Kalojen valokuvaus tavallisella kameralla

[Dori]

Niin, että onko mahdollista kuvata akvaariota ja sen asukkaita ihan tavallisella ei-digi-peruskameralla , ilman, että kuvaan tulee heijasteita tai mitään vastaavaa?

[VesiEläin]

Ihan samallalailla kuin digilläkin, mutta hiukan hankalaa kun negatiiville tallentuvat ne epäonnistuneet otoksetkin.
Katsastas muutes tämä linkki:
http://www.saunalahti.fi/pistia/valokuvaus.html

[rain-]

Ja täältä vihjeitä akvaariokuvaukseen, vaikkakin digiin eniten liittyvä, mutta kyllä tuolla on reippaasti yleispäteviäkin ohjeita:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=37760

Ja täältä akvaarioitten ja ötökköjen kuvaamisesta englanniksi:
http://aquatic-photography.com/

[jusa]

Akvaarion kuvaaminen ei varmaankaan tuota suuriakaan ongelmia mikäli kamerasta saa vain salaman pois päältä ja kameran saa jollekin jalustan tapaiselle. Kalojen kuvaaminen onkin oma taiteenlajinsa, ongelmia tuottaa lähinnä liikkeen pysäyttäminen liian vähässä valossa ja tarkennuksen saaminen oikeaan paikkaan.

Liian vähäistä valaistusta voi fiksata lisäämällä valoa joko vaihtoehtoisesti ylhäältä (ulkoinen salama piuhan päässä tai naapurin sedän 250W monimetalli) tai kameran suunnasta jolloin päästäänkin ongelman ytimeen, se lasi kun heijastaa sitä takaisinpäin.

Salaman heijastuksia lasista voi yrittää ehkäistä
-kuvaamalla vinottain lasia kohden (kuvanlaatu kärsii mitä paksumpi lasi kyseessä) tai
-tekemällä objektiivin eteen tötterön ja tunkemalla sen tötterön akvaarion lasiin kiinni. Ongelmia tässä tulee mikäli tötterö vinjetoi (tummentaa reunat) tai tötterö on salaman tiellä ja kuvauskohde jää osittain varjoon. Ilman tötteröäkin voi onnistaa, kun vaan tukee sitä linssiä kiinni lasiin. Objektiivilla on kumminkin jokin minimi tarkennusetäisyys ja mikäli kohde on liian lähellä hommasta ei tule mitään.

Kuvaamista ilman salamaviritelmiä edesauttaa kummasti valovoimainen objektiivi ja mahdollisimman herkkä filmi. Valoa kun akvaariokuvauksessa on harvemmin liikaa. Mitä herkempää filmiä käyttää ja mitä suuremmalla aukolla kuvaa, sitä enemmän kuvaan saa altaan omaa valoa eikä kuvaa ole täysin pilattu ulkoisella salamalla. Samalla toki saa rakeisemman ja pehmeämmän kuvan ja kohteen pysyminen syväterävyysalueen sisäpuolella ei enää olekaan niin taattua.

[Fisu]

Tässä on mun toteutus asiaan: viritys
Kun salama on piuhan päässä voi sillä väläyttää joko ylhäältä tai viistosta.
Kari

[VesiEläin]

Tässä on mun toteutus asiaan: viritys

Onps hieno sydeemi!

[Fisu]

Viritys näyttää tekniseltä, mutta loppujen lopuksi siinä ei ole jalustaa lukuun ottamatta mitään muuta eroa normaaliin järkkäri+salama komboon kuin tuo TTL-piuha. Kameran päällä oleva osa on Metzin Nikon-adapteri plus TTL-piuhan mittausosa.
Viritys toimii joten kuten myös digin kanssa (testattu Nikon CP5700:n kanssa). Kuten joku jo aiemmin asiasta mainitsi, filmille kuvatut sekundaotokset maksavat rahaa, joten ideaalista olis käyttää tuota systeemiä vain digin kanssa (oma digi on tosin pokkari-Canon, joten se siitä...).
Kari

[Thompson]

Wink wink - Rajalalla D70 doublekit 1199;- Houkuttelis täälläkin kovasti...

[Fisu]

Swink, swink... pixmaniassa D70 kit dx18-70:llä 1040,-
tai em kitti 1207,- 1GB kortilla ja lisäakulla.
Mulle riittäis kyllä pelkkä runkokin (861,-)
Kari

[mjalava]

Akvaarion kuvaaminen ei varmaankaan tuota suuriakaan ongelmia mikäli kamerasta saa vain salaman pois päältä ja kameran saa jollekin jalustan tapaiselle. Kalojen kuvaaminen onkin oma taiteenlajinsa, ongelmia tuottaa lähinnä liikkeen pysäyttäminen liian vähässä valossa ja tarkennuksen saaminen oikeaan paikkaan.

No useimmat meistä halunnevat kuvata akvaarion lisäksi niitä kaloja, joita tavallisesti akvaariossa pidetään. Kasvialtaat ovatkin tässä mielessä helpompi tapaus. Käytännössä useimmat kalat liikkuvat sen verran että salama on likimain pakollinen varuste, joten ne ohjeet heijastusten välttelyyn ovat tarpeen.

Itse olen kuvaillut kaloja kohtuullisella menestyksellä digijärkkärillä ja ihan kamerassa kiinni olevalla salamalla. Piuhan päässä olevalla salamalla on etunsa, mutta usein tuppaa valo tulemaan sellaisesta suunnasta että kohde tulee valaistua hyvin epäsymmetrisesti. Ylhäältä olisi sikäli ok että sieltähän se valo akvaarioon useimmiten muutenkin tulee, mutta kasvien lehdet yms. haittaavat enemmän kuin (likimain) kameran suunnasta valaistessa.

Fisun "sivusalama" on hyvinkin fiksun oloinen. Itse olen käyttänyt normaalia salamalaitetta (420EX) suoraan kameran (EOS 20D) päällä jos kuvausmatka on sellainen että salaman valaisukulma riittää, ja lähempää kuvatessa kameran omaa salamaa joka on huomattavasti lähempänä objektiivin linjaa. Kaikkein oleellisin asia tuossa on huomata että kuvauskulman on oltava sellainen, että suunta on "poispäin" salamasta, eli kameran päällä olevalla salamalla kuvataan alaviistoon, vasemmalla sivulla olevalla salamalla viistoon hieman oikealle jne. Silloin heijastus jää ainakin kohtalaisella polttovälillä kuva-alan ulkopuolelle.

Muista säädöistä... Jos salamassa on tehoa tarpeeksi, niin lyhyt aika ja pieni aukko, jolloin saadaan syväterävyyttä edes pienen kalan verran ja nopsaankin vipeltävä otus (kuten meidän pallokalat) jää teräväksi vaikka muutakin valoa olisi salaman lisäksi niin paljon että "häntää" vähän jäisi. Minulla perusasetus on kaloille aika 1/250 s ja aukko 11-13, herkkyys ISO 200. Satanenkin riittäisi. Enemmästä ei juuri ole hyötyä ja kohina vaan lisääntyy. Polttoväli tuolla 50 mm tienoilla.

Yksi esimerkkikuva:Timanttipuikko. Kuten näkyy, syväterävyys ei aina ihan riitä. Mutta ei heijastukset mikään ongelma ole, kun vaan katsoo vähän millä puolella salama on. Ja lasi on puhdas.

Mika