Musta/tummapiikksilmä
Valvoja: Moderaattorit
Musta/tummapiikksilmä
Hei vain...
Olen pidemmän aikaa ajatellut taistelukalani seuraksi pientä poppoota piikkisilmiä 60 litraiseen akvaariooni. Nyt paikallisessa akvaarioliikkeessä tuli vastaani mustapiikkisilmän nimellä myynnissä olleita yksilöitä. Ovat siis nimensä mukaisesti vartaloltaan varsin tummia.
Osaako kukaan tämän hyvin epäselvän kuvauksen perusteella sanoa, onko kyseinen laji pangio javanicus? Unohdin meinaan tuon tieteellisen nimen kauppiaalta kysyä (älkää hätääntykö, kauppoja ei ole vielä tehty).
Sitten. Jos kyseessä on tuo laji, eroavatko sen vaatimukset tästä ns. tavallisesta piikkisilmästä, pangio kuhliista?
Akvaario, johon kyseiset piikkisilmät olisi tarkoitus sijoittaa, on 60 litrainen (leveys 60cm, syvyys ja korkeus 30cm). Vesi on hyvin pehmeää lämpötilana noin 26astetta celsiusta ja ph pyörii aika tarkasti seitsemässä. Pohjalla hiekka. Muuna kalastona taistelukala (uros+naaras) sekä partamonni.
Mielestäni kyseisiin vesiolosuhteisiin piikkisilmän pitäisi soveltua, vääriä mielipiteitäni saa toki korjata.
Montako piikkisilmää olisi mielestänne järkevä määrä? Itse ajattelin 3 tai kenties jopa neljää. Viisi voi olla jo liikaa...
Mitenkäs partamonnin kanssa? Pärjäävätkö vai ruvetaanko partikselle etsimään sijaiskotia?
Olen pidemmän aikaa ajatellut taistelukalani seuraksi pientä poppoota piikkisilmiä 60 litraiseen akvaariooni. Nyt paikallisessa akvaarioliikkeessä tuli vastaani mustapiikkisilmän nimellä myynnissä olleita yksilöitä. Ovat siis nimensä mukaisesti vartaloltaan varsin tummia.
Osaako kukaan tämän hyvin epäselvän kuvauksen perusteella sanoa, onko kyseinen laji pangio javanicus? Unohdin meinaan tuon tieteellisen nimen kauppiaalta kysyä (älkää hätääntykö, kauppoja ei ole vielä tehty).
Sitten. Jos kyseessä on tuo laji, eroavatko sen vaatimukset tästä ns. tavallisesta piikkisilmästä, pangio kuhliista?
Akvaario, johon kyseiset piikkisilmät olisi tarkoitus sijoittaa, on 60 litrainen (leveys 60cm, syvyys ja korkeus 30cm). Vesi on hyvin pehmeää lämpötilana noin 26astetta celsiusta ja ph pyörii aika tarkasti seitsemässä. Pohjalla hiekka. Muuna kalastona taistelukala (uros+naaras) sekä partamonni.
Mielestäni kyseisiin vesiolosuhteisiin piikkisilmän pitäisi soveltua, vääriä mielipiteitäni saa toki korjata.
Montako piikkisilmää olisi mielestänne järkevä määrä? Itse ajattelin 3 tai kenties jopa neljää. Viisi voi olla jo liikaa...
Mitenkäs partamonnin kanssa? Pärjäävätkö vai ruvetaanko partikselle etsimään sijaiskotia?
Kiirestä pääsee parhaiten eroon istumalla alas hetkeksi. Toimii erityisen hyvin rautatieasemalla.
Tummapiikkisilmän yleisimmin käytetty tieteellinen nimi on Pangio oblonga. En muista koskaan kuulleenikaan javanicuksesta. Eschmeyerin kalaluettelo kuitenkin paljasti, että kyseessä on oblongan synonyymi. Sama kala siis. Tuota vanhaa nimeä ei tulisi käyttää. Sitä paitsi sen muoto on väärä Oikea väärä olisi javanica.
Kyseessä on toinen yleisesti kaupan oleva piikkis P. myersin ohella. Sitä voi hoitaa aivan kuin mitä tähansa muutakin tavallisimmista piikkisilmistä.
(BTW. Tieteellisten nimissä sukunimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja kaloilla toisen sukupuolen nimi on koiras.)
Kyseessä on toinen yleisesti kaupan oleva piikkis P. myersin ohella. Sitä voi hoitaa aivan kuin mitä tähansa muutakin tavallisimmista piikkisilmistä.
(BTW. Tieteellisten nimissä sukunimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella ja kaloilla toisen sukupuolen nimi on koiras.)
-
bettaboy85
- Senior Member

- Viestit: 834
- Liittynyt: 20:43, 11.09.2002
- Paikkakunta: helsinki
pangia
Eikö pangio pangia kuulu myös tummapiikkisilmien lajiryhmään?
Pangio pangia on nimi, joka löytyy mm. muutamista kirjoista. Eschmeyerin kalaluettelosssa se mainitaan kyllä validina nimenä Pangio suvussa. Kotoisin kyseinen kala on Intiasta ja Burmasta. Intian kaloja käsittävä kirjani näyttä siitä kuvankin, jonka mukaan yhdennäköisyys oblongaan on huomattava. Eli voi olla, että myös pangia on tumma. Merkillisintä asiassa on, että se puuttuu kokonaan Fishbasesta. Kyllä sen täytyisi näkyä edes synonyyminä.
Suomessa on ollut nimellä Pangio pangia tummia piikkisilmiä. En ole tullut selvittäneeksi, onko ne tuotu Intiasta vai onko nimi kalalle siunaantunut jostakin muualta. Joka tapauksessa oikea pangia on kaupan piirissä harvinainen. Kaakkois-Aasiasta yleensä tuotavat tummat eivät kyllä ole tätä lajia.
Aivan varma tuo oblonga-nimikään ei ole. Viisainta olisi ehkä käyttä cf. oblongaa.
Suomessa on ollut nimellä Pangio pangia tummia piikkisilmiä. En ole tullut selvittäneeksi, onko ne tuotu Intiasta vai onko nimi kalalle siunaantunut jostakin muualta. Joka tapauksessa oikea pangia on kaupan piirissä harvinainen. Kaakkois-Aasiasta yleensä tuotavat tummat eivät kyllä ole tätä lajia.
Aivan varma tuo oblonga-nimikään ei ole. Viisainta olisi ehkä käyttä cf. oblongaa.
En nyt sitten tiedä, onko tämä vain omakohtainen kokemukseni, mutta itselläni on tuollainen musta/tummapiikkisilmä, joka on luonteeltaan eerittäin aktiivinen. Veteli usein altaan seinille vanhassa 80 litraisessa. Muutettuaan uuteen 133 litraiseen on poukkoilu loppunut.
Tiedä nyt sitten, mistä on kyse, oli edellinen akvario liian pieni, vai ?
Tiedä nyt sitten, mistä on kyse, oli edellinen akvario liian pieni, vai ?
Olisiko tuo pitkin seiniä poukkoilu sijaistoiminto, jota kala harrastaa koska ei voi toimia luonnollisella tavalla. Vai onko kaloilla samanlaisia sijaistoimintoja kuten esimerkiksi koirilla (pyörii ympyrää lattialla kun on kielletty haukkumasta iloisesti kokin saapuessa takaisin kotiin)...
Ainakin meillä Sterbait harrastivat hyvin paljon laseja pitkin haahuilua ylös alas (ns. monnistanssi, kuten jotkut sitä kutsuvat ja väittävät, että se kertoo kalojen viihtymisestä) ylikansoitetussa 128 litraisessa altaassa. Kun kaverit vaihtuivat 540 litraiseen paljon väljempiin oloihin, seinillä sahaaminen lakkasi ja viiksisuut ovat enemmän kiinnostuneet toisistaan ja pohjalta löytyvästä ruoasta. Sama tilanne työhuoneen 128 litraisessa, jossa on kuparimonnisilla on väljähköt oltavat. Kaverit viilettävät ruokaa penkomassa 45 asteen kulmassa hiekalla eivätkä pompi ollenkaan laseja ylös ja alas.
Ainakin meillä Sterbait harrastivat hyvin paljon laseja pitkin haahuilua ylös alas (ns. monnistanssi, kuten jotkut sitä kutsuvat ja väittävät, että se kertoo kalojen viihtymisestä) ylikansoitetussa 128 litraisessa altaassa. Kun kaverit vaihtuivat 540 litraiseen paljon väljempiin oloihin, seinillä sahaaminen lakkasi ja viiksisuut ovat enemmän kiinnostuneet toisistaan ja pohjalta löytyvästä ruoasta. Sama tilanne työhuoneen 128 litraisessa, jossa on kuparimonnisilla on väljähköt oltavat. Kaverit viilettävät ruokaa penkomassa 45 asteen kulmassa hiekalla eivätkä pompi ollenkaan laseja ylös ja alas.
Joo näyttää löytyvän, mutta siitä huolimatta sen pitäisi tulla näkyviin, kun tekee haun suvusta Pangio. Eihän voida olettaa, että nimeä Pangio pangia hakeva tietää sen olevan mahdollisesti oblongan synonyymi. Jos taas siitä ei ole aavistustakaan, pitäisi avata synonyymit jokaisesta validista Pangio-lajista.
Asia jää edelleen hämäräksi. Kirjallisuusviitteenä oblongassa on Kottelat & kumppanit 1993. Kottelat mainitaan myöskin suvun tarkistajaksi. Ei hänellä kuitenkaan välttämättä ole tämän yksityiskohdan kanssa mitään tekemistä. Ennenkin on osoittautunut, että tarkistajat eivät ole tehneet työtään Fishbasessa riittävän huolella. Eschmeyerin kalaluettelossa vuodelta 1998 pangia on, kuten aiemmin mainitsin, edelleen validi laji ja tuorein viittaus tähän on vuodelta 1997. Jos lajit olisisivat normaaleja synonyymeja, oikea nimi olisikin pangia ja oblonga olisi sen synonyymi (on vanhempi nimi). Selitys löytyy tuosta synonyymilistasta. Cobitis pangia eli alkuperäinen Hamiltonin kuvaama laji ei olisikaan lainkaan se laji, jota Intiassa on pidetty P. pangiana. Eli yhdistelmä Pangio pangia olisi kokonaan väärä nimi. Olisipa hauska tietää, mihin tämä perustuu. Fishbase tahmaa tällä hetkellä niin paljon, että en lähde asiaa selvittämään. Mahdollisesti Escmeyrin luettelon nettiversiostakin voisi löytyä tuore uusi kirjallisuusviite.
No, joka tapauksessa P. pangia nimeä ei tulisi käyttää.
Asia jää edelleen hämäräksi. Kirjallisuusviitteenä oblongassa on Kottelat & kumppanit 1993. Kottelat mainitaan myöskin suvun tarkistajaksi. Ei hänellä kuitenkaan välttämättä ole tämän yksityiskohdan kanssa mitään tekemistä. Ennenkin on osoittautunut, että tarkistajat eivät ole tehneet työtään Fishbasessa riittävän huolella. Eschmeyerin kalaluettelossa vuodelta 1998 pangia on, kuten aiemmin mainitsin, edelleen validi laji ja tuorein viittaus tähän on vuodelta 1997. Jos lajit olisisivat normaaleja synonyymeja, oikea nimi olisikin pangia ja oblonga olisi sen synonyymi (on vanhempi nimi). Selitys löytyy tuosta synonyymilistasta. Cobitis pangia eli alkuperäinen Hamiltonin kuvaama laji ei olisikaan lainkaan se laji, jota Intiassa on pidetty P. pangiana. Eli yhdistelmä Pangio pangia olisi kokonaan väärä nimi. Olisipa hauska tietää, mihin tämä perustuu. Fishbase tahmaa tällä hetkellä niin paljon, että en lähde asiaa selvittämään. Mahdollisesti Escmeyrin luettelon nettiversiostakin voisi löytyä tuore uusi kirjallisuusviite.
No, joka tapauksessa P. pangia nimeä ei tulisi käyttää.


