Tietoa harmovampyyriplekosta?

[mightyblue]

Sain altaaseeni uuden asukin,harmovampyyrin ja nyt kaipailisin tietoa siitä,siis suomenkielistä sellaista.

[jartzu65]

Googlella löytyy jotakin:
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UT ... ipleko&lr=

[mightyblue]

Kiitoksia! Kävin planetcatfish:issä tarkistamassa plekoni kun ei liikkeessä oltu varmoja ja kyseessä oli L-264 Leporacanthicus joselimai. Haenpa googlella jos jotain siitä löytyisi

[pleko_88]

Kiitoksia! Kävin planetcatfish:issä tarkistamassa plekoni kun ei liikkeessä oltu varmoja ja kyseessä oli L-264 Leporacanthicus joselimai. Haenpa googlella jos jotain siitä löytyisi

Mitä haluat tietää, niin kerron kyllä ne mitä osaan.

[mightyblue]

Kiitos avusta. Sitä tuossa mietin että pitääkö mennä nostamaan altaan lämpötilaa plekon saavuttua kun planetcatfishissä oli lämpötilana paljon vähemmän kuin mitä muut mainitsi.. Itsellä tällä hetkellä 26 C ja mitä lämpötilan nostosta mahtavat muut kalat tuumata? Altaassa uiskentelee lähinnä erilaisia tetroja ja monneja.. Tuntuu olevan maansiirtoalalla tämä pleko

[Mika]

Lainaus Pertti Rassin poistuneesta sivustosta

HARMOVAMPYYRIPLEKO

Leporacanthicus joselimai Isbrücker & Nijsssen, 1989

Kotiseutu ja elinympäristö: Elää endemisenä eli kotoperäisenä Rio Tapajoksessa Brasiliassa. Sen elinpiirinä ovat mainitun joen varsin nopeasti virtaavat kosket, joissa se viihtyy kivien joukossa. Veden lämpö on 28-33 astetta, pH 5,5-6,5. Vesi on myös hyvin pehmeää.

Kutukypsyys ja sukupuolierot: Täysikasvuisten yksilöiden koko ei ylitä 20 cm:ä. Saksassa kuteneet yksilöt olivat 15-17 cm:n mittaisia. Vampyyriplekojen sukupuolten erottaminen on varsin hankalaa. Kutuvalmiit naaraat ovat luonnollisesti pulleita. Koiraalla on koko ruumissa selvemmät piikkinystyt ja etenkin sen paksuuntuneet eväruodot ovat selvästi tukevammat. Ylhäältä katsoen koiraan pää näyttää isompien piikkien ansiosta "pulleammalta". Värityksessäkin on eroja. Koiraat ovat selvästi kirkasvärisempiä.

Valmistaminen viljelyyn: Saksassa pantterivampyyriplekoja viljeltiin 450 litran akvaariossa, jossa oli läpivirtausjärjestelmä, jonka kautta akvaarioon tuli jatkuvasti tuoretta, keskikovaa vesijohtovettä. Akvaariossa oli vain pariskunta plekoja.

Kututapahtuma: Kutu tapahtui toisesta päästä suljettuun saviputkeen. Kutu tapahtui kahdesti, lokakuussa 1999 ja maaliskuussa 2000.

Mäti ja kuoriutuminen: Kerrallaan munittiin n. 150 munaa, joiden halkaisija oli melko suuri, 3 mm. Kuoriutumisaika oli 30 oC:n lämmössä n. 5 vrk.

Poikasten kasvatus: Poikaset siirrettiin kasvatusaltaaseen. Nuoret poikaset ovat erittäin herkkiä (vrt. pantterivampyyripleko). Ensimmäinen poikue menehtyi kokonaan. Toisen kasvatuksessa ei ilmennyt erityisiä ongelmia. Pieniä poikasia ruokittiin artemialla ja tableteilla.

Kirjallisuus: Lucas, P. 1997: Rüsselzähne - die etwas anderen Welse. - Aquaristik Fachmagazin 30 (6) 27-31.

Sprenger, A. & Seidel, I. 2001: Rüsselzahnwelse im Aquarium. Vergleichende Beobachtungen zur Fortpflanzungsbiologie der beiden Arten Leporacanthicus heterodon und Leporacanthicus joselimai. - Datz Sonderheft Harnischwelse 2.

Lähteistä tuo jälkimmäinen on DATZin lisänumero ja siinä on useampisivuinen artikkeli hoidosta ja kudettamisesta.Netin kautta tilaamalla maksaa 9€/lehti
www.datz.de

[pleko_88]

Lainaus Pertti Rassin poistuneesta sivustosta

Kylläpä sivut edeleen ovat löydettävissä! http://web.archive.org/web/200306272343 ... ndex1.html

[maximoves]

Minulla on harmo myös ja varsin rauhallinen tuntuu olevan, asustelee purjeplekon, raitapuuplekon sekä partiksen kanssa samassa altaassa ja saman mangroven alla. Riitoja ei ole esiintynyt vaan sopu on sijaa antanut. Ruokina tälle köörille tarjoan katkarapupellettejä, wafereita, PlecoMin-tabuja, kesäkurpitsaa, herneitä, ja sit jotain uusia kivoja pieniä punaisia rakeita, en muista merkkiä, mutta näyttää maistuvan kaikille altaiden asukkaille. Välillä herkutellaan punaisilla madoilla.

[rähkä]

kiitti näistä tiedoista.