Vastaostetun kalan kuolema ja miten nyt menetellä?
Valvoja: Moderaattorit
Vastaostetun kalan kuolema ja miten nyt menetellä?
Ostin eilen lauantaina pääkaupunkiseudulla olevasta liikkeestä salamanteriplekon. Liikkeessä oli ollut isompikin erä salamantereita, mutta tämä oli ilmeisesti erän viimeisiä, ainakaan samassa altaassa eri ollut enää muita salamantereita. Kala vaikutti liikkeessä normaalilta, tosin melko pienikokoiselta (n. vajaa 5 cm), mutta en huomannut, että esim. maha olisi ollut silminnähden kuopalla tms.
Kala joutui olemaan pussissa vajaan pari tuntia ja se kotiutettiin ohjeiden mukaisesti. Eli annoin pussin olla ensin avaamattomana huoneenlämmössä noin 15 min, jonka jälkeen laitoin sen kellumaan karanteenialtaaseen. Avasin pussin varovasti ja lisäilin pikkuhiljaa altaan vettä pussiin yhteensä noin 6 kertaa. Kaiken kaikkiaan kotiutus vei aikaa noin 40 min. Kuljetusvettä en päästänyt kalan vapautuksen yhteydessä karanteenialtaaseen. Kala oli altaaseen päästyään normaalin oloinen, liikkui laseilla ja vaikutti normaalilta. Tänään sunnuntaina huomasin, että kyseinen pleko on kuollut.
Altaan vesiarvot: nitriitti 0, nitraatti ~8, pH ~6,5. Veden lämpötila 26,5 asteista. Huomenna maanantaina olisi tarkoitus soittaa heti liikkeeseen ja kysyä, että onko tällaisissa tapauksissa mitään "takuuta" tai mahdollista saada liikkeeltä hyvitystä. Miten toimin nyt siis kuolleen kalan kanssa? Voinko heittää sen roskiin vai kannattaako se säilyttää siltä varalta, että liike haluaa sen vielä nähdä? Miten tuollainen säilytys kannattaa tehdä? Pakastamalla? EELA:aan kuollutta kalaa ei ilmeisesti enää kannata ruveta lähettelemään? Siirsin kalan altaasta pussiin eikä siinä näy mitään erityisiä ulkoisia vamman merkkejä. Maha saattaa olla ihan pikkuisen kuopalla, mutta ei ainakaan selvästi.
Kala joutui olemaan pussissa vajaan pari tuntia ja se kotiutettiin ohjeiden mukaisesti. Eli annoin pussin olla ensin avaamattomana huoneenlämmössä noin 15 min, jonka jälkeen laitoin sen kellumaan karanteenialtaaseen. Avasin pussin varovasti ja lisäilin pikkuhiljaa altaan vettä pussiin yhteensä noin 6 kertaa. Kaiken kaikkiaan kotiutus vei aikaa noin 40 min. Kuljetusvettä en päästänyt kalan vapautuksen yhteydessä karanteenialtaaseen. Kala oli altaaseen päästyään normaalin oloinen, liikkui laseilla ja vaikutti normaalilta. Tänään sunnuntaina huomasin, että kyseinen pleko on kuollut.
Altaan vesiarvot: nitriitti 0, nitraatti ~8, pH ~6,5. Veden lämpötila 26,5 asteista. Huomenna maanantaina olisi tarkoitus soittaa heti liikkeeseen ja kysyä, että onko tällaisissa tapauksissa mitään "takuuta" tai mahdollista saada liikkeeltä hyvitystä. Miten toimin nyt siis kuolleen kalan kanssa? Voinko heittää sen roskiin vai kannattaako se säilyttää siltä varalta, että liike haluaa sen vielä nähdä? Miten tuollainen säilytys kannattaa tehdä? Pakastamalla? EELA:aan kuollutta kalaa ei ilmeisesti enää kannata ruveta lähettelemään? Siirsin kalan altaasta pussiin eikä siinä näy mitään erityisiä ulkoisia vamman merkkejä. Maha saattaa olla ihan pikkuisen kuopalla, mutta ei ainakaan selvästi.
Re: Vastaostetun kalan kuolema ja miten nyt menetellä?
Aika erikoinen ohje, että veden annetaan ehdoin tahdoin viilentyä. Mistä tuollaisen ohjeen olet saanut? Karanteenikelluttaminen ok.kendau kirjoitti:Kala joutui olemaan pussissa vajaan pari tuntia ja se kotiutettiin ohjeiden mukaisesti. Eli annoin pussin olla ensin avaamattomana huoneenlämmössä noin 15 min, jonka jälkeen laitoin sen kellumaan karanteenialtaaseen.
Karanteeniakva puhdas? Ei edellisestä karanteenauksesta jätetty psytyyn vaan pesty välissä? Oliko allas kypsytetty? Vesiarvojen mukaan ei tosin nitriittiä olisi ollut.karanteenialtaaseen. Kala oli altaaseen päästyään normaalin oloinen, liikkui laseilla ja vaikutti normaalilta. Tänään sunnuntaina huomasin, että kyseinen pleko on kuollut.
Miten meinasit säilyttää? Luonnollinen hajoaminen alkaa varsin nopeasti ja, jos kala on löydetty kuolleena (kuinka monta tuntia ollut kuolleena?), niin on aika toivotonta siinä vaiheessa todeta kalasta juuri mitään. Jotta kala voitaisiin tutkia myöhemmin, ei sitä voisi pakastaa, vaan se pitäisi säilyttää kylmässä ja toimittaa mahd. pian tutkittavaksi. Mutta jääkaapissa säilytettynä ei kala kauaan kestä myöskään. Harvalta kuitenkaan mitään näytteiden säilytyspakastesysteemeitä kotoolta löytyy...Voinko heittää sen roskiin vai kannattaako se säilyttää siltä varalta, että liike haluaa sen vielä nähdä? Miten tuollainen säilytys kannattaa tehdä? Pakastamalla? EELA:aan kuollutta kalaa ei ilmeisesti enää kannata ruveta lähettelemään?
Käytännössä ainot keino on, että valokuvaat kalan tarkasti, jotta ulkoiset vammat voidaan sulkea pois. Sitten vaan soitto liikkeeseen...
Huoneenlämmössä pussin annettiin olla siltä varalta, että jos kuljetuspussin lämpötila olisi laskenut keljetuksen aikana. Pussin veden lämpötila ei kuitenkaan mielestäni päässyt paljoakaan laskemaan. Pussia ei juuri kuljeteltu ulkona vaan lämpimässä autossa.
Karanteenia ei ole välissä putsattu ja tyhjätty. Se on kuitenkin ollut pari viikkoa ilman kaloja. Vettä on vaihdettu ja bakuille annettu kalanruokaa. Allas on kypsä.
Karanteenia ei ole välissä putsattu ja tyhjätty. Se on kuitenkin ollut pari viikkoa ilman kaloja. Vettä on vaihdettu ja bakuille annettu kalanruokaa. Allas on kypsä.
Eli kala on voinut kuolla vieraiseen bakteerikantaan, vastustuskyky pettänyt tms.kendau kirjoitti:Karanteenia ei ole välissä putsattu ja tyhjätty. Se on kuitenkin ollut pari viikkoa ilman kaloja. Vettä on vaihdettu ja bakuille annettu kalanruokaa. Allas on kypsä.
Jokaisen karanteenauksen välissä akvaario tulee aina puhdistaa. Karanteenista ei muuten järin ole iloa. Kuten tässäkin tapauksessa, kala on voinut kuolla jo olemassa olevaan bakteerikantaan - hankala siis osoittaa, että kala olisi ollut sairas ostettaessa tai muutoin heikkokuntoinen.
Altaaseen on suoritettu edellisten kalojen siirron jälkeen (noin pari viikkoa sitten) 70 % vedenvaihto. Myös nyt ennen tämän kalan tuontia altaaseen on vettä vaihdettu noin puolet. Jatkossa pitänee siis allas tyhjätä ja putsata aina ennen karanteenausta.
Mutta eikö tuo kahden viikon varoaika tyhjänä ja isot vedenvaihdot ole kuitenkin parempi, kuin että jos niitä ei olisi ollut lainkaan?
Toki parasta olisi aina täysi tyhjennys ja putsaus.
Mutta eikö tuo kahden viikon varoaika tyhjänä ja isot vedenvaihdot ole kuitenkin parempi, kuin että jos niitä ei olisi ollut lainkaan?
Toki parasta olisi aina täysi tyhjennys ja putsaus.
Ei ole vedenvaihdoista hyötyä, kun ei poista niitä bakteereita. Osa bakteereista jakaantuu varsin sukkelaan, osa hitaammin, mutta... Kalaan päästeessään voi lisääntyä siinä määrin, ettei kalan oma puolustuskyky pysy perässä ja kala kuolee bakteerimyrkytykseen yms. Vieras bakteerikanta tarvitsisi aina totuttelua ja vastustuskyvyn nopeaa reagointia.
Yleisimmän ja tyypillisimmän sairauden, pilkkutaudin elinkaarikin on sopivissa oloissa noin kolmisen viikkoa. Joten allas pari viikkoa ilman kalaa? Ei oikeastaan saavutetaan mitään hyötyä. Suodattimissa elää bakteereita, vedessä elää bakteereita, pinnoilla elää bakteereita... Ainot keino on tosiaankin se täydellinen putsaaminen joka kerta.
Yleisimmän ja tyypillisimmän sairauden, pilkkutaudin elinkaarikin on sopivissa oloissa noin kolmisen viikkoa. Joten allas pari viikkoa ilman kalaa? Ei oikeastaan saavutetaan mitään hyötyä. Suodattimissa elää bakteereita, vedessä elää bakteereita, pinnoilla elää bakteereita... Ainot keino on tosiaankin se täydellinen putsaaminen joka kerta.
Osittain OT: Käsitinkö oikein, että karanteeniallasta ei kypsytetä? En ole tähän päivään mennessä karanteenannut
ainuttakaan fisua, salamanteriplekonkin pulautin 320 litraiseemme tuosta noin vaan (no tottakai normaalit kotiutusrituaalit tein). Oishan meillä noita ylimääräisiä akvaarioita...
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
*Mokien kautta oppii, valitettavasti*
Toiset eivät kypsytä, seuraavat kaloja ja kyttäävät vesiarvoja sekä juoksevat vesiletku kädessä koko ajan 24h vrk:ssa. Ovat varsin sitä vastaan, että karanteeni kypsytettäisiin valmiiksi. Käytännössä karanteeni kypsyy sitten kalallisesti.
Toiset kypsyttävät, jättävät kalat karanteeniin, seuraavat niitä. Vaihtavat vettä säännöllisesti, mutta eivät panikoi vesiarvojen suhteen.
Toiset kypsyttävät, jättävät kalat karanteeniin, seuraavat niitä. Vaihtavat vettä säännöllisesti, mutta eivät panikoi vesiarvojen suhteen.
JarviJ:n sivuilla neuvotaan karanteenin kypsytys (http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita ... .php#typpi) vähän eri tavalla kuin "normaalin altaan" kypsytys, mutta kyllä se karanteeni silti on kypsä... Tai ainakin pitäisi olla.kirre68 kirjoitti:Osittain OT: Käsitinkö oikein, että karanteeniallasta ei kypsytetä? En ole tähän päivään mennessä karanteenannutainuttakaan fisua, salamanteriplekonkin pulautin 320 litraiseemme tuosta noin vaan (no tottakai normaalit kotiutusrituaalit tein). Oishan meillä noita ylimääräisiä akvaarioita...
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
Niin, mitäpä kummallista - liikkuvia bakteereita - siitä ammoniakista siihen karanteeniin tulisi, ettei karanteenia voisi suoraan kypsyttää jo valmiiksi?
Multaahan ei kukaan ole käskenyt missään välissä käyttämään ja täysin puhdasta vettä et saa kuin tislaamalla
Koskas puututaan hanaveden sisältämiin mahdollisiin haitallisiin bakteereihin karanteenissa?
Multaahan ei kukaan ole käskenyt missään välissä käyttämään ja täysin puhdasta vettä et saa kuin tislaamalla

Juu, eipä ole, mutta eiköhän se kuitenkin toimi reippaana ymppinä... Oletko/onko kukaan muu kypsyttänyt allasta ilman ymppiä pelkän ammoniakin avulla? Kauanko meni? (Nimim. karanteenin kypsytys tiedossa)VilleJ kirjoitti:Multaahan ei kukaan ole käskenyt missään välissä käyttämään ja täysin puhdasta vettä et saa kuin tislaamallaKoskas puututaan hanaveden sisältämiin mahdollisiin haitallisiin bakteereihin karanteenissa?
Kissan nimi on Naunau, koiran Hauhau, kalan Pulpul, Tippi tai Sergei.
-
- Senior Member
- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Noista erilaisista karanteenien kypsytystavoista ja kypsyttämättömyydestä on kinattu tuolla aiemmin maailman tappiin. Mielestäni täysin epäoleellista alkaa niistä vääntämään.
Itselläni kuoli kaksi Salamanteriplekoa aikanaan seuraavana päivänä kotiutuksesta suoraan pääaltaaseen. (Viimeinen kerta kun olen ostanut kaloja karanteenaamatta niitä lainkaan).
Silloin selvisi että muistaakseni lauantaina ostamani kalat olivat myyntialtaasta jossa ilmeni maanantai aamuna erittäin raju pilkkutauti. Salamanteriplekot ovat vielä väritykseltään sellaisia, että niistä pilkkutaudin bongaaminen on hieman vaikeahkoa.
Kalat ostin Helsingin Akvaariokeskuksesta ja sain ilmaiseksi Petriltä pilkkutautilääkkeen ja muutaman kuukauden kuluttua sitten uudet kalat ilmaiseksi.
Tässä tapauksessa oli oleellista se että osasin tarkasti kertoa minkälaiseen altaaseen (koko, tarkat vesiarvot, lämpötila) ja minkä kalojen seuraan salamanterit hommasin. Oleellista myös oli se että allas oli varmasti kypsä.
Mielestäni kannattaa aina jotain vähänkin arvokkaampia kaloja ostaessa käydä jo ostohetkellä läpi menettelytavat miten toimitaan, mikäli kalat kuolevat heti ostotapahtuman jälkeen tai niiden mukana tulee esimerkiksi pilkkutauti.
Kyseinen liike myy kaloja ilman ehdotonta ohjetta karanteenata kaloja ensin, mikä on täysin ymmärrettävää, koska suurimmalla osalla harrastajista ei ole karanteenimahdollisuutta/innostusta.
Sen sijaan mikäli kalat kotiutetaan kypsymättömään karanteenialtaaseen, mikä tuntuu olevan yksi vallitsevista karanteenaustavoista uskoisin ettei minkään akvaarioliikkeen tehtävä ole ottaa vastuuta vastuuta kaloista, joiden todennäköisin kuolin syy on ammoniakki/nitriitti myrkytys.
Joka tapauksessa on nyt kyseessä oleva liike mikä tahansa kannattaa ottaa yhteyttä liikkeeseen mahdollisimman nopeasti ja selvittää asia hyvässä hengessä.
Tuossa tuo vanha ketju:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#3483768
Itselläni kuoli kaksi Salamanteriplekoa aikanaan seuraavana päivänä kotiutuksesta suoraan pääaltaaseen. (Viimeinen kerta kun olen ostanut kaloja karanteenaamatta niitä lainkaan).
Silloin selvisi että muistaakseni lauantaina ostamani kalat olivat myyntialtaasta jossa ilmeni maanantai aamuna erittäin raju pilkkutauti. Salamanteriplekot ovat vielä väritykseltään sellaisia, että niistä pilkkutaudin bongaaminen on hieman vaikeahkoa.
Kalat ostin Helsingin Akvaariokeskuksesta ja sain ilmaiseksi Petriltä pilkkutautilääkkeen ja muutaman kuukauden kuluttua sitten uudet kalat ilmaiseksi.
Tässä tapauksessa oli oleellista se että osasin tarkasti kertoa minkälaiseen altaaseen (koko, tarkat vesiarvot, lämpötila) ja minkä kalojen seuraan salamanterit hommasin. Oleellista myös oli se että allas oli varmasti kypsä.
Mielestäni kannattaa aina jotain vähänkin arvokkaampia kaloja ostaessa käydä jo ostohetkellä läpi menettelytavat miten toimitaan, mikäli kalat kuolevat heti ostotapahtuman jälkeen tai niiden mukana tulee esimerkiksi pilkkutauti.
Kyseinen liike myy kaloja ilman ehdotonta ohjetta karanteenata kaloja ensin, mikä on täysin ymmärrettävää, koska suurimmalla osalla harrastajista ei ole karanteenimahdollisuutta/innostusta.
Sen sijaan mikäli kalat kotiutetaan kypsymättömään karanteenialtaaseen, mikä tuntuu olevan yksi vallitsevista karanteenaustavoista uskoisin ettei minkään akvaarioliikkeen tehtävä ole ottaa vastuuta vastuuta kaloista, joiden todennäköisin kuolin syy on ammoniakki/nitriitti myrkytys.
Joka tapauksessa on nyt kyseessä oleva liike mikä tahansa kannattaa ottaa yhteyttä liikkeeseen mahdollisimman nopeasti ja selvittää asia hyvässä hengessä.
Tuossa tuo vanha ketju:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... t=#3483768
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Tärkeintä on pitää infektiopaine mahdollisimman pienenä kun uutta kalaa karanteenataan. Tarkoittaa siis ettei vedessä ole juurikaan bakteereita. Niitä tulisi esimerkiksi mullasta. Ei siis varsinaisia kalapatogeeneja, vaan kalan mahdollisesta ihon tai limakerroksen rikkoutumisesta aiheutuvien bakteeritulehdusten aiheuttajia.
Vasta kun uuden kalan iho ja limakerros ovat toipuneet haavimisesta ja kuljetuksesta, voidaan infektiopainetta nostaa.
Tähän päästään esimerkiksi näin:
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php
Mitä tulee ammoniakki- tai nitriittimyrkytykseen, niin jos veden pH on vähänkin alle 7, ei ammoniakkimyrkytys ole mahdollinen. Myöskään 2-3 vuorokaudessa ei veteen juuri nitriittiä ehdi muodostumaan.
Lukekaa tuo karanteenisivuni.![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Vasta kun uuden kalan iho ja limakerros ovat toipuneet haavimisesta ja kuljetuksesta, voidaan infektiopainetta nostaa.
Tähän päästään esimerkiksi näin:
http://aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php
Mitä tulee ammoniakki- tai nitriittimyrkytykseen, niin jos veden pH on vähänkin alle 7, ei ammoniakkimyrkytys ole mahdollinen. Myöskään 2-3 vuorokaudessa ei veteen juuri nitriittiä ehdi muodostumaan.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Lukekaa tuo karanteenisivuni.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Senior Member
- Viestit: 958
- Liittynyt: 09:34, 15.07.2004
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo, Laaksolahti
Vaikka hyviä ja perusteltuja ohjeita erilaisiin akvaarion hoitoon liittyviin asioihin A-W:stä löytyykin, niin mielestäni tärkeintä on ehdottomasti kysyä kalaa ostaessa myyjältä miten hänen mielestä karanteenaukset sun muut tulee hoitaa.
Moni kauppias tuskin lupaa korvata mitään mikäli kalat todella pannaan kypsymättömään karanteeniin. Itseäni epäilyttää aina täällä kun monet kertovat absoluuttisina totuuksina miten joku asia, esim karanteenaus tulee hoitaa. Että tietty tapa on ainoa oikea tapa.
Oleellisintahan tälläisessä asiakkaan ja kauppiaan välisessä asiassa on se, että mikä on kyseessä olevan kauppiaan mielestä oikea tapa hoitaa asiat. Sillä että mikä on ns. A-W:n tapa tai jonkun yksittäisen kirjoittajan tapa hoitaa asioita ei ole mitään merkitystä.
Mikäli kauppiasta ei ylipäätään kiinnosta mitä kalalle tapahtuu liikkeestä lähdön jälkeen kannattaa vaihtaa liikettä tai kärsiä itse seuraukset, mikäli liikkeen vaihtaminen ei onnistu.
Moni kauppias tuskin lupaa korvata mitään mikäli kalat todella pannaan kypsymättömään karanteeniin. Itseäni epäilyttää aina täällä kun monet kertovat absoluuttisina totuuksina miten joku asia, esim karanteenaus tulee hoitaa. Että tietty tapa on ainoa oikea tapa.
Oleellisintahan tälläisessä asiakkaan ja kauppiaan välisessä asiassa on se, että mikä on kyseessä olevan kauppiaan mielestä oikea tapa hoitaa asiat. Sillä että mikä on ns. A-W:n tapa tai jonkun yksittäisen kirjoittajan tapa hoitaa asioita ei ole mitään merkitystä.
Mikäli kauppiasta ei ylipäätään kiinnosta mitä kalalle tapahtuu liikkeestä lähdön jälkeen kannattaa vaihtaa liikettä tai kärsiä itse seuraukset, mikäli liikkeen vaihtaminen ei onnistu.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Fakta on infektiopaineen pitäminen mahdollisimman alhaisena:
Miten sitten huolehditaan siitä että karanteeniakvaariossa on potentiaaleja tulehduksen aiheuttajia mahdollisimman vähän. Ne ovat nopeasti lisääntyviä ja liikkuvia. Menevät kevyesti läpi suodattimesta jne. Hassua että tämäkin on mielipidekysymys.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kirjalli.php
Ehkä UV-C suodatin voisi olla paikallaan. Helpointa kuitenkin olisi lisätä kypsynyt suodatin karanteeniin vasta kun kalat ovat täysin toipuneet siirtostressistä. Jopa pari vuorokautta siihen kuluu.
http://www.liaani.com/akvaario/kalataudit.html :
"Myös kalojen elimistöön on kehittynyt useita hienoja suojamekanismeja taudinaiheuttajia vastaan. Esim. kalan pinnan lima mudostaa suojakerroksen, jota taudinaiheuttajien on vaikea läpäistä. Myös veressä ja muissa sisäelimissä on taudinaiheuttajia tuhovia mekanismeja. Ratkaisevaa sairastumiselle onkin näiden suojamekanismien tehokas toiminta. Ympäristöstä aiheutuvan stressin seuraus on juuri näiden elimistön omien suojien pettäminen.
Toinen, kalan kannalta haitallisesti tähän herkkään tasapainoon vaikuttava seikka on taudinaiheuttajien lukumäärä vedessä eli ns. infektiopaine. Täysin terve ja hyväkuntoinenkin kala saattaa sairastua, mikäli taudinaiheuttajia on paljon. Tämä on syy siihen miksi sairaat kalat on eristettävä mahdollisimman pian. "
Ja akvaarioon, jossa infektipaine on mahdollisimman pieni. Eli vedessä ei ole paljon potentiaaleja taudinaiheuttajia. Sama koskee luonnollisesti riirtostressattuja kaloja.
Miten sitten huolehditaan siitä että karanteeniakvaariossa on potentiaaleja tulehduksen aiheuttajia mahdollisimman vähän. Ne ovat nopeasti lisääntyviä ja liikkuvia. Menevät kevyesti läpi suodattimesta jne. Hassua että tämäkin on mielipidekysymys.

http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/kirjalli.php
Ehkä UV-C suodatin voisi olla paikallaan. Helpointa kuitenkin olisi lisätä kypsynyt suodatin karanteeniin vasta kun kalat ovat täysin toipuneet siirtostressistä. Jopa pari vuorokautta siihen kuluu.
http://www.liaani.com/akvaario/kalataudit.html :
"Myös kalojen elimistöön on kehittynyt useita hienoja suojamekanismeja taudinaiheuttajia vastaan. Esim. kalan pinnan lima mudostaa suojakerroksen, jota taudinaiheuttajien on vaikea läpäistä. Myös veressä ja muissa sisäelimissä on taudinaiheuttajia tuhovia mekanismeja. Ratkaisevaa sairastumiselle onkin näiden suojamekanismien tehokas toiminta. Ympäristöstä aiheutuvan stressin seuraus on juuri näiden elimistön omien suojien pettäminen.
Toinen, kalan kannalta haitallisesti tähän herkkään tasapainoon vaikuttava seikka on taudinaiheuttajien lukumäärä vedessä eli ns. infektiopaine. Täysin terve ja hyväkuntoinenkin kala saattaa sairastua, mikäli taudinaiheuttajia on paljon. Tämä on syy siihen miksi sairaat kalat on eristettävä mahdollisimman pian. "
Ja akvaarioon, jossa infektipaine on mahdollisimman pieni. Eli vedessä ei ole paljon potentiaaleja taudinaiheuttajia. Sama koskee luonnollisesti riirtostressattuja kaloja.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Member
- Viestit: 5470
- Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
- Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
En oikein niele näkemystä, että tämän limakerroksen reagoiminen käsittelyyn kestäisi tunteja, päiviä tai useita viikkoja kuten karanteenauksen suosittelijoiden perusteluista voisi päätellä.jarvij kirjoitti:phttp://www.liaani.com/akvaario/kalataudit.html :
"Esim. kalan pinnan lima mudostaa suojakerroksen, jota taudinaiheuttajien on vaikea läpäistä. "
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Minä taas nielen sen kevyesti. Ostetuissa, karanteenattavissa kaloissa kun voi olla myös iholoisia.
Viittaan tässä vaikka lisensiaattitutkimukseeni:
Järvi, J. S. 1971: Kaloihin haavoja aiheuttavan Pasteurella-bakteerin ja yksisoluisten iholoisten (Protozoa) synergismistä. Moniste, lisensiaattityö. Helsingin yliopisto.
Tuossa tutkin sekä laboratoriossa attä kalanviljelylaitoksessa kalojen käsittelyn ja iholoisten sekä bakteeritaudin välistä suhdetta.
Tilanne ei kalojen ja bakteerien sekä iholoisten suhteen ole muuttunut tuosta ajasta miksikään.
Vaikka tutkimukset Atlannin lohella teinkin, eivät akvaariokalat sen kummenpia ole.
Suurta kuolleisuutta aiheuttanut bakteeri torjuttiin täysin kun kaloja ei käsitelty taudin esiintymisaikana ja iholoisia vastaan kylvetettiin. Siis ennalta ehkäisevä bakteeritaudintorjunta.
Viittaan tässä vaikka lisensiaattitutkimukseeni:
Järvi, J. S. 1971: Kaloihin haavoja aiheuttavan Pasteurella-bakteerin ja yksisoluisten iholoisten (Protozoa) synergismistä. Moniste, lisensiaattityö. Helsingin yliopisto.
Tuossa tutkin sekä laboratoriossa attä kalanviljelylaitoksessa kalojen käsittelyn ja iholoisten sekä bakteeritaudin välistä suhdetta.
Tilanne ei kalojen ja bakteerien sekä iholoisten suhteen ole muuttunut tuosta ajasta miksikään.
Vaikka tutkimukset Atlannin lohella teinkin, eivät akvaariokalat sen kummenpia ole.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Suurta kuolleisuutta aiheuttanut bakteeri torjuttiin täysin kun kaloja ei käsitelty taudin esiintymisaikana ja iholoisia vastaan kylvetettiin. Siis ennalta ehkäisevä bakteeritaudintorjunta.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.