Olen ajatellut hankkia 180-litraiseen akvaariooni mangroverapuja, kuitenkin pitäisin veden hieman yli puolessavälissä niin että kalojakin voisi samassa altaassa asua.
Ajattelin että kuivattelu-alue olisi kuitenkin melko iso, koko takaseinän pituinen. Sinne ajattelin istuttaa hiekkaan muutaman kosteassa viihtyvän kasvin, esim. ruokotraakkipuuta (dracaena sanderiana) ja aasinkieltä (syngonium podophyllum). Lainaamani sisustuskirjan mukaan nämä soveltuvat, mutta onko jollain tarkempaa tietoa?
Kalastoon jäisivät ainakin raitanuoliaiset ja keltabarbit.
Haluaisin saada akvaariosta edes hieman biotyypin mukaisen ja siihen kyselisinkin vinkkejä.
Menikö ihan mönkään vai voiko tästä tullakin jotain?
Mangroverapu-allas
Valvoja: Moderaattorit
Hei Puhvi!
Tuollaisesta yhdistelmästä kellään ei taida olla tietoa, mutta minusta se on kokeilemisen arvoinen. Meillä on kolme mangroverapua 128-litraisessa akvaariossa taistelukalanaarashaaremin ( 5 kpl), puna-aavetetraparven ja jokusen monnin kanssa. Vedenpintaa on laskettu, ja koko takaseinä on korkkilauttaa.
Ainakin taistelukalojen ja mangroveravupujen luontaisessa elinympäristössä on joitakin yhteisiä nimittäjiä, mistä syystä asetelma sopii mielestäni ihan ok. Kaikki on mennyt hyvin, paitsi että sairaat/kuolleet kalat ravut nappaavat heti kynsiinsä jos vain saavat. Liekö ravuille hyväksi vai pikemminkin huono juttu, siitä en ole vielä päässyt perille.
Aika näyttää, kuinka monta vuotta ravut viihtyvät. Kovin ovat aktiivisia, ja ensimmäinen vuosi niiden kanssa alkaa olla täysi. Viljelyä emme tällä hetkellä kokeile.
Tuollaisesta yhdistelmästä kellään ei taida olla tietoa, mutta minusta se on kokeilemisen arvoinen. Meillä on kolme mangroverapua 128-litraisessa akvaariossa taistelukalanaarashaaremin ( 5 kpl), puna-aavetetraparven ja jokusen monnin kanssa. Vedenpintaa on laskettu, ja koko takaseinä on korkkilauttaa.
Ainakin taistelukalojen ja mangroveravupujen luontaisessa elinympäristössä on joitakin yhteisiä nimittäjiä, mistä syystä asetelma sopii mielestäni ihan ok. Kaikki on mennyt hyvin, paitsi että sairaat/kuolleet kalat ravut nappaavat heti kynsiinsä jos vain saavat. Liekö ravuille hyväksi vai pikemminkin huono juttu, siitä en ole vielä päässyt perille.
Aika näyttää, kuinka monta vuotta ravut viihtyvät. Kovin ovat aktiivisia, ja ensimmäinen vuosi niiden kanssa alkaa olla täysi. Viljelyä emme tällä hetkellä kokeile.
Kiitos vastauksesta Rapuliina!
Olenkin käynyt aikaisemmin jo katsomassa videoklippejä ravuistasi ja oikeastaan siitä innostukseni lähti.![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
Eli täytyy vain kokeilla, sitten nähdään kuinka käy.
Tässä samassa viestissä voisinkin kysyä myös että jos kasvit menevät iha akvaarion "kattoon" asti niin kiipeävätkö ravut sitten ulos akvaariosta?
Tällä hetkellä akvaariossani ei ole ollenkaan kansilasia, mutta sellaisen kyllä hankin. Mutta kuitenkin siellä olisi aukko ruokkimista ja mm. suodattimen johtoja varten.
Olenkin käynyt aikaisemmin jo katsomassa videoklippejä ravuistasi ja oikeastaan siitä innostukseni lähti.
Eli täytyy vain kokeilla, sitten nähdään kuinka käy.
Tässä samassa viestissä voisinkin kysyä myös että jos kasvit menevät iha akvaarion "kattoon" asti niin kiipeävätkö ravut sitten ulos akvaariosta?
Tällä hetkellä akvaariossani ei ole ollenkaan kansilasia, mutta sellaisen kyllä hankin. Mutta kuitenkin siellä olisi aukko ruokkimista ja mm. suodattimen johtoja varten.
Niin, mites on, eivätkös nuo taskuravut kiipeä melkein lasia pitkin? Tai ainakin niitä kasveja apua käyttäen mutta karkaisivatko ne tosiaan sieltä altaasta ihan muuten vaan?Deco kirjoitti:Mikset kansilasita vain osaa altaasta, ja jätä sitten vedenpinnan päälle olevaa aluetta lasittamatta, siitähän onnistuu ruokinnat ja samoten johdot laitettua
rapusi
niin, tuli tässä vaan mieleen että luultavasti, ne ravut kuitenkin pääsisivät kiipeämään sitä toista kansilasia pitkin sinne vapaalle alueelle.. kyllä ne varmaan aina jostain ulospääsyn löytävät jos on niin iso tila vapaana.
ei ole kokemusta, mutta niin luulisin.
ei ole kokemusta, mutta niin luulisin.
-
jarvij
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Tulevat jopa lämmittimen johtoa pitkin ylös akvaariosta ja kiipeävät sujuvasti tekstiilitapettia ylös ja alas. Siis jos ravun mentävä kolo kannesta löytyy, niin se hyödynnetään.
Kokemusta on!
Kokemusta on!
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Uskon kyllä karkaamiskokemuksiin ja kannatan reikien tilkitsemistä.
Ottaisin kuitenkin kantaa ilmaukseen "ravun mentävä aukko". Meidän Akvastabil-valokannen ja yläreunan välillä on seinän puolella kauttaaltaan puolen sentin rako. Tämän lisäksi johtoaukko on 3 cm:n levyinen. Ravut kyllä ulottuvat näihin rakoihin, mutteivät näy niitä kuikuilevan.
Ilmeisesti on niin, että ravut eivät lähde ahtautumaan pienistä raoista ulos. Lieneekö kitiinikuoressa niin olematon joustovara sitten kummiskin.
Ottaisin kuitenkin kantaa ilmaukseen "ravun mentävä aukko". Meidän Akvastabil-valokannen ja yläreunan välillä on seinän puolella kauttaaltaan puolen sentin rako. Tämän lisäksi johtoaukko on 3 cm:n levyinen. Ravut kyllä ulottuvat näihin rakoihin, mutteivät näy niitä kuikuilevan.
Ilmeisesti on niin, että ravut eivät lähde ahtautumaan pienistä raoista ulos. Lieneekö kitiinikuoressa niin olematon joustovara sitten kummiskin.
Minä olen peittänyt varmuuden vuoksi ne aukot teipillä joista ravut voisivat livahtaa ulos. En ole huomannut, että kukaan olisi päässyt silikonisaumaa tai lasia pitkin kiipeämällä ulos altaasta enkä olekaan tukkinut kaikkia reikiä. Johtoja pitkin meillä kävelevät ainakin pikkuravut kakkakikkareista päätellen ja ne olisivatkin jo lähteneet lipettiin ellei kyseisiä reikiä olisi tukittu.
Tietääkseni minä olen AW:n taskurapuseuralaisista ainoa, joka pitää tarkoituksella mangroverapuja kalojen kanssa seura-akvaariossa. Myös Save on nyt siirtämässä kasvattamiaan mangroverapuja isoon seura-akvaarioonsa, mutta nähdäkseni etupäässä tilasyistä – minusta hyvä ajatus kuitenkin.
Mangroverapujen ideaaliolosuhteet lienevät ihan lajipaludaariossa, omien lajikumppanien kesken. Meillä on positiivisia kokemuksia rapujen ja kalojen yhteiselosta, mutta on siinä omat haittansakin:
1. Ihanteellisten vesiarvojen yhteensovittaminen on hankalaa. Ravut tarvitsisivat kalkkipitoisempaa, kH:ltaan ja myöskin gH:ltaan korkeampaa vettä kuin esim. jotkut labyrinttikalat.
2. Jos seurana on vilkkaita kaloja (meillä mm. taistelukalanaaraita), ne tuppaavat nappaamaan veteen pudotetun ruoan rapujen nenän edestä.
3. Kalat stressaavat mätivyötä kantavaa rapunaarasta. Se voi syödä mätinsä kesken kantamisen, ja etenkin ennen huispautusta kalat "kiehnäävät" kantavan naaraan lähettyvillä haistaessaan kypsän mädin.
4. Rapu saattaa vahingoittaa kalaa (tervettä kalaa ne eivät todistettavasti ole vahingoittaneet, tosin täältä löytyy yksi epäselvä "kylkihaava"tapaus).
5. Jos rapu saalistaa sairaan kalan, niin ei voi olla miettimättä, onko kalan syöminen ravulle hyväksi (me emme ole antaneet ravun yleensä syödä kuollutta kalaa).
6. Laajan pinnanpäällisen alueen järjestäminen ravuille rokottaa kalojen uimatilaa.
7. Jos akvaarioon puhkeaa tauti, kahtalaisen asukasryhmän lääkitsemisestä syntynee päänvaivaa.
Sen sijaan itse havaitsemiani plussia:
1. Ravut ovat selvästi aktiivisempia, kun akvaariossa on asukkeina kaloja. Ruoasta saa skabata, ja arkuuskynnys laskee.
2. Sekä-että -akvaario on omasta mielestäni kiintoisaa katseltavaa.
Määrällisesti runsaammista haitoista huolimatta me aiomme ainakin toistaiseksi pitää rapuja ja kaloja samassa akvaariossa. Tämä ensimmäinen rapujoukko, kolme mangroverapua, on testiryhmä. Katsomme, elävätkö ne pitkän ja terveen elämän meidän tarjoamissamme olosuhteissa. Nyt jo näyttää siltä, että viljelytilaisuuksia tulee vähemmän, toisaalta halukkuuttakin siihen ilmenee hyvin vaihtelevasti.
Kellään suomalaisella AW-keskustelijalla ei tunnu olevan monien vuosien kokemusta mangroverapujen kasvattamisesta, joten siitä vaan kokeilemaan tiikeribarbien kanssa. Tämä on minun mielipiteeni, mutta se voi vuosien saatossa muuttua.
Mangroverapujen ideaaliolosuhteet lienevät ihan lajipaludaariossa, omien lajikumppanien kesken. Meillä on positiivisia kokemuksia rapujen ja kalojen yhteiselosta, mutta on siinä omat haittansakin:
1. Ihanteellisten vesiarvojen yhteensovittaminen on hankalaa. Ravut tarvitsisivat kalkkipitoisempaa, kH:ltaan ja myöskin gH:ltaan korkeampaa vettä kuin esim. jotkut labyrinttikalat.
2. Jos seurana on vilkkaita kaloja (meillä mm. taistelukalanaaraita), ne tuppaavat nappaamaan veteen pudotetun ruoan rapujen nenän edestä.
3. Kalat stressaavat mätivyötä kantavaa rapunaarasta. Se voi syödä mätinsä kesken kantamisen, ja etenkin ennen huispautusta kalat "kiehnäävät" kantavan naaraan lähettyvillä haistaessaan kypsän mädin.
4. Rapu saattaa vahingoittaa kalaa (tervettä kalaa ne eivät todistettavasti ole vahingoittaneet, tosin täältä löytyy yksi epäselvä "kylkihaava"tapaus).
5. Jos rapu saalistaa sairaan kalan, niin ei voi olla miettimättä, onko kalan syöminen ravulle hyväksi (me emme ole antaneet ravun yleensä syödä kuollutta kalaa).
6. Laajan pinnanpäällisen alueen järjestäminen ravuille rokottaa kalojen uimatilaa.
7. Jos akvaarioon puhkeaa tauti, kahtalaisen asukasryhmän lääkitsemisestä syntynee päänvaivaa.
Sen sijaan itse havaitsemiani plussia:
1. Ravut ovat selvästi aktiivisempia, kun akvaariossa on asukkeina kaloja. Ruoasta saa skabata, ja arkuuskynnys laskee.
2. Sekä-että -akvaario on omasta mielestäni kiintoisaa katseltavaa.
Määrällisesti runsaammista haitoista huolimatta me aiomme ainakin toistaiseksi pitää rapuja ja kaloja samassa akvaariossa. Tämä ensimmäinen rapujoukko, kolme mangroverapua, on testiryhmä. Katsomme, elävätkö ne pitkän ja terveen elämän meidän tarjoamissamme olosuhteissa. Nyt jo näyttää siltä, että viljelytilaisuuksia tulee vähemmän, toisaalta halukkuuttakin siihen ilmenee hyvin vaihtelevasti.
Kellään suomalaisella AW-keskustelijalla ei tunnu olevan monien vuosien kokemusta mangroverapujen kasvattamisesta, joten siitä vaan kokeilemaan tiikeribarbien kanssa. Tämä on minun mielipiteeni, mutta se voi vuosien saatossa muuttua.
tikeribarbit
Go Puhvi!!