käyttävät kylkiviiva-aistiaan (mikä sen aistimen nimi oikeastaan on?) aistimaan lähestyvän ruuan taikka viholliset, niin valaistus auttaa koirasta suojelemaan pesää myös yöaikaan. Hyvällä onnella mäti säästyy.

-mik-