Lehtikalojen akvaarion korkeus

[Jaakko-Johannes]

Olen lukenut, että lehtikalojen akvaarion minimikorkeus on 50 cm, koska lehtikalat ovat niin isoiksi kasvavia kaloja. Sitä vain ajattelen, että tarkoittaako tuon akvaarion korkeuden vähimmäiskorkeus 50 cm akvaariota ilman pohjasoraa vai ilman pohjasoraa, sillä jos esim. 50 cm korkuisessa akvaariossa on vaikka 10 cm korkuinen pohjasorakerros, niin silloinhan se "uintikorkeus" on vain 40 cm. Eli siis, onko lehtikalojen akvaarion vähimmäiskorkeus todellakin tuo 50 cm vai esim. 60 cm sen 10 cm pohjasoran kanssa?

[Sarkka]

Minä olen sen aina käsittänyt niin, että akvaarion korkeus on 50 cm. Jos korkeuteen laskettaisiin pohjamatsku päälle, niin soisin sen kyllä olleen mainittu lähteissä. Itselläni on 50 cm korkea allas, joka ei ole piripintaan täynnä vettä ja pohjalla on muutaman sentin paksuisesti hiekkaa.

[MikaMet]

Ja tuollainen korkeus nyt on aina kuitenkin makuasia...50cm varmasti riittää...

Tarkoitan että kuka sen oikean korkeuden määrittelee?

[Maaliskyy]

Ja tuollainen korkeus nyt on aina kuitenkin makuasia...50cm varmasti riittää...

Tarkoitan että kuka sen oikean korkeuden määrittelee?

Kalan aikuiskokohan sen oikean korkeuden määrittelee. Lehtikalat on korkeamman mallisia, ja näyttävät nololta jos allas on jo lähtöjään matalansorttinen ja pohjahiekka ja sisustus vievät tilaa vielä siitäkin vähästä. Huonolla tuurilla vielä evät jäävät käyriksi liian pienessä tilassa.

[VesiEläin]

Siis vähintään 50 senttiä tavalliselle lehtikalalle.
Ei mikään makuasia, vaan lehtikala vaatii korkean altaan.

[MikaMet]

Minä tarkoitin määrittelyllä että....joku sanoo 55...toinen 60 jne....

Tietysti sitä parempi mitä korkeampi mutta mikä on minimi? Sama juttuhan on litramäärissä...pitkälti se on makuasia Tietysti järki mukana, mutta OIKEAN minilitramäärän määrittelijää ei varmaan ole
Kaloilta kun sitä ei voi kysyä että minkä haluavat

[Sarkka]

Ja niinkinhän se on, että "minimikorkeudet" ja "minimilitramäärät" ovat kasvaneet vuosien saatossa. Parempi tietysti näin päin ja kalojen hyvinvointiahan tässä ajatellaan. Tuskin on kalalajia, jolle olisi määritelty akvaarion maksimikoko.

[7330]

Lehtikalojen evien käyristymiseen tosin voi olla syynä myös muut kasvua rajoittavat tekijät - vähä ruoka, likainen vesi, nyppivät kalat. Joku noista syistä on varmastikin syyllisenä kouluakvaariomme lehtikalan pieniin ja jotenkin tyngän oloisiin eviin, sitä korkeutta kun on arviolta 60 cm. Toisaalta olen nähnyt lähes täysikokoisia lehtikaloja (hieman kitukasvuisiksi ne tosin olivat jääneet), joiden korkeus oli lähes sama kuin akvaarion korkeus hiekasta pintaan.

Totta kyllä, ettei "oikeaa" akvaarion korkeutta, pituutta tai litramäärää jollekin kalalle ole olemassakaan. Mielenkiintoista on, että kaikkein ristiriitaisimpia suosituksia tapaa juuri vanhoilla ja tunnetuilla lajeilla - siis sellaisilla, joiden elintavoista pitäisi olla eniten tietoa.
Lehtikalan lisäksi jo melkein huvittava esimerkki on kultakala, jonka akvaarion minimikoko vaihtelee vastaajan mukaan 150 ja 1000 litran välillä.

[Höpötys]

Mietin tuossa, että minkä kokoiseksi asti voi pitää lehtikalaa 40 cm korkeassa altaassa. Siis jos ostan pieninä noin 3-4 cm (vartalo) ja laitan metrin mittaiseen 40 cm korkeaan (120l) altaaseen kasvamaan ja ehkäpä pariutumaan. Sitten siirrän syntyneen pariskunnan 50 cm korkeeseen ja 108 cm mittaiseen (240l) kotialtaaseen. Kauanko lehtikalalla kestää kasvaa aikuis kokoonsa ja minkä ikäisinä/kokoisina valitsevat parinsa (esim 6 kalan parvesta)?

[wantukka]

Vastaanpa tuohon, että lehtikalasi ei kasva ikinä aikuiskokoon tuossa akvaariossa.

Itse olen sitä mieltä, että akvaarion korkeus on pohjasta yläkulmaan. Sitten siitä pois parin sentin hiekka. Kaloille jää noin 46 cm uimatilaa. Viikossahan ei kovinkaan paljon vesikään haihdu.

[Sarkka]

Niin, muakin kiinnostaisi, minkäikäisenä lehtikala on täydessä koossaan?

[MikaMet]

Kalathan käytännössä kasvavat koko ikänsä...päinvastoin kuin nisäkkäät

[Sarkka]

^ Siis oikeesti? Voihan se kyllä noinkin olla.

[crisse_83]

Aluksi kasvavat huomattavasti suuremmalla vauhdilla, saavutettuaan n.1/3- 3/4 aikuskoostaan kasvu hidastuu lajista riippuen (esim. tetrat saattavat kasvaa varsin vauhdikkaasti aikuiskokoonsa kun taas plekoilla saattaa mennä siihen vuosia.), huomattavasti hitaammaksi.

[Höpötys]

No mikähän se aikuis koko mahtaa olla? Jostain olen lukenut, että pituus 15 cm ja korkeus 25 cm. Isäni lehtikala kasvoi 30cm korkeassa altaassa tuon kokoiseksi (kyllä mittasin) eli pituus suusta pyrstön päähän ja korkeus selkäevän kärjestä alaevän kärkeen.

[tipi70]

Itse ajattelin pariskunnan seuraksi nuolimonneja pienen parven. Käyvätkö ne yksiin?

[VesiEläin]

Itse ajattelin pariskunnan seuraksi nuolimonneja pienen parven. Käyvätkö ne yksiin?

Lehtikalat voivat nyppiä/koittaa syödä nuolimonneja(Näyttävät pieniltä hiukopaloilta), joten en välttämättä suosittele samaan altaaseen.

[tipi70]

Kun en sitä "isoa pötikkää" välttämättä haluaisi Kuitenkin tuntuu, että joitain levänpuhdistajia pitäisi olla. Kiitos neuvoista!

[MikaMet]

Itselläni on isoja lehtikaloja 4 kpl (ruumiin koko ainakin 10*10 cm) ja nuolimonnit saa olla rauhassa...minusta yleensä usein lehtikalojen maine pikkukalojen "syöppöinä" usein liioiteltua Kokemusta niistä on nimittäin jo 20 vuotta. Ehkä jos allas on pieni niin ongelmia voi tulla...

[VesiEläin]

minusta yleensä usein lehtikalojen maine pikkukalojen "syöppöinä" usein liioiteltua...

Varmasti riippuu myös yksilöistä tuo pikkukalojen ahdistelu..

[MikaMet]

Riippuu varmaan yksilöistäkin, mulle ei ole sellaisia sattunut jotka esim. pieniä parvikaloja tai vastaavia ahdistelisi. Lehtikaloja kuitenkin lähes aina altaassa ollut yli 20 vuotta.

[VesiEläin]

Lehtikaloja kuitenkin lähes aina altaassa ollut..

Täällä oli lehtiksiä 560-litran altaassa ja kyllä nuolimonnit saivat välillä kyytiä.
Joskin isohkot mustaneontetrat saivat olla rauhassa.
Siltikään en suosittele peto-saalis-rooleja altaaseen.

[Miikku]

Itsekin taannoin pohdin ottojen ja lehtikalojen yhteiseloa ja kun kysyttäessä kuulin vaan hyviä kokemuksia, lykkäsin pikkuiset vestitukset lehtisten kaveriksi. Tuollahan nuo viipottavat edelleen enkä ole huomannut lehtisten olleen niistä kiinnostuneita. Tosin otot elelevät pääasiassa kasvipusikoissa ja pintaan asti ulottuvan juurakkohässäkän suojissa tiedä sitten johtuuko tämä siitä että ne pelkäisivät suuria kavereitaan.

[MikaMet]

Jatketaan nyt kun aloitin Mulla 450 litran allas jossa nuolimonnia 6 kpl ja lehtiksiä 4. En ole koskaan nähnyt niiden oikeasti ajavan niitä takaa...toki ahvenet yleensäkin "hyökkäillee", mutta ei jahtaa...ainakaan mulla noi lehtikalat

[jossuliini]

Meillä on kehittynyt ahventen ja ottojen välille suorastaan symbioosi, vai kuinka sitä nyt sanoisi kun vain otot näyttävät varsinaisesti hyötyvän; lois-isäntäsuhde? Ainakaan ottojen ei selvästikään tarvitse olla peloissaan näiden ahventen kanssa (O.vestitukset ja C.punctulatat kai ovat kummatkin Perusta; olisivatko sitten luonnossakin jopa samoissa vesissä?).

Kanavakirjoahvenet nimittäin etsiskelevät ruokaa pohjalta pöllyttämällä hiekkaa vatsallaan ja rintaevillään, ja lauma ottoja seuraa ahventen vanavedessä siivoten roskista jotain mutusteltavaa itselleen. Hauskaa on, että myös murisijat ovat oppineet ottamaan silloin tällöin osaa tähän "lokkeiluun". Jännää seurattavaa