Sopiva kirjoahven seura-akvaarioon

[Widness]

Olen tässä mietiskellyt onko olemassa seura-akvaarioon sopivaa kirjoahventa ts. sellaista mikä ei ärtsyile toisille kaloille kun kutee "jatkuvalla syötöllä"?Onko sellaista olemassa?

Mielellään sellainen mikä ei myöskään kasva kovin suureksi max 10 cm lopullinen koko.

Tämä kysymys on vielä ihan teoria pohjainen, enkä aio vielä hankkia kirjoahvenia kun silloin joskus kun hankin toisen akvaarion, ehkä joku 200-300 litran väliltä.

[jossuliini]

Meillä asuu n.215 litraisessa kaksi kanavakirjoahventa. Turun Akvaariosta hankittuja, en tiedä onko niitä siellä enää. Ottaisin mielelläni kyllä enemmänkin näitä, mutta ei nyt ainakaan toistaiseksi.

Kivoja tapauksia: ovat kavereita keskenään eivätkä hätyytä millään tavoin muita asukkaita (ottoja, murisijoita). Puuhastelevat omiaan, toisinaan tuuppivat toisiaan jos sattuvat juuri sen tärkeän makupalan tai muun kiinnostavan asian eteen. Silloin tällöin vaihtavat väritystään mielialansa mukaan (suojaväri). Sikälikin kiinnostavia, että ainakin ulkomaisten sivustojen mukaan on huomattu, että pystyisivät vaihtamaan sukupuolta ! No, sitä odotellessa . Meillä on mielestäni kaksi tyttöä. Syövät kiltisti kaikkea tavallista kalanruokaa herneistä hiutaleisiin. Ovat noin kymmenensenttisiä, eivät mielestäni ole kasvaneet näiden kuukausien aikana, kun meillä ovat olleet.

http://aquaworld.netfirms.com/Cichlidae ... tulata.htm
http://www.thekrib.com/Apisto/C-punctulata.html

Täällä aqua-webissäkin on ollut näistä jotakin juttua, kokeile haulla jos kiinnostuit

[jkw]

Mites olisi neitotonkija,Biotodoma cupido.

[Widness]

Kuulostaa mielenkiitoiselta kirjoahvenelta, se kanavakirjoahven meinaan. Mielenkiintoinen ominaisuus jos se pystyy vaihtamaan sukupuoltakin jos läsnä ei ole uroksia. Saatavuus vaan taitaa olla asia erikseen.
No, mutta sillä asialla onneksi ei ole vielä niin kiirettä.

Lisää ehdotuksia otetaan vastaan

[Azkhaeracan]

Vaihtamaan sukupuolta? Ohos. Eipä ole moista kuultu.

Joillain lajeilla koiras saattaa tekeytyä naaraaksi väreiltään, mikäli porukassa on joku toinen vahvempi koiras. Valta-aseman muututtua alistettu koiras saattaa alkaa esiintyä normisti ukkoväreissä ja alkaa kasvattaa "huituloita"... Joskus kuulemma ujolla pojalla saattaa kestää vähän pidemmän aikaa ennen kuin hän alkaa miehistyä.

Mites tämän kanavan sukupuu oikein meneekään? Epäilyttää kovasti kyllä tuo sukupuolen vaihdos. Harvemmin selkärankainen pystyy vaihtamaan sukupuoltaan. Tonkijoiden alaheimoon kuuluvana melko epätodennäköistä. Miettii nyt sen sukujuuria, mistä kummasta tämmöinen erikoisuus olisi periytynyt? Ja miten kalojen sukupuolielimet sitten vaihtuisivat? Miten naaras muuttuisi koiraaksi? No niinpä, ei mitenkään.

Ja itse kysymykseen: Aina tuputettu avainkirjoahven voisi olla myös hyvä vaihtoehto. Neitotonkijalle ääntä täältäkin päästä. Ruostekirjoahven voisi olla myös melko jees.

[jossuliini]

Juu en minä väitäkään että niin tapahtuisi, mainitsin vaan seikan, josta olen lukenut ! Tuossa alemmassa laittamassani linkissä oli jotakin juttua asiasta. Meilläkin toinen ahven on nyt osoittanut aavistuksenomaisia merkkejä ulkomuodon muutoksesta, mutta enpä sano siitä vielä mitään sen enempää.
Olen tietoinen kyllä tuosta ulkonäkömuutoksesta, onhan se monillakin kalalajeilla tunnettua että esim. alistuvat koiraat ovat ulkomuodoltaan naaraan näköisiä. Ja siis nimenomaan ulkonäöltään, ei kai sitä mitään tutkittua elimellistä asiaa ainakaan noista kanavakirjoahvenen jutuista olekaan.

Mutta tämä siis ei ole se asia, jonka vuoksi kalasta kiinnostuin ! (En ensin edes meinannut mainita asiasta, sillä en usko siihen itsekään. Siihen viittasin tuolla "sitä odotellessa ".) Ne ovat hyvin sympaattisia tyyppejä, tietysti tämä on makuasia ja kaikki lajithan ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Kun helmikuussa nämä sieltä tukusta haettiin, niitä oli siellä varmaaan 30-pyrstöinen parvi. Turkulaisissa muissa liikkeissä en ole nähnyt. Että ehkäpä niitä siellä vielä on!

[Azkhaeracan]

Juups. Saatoin kuulostaa hiukan syyttävältä, olin melko väsynyt illalla kirjoittaessani. Hain tuolla sitä, että sen sivuston pitäjä voisi kyllä alkaa tarkistamaan väittämiään. Ihan liian usein näkee sivuilla asiaa, joka on kirjoitettu vähän sinnepäin miten se oikeasti on ja sitten saattaa merkitys muuttua täysin.

[Cofu]

Itse olen mieltynyt noihin pienempiin lajeihin, tällä hetkellä löytyy Rusokirjo(kääpiö?)ahvenia pariskunta ja Töyhtökääpiöahvenia haaremi, kesän aikana määrä kasvanee Ruostekirjoahven pariskunnalla, litroja siis 600.

Kokemuksia, rusot ovat suhteellisen rauhallisia, keskinäiseen kisailuun ei silti meinaa altaan mitta riittää, melko tavallisen näköisiä symppiksiä ahvenia. Etenkin koiraasta on tullut yksi suosikkiyksilöistäni altaassa. Kutuaikana tempperamenttia riittää jopa 20 cm helmipurjeplekoa ja 15cm sulkaripsimonneja vastaan, siitä huolimatta yksikään kutu ei ole onnistunut täysin kasvaneisiin poikasiin asti. Minulla eivät ainakaan kutuaikana kovin suurta reviiriä muodosta, joten eivät koko allasta valtaa kuin jotkut suuremmat kirjoahvenet saattavat tehdä. Normaali väritys melko pliisu, kutuvärit sitäkin komeammat.

Töyhtöt ovatkin sitten eri maata, ovat olleet vasta lyhyehkön aikaa ja kutukäyttäytymistä ei ole näkynyt, joten siitä en osaa sanoa vielä mitään. Koiraan komea väritys on ja pysyy, ja loistaa pienenä väripilkkuna altaasta (huomaa altaan koko kun puhun pienestä ) , naaraat ovat kauniin keltaisia pieniä koruja. Hyvin rauhallisia ahvenia, eivät hätyyttele ketään ainakaan näin normaalioloissa. Saa nähdä mihin kokoon nuo nyt venyvät, poikasia kun ovat, koiras on jo pikkuhiljaa 6cm ja naaraat vasta 3cm. Koiras on näkyvillä lähes koko ajan ja ui myös pinnan tuntumassa mitä muut eivät tee, naaraat vielä piilottelevat puskissa, lieneekö vielä pienen koon ja lyhyen altaassa oloajan vuoksi.

[jossuliini]

Hih, kiinnostuinkin asiasta lisää ja hain muitakin joskus lukemiani sivuja asiasta kiinnostuneille luettaviksi ja arvioitaviksi:

http://apt.allenpress.com/aptonline/?re ... &page=0071
http://members.aol.com/WnyZman/punctulata.html
http://www.cichlidae.com/articles/a091.php

ja saksaksi, jota en valitettavasti itse osaa:
http://www.cichlidae.ch/artikel/crenica ... icara.html

Siis hermafrodiiteista kaloista olisi näiden linkkien mukaan kyse. Itse olin pähkäillyt asiaa siten, että ajattelin, että kaikki kuoriutuvat naaraan näköisinä, ja myöhemmin jonkin ajan kuluttua koiraat alkavat muuttua koiraan näköisiksi. Mutta ilmeisesti se ei sitten aivan niinkään mene? Mielenkiintoista. Ja hassua. Mutta nyt on mennyt jo OT:ksi, anteeksi vain alkuperäisen aiheen aloittelijalle...

[Azkhaeracan]

Hmm. Kummallisen tuntuista kyllä. Eihän sitä koskaan tiedä, mutta... Outoa Pitänee alkaa tutkailemaan asiaa.
Jep, anteeksi minunkin puolestani alkuperäiselle kirjottajalle

Jos akva on sellaista 300 litran luokkaa, miten olisi pikkulehtikalat?

[jussi68]

Itte suosittelen erittäin hyvällä omalla tunnolla palettikaloja. On rauhallinen kala ja ei äksyile kutuaikanakaan, ainakaan paljoa!

[Widness]

Jos akva on sellaista 300 litran luokkaa, miten olisi pikkulehtikalat?

En ole koskaan erityisemmin lämmenny lehtikaloille, vaikka alunperin poikaystävä yritti ehdottaa niitä 128 litran akvaarioon, joka meillä on. Vastaukseni oli ehdoton ei koska tiedän kuinka isoiksi tai paremmin sanottuna korkeiksi lehtikalat saattavat kasvaa. Olen enempi mieltinyt pieniin kaloihin ts. suurin kala mikä meillä on naaras partis ja se on jo kerinnyt venyä ~10 cm. En ole mieltynyt siis sellaisiin kaloihin jotka venyvät 15 cm ylöspäin.

Palettikalasta en ole varma, olen lukenut täältä että se voi olla kutuaikaan aika ärtsy muille kaloille.

Onko teillä mitään kokemusta perhoskirjoahvenesta?Näin siitä nimittäin kuvan eilen täällä netissä hilluillessani ja se näytti minusta kauniin näköiseltä, mutta entä se käytös puoli tai hoidon vaativuus?

[Azkhaeracan]

Pikkulehtikala Pterophyllum leopoldi jää paljon normaalia lehtikalaa ja lippulehtikalaa pienemmäksi. Siksi tuota ehdotin, vaikka en kyllä minäkään koskaan ole pahemmin lehtiksistä ollut kiinnostunut

Ainakin meillä perhoset aikoinaan olivat hyvin kilttejä, toisilleen vähän pörhistelivät. Kauniitahan ne ovat, mutta elävät vain pari vuotta. Säännölliset vedenvaihdot, normaali hoito. Hyvin menee. Jotkut väittävät perhosia tarkoiksi veden suhteen, ovathan ne jossakin määrin, jos laiminlyö hoitoa. Tietty niille sopivat vesiarvot tulee muistaa pitää yllä.

[liisa14]

Mietin itse hyvin samantapaista kysymystä kuin alkuperäinen kirjoittaja.

Itselleni on noussut yksi suosikki yli muiden eli avainkirjoahven (Cleithracara maronii).

Lukemista löytyy esim. Liisan akvaariolinkeistä:

http://www.kolumbus.fi/sarakontu/kalat/kalacich.html

Tähän mennessä olen lukenut avaimista lähinnä vain mukavia kokemuksia, kesän jälkeen voin kertoa sitten omakohtaisiakin

[Widness]

Eli siis eri kirjoahvenia tutkiessani olen päätynyt tulokseen että voisin hankkia joko perhoskirjoahvenen tai töyhtökaapiöahvenen (poikaystäväni kannattaa töyhtöä).

Kalastojen jakoa ( 128l ja noin 300l akvaario) miettiessäni pohdin , jos hankin jommankumman ahven pariskunnan 128 litraiseen akvaarioon (mittoja en nyt tarkalleen muista, mutta voin mitata jos tarve vaatii) ja vanhasta kalastosta jättäisin pelkästään maatiaispartamonnin pohjalle ja siirtäisin loput kalat isompaan akvaarioon eli taistiksen, monniset 6 kpl ja kiilakyljet 15 kpl. Isomman altaan kalastoa en ole vielä paremmin miettinyt mutta monnisten ryhmää ainakin kasvatan ja hankin jonkun toisen näköisen partamonnin kuin nykyinen.

Ai niin nykyiset vesiarvot pH 6,5; NO3 alle 20mg/l, NO2 0mg/l KH 7 ja GH 5 dH

Kuitenkin kysymykseni koskee sitä että voiko partamonnin jättää ahventen kanssa altaan pohjalle ts. ahvenet eivät anna partikselle kutuaikana turpiin pahasti.

Ja lisäksi mikä olisi jokin hyvä kalaparvi ko. akvaarioon, joka pärjäisi ahventen kanssa vai pitäisikö kiilakyljet jättää ahventen kanssa?Vaatimuksiltaan ne muistaakseni sopivat yhteen.

[Lisa]

Ja lisäksi mikä olisi jokin hyvä kalaparvi ko. akvaarioon, joka pärjäisi ahventen kanssa

Perhosten kanssa soveltuvat hyvin ainakin marmoritapparakalat, jotka viihtyvät mukavasti lämpimässä vedessä ja pysyttelevät aivan pinnan tuntumassa.

[Widness]

Perhosten kanssa soveltuvat hyvin ainakin marmoritapparakalat, jotka viihtyvät mukavasti lämpimässä vedessä ja pysyttelevät aivan pinnan tuntumassa.

Näyttää mielenkiintoiselta kalalta, mutta hyppyinto ja pilkkutauti herkkyys epäilyttävät.

Toisaalta jonkun näköinen seeprakala voisi olla mukava, mutta allas taitaa liian pieni kunnon parven hankkismiseen (10 kpl) ja altaan pituuskin on aika lyhyt (80cm) kunnon spurtteja varten.

Eli siis eri kirjoahvenia tutkiessani olen päätynyt tulokseen että voisin hankkia joko perhoskirjoahvenen tai töyhtökaapiöahvenen

Onko jotain muita keskikerros tai pinnalle sopivia kaloja yllä olevien ahventen kanssa. Ko. ahventen omistajat mitä kaloja teillä itsellänne on samassa akvaariossa?

[affenainen80]

Uskokaa tai älkää, mut meillä puna- ja helmikirjoahvenpariskuntien kans ui varsin hyvässä sovussa keisaritetroja! Punakirjoahvenet nyt ovatkin niin pieniä, ettei aikuista tetraa alkaisi suuhunsa suinpäin tunkea, mutta tuo iso helmikirjo poika Hermanni saattaisi moisen hotkaistakin. Mutta eipä ole hotkaissut. *koputetaan puuta, ettei heti ensiyön aikana tetrat häviä juuri kun on päässyt kehumasta*
Ja pieniä lehtikalojakin tuolla on. Samoin saavat olla affenilta rauhassa. Jos Hermanni jotakuta ahdistelee, niin morsiotaan Helmiä.

Melkeinpä uskaltaisin suositella punakirjoahvenia seura-akvaarioon. Eivät ainakaan meillä oo yhtään affenmaisen aggressiivisia, eivätkä kasva isoiksi. Todella uskomattoman kauniita kaloja!!!

[Lisa]

Perhosten kanssa käyvät myös esim. kardinaalitetrat.

[Riddler]

Melkeinpä uskaltaisin suositella punakirjoahvenia seura-akvaarioon. Eivät ainakaan meillä oo yhtään affenmaisen aggressiivisia, eivätkä kasva isoiksi. Todella uskomattoman kauniita kaloja!!!

Mulla valitettavasti ihan päinvastainen kokemus. Mulla on pariskunta punakirjoahvenia ( ovat olleet mulla pari viikkoa) ja ne terrorisoivat koko allasta niin, että taidan viedä ne takaisin kauppaan.
Kauniita ne kyllä ovat ja siksi onkin vähän haikeata luopua niistä, mutta en halua että muuta kalat stressaa noiden terrorismista.
Ne myös kutivat ja poikaset pääsi jo kehittymään ihan pikkupikkukaloiksi, kunnes; ne ykskaks hävisivät. Ovat tainneet joutua monnien suupaloiksi

[mariann]

http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaal ... lis_05.htm

Tuossa vielä suomeksi kalojen sukupuolenvaihdoksesta Särkänniemen sivuilta. Hassuahan se on, mutta täyttä totta.

[jossuliini]

Jatketaanpas tähän vanhaan viestiin kanavakirjoahvenen eli isoakaran osalta.

Tuo vanha pariskunta, joka alunperin siis tyttöparilta näytti, on sittemmin muuttunut niin, että suuremmaksi kasvanut kasvatti myös pitkät, liehuvat evät, ja nyt juhannuslomilta palatessa huomattiin että ne ovat kuteneet.

Naaras vartioi ja löyhyttelee tarkasti nupineulan nupin kokoisia, valkoisia, läpikuultavia munia (n. 30 kpl) jotka on siroteltu suurelle anubiaan lehdelle. Koirasta se ei päästä lähelleen, myös safiiritetrat saavat kyytiä.

Katsotaan mitä tapahtuu, jos mitään

[en]

Vastaus ekaan viestiin, Krobia xingu, ei kiusaa nähtävästi ketään edes kun kutee/hoitaa poikasia. Muutenkin komea kala .

[CecilyHenry]

Minä taas suosittelisin timanttikirjoahventa. Meillä oli juuri niiden kutu akvaariossa (tosin kutu joutui syödyksi) ja vanhemmat eivät ahdistelleet altaan muita asukkaita. Ainoastaan vähän hätyyttivät kauemmaksi, jos tulivat 5-10cm läheisyydelle kudusta. Toisessa altaassa taas Lehtikalat valtasivat kudun tehtyään n.200 litraa altaasta ja muut kalat saivat olla ainoastaan altaan reunoilla. Toinen kokemukseni mukaan ihan kiltti kirjoahven olisi tuo Rusokirjoahven. Kuteneet ovat jo monta kertaa, mutta valtaavat suht pienen reviirin kutuaikana (n.20X40cm) ja lähinnä ajavat silloin toista ruso pariskuntaa pois reviiriltään. Kudun yläpuolella saa rauhassa uiskennella tetrat sun muut kalat, kunhan eivät ihan kudun lähelle tule. Näiden lisäksi löytyy varmasti muitakin seuralaan sopivia, mutta näitä olen itse tarkkaillut ja tuollaisiksi todennut.

Muoks.
En huomannutkaan, että ahven kysymys olikin jo ratkaistu! Mutta meillä ainakin noiden rusokirjoahventen seurassa saivat partikset (aivan pienetkin) olla ihan rauhassa kudun/poikasten aikanakin.
Meillä noiden Rusojen kanssa samassa on vielä keskenkasvuisia Intiaaninsulkia, lehtikala pariskunta ja kaksi kimalaispallokalaa. Timanttikirjojen (plus isommaksi kasvavien kaksoskirjoahventen) seurassa taas on timanttitetroja. Eli kyllä ahventen seuraan tetratkin sopivat oikein hyvin. Ja nuo kun ovat molemmat sen verran pieniä ahvenia, että luulisi noiden seuraan sopivan (kunhan vesi vaatimukset samat) tetran kuin tetran. Mutta siihen saavat vastata varmasti he, keillä noita kyseisiä ahvenia on. Minulla kokemusta vain noiden yllä mainitsemieni lajien yhteen sopivuudesta ja onhan noilla ahvenilla yksilöllisiä luonne erojakin.

[töyhtökääpiö]

Jatkanpas tähän vanhaan ketjuun, kun samaa pähkäilen. Olohuoneessa nyt kypsymässä 200 l allas, jonne on tulossa monnisia, punanoitamonneja, neljä pitsitatiaa (Tatia perugiae) ja joku parvikala (harkinnassa keisaritetra, mutta muitakin saa ehdottaa). Lisäksi yksi pari kirjoahvenia olisi tähän soppaan hakusessa.

Timanttikirjoahvenesta (EI siis punatimantti) ja avaimesta olen täältä foorumeilta lueskellut yhtä sun toista. Lienee hyvin yksilöstä kiinni, millaisia ovat, kun viesti vaihtelee rauhallisesta, seura-akvaarioasukista muita kaloja terrorisoivaan hirmuun. Akvaariokeskuksessa puolestaan olivat sitä mieltä, että avain on "mallioppilas" ja timanttikirjo "tarkkisluokalla". Kumpikin kuulemma söisi jopa kiilakyljet ja pienet tetrat. Joku taasen kirjoitteli täällä painvastaista. Haluaisinkin kuulla lisää kokemuksia näistä erityisesti monnisten ja parvikalojen kanssa.

Kannattaako näitä ahvenia hankkia pieni ryhmä ja odotella parinmuodostusta, sen jälkeen karsia pariskuntaan tarpeen mukaan?