Aasialaisia kirjoahvenia?

[caro]

Hiukan tyhmä kysymys mut.. Tulin vaan äsken ajatelleeks et onko Aasiassa kirjoahvenia? Kaupoissa on aina myytävänä ahvenia Amerikasta tai Afrikasta. Aasialaisesta lajista en oo koskaan kuullut..

Kiitos kaikille viisaille jotka osaavat vastauksen tähän pulmaan

[arr]

Kyllä aasialaisia kirjoahveniakin löytyy, mutta lajit ovat aika vähässä. Etroplus- sukuun kuuluu vain kolme lajia, maculatus, suratensis ja canarensis. Mainituista ensimmäinen kulkee Suomessa nimellä keltakirjoahven, ja tuota löytyy jopa joskus akvaariokauppojen valikoimista. Suurikokoista suratensista näkee ainakin maailmalla myös jonkin verran akvaariokalana, mutta canarensis on hyvin harvinainen ilmestys akvaariomarkkinoilla.

[caro]

Oho.. No nyt oon valaistuneempi.. Kiitos.

[jarvij]

Kyllä noita jajeja enemmänkin on ainakin Genetsaretin järvessä, Israelissa esiintyy Tilapia galilea. Edelleen ainakin Irakissa, Kaksoisvirtojen maassa on joitakin kirjoahvenlajeja, mutta lajien nimiä en tähän hätään muista.

[arr]

Aivan! Tilapiat jäivät minulla kokonaan huomiotta. Noita esiintyy useita lajeja Lähi-Idässä( joka tosiaan on Aasiaa...), ja monia on istutettu hyvinkin laajoille alueille ruokakaloiksi.

[-Antti-]

Itse asiassa valkoleuka ja etenkin niilintilapia ovat yleisiä kaloja Kaakkois-Aasiassa ihmisasutuksen lähistöllä. Niitä kasvatetaan lammikoissa, joista ne ovat levinneet moniin jokiin ja järviin. Jaavalla on elinvoimainen populaatio sinikirjoahvenia.

Antti

[aquaristo]

Itse asiassa valkoleuka ja etenkin niilintilapia ovat yleisiä kaloja Kaakkois-Aasiassa ihmisasutuksen lähistöllä. Niitä kasvatetaan lammikoissa, joista ne ovat levinneet moniin jokiin ja järviin. Jaavalla on elinvoimainen populaatio sinikirjoahvenia.

Antti

Taalla Kiinassa ainakin tilapioita on aivan riesaksi saakka; niita on kaikissa mahdollisissa joissa, lammikoissa ja lampareissa. Jopa "anoppilani" tuntumassa olevan keinotekoiseen lammikkoon on nyt ilmestynyt koi-karppien lisaksi pikkuisia tilapian poikasia (en tieda minka/kenen toimesta). Samoin taalla tuntuu olevan aika paljon Cichlasoma managuesen kaltaista (ellei perati ole se) kirjoahventa ruokakalana.
Hyvin monia kalalajeja on tanne istutettu aika suruttomasti ihmisen toimesta.

Tilapia itsessaan akvaariokalana on aika helppohoitonen. Minullahan oli nuo joesta ongitut yksilot, jotka pistelivat poskeensa kaikki akvaariokasvit (levytetrojen avustuksella tosin), joten kasvit taytyy ehka unohtaa niiden akvaariosta kokonaan. Muuten se on hyvin sitkeahenkinen ja ainakin takalaiset tilapiat ovat tottuneet esimerkiksi melkoisiin lampotilan vaihteluihinkin; kesalla taalla on helposti noin 40 astetta (siis ilman lampotila), mutta talvella saattaa pudota jopa viiden asteen alapuolella (tama ko. talvisaa taalla tosin kestaa vain noin kuukauden).