ronsu kirjoitti:liina kirjoitti:En osaa kuin arvella mitä pitäisi tehdä. Lisää kasveja. Pieniä vedenvaihtoja useammin. Mattosuodatin, joka tuo vakautta vesiarvoihin.
Tuosta mattosuodattimen leviä hävittävästä vaikutuksesta ei oikein tiedä, itselläni on sinilevä alkanut viihtyä oikein hyvin matossa juuri vesirajan tuntumassa, eikä sitä oikein tahdo saada millään pois. Aina sitä vaan tuntuu tulevan lisää.
![Evil or Very Mad [}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif)
Oma kokemukseni on hyvä nimenomaan sinilevän suhteen nyt kun matto on entiseen hyvin olemattomaan suodatukseen verraten. Tokihan kaikenlaisia leviä aina on, mutta ei ongelmaksi. Tosin viimeksi siivosin viisi senttiä paksun pinnan peittävän viherlevälautan pois. Siinä se tasapaino samalla alkaa löytyä. Se oli syönyt nitraatin pois, minkä olin keinotekoisesti nostanut. Tasapaino haussa.
Mattosuodatin auttaisi monella tapaa ainakin periaatteessa.
Ensinnäkin pH on kummallisen alhainen. Vaikka Antti sanoi sen lukeman olevan ihan hyvä kaloille, voi kuitenkin ihmetellä mikä tilanne on vedenvaihdon jälkeen ja missä vaiheessa se laskee. Liete vakauttaisi pH:ta.
Toisekseen akvaariossa ei ole paljoa lietettä hienon hiekan ja sisäsuodattimen kombinaatiossa. Lietteeseen sitoutuisi mm. fosforia. Lisäksi parantunut biologinen suodatus vähentäisi ammoniumin esiintymistä, mikä myös voi vaikuttaa levään. (Ammoniumiahan on aina ruokinnan jälkeen, vaikkei sitä tavallisella mittarilla näkisikään.)
Nämä nyt ihan yleisesti. En osaa sanoa päteekö sinilevään myös.
-------------
Ei tuo Kaijan vielä ollenkaan runsasta sinilevää ole kuitenkaan.
Sinilevä on helposti poistettavaa. Tuosta hiekastakin sen saa reilusti lappoamalla ja huuhtelemalla mukaan tulleen hiekan ja laittamalla se takaisin akvaarioon. Levän oikeastaan kannattaisikin antaa kasvaa ja sitten poistaa. Ei se sinne turhaan ole tullut ja sitoo juuri ne ravinteet, joista sen kasvu johtuu. Erilaisia muutoksia sitten vain niin tilanne myös muuttuu.
Pieniä ripauksia ruokasoodaa vedenvaihdon välissä ehdottelin myös jos pH todella tipahtaa jyrkästi vedenvaihtovälillä. Vaihtoehtona useammat pienet vedenvaihdot, mikäli se auttaa. (Kalkkipitoisella aineksella oli sama tarkoitus, josta happamassa tulee karbonaattia veteen samaten. Tosin myös kalsiumia samalla mikä nostaa hieman GH:ta. Vaikutus korallimurskalla tai kananmunakuorilla on kuitenkin vähittäinen ja jatkuva koko vedenvaihtovälin, joten hieman kokeiluksi sellainen menee.)
Eri asia sitten olikohan viimeinen happamuus ehkä mittavirhe. Ja oma ongelmansa happaman ystävän kardinaalitetran ja kotiloiden yhdistelmä. Happamassa omenakotilon ennuste ei ole hyvä ja sen kuorelle käy kuten kananmunankuorellekin...
Mikähän se nitraatin taso mahtaa olla? Paljonko olet vaihtanut vettä? Miten ja millä ruokit? Minkälainen valaistus on ja miten olet kasvilannoitetta annostellut?
Olisi hyödyllistä tietää myös pH:n muutokset vedenvaihdollasi - ennen ja jälkeen. Lisäksi vaihtelu aamulla pimeässä ennen kuin kasvit yhteyttävät suhteessa iltalukemaan vielä lampun palaessa. Lisäkarbonaatti (natriumbikarbonaatti) voisi myös parantaa joittenkin kasvien kasvua. Valaistusaikaa voisi kenties lyhentää kahdella tai neljällä tunnilla - tai kokeilla valotaukoa: neljä tuntia päällä, neljä pois, neljä päällä.
--------------
Miten suuri kierteiskanta voi tehdä happamaksi? Eikö kuitenkin ruokinnnan kautta..