Liian hyvää vettä?

[Jokeri]

Kertokaapas viisaammat, kun tällaista asiaa pohdin. Voiko vesiarvojen muuttuminen parempaan suuntaan aiheuttaa eväruton puhkeamisen?

Aikaisemmin meillä oli pH ~5.8 KH ja dH ~ 0 eli veden pH heitteli varmaan eri vuorokauden aikoina rajustikin. Kuukausi takaperin kaivoon tehtiin täysremontti ja sinne lisättiin mm. kalkkikiveä pH:ta nostamaan. Nyt vesiarvot ovat pH~ 6.5, dH=9 ja KH = 5. Siis kaiken järjen mukaan tilanteen pitäisi olla kalojen kannalta parempi verrattuna entiseen tilanteeseen.

[111na]

Veden kovuus on kuitenkin noussut selvästi ja jo pehmeän veden kaloille liian korkeaksi. Parannus vai ei, riippuu lajeista.

Taikka muutos jo sinällään aiheuttaa sopeutumista ja eväruttoa?

[jarvij]

"dH=9 ja KH = 5"

Tuota en ymmärrä?
saksalainen kovuusaste on 9
Karbonaattikovuus on 5
Tartoitatko että kokonaiskovuus on 9 saksalaista kovuusastetta
ja että karbonaattikovuus on 5 saksalaista kovuusastetta.
sekä että vesi on lievästi emksistä

Tuollaisesta ei pehmeän, happamen veden kalat oikein tykkää. varsinkaan kun ovat pehmeässä ja lievästi happamessa vedessä aiemmin olleet.

Jos taa kalasi ovat emäksisen ja kovahkon veden lajeja, niin kieltämättä tilanne on niiden osalta nyt parempi.

[111na]

Toden totta! Epäsuhta on happamuuden suhteen noilla arvoilla. Liuskatesti?

[jarvij]

On jotain joka tuossa ei ole kohdallaan.
Määritykset kenties? vai yksiköt?

[Jokeri]

Sen enempiä vesikemiasta tietämättä olen käyttänyt ZooBestin Test-set:iä, jossa on tippatesteinä pH-Wert 5-8,5, Gesamthärte dH, Karbonathärte KH ja Nitritgehalt ppm. Noista nitriitti testi on jauheena, muut tippoina. En ole verrannut noita arvoja liuskatestien antamaan tulokseen, mutta vertasin pH -testin tulosta JBL:n pH -tippatestin tulokseen. Ainakin molempien tulos oli lähellä samaa. Väreistä kun ei voi eksaktisti sanoa, että on juuri sama.

Ollaanko tässä nyt menty ongelmasta toiseen? Ensin vesi oli liian "pehmeää" eli pH pääsi heittelemään holtittomasti. Nyt taasen sitä pitäisi "pehmentää".

[jarvij]

Miten pH heitteli silloin kun se holtittomasti heitteli eli missä rajoissa ja miten nopeasti?
Veikkaan että hiilidioksidilisäyksellä olisi pysynyt kurissa.

[VilleJ]

Minusta nuo vesiarvot eivät pahat ole. (Ps. Kokonaiskovuus merkitään tuolla saksalaisella tavalla GH:lla, ei dH:lla - samoin kuin KH.)

Ainoa, joka ongelman on voinut aiheuttaa, on tuo, että vedessä on tapahtanut "raju" kovuuden muutos mahdollisesti vielä lyhyellä aikavälillä, jolloin kalat ovat stressaantuneet muuttuneen osmoottisenpaineen takia.

KH:ta en lähtisi muuttelemaan, sillä se on noinkin hyvä. GH:ta on sen sijaan hankalampi muuttaa.

Ja kysymykseen, voiko kalat sairastua paremmasta vedestä, vastaus on kyllä eräissä tapauksissa. Siksi esim. huonosta vedestä parempaan veteen muutoksen on tapahduttava riittävän hitaasti. Sen sijaan hyvän veden muutos vielä parempaan suuntaan tuskin aiheuttaa sairastumista, kun muutokset ovat riittävän pieniä.

Uskoisin, että kun kalasi parantuvat tuosta evärutosta, ei ongelmia myöhemmin ole. Hyvin vahva arvaukseni on juuri tuo, että vesiarvot muuttuivat kerralla niin paljon, että kalat sairastuivat. Jatkossa kiinnität huomiota siihen vesiarvojen muutokseen. Tuo, että kaivoon on lisätty kalkkikiveä todennäköisesti aiheuttaa heilahteluja vedenlaadussa - riippuen täysin siitä, miten kulutatte vettä ja mitä vauhtia uutta vettä kaivoon tulee.

[Morrgan]

Laitanpa tähän väliin oman kysymyksen: milloin vesi on kovaa ja milloin pehmeää saksalaisten asteiden mukaan? Eri lähteet näyttävät antavan eri arvoja, esim. jotkut sanovat GH 12 olevan jo kovaa kun joku muu sanoo sen olevan keskikovaa. Mikä tuo GH 9 oikein on?

[jarvij]

Pitäisi käyttää yksikköjä eli saksalaista kovuusastetta Suomessa.

Mistä sen astemerkin tähän nyt saisi (Num Lock, vasen Alt ja 246 ei Linux Mozilla yhdistelmässä toimi) ?

Sanoisin että GH 9 (aste) dH on keskikovahkoa.

Kalojen kannalta toisaalta veden kovuudella ei ole sinänsä mitään merkitystä, vaan ionien kokonaismäärillä ja eri ionien keskinäisillä suhteilla.
Yksiarvoiset ionit jäävät kokonaan ilman huomiota, koska niitä eivät nuo kovuuskäsitteet sisällä lainkaan.
Ne saadaan tosi selville analyysein nekin, mutta kaikkien ionien kokonaismäärästä antaa veden sähkönjohtavuuden mittaus aika hyvän arvion. Suolamäärällä on merkitystä kalojen osmoottiseen säätelyyn ja eri ioneilla taas solujen toimintoihin.

[Jokeri]

Ainoa, joka ongelman on voinut aiheuttaa, on tuo, että vedessä on tapahtanut "raju" kovuuden muutos mahdollisesti vielä lyhyellä aikavälillä, jolloin kalat ovat stressaantuneet muuttuneen osmoottisenpaineen takia.

Juupa. Näin siinä on täytynyt tapahtua, vaikka kuvittelin totuttaneeni kalat hitaasti uuteen vesitilanteeseen. Olisi pitänyt ilmeisesti olla vieläkin maltillisempi.

järvij: pH heitteli eri vuorokauden aikoina 5.0-5.8 välilä. Hiilidioksidista ei jostain syystä iloa ollut, sitäkin kokeiltiin.

Toisaalta ihmisten turvallisuus ja terveys oli tässäkin asiassa tärkeämpää, joten kaivo korjattiin ihmisnäkökulmasta parempaa vettä tuottavaksi. Toisaalta kalojeni vesivaatimukset minun tietojeni perusteella ovat sellaisessa haarukassa, että noiden vesiarvojen pitäisi olla niille ihan ok.

[VilleJ]

Laitanpa tähän väliin oman kysymyksen: milloin vesi on kovaa ja milloin pehmeää saksalaisten asteiden mukaan? Eri lähteet näyttävät antavan eri arvoja, esim. jotkut sanovat GH 12 olevan jo kovaa kun joku muu sanoo sen olevan keskikovaa. Mikä tuo GH 9 oikein on?

Taulukoita on varmaan yhtä paljon kuin pesuainevalmistajiakin Itse olen tehnyt hyvin karkean ja helposti muistettavan säännön:

0-7 pehmeää vettä
7-14 keskikovaa
14-> kovaa
21-> hyvin kovaa

Tarkoittaen sitä, että 1 GH on hyvin pehmeää vettä, 7 lähempänä keskikovaa. Vastaavasti 7 keskikovan asteikolla edustaa pehmeää päätä ja 14 kovaa päätä jne.. Jotkut taulukot jakavat veden hyvin pieneen blokkeihin:

0-3 erittäin pehmeää
3-6 pehmeää
6-9 keskikovahkoa
9-12 keskikovaa
12-15 kovahkoa
15-21 kovaa
21 -> erittäin kovaa

Joka tapauksessa tuo 9 menee keskikovalle alueelle lähes minkä taulukon mukaan tahansa.

----------------

Juupa. Näin siinä on täytynyt tapahtua, vaikka kuvittelin totuttaneeni kalat hitaasti uuteen vesitilanteeseen. Olisi pitänyt ilmeisesti olla vieläkin maltillisempi.

Tuohon vaikuttaa vielä se, mitä kaloja ovat. Jos luonnostaan elävät hyvin pehmeässä vedessä, jopa nolla kovuuksissa, voi tuo yhdeksikön kovuus pitää yllä pientä stressiä koko ajan. Sillä sähkönkohtavuus yleensä noissa nollakovuuksisissa vesissä on paljon pienempi kuin vedessä, jota jo pelkästään hanasta tulee. Siihen kun vielä lisätään kovuutta aiheuttavia ioneita, nousee sähkönjohtavuus edelleen.

[Jokeri]

Miten saan sähkönjohtavuuden mitattua? (Tätä en vielä ole itselleni selvittänytkään.)

[jarvij]

Johtokykymittarilla. Niitä myydään akvaariokäyttöön sopivina, mutta Suomessa kysyntä on niin vähäistä ettei taida akvaarioliikkeistä löytyä.

Joku täällä tietänee hankintapaikkoja. Omani ostin NL-aquasta, mutta en tiedä mikä tilanne siellä on nyt niiden suhteen.