Denitraattori - alustavia kokemuksia

[Pingviini]

Tervehdys

Pykäsin tässä vanhasta puutarhaletkusta denitraattorin. Tämä siis tyyliin reilut 10 m letkua tiukalle kiepille 30 cm pitkän halkaisijaltaan 5 cm viemäriputken päälle. Ja lopuksi koko hoito halkaisijaltaan 10 cm viemäriputken sisään, tiivistys silikonilla niin, että veden on pakko kiertää letkun kautta, putken päihin laipat liimalla ja pari reikää, joista vesi johdetaan sisään ja ulos. Varmemmaksi vakuudeksi laitoin keskelle jääneen 5 cm putken sisäosan täyteen hienoa soraa bakteerien kasvualustaksi. Sitten pötikkä purkkiin ja toisen pumpun ulostulovirtaukseen nippusiteellä letku kiinni niin, että letkun suu on virtaussuuntaa vastaan. Näin koko systeemin läpi kulkee vettä tippa pari sekunnissa. Ja jo parin viikon kuluttua akvaarion nitraatti oli pudonnut noin kymmenesosaan 50 mg/l -> 5 mg/l pidennettyäni testimielessä vedenvaihtoväliä. Systeemin resepti löytyy googlettamalla "denitrator".

Onkos kukaan muu tällaista täällä Suomessa denitraattoria rakentanut? Millaisia kokemuksia olette saaneet? Itse toivon, että tupsulevä vähenisi.


P

[KtMan]

OHO!
Olipas tehokas
Itselläni oli aikeissa rakentaa moinen (eri toteutuksella kyllä), mutta empä ole saanut starttia aikaiseksi.
Kiinnostaisi kyllä, että kauanko laitteen kypsymiseen meni?
Annoitko bakuille parafiiniä starttiin?
Haluaisin kyllä nähdä vehkeen! Teeppäs siitä kattava DIY opas kuvineen päivineen?

T:Krisse

[Tuukkis]

Mikäköhän on altaan kuormitus?

[Pingviini]

Olipas tehokas
Itselläni oli aikeissa rakentaa moinen (eri toteutuksella kyllä), mutta empä ole saanut starttia aikaiseksi.
Kiinnostaisi kyllä, että kauanko laitteen kypsymiseen meni?
Annoitko bakuille parafiiniä starttiin?
Haluaisin kyllä nähdä vehkeen! Teeppäs siitä kattava DIY opas kuvineen päivineen?

Sepä vähän itseäkin ihmetyttää. Siis tehokkuus Vaikka ei kai nitraatin poisto kovin merkityksellinen asia olekaan. Joka tapauksessa odottelen nyt, että josko se lakkaa toimimasta alkuspurtin jälkeen. Niin ja en antanut bakuille mitään naposteltavaan. Aluksi oli vain tarkoitus testata sopivan virtauksen löytymistä.

Ohjeissa ei juurikaan ole paljoa kertomista. Valmistuskustannukset olivat 0 eur kun noita letkuja ja putkia sattui löytymään autotallin nurkasta;. Otetaan siis 30 cm pätkä halkaisijaltaan 5 cm viemäriputkea, kiedotaan sen ympärille tiukkaan halkaisijaltaan 12 mm puutarhaletkua välittämättä siitä, että se kierrettäessä litistyy (poikkileikkauksesta tulee sellainen loivan kahdeksikon mallinen), kiertämisen aikana tiputetaan pikaliimaa kierrosten väliin varsinkin päissä, joissa letku nousee edellisen kierroksen päälle. Letkua tuli siis kolmeen kerrokseen. Tämä pötikkä sitten laitetaan halkaisijaltaan 10 cm sadevesiviemäriputken sisään ja tiivistetään akvaariosilikonilla niin, että päätylaipan reunassa olevasta reiästä sisään tulevan veden on pakko kulkea letkun läpi ja kun vesi tulee letkun toisesta päästä ulos, se pääsee sen sisemmän 5 cm putken sisälle. Ja sieltä vesi tulee takaisin ylös soran läpi ja lopulta päätylaipan keskellä olevasta reistä ulos. Vesi otetaan sisään pumpun ulostulovirtaukseen kiinnitetyllä letkulla ja ulostuloreiässä on letku, jonka pää on pari senttiä vesipinnan yläpuolella, jolloin tippojen määrää voi silmin seurata.

Mikäköhän on altaan kuormitus?

Liian suuri Mutta tahdon jäädä perheen sisäisessä äänestyksessä vähemmistöön. Vaan tästä voisi saada toisen keskustelun aiheen: oleellistahan on purkkiin tiputetun ruoan määrä ja en ole koskaan kuullut, että joku mittaisi sitä. Mitataan lukuisia vesiarvoja, mutta ei akvaarioon tiputetun ruoan määrää systemaattisesti. Olisi kiinnostava tietää, montako milligrammaa nitraattia muodostuu yhdestä grammasta yrityksen X hiutaleruokaa tai grammasta kurkkua. Ja samalla punnita altaaseen pudotettu ruoka.

[jarvij]

Kun nitraatti on pääsääntöisesti veden vaihtotarpeen indikaattori ja kasviravinne, niin onko sen poistolla tarkoitus lisätä kasvien lannoitustarvetta ja vedenvaihtokertojen vähentämistä?

Nitraatti siis vain ilmentää muitten veteen kertyvien haitallisten aineiden määrää ja ne aineet eivät tuossa nitraatin tavoin pelkisty ja poistu.

[Pingviini]

Kun nitraatti on pääsääntöisesti veden vaihtotarpeen indikaattori ja kasviravinne, niin onko sen poistolla tarkoitus lisätä kasvien lannoitustarvetta ja vedenvaihtokertojen vähentämistä?

Olen tästä lukenut aiempia keskusteluja. Toisaalta jotkut tuntuvat oleva sitä mieltä, että nitraatti hidastaa kalojen kasvua pienissäkin pitoisuuksissa.

Tarkoitus on kuitenkin hillitä ensisijaisesti tupsulevän kasvua, joka ei tunnu kasvaville leväbarbeillekaan kelpaavan. Veden vaihdot ovat luokkaa 25 - 30 %/viikko.

P.S: Tuli mieleen, että systeemin nopea käynnistyminen voisi johtua siitä, että käyttämäni letku oli entinen akvaarion tyhjennys-/täyttöletku ja koska letkussa on suurimman osan ajasta ollut seisovaa vettä, letkussa oli ehkä jo alunperin vahva anaerobisten bakteerien kasvusto.

[jarvij]

Tuollaisesta nitraatin kalojen kasvua hidastavasta vaikutuksesta näkisin mielelläni julkaistuja tutkimustuloksia. Ellei niitä ole, en antaisi moisille mielipiteille kummoista arvoa! Todellisempi syy saattaisi olla jokin muu tekijä!

Toisaalta yksinkertaisempi ja helppotekoisemi denitraattori on kuvattu täällä (saksaksi):
http://www.deters-ing.de/Gastbeitraege/Mulm.htm
Kohdassa nitratfilter.
Tarvitaan vain lasipurkki, parafiinikuulia, vaahtomuovia, lavaliittia, suppilo ja ilmapumppu.

[aquado]

Mitä on lavaliitti?

[jarvij]

Lavaliitti on lavaliittia:
http://www.zooplus.de/app/WebObjects/Zo ... PID%3D9758

[RPekka]

Lavaliitti on lavaliittia

... joka on Hagenin tuotenimi laavakivimurskeelle. Voi korvata millä vain huokoisella aineella, vaikka Eheim SubstratProlla jos mitään kalliimpaa ei tule mieleen.

[jarppa82]

Lavaliitti on lavaliittia:
http://www.zooplus.de/app/WebObjects/Zo ... PID%3D9758

Sinä Jukka varmaan jo tuohon ikään tiedät, että täällä suomessa ei puhuta saksaa. Vai tiedätkö sittenkään? Saksa ei ole peruskoulussa pakollista. Kun taas englanti esimerkiksi on. Sitä tulisi jo jokaisen osata jonkun verran.

Me kyllä jo varmaan kaikki täällä tiedämme, että sinä kyllä tiedät ja sinä kyllä osaat. Sitä sinun ei tarvitse koko ajan yrittää tuoda väkisin esille. Se ärsyttää.

Olisit varmaan päässyt helpommalla itsekin, jos olisit yksinkertaisesti selittänyt, mitä lavaliitti on. Tuo sinun linkkisi kun menee suurimmalta osalta täysin ohi.

[jarvij]

Otan osaa. Kyseessä ei todellakaan ole minun vahinkoni. Esimerkkinä vain parhaat akvaariolehdet, kuten DATZ.

[cW]

Sinä Jukka varmaan jo tuohon ikään tiedät, että täällä suomessa ei puhuta saksaa. Vai tiedätkö sittenkään? Saksa ei ole peruskoulussa pakollista. Kun taas englanti esimerkiksi on. Sitä tulisi jo jokaisen osata jonkun verran.

Ai, mistä lähtien? Pakollisia kieliä suomalaisessa peruskoulussa ovat äidinkieli, toinen kotimainen sekä jokin kolmas kieli. Äidinkieli ja toinen kotimainen ovat tyypillisimmin suomi ja ruotsi, joissakin tapauksissa äidinkielenä opiskellaan saamea. Kolmas kieli sen sijaan voi olla englanti, saksa, venäjä tai periaatteessa vaikka mandariinikiina. Englanti siis ei ole pakollinen, vaikkakin erittäin tyypillinen valinta vieraaksi kieleksi.

[jarvij]

Kun taas erittäin vakavasti akvaarioharrastukseen suhtautuvien valinta on saksa vähintään toisena vieraana kielenä.
Enpä muuten muista töissä englantia juuri tarvinneeni (tosin työuraani kesti vain vaivaiset vähän yli 30 vuotta). Ruotsia tarvitsin koko paljon ja saksaakin suhteellisen paljon.

[VilleJ]

Vieraan kielen valinta riippuu pitkälti koulun tarjoamasta kielestä. Jos saksan opettajaa ei löydy, niin sitten opiskellaan sitä enkkua. Ainakaan minun ollessa ala-asteella ei paljon kieliä valittu vaan kolmannella alkoi enkku - tykkäsi tai ei. Seiskalla tutustuttiin ruotsiin - tykkäsi tai ei. Kasilla sai ottaa saksan tai ranskan - jos tykkäsi. Lukiossa sai valita A-kielen vapaasti, eikä kait sitä tarttenut kirjoittakaan, jos kirjoitti laajan matikan. Silloin kaiketi sai kirjoittaa A-kielen B:näkin, ellen nyt ihan väärin muista.

Nykyään saa vissiin tehdä ihan mitä lystää Vaikka pelata monopolia...

[jarvij]

Muuten aiheeseen: mitähän kaikkea tuossa pitkälle pelkistyneessä laitteessa muuta tapahtuu; muodostuuko esimerkiksi rikkivetyä, metaania ja muita pelkistyneitä, myrkyllisiä yhdisteitä, jotka sitten akvaariossa hapettuessaan kuluttavat happea, esimerkiksi yöaikaan.

[RPekka]

mitähän kaikkea tuossa pitkälle pelkistyneessä laitteessa muuta tapahtuu; muodostuuko esimerkiksi rikkivetyä, metaania ja muita pelkistyneitä, myrkyllisiä yhdisteitä, jotka sitten akvaariossa hapettuessaan kuluttavat happea, esimerkiksi yöaikaan.

Mahdollisesti. Siinäpä tuon esittelemäsi ilmapunpulla toimivan apparaatin juoni onkin, poistuvaa vettä ilmastetaan jolloin haihtuvat ainekset haihtuvat ja (herkästi) hapettuvat hapettuvat, lisäksi happea liuennee jonkin verran veteenkin. Ehkä laitetta voisi tehostaa täyttämällä myös nousuputken, tai ainakin osan siitä, lavaliitilla tai jollain muulla substraatilla.