
Katinkultamonnista
Valvoja: Moderaattorit
-
- Starting Member
- Viestit: 36
- Liittynyt: 19:45, 13.11.2004
Katinkultamonnista
Mä oon huolissani monnistani! Se on ihan koko ajan kaivautunu hiekan alle. Esiin se tulee vaan aamusin (joskus) ja iltaisin...
Onko syytä olla huolissaan? Ja sit viel siit sellane et kun ruokin kalojani, ni mun taistelukala ja kardinaalitetrat syö sen ruuan. Mitä teen?

-
- Katalysaattori
- Viestit: 7365
- Liittynyt: 17:01, 03.10.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=35549
Tuosta on varmaan jotain apua
Anna katinkullalle ruoka vasta valojen sammuttamisen jälkeen. Oletko kokeillut antaa jotain tuoresapuskaa sille, esim. kurkkua, kesäkurpitsaa?
Katinkultamonni viihtyy paremmin parvissa, ainakin nuorena. Sinulla on vain yksi? Entäpä akvaarion koko, vesiarvot sekä muut asukit?
Tuosta on varmaan jotain apua

Anna katinkullalle ruoka vasta valojen sammuttamisen jälkeen. Oletko kokeillut antaa jotain tuoresapuskaa sille, esim. kurkkua, kesäkurpitsaa?
Katinkultamonni viihtyy paremmin parvissa, ainakin nuorena. Sinulla on vain yksi? Entäpä akvaarion koko, vesiarvot sekä muut asukit?
Kun syö kylliksensä, ajattelee sivistyneesti ja ihmeen hienosti monesta asiasta.
Jatkan omilla kysymyksillä katinkultamonnista tähän lyhyeeseen keskusteluun.
Eli allas kaipaisi tehokasta levänsyöjää. Nuolimonni saattaisi olla liian herkkä, joten tuo katinkultamonni tuli mieleen. Aika persoonallisen näköinen. Harmikseni huomasin muita viestiketjuja lukiessani sen pitävän miekkakasvien mausta... Itse kun haaveilen altaasta, jossa ko. kasvit kukoistavat. Onko ihan mahdoton yhdistelmä, jos ruokkii tuoreella kasvipitoisella?
Vesi tulee olemaan hapanta, pehmeää ja lämpötila säädettävissä. Allas siis vielä vanhempieni luona, mutta siirto viikon sisällä. Kalojen hankinta ehkä joulun paikkeilla. Pohjalla hienoa Bilteman hiekkaa, joka vaihdetaan muutossa korvaaman karkeahkoa soraa.
Kavereina Etelä-Amerikka -teemana jotain tetroja (ehkä sitruuna), monnisia, vanha partis sekä ehkä joskus myöhemmin toinen plekolaji, jota en vielä ole päättänyt. Teeman pilaajina lisäksi afrikkalaiset timanttikirjoahvenpariskunta...
------------
Liian nopea liipaisin: altaan koko siis 120x40x50 (pxlxk) eli 240 litraa.
Eli allas kaipaisi tehokasta levänsyöjää. Nuolimonni saattaisi olla liian herkkä, joten tuo katinkultamonni tuli mieleen. Aika persoonallisen näköinen. Harmikseni huomasin muita viestiketjuja lukiessani sen pitävän miekkakasvien mausta... Itse kun haaveilen altaasta, jossa ko. kasvit kukoistavat. Onko ihan mahdoton yhdistelmä, jos ruokkii tuoreella kasvipitoisella?
Vesi tulee olemaan hapanta, pehmeää ja lämpötila säädettävissä. Allas siis vielä vanhempieni luona, mutta siirto viikon sisällä. Kalojen hankinta ehkä joulun paikkeilla. Pohjalla hienoa Bilteman hiekkaa, joka vaihdetaan muutossa korvaaman karkeahkoa soraa.
Kavereina Etelä-Amerikka -teemana jotain tetroja (ehkä sitruuna), monnisia, vanha partis sekä ehkä joskus myöhemmin toinen plekolaji, jota en vielä ole päättänyt. Teeman pilaajina lisäksi afrikkalaiset timanttikirjoahvenpariskunta...
------------
Liian nopea liipaisin: altaan koko siis 120x40x50 (pxlxk) eli 240 litraa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Jaksan edelleen mainita, että meillä ainakaan ei ole miekkoihin, eikä muihinkaan kasveihin, koskettuMarianne kirjoitti:Harmikseni huomasin muita viestiketjuja lukiessani sen pitävän miekkakasvien mausta... Itse kun haaveilen altaasta, jossa ko. kasvit kukoistavat. Onko ihan mahdoton yhdistelmä, jos ruokkii tuoreella kasvipitoisella?


Oikein hyvä kattareille. Meillä on lähes karkeinta hiekkaa ja kattarit kyllä kaivautuvat sinnekin, ainakin jos säikähtävät.Marianne kirjoitti:Pohjalla hienoa Bilteman hiekkaa, joka vaihdetaan muutossa korvaaman karkeahkoa soraa.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
-
- Akvaariosisustaja 2005
- Viestit: 1133
- Liittynyt: 11:54, 07.02.2003
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Vantaa
Mielestäni katinkullat ovat herkkiä. Meillä ainakin alkavat hyppiä seinille jos nitraatti kohoaa yli 20 mg/l. Myös mystisiä kuolemia on ollut, tiedä sitten johtuvatko stressistä (muutokset vesiarvoissa, toiseen altaaseen siirto ym) vaiko perinnöllisistä vioista.
Minun katinkultani syövät miekkakasveista vanhoja lehtiä. Kokeilin viherruokaa, sillä seurauksella että sekä kurkunpala että kurkunpalan lähistöllä oleva Micranthemum pusikko oli tuhottu seuraavana päivänä. Jätin viherruaan pois ja kasvi kasvoi takaisin.
Katinkullat syövät mieluiten viherlevää, en ole huomannut että koskisivat muuhun levään. Viherlevää ne sitten mutustavatkin jatkuvasti.
Oletko varma että tarvitset ylipäätään levänsyöjää? Suurimmassa altaassani ei ole koskaan ollut levänsyöjää, eikä levää. Voisit ainakin kokeilla ilman ja kehittää altaaseen tasaisilla rutiineilla sellaisen tasapainon ettei leviä tule.
Minun katinkultani syövät miekkakasveista vanhoja lehtiä. Kokeilin viherruokaa, sillä seurauksella että sekä kurkunpala että kurkunpalan lähistöllä oleva Micranthemum pusikko oli tuhottu seuraavana päivänä. Jätin viherruaan pois ja kasvi kasvoi takaisin.

Oletko varma että tarvitset ylipäätään levänsyöjää? Suurimmassa altaassani ei ole koskaan ollut levänsyöjää, eikä levää. Voisit ainakin kokeilla ilman ja kehittää altaaseen tasaisilla rutiineilla sellaisen tasapainon ettei leviä tule.
Kiitos infosta.
Eli kattiksia täytyy vielä miettiä. Voihan olla, että muuton jälkeen allas on levätön hetkenaikaa. Täällä meidän uudessa kämpässä vesiarvot ovat hanasta tulevassa vedessä paremmat ajatellen happaman veden kaloja: vanhempieni hanaveden pH on 8 ja täällä Askistossa 6,8. Molempien vesi on pehmeää. Testinä olen käyttänyt Tetran liuskatestiä. Ei ilmeisesti luotettavin väline, mutta ainakin antaa eri tuloksia.
Noitamonneista en tiedä vielä mitään, joten täytyy ottaa selvää. Olisiko teillä laittaa tähän jotain vanhojen keskustelujen linkkejä, kun ei vissiin tuo haku toimi?
Montako niitä voisin ottaa? Vesiarvovaatimukset? Vahtivatko reviirejä? Miten tulisi toimeen kohtalaisen kookkaan (yli 12 cm) partiksen kanssa? Eroavatko sukupuolet selvästi? Lisääntyykö helposti? Ovatko hintavia?
Eli kattiksia täytyy vielä miettiä. Voihan olla, että muuton jälkeen allas on levätön hetkenaikaa. Täällä meidän uudessa kämpässä vesiarvot ovat hanasta tulevassa vedessä paremmat ajatellen happaman veden kaloja: vanhempieni hanaveden pH on 8 ja täällä Askistossa 6,8. Molempien vesi on pehmeää. Testinä olen käyttänyt Tetran liuskatestiä. Ei ilmeisesti luotettavin väline, mutta ainakin antaa eri tuloksia.
Noitamonneista en tiedä vielä mitään, joten täytyy ottaa selvää. Olisiko teillä laittaa tähän jotain vanhojen keskustelujen linkkejä, kun ei vissiin tuo haku toimi?
Montako niitä voisin ottaa? Vesiarvovaatimukset? Vahtivatko reviirejä? Miten tulisi toimeen kohtalaisen kookkaan (yli 12 cm) partiksen kanssa? Eroavatko sukupuolet selvästi? Lisääntyykö helposti? Ovatko hintavia?
Minulla on altaassa 4 katinkultamonnia. Ahkeria uurastajia ovat - koko ajan jyystämässä laseja, pohjaa tai miekkojen lehtiä. Yhtään reikää lehtiin eivät ole kylläkään tehneet joten puhdistushommissa vain ovat 
Melko näkymättömiähän nuo kaverit ovat kun maastoutuvat tehokkaasti.
Kotiutusvaiheessa yksi kaveri otti ja kuoli muutaman päivän jälkeen ilman mitään ulkoista syytä - tiedä sitten mikä sille tuli. Muuttomatka oli kyllä pitkä oliskohan siinä kuitenkin ollut syy. Muut neljä ovat olleet ihan virkeitä ja hyvinvoivia kokoajan.

Melko näkymättömiähän nuo kaverit ovat kun maastoutuvat tehokkaasti.
Kotiutusvaiheessa yksi kaveri otti ja kuoli muutaman päivän jälkeen ilman mitään ulkoista syytä - tiedä sitten mikä sille tuli. Muuttomatka oli kyllä pitkä oliskohan siinä kuitenkin ollut syy. Muut neljä ovat olleet ihan virkeitä ja hyvinvoivia kokoajan.
Mulla on 3 kpl noitia (1 koiras ja kaksi vaimoketta) 240 litran akvaariossa. Kavereina tetroja, monnisia, ottoja ja kaksi (tähti?)partamonnia. Hyvin on yhteiselo sujunut. Partikset tosin kököttävät valoisan ajan suurimmaksi osaksi omissa juurakoissaan ja noidat "raahautuvat"
ympäri allasta. Meidän partikset tuntuvat muutenkin olevan rauhaa rakastavaa porukkaa ja eivät kinaa edes keskenään. Leviensyönnistä en osaa sanoa, kun myös otot ja partikset ovat samoilla apajilla, mutta kasveihin (myöskään miekkakasveihin) ei ole koskettu.
Noidille käy "normaali" vähän hapan ja pehmeä vesi. Lämpötila on meillä 25-26 astetta ja hyvin ovat voineet. Ovat ehdottomasti mun lempikaloja! Koiraan (suht aikuisen) erottaa naaraista helposti kiduskansiin ja rintaevien päälle kasvavasta parrasta. Ei siis sellainen parta kuin partamonnilla, vaan sellasta lyhyttä tiheätä "nukkaa". Kutevat tosi helposti, mutta seura-akvaariossa poikasten selviäminen on jokseenkin mahdotonta. Ja poikasten kasvattaminen omassakin altaassa on hieman hankalaa.
Mun ymmärtääkseni noidilla ei ole erityisiä reviireitä. Ei ne nyt tavallisesti ihan samaa ruokatablettia syö tai huilaile samassa kolossa, mutta muuten eläminen on tosi rauhallista. Lähinnä semmosta pientä "pörhistelyä", kunnes toinen väistyy vähän kauemmaksi. Tuntuvat kuitenkin viihtyvän porukassa niin, että useimmiten löytyvät samalta puolelta akvaariota kuljeskelemassa.
Noidat ei varmaankaan ole mitenkään erityisen kalliita, kun omien kalojen ostohinta ei ole jäänyt mieleen

Noidille käy "normaali" vähän hapan ja pehmeä vesi. Lämpötila on meillä 25-26 astetta ja hyvin ovat voineet. Ovat ehdottomasti mun lempikaloja! Koiraan (suht aikuisen) erottaa naaraista helposti kiduskansiin ja rintaevien päälle kasvavasta parrasta. Ei siis sellainen parta kuin partamonnilla, vaan sellasta lyhyttä tiheätä "nukkaa". Kutevat tosi helposti, mutta seura-akvaariossa poikasten selviäminen on jokseenkin mahdotonta. Ja poikasten kasvattaminen omassakin altaassa on hieman hankalaa.
Mun ymmärtääkseni noidilla ei ole erityisiä reviireitä. Ei ne nyt tavallisesti ihan samaa ruokatablettia syö tai huilaile samassa kolossa, mutta muuten eläminen on tosi rauhallista. Lähinnä semmosta pientä "pörhistelyä", kunnes toinen väistyy vähän kauemmaksi. Tuntuvat kuitenkin viihtyvän porukassa niin, että useimmiten löytyvät samalta puolelta akvaariota kuljeskelemassa.
Noidat ei varmaankaan ole mitenkään erityisen kalliita, kun omien kalojen ostohinta ei ole jäänyt mieleen
