CO2-levitin ja hiivamössöt

[Kawai]

Noni... Pikku hiljaa asiat etenee. Kävin juuri paikallisessa liikkeessä hankkimassa Tetran CO2-levittimen, mallia putki, jonka päässä teflonkalvo. Hinnaksi saksalaisessa webbikaupassa ilmoitettiin vajaa 6 euroa, hinta paikallisessa liikkeessä levitin/hiilidioksidisäiliö -paketista tempaistuna 17 egee. Ei voi muuta kuin sanoa, että on onni elää Suomessa.

Koskapa kesä veroitti bujettia jos toistakin reilumman puoleisesti, olen kuitenkin päätynyt kokeilemaan limupullo/liivate/sokeri/yms/hiiva -patenttia hiilidioksidin aikaansaamiseksi. Kysyisinkin kokemuksia tuon liivatteen määrästä. Onko kaikki käyttäneet pelkästään liivatejauhoa hyytelöittämään tuon nesteen pulloon? Itseltäni nimittäin löytyy kaapista liivatelehtiä. Koskapa en ole maailmanluokan kulinaristi/kokki, olisi ihan kiva tietää, että paljonko noita lehtiä tulisi suositeltuihin vesimääriin lisätä, että passeli "hyytelöitymisaste" saavutettaisiin? (Hesus... tulipa hieno sana!)

Eniveis, omakohtaiset kokeilut alkavat lähitunteina, joten kaikki vastaukset otetaan mielellään vastaan.

-K-

Edit: Siirretty paremmalle alueelle. Pehis

[Skroik]

Itse tein jauholla, mutta eiköhän liivatelehdillä tulos ole kuitenkin sama. Mahtaako siinä paketin kyljessä olla ohje? Veikkaisin, että siinä sanotaan montako lehteä mihinkin nestemäärään laitetaan

[Jussian]

Vinkki:

Mene kauppaan ja lunttaa liivatejauhepurkin kyljestä montaako liivatelehteä yksi tee-lusikallinen jauhetta vastaa. Tämän tiedon perusteella näppärä ihminen laskee paljonko liivatelehtiä tarvitaan. Jauhetta litran hyydyttämiseen taisi mennä 2 tee-lusikallista.

Jussi

[Skroik]

Mene kauppaan ja lunttaa liivatejauhepurkin kyljestä montaako liivatelehteä yksi tee-lusikallinen jauhetta vastaa.

Ei tarvitse kauppaan asti vaivautua

Jauhepurkissa lukee "Annostus 1 rkl/5 dl nestettä. Noin 1/2 tl jauhetta vastaa yhtä liivatelehteä." Mahtaako tuossa olla virhe? Matematiikka ei ole vahvimpia puoliani, mutta tuon mukaan puoleen litraan nestettä menisi 6 liivatelehteä...

[Kawai]

Totesin aivan saman kuin Skroik tuossa. Kauppaan menin ja ostin purkin liivatejauhetta, koskapa tuntui älyttömältä alkaa pelleilemään n. 10 liivatelehden kanssa. Mössö on tällä hetkellä jääkaapissa hyytymässä. Taidan kuitenkin ottaa pois ja toivoa että hyytyy viimeistään ensi yön aikana ulkona, koska pullo ei mahdu vaatimattomaan jääkaappiimme suoraan pystyyn. Saattaa se hieman linttaan hyytyminenkin aiheuttaa pidemmän päälle omat komplikaationsa.

Toivottavasti huomenissa päästään jo testailemaan. Nyt vain pitäisi alkaa toisen limupullon korkkiin väsäämään läpivientiä. Se taitaakin sitten olla ihan toinen juttu.

---------------------

Kyllä sitä ollaan niin McGyvereitä, että!

Kekkasin laittaa sen toistaiseksi kylppäriin (ei lattialämmistystä) sankoon, johon laskin osapuilleen saman verran niin kylmää vettä kuin hanasta tuli noin liivatemössön yläpintaan saakka. Täytynee vaihtaa vettä muutamaan otteeseen. Kivoja hyytymisiä, sucker!

-K-

[Janda]

Ymmärsinkös nyt oikein, että tässä käytetään kaupallista hiilidioksidin levitintä. Mutta itse hiilidioksidi sitten tehdään liivate/hiiva sotkuilla, ja säästetään hiilidioksidi pulloissa?

[Kawai]

Nimenomaan siitä on kysymys. Saattaa tosin olla, että mikäli saan aikaiseksi kyllin pitävän korkkiviritelmän pulloon, jossa reaktio tapahtuu, niin laitan siihen sitten hohkakiven tms. Yksi hiilidioksidilevitin tuntuu vain tuohon 250-litraiseeni hieman vähältä. Mutta katsotaan nyt miten tää homma etenee. Kokemus varmasti kertoo eniten.

-K-

[Janda]

Eikös tuollaisessa ole vaarana hiilidioksiidin liian korkea määrä?

Jossain tetran propagandassa kaupiteltiin levintä max 100l akvaarioon, kuinkas siinä teho loppuu?

[Kawai]

Propagandasta en tiedä mitään, mutta itse diffuusorin ts. levittimen ohjeissa sanotaan, että yksi putki riittää aina 50 litraan asti, 2 aina 100 litraan saakka ja 4 putkea aina 200 litraan asti.

Edellä mainittuun en osaa sen kummemmin ottaa kantaa, mutta pikemminkin toivoisin kenties asiantuntijoilta kommenttia siihen, mitä hiilidioksidin seurannasta sanotaan samaisessa pikku käyttöoppaassa... Ajattelin nimittäin ko. keinoa käyttää hiilidioksidin määrän surannassa hieman hyväkseni.

Oppaassa on taulukko, josta tulisi käydä selville karbonaattikovuuden ja hiilidioksidin suhde seuraavasti:

KH 0-2 -> co2 max 15 mg/litra
KH 2 - 10 -> co2 max 20 mg/l
KH yli 10 -> co2 jopa 30 mg/litra = jo vaarallinen taso

Kuinka tätä taulukkoa mielestänne tulisi tulkita? Testejähän on tarjolla, mutta onko yllämainittu taulukko paikkansapitävä? Kuitenkin lienee useamman tekijän kokonaisvaikutuksia nämäkin asiat... Jälleen kerran.

-K-

[Janda]

KH, Co2 ja PH taitaa muodostaa jonkun pyhänkolminaisuuden. Jotain testi settejä myydään joissa on HK ja PH mittarit ja sitten niiden avulla päätellään Co2 määrä. Tiedä sitten kuinka päteviä ovat.

[VilleJ]

Oppaassa on taulukko, josta tulisi käydä selville karbonaattikovuuden ja hiilidioksidin suhde seuraavasti:

KH, Co2 ja PH taitaa muodostaa jonkun pyhänkolminaisuuden. Jotain testi settejä myydään joissa on HK ja PH mittarit ja sitten niiden avulla päätellään Co2 määrä. Tiedä sitten kuinka päteviä ovat."

Juuh, HK:n sinisen

Eivät ole lainkaan luotettavia. Akvaario ei nimittäin ole ideaalinen ympäristö taulukkoa varten - taulukossa ei olla lainkaan huomioitu esim. orgaanisia yhdisteitä.

Tällaista taulukkoa olen itse aina linkittänyt, kun joku on kysynyt vastaavaa http://www.dennerle.de/ENGLISCH/Wasser/ ... abelle.htm Antaa osviittaa siitä, miten paljon hiilidioksia saattaa olla vedessä - tai sitten ei. Jos tarkasti haluaa tietää, pitää se mitata. Toistaiseksi itse olen tyytynyt em. taulukkoon ja pitänyt arvoja tavallaan maksimina, jota määrää ei todellisuudessa saavuteta..

Muistaakseni Järven sivuilta löytyy perustelutkin siihen, miksi taulukko ei ole luotettava. En vanno...

Itselläni on vain yksi pömpeli 450-litraisessa, kun jaksan laitan toisen levittimen toiseen päähään. Ohjeellisestihan noita pitäisi kai lätkiä koko tausta täyteen. Toisaalta mitä sitä ylimääräistä hiilidioksidia lisäämään, jos kasvit kasvavat. Liian innokkaasta dumppauksesta voi käydä köpelösti - siksi ehkä kannattaisikin välillä mitata se hiilidioksidin pitoisuus...

Em. taulukon suositus (=vihreä alue) eroaa hyvin paljon esim. Eheimin suosituksista. Dennerlen taulukko suosittaa aika korkeita hiilidioksidipitoisuuksia , kun taas Eheimin taulukossa suotuisat arvot pyörivät jopa 4 mg/l luokassa.

[jarvij]

Hei!
Kokeiltaa!
Lisätkää tislattuun veteen natriumkarbonaattia ja mitatkaa karbonaattikovuus ja pH.
Sitten pulputellaan runsaasti hiilidioksidia ja mitataan karbonaattikovuus ja pH.

Veikkaanpa ettei karbonaattikovuus ja/tai kokonaiskovuus muutu miksikään. pH muuttunee riippuen puskurointiasteesta Vastaavaa tapahtuu akvaariossakin.

Koko tuo hieno yhtälö perustuu kalsiumkarbonaatin liukenemattomuuteen ja saostumiseen eli jos vedessä on muitakin karbonaatteja, taulukkko ei toimi.

[Kawai]

Kiitos aqua2002 vinkistä ja taulukosta etenkin. Tuon avulla on paljon helpompi arvioida hiilidioksidin määrää altaassa.

Tällä hetkellä co2-reaktorini pulputtelee kivasti tuolla akvan vieressä. Käyminen alkoi nopeammin kuin odotin, tosin liivatemössö pullossa oli kenties myös hieman "vähemmän kiinteää" kuin odotin. Kysymys onkin nyt sitten jatkossa, että mikäli sieltä tulee hiilidioksidia hieman ns. "liikaa" kuin mitä levittimestä ehtii liueta veteen, onkohan se sitten vain OK, jos loput pulpahtelee alakautta pois? Tulisiko kansilaseja hieman raottaa, että happi pääsisi kiertämään veden pinnalla paremmin tai jotain? Levitin siis on edelleen tuo Tetran putkimalli, jossa kalvo yläpäässä. Muutoinkin olisi kiva kuulla muiden kokemuksia kaasun tulon nopeudesta tuosta pullohärvelistä. Toki ymmärrän, että nyt on melko lämmintä jokapaikassa, joten käyminenkin lienee hieman nopeampaa kuin tavallisesti, mutta silti.

Koko tuo hieno yhtälö perustuu kalsiumkarbonaatin liukenemattomuuteen ja saostumiseen eli jos vedessä on muitakin karbonaatteja, taulukkko ei toimi.

Suurkiitos myös tästä kommentista! Kuten sanottua, vesikemia ei ole harrastuksestani huolimatta vahvin alani, tosin opittua tulee lisää joka hetki.

-K-

[Jussian]

Kysymys onkin nyt sitten jatkossa, että mikäli sieltä tulee hiilidioksidia hieman ns. "liikaa" kuin mitä levittimestä ehtii liueta veteen, onkohan se sitten vain OK, jos loput pulpahtelee alakautta pois? Tulisiko kansilaseja hieman raottaa, että happi pääsisi kiertämään veden pinnalla paremmin tai jotain? Levitin siis on edelleen tuo Tetran putkimalli, jossa kalvo yläpäässä.
-K-

Eipä tuosta mitään haittaa ole että hiilidioksidia tulee ns. liikaa. Sitä vartenhan siellä levittimessä se reikä on, että ylimääräinen pääsee helposti pihalle.

Toki voi olla paikallaan huolehtia siitä, että ilma pääsee kansilasien alla kiertämään kunnolla. Näin pinnan yläpuolinen ilma ei sisällä erityisen paljon hiilidioksidia. Lienee tärkeää erityisesti jos akvaariossa on labyrinttikaloja. Ainakin omassa akvaariossani riittäväksi ovat osoittautuneet kansilaseista poistetut pienet kulmat joita myös ruokinta-aukoiksi taidetaan kutsua.

Jussi

[Kawai]

Raportti:

Hiivakäyminen alkoi nopeasti. Mitään kuohahdusta tai varsinaista vaahtoa ei ole esiintynyt. Käyminen tällä hetkellä kenties hieman nopeaa, mutta tasaista.

Nyt vain odotellaan kasvien reaktiota hiilidioksidin lisäämiseen.

-K-

[Anne_]

Miten muuten hoidit sen korkin läpiviennin?

Onko sulla letkussa takaisiniskuventtiili, pidätkö pulloa korkealla vai luotatko ettei vedet päätä tulla pihalle?

Tetran levittimen letku on eri paksuista kuin mihin tetran venttiili sopii ja tämän(kin) nerokkaan yhteensattuman takia on omat keitokset jäänyt toteuttamatta. Pullon pitäminen muualla kuin alakaapissa ei esteettisistä syistä tule kyseeseen.

[pehis]

Tetran levittimen letku on eri paksuista kuin mihin tetran venttiili sopii ja tämän(kin) nerokkaan yhteensattuman takia on omat keitokset jäänyt toteuttamatta. Pullon pitäminen muualla kuin alakaapissa ei esteettisistä syistä tule kyseeseen.

Siihen saa kyllä tavallisen ilmastimen letkun menemään, kun vähän aikaa survoo ja päästää pari rumaa sanaa ;-)

[Anne_]

Siihen saa kyllä tavallisen ilmastimen letkun menemään, kun vähän aikaa survoo ja päästää pari rumaa sanaa

Oooh, näinkö on? Menenpä heti kokeilemaan

----------------

Katsos pentelettä, se tosiaan toimi :idea: Kiitos vinkistä!

Vielä en ole uskaltanut sitä korkin läpivientiä kokeilla, olisiko siihen yhtä loistavia pantenttiratkaisuja?

[Skroik]

Vielä en ole uskaltanut sitä korkin läpivientiä kokeilla, olisiko siihen yhtä loistavia pantenttiratkaisuja?

Poralla korkkiin hiukan pienempi reikä, mitä letkun halkaisija on. Sitten käytetään sitä samaa survomis- ja kiroamistaktiikkaa... Systeemin voi tiivistää vaikkapa liimalla tai silikonilla. Näin meillä. Helppoa, eikö totta

[Kawai]

Itse laitoin rautanaulan hellan levylle ja levy päälle. Kuumalla rautanaulalla sitten vain tyylikkäästi korkista läpi. Siistiä tuli ja ylimääräisen/sulaneen muovin sai näppärästi puukolla vuoltua pois.

Itse käytän tetran levittimen mukana tullutta letkua. Sopii passelisti just levittimeen... Ja mikäpä ettei, kun se siihen on tarkoitettukin.

Korkin tiivistyksen järjestin simppelisti sinitarralla. Toistaiseksi se ainakin on toiminut kivasti eli ei vuoda. Painehan tosin tässä ei kovin valtavaksi pääse kehkeytymäänkään, mutta onpahan todistettu että se pitää. Nyt tietää et jos kaasun tuli loppuu ja pullossa ei näy mitään erikoista, niin se korkki vuotaa.

Mitään sen kummempia takaiskuventtiileitä en ola tuohon laittanut, enkä laita, mikäli näinkin hyvin jatkossa toimii. Pullo on akvaarion vieressä sellaisella CD-tornilla seisomassa. Pullon suu on siis inan akvaarioveden pintaa ylempänä, joten sen kanssa ei pitäisi olla ongelmaa. Ainoa mahdollinen vahinko saattaisi olla että pullosta lappoutuu kaikki sörsselit sinne altaaseen. (Vitsi!) Eihän se mikään esteettisyyden huippu ole, joten jonkinmoinen naamiointi tullee kysymykseen mikäli patentti toimii jatkossakin yhtä hyvin ja se jää pysyväksi ratkaisuksi. Värkännen akvan kylkeen/taakse jonkinlaisen telineen mihin sen saa paremmin piiloon.

Eilen sitten surffailin hieman noita sivustoja, missä erilaisia patentteja esiteltiin ja aika mielenkiintoisia ratkaisuja siellä näki... Ihan jo siitä lähtien kuinka hiilidioksidi levitetään altaaseen ja kuinka hiivakäymisreleet on viritetty. Alla ihan esimerkin vuoksi osoite, jota eilen illalla tavailin. Mukana kivasti kuviakin niille, joilla ei Lontoon kieli sujuvasti taitu.

http://www.qsl.net/w2wdx/aquaria/diyco2.html

-K-

[ok]

Hoidin liitoksen tiivistämisen pikaliimalla (syanoakrylaattia). Tämä johtui lähinnä siitä, että kotoa ei askarteluhetkellä löytynyt muutakaan soveltuvaa. Tosin kokeilin ensin laminaattilattialiimaa, mutta sen pitävyys, kuten arvata saataa, oli olematon. Pikaliima sen sijaan tuntui sulattavan korkin silikoniletkuun oikein mukavasti. Nyt liitos on pitänyt kuukauden. Saa nähdä.

http://koti.welho.com/okoivist/akvaario/kilju.jpg

[jarvij]

Eilen sitten surffailin hieman noita sivustoja, missä erilaisia patentteja esiteltiin ja aika mielenkiintoisia ratkaisuja siellä näki... Ihan jo siitä lähtien kuinka hiilidioksidi levitetään altaaseen ja kuinka hiivakäymisreleet on viritetty. Alla ihan esimerkin vuoksi osoite, jota eilen illalla tavailin. Mukana kivasti kuviakin niille, joilla ei Lontoon kieli sujuvasti taitu.

-K-

Hei!
Löytyi mielenkiintoinen tee se itse hiilidioksidin levittäjä:

http://de.geocities.com/fischfanatiker2 ... lipper.htm

Teksti on luonnollisesti saksaa, mutta kuvat kertonevat olennaisen.

[VilleJ]

Heh, tuohan näitti varsin hauskalta ratkaisulta... Että näinkin niitä preparaattilaseja voi käyttää

[Kawai]

Kivannäköinen on, joo. Mahtaakohan hiilidioksidikupla liueta veteen kokonaan matkalla ylös? Olisi mielenkiintoista tietää. Voisi tietysti ajatella, että laittaisi kuplien ulostulon kohdalle sitten vielä sen Tetran levittimen, niin saisi loppu co2 muhia siellä. 8)

-K-