Aloittelijan ongelmat

[Weni]

Meillä on noin 250 litrainen akvaario, johon olemme päättäneet hankkia elämää. Kirjoja olemme lukeneet mutta kysymykset sen kun lisääntyvät...

1. Minkä moinen määrä kaloja muodostaa parven?

2. Olemme ajatelleet aluksi ottaa kaardinaalitetroja, kääpiörihmakaloja ja nuoli-imumonneja. Ainakin yhden lähteen mukaan nämä sopivat yhteen ja oleskelevat eri syvyyksissä. Onko näin? Montako kannattaisi kutakin ottaa? Ovatko nämä "herkkiä" kaloja, vai ovatko ne aloittelijoille hyviä?

3. Minkä verran ja minkälaisia kasveja kannattaisi laittaa tuon kokoiseen akvaarioon ja noille kaloille? Mieluusti tietenkin helppohoitoisia.

4. Mikä/mitkä kalalajit sopisivat vielä samaan akvaarioon?

Niin ja minkälainen valo akvaariossa kuuluu olla? Uv-valo vai tavallinen vai mikä?

[Helli]

1. Parveen tarvitaan kuulemma vähintään 6 kalaa, mutta varsinkin pieniä tetroja, rasboroita tai barbeja tämän kokoiseen akvaarioon huoletta 10-20 kappaletta. Näyttääkin sitten kivemmalta.

2. Nuolimonnit viihtyy viileässä ja kardinaalitetrat ja rihmakalat taas lämpimässä vedessä. Ehkäpä kardinaalien tilalle joitain muita tetroja ja lisäksi joku rauhallinen kirjoahvenpari? Nuolimonnit ovat ainakin melko herkkiä ja ne ovat parvikaloja, samoin kuin kardinaalitetrat. Kääpiörihmakaloja taas pidetään usein yhden uroksen ja useamman naaraan ryhmässä.

3. Mahdollisimman paljon kasveja, itselläni saman kokoisessa on noin kuutta eri lajia, mutta satoja yksilöitä. Aluksi nopeakasvuiset, kuten vesitähdikit ovat hyviä, mutta aloittelijalle sopii erinomaisesti erilaiset miekkakasvit, vallisneriat, keihäslehdet ja karvalehdet. Pistia on mukava pintakasvi.

Hyvä akvaarion valonlähde on tavallinen tai vartavasten akvaariokäyttöön suunniteltu loisteputkivalo.

[Weni]

Mikä olisi joku rauhallinen kirjoahven pari? Kun emme itse oikein tiedä... Jos saisi latinan kielisen nimen myös.

Eli neontetrat kävisivät? Ja niitä voisi sitten olla kymmenen?

Suosittelisitko noitten nuolimonnien vaihtoa? Mihin kannattaisi vaihtaa (johonkin "puhdistavaan) Piikkisilmiin kenties?

[Helli]

Apua, minulla on todella vähän tietoa ja kokemusta kirjoahvenista, mutta mieleen tulee ainakin sateenkaarikirjoahven ja timanttikirjoahven, joita olen kuullut seura-akvaariossa pidettävän. Ja tietysti se tavallinen palettikala, joka on todella helposti lisääntyvä, äksynpuoleinen mutta kestävä kirjoahven. Joku tietävä vastatkoon enemmän, en latinankielisiäkään nimiä valitettavasti tiedä.

Neontetrat käy, niitä kyllä sopii parikymmentäkin. Muita todella mukavia tetroja ovat musta-aavetetrat ja mustatetrat. Ne ovat vähän kookkaampia ja värittömämpiä kuin neontetrat, mutta käyttäytymiseltään mielenkiintoisia. Näitä voisi sopia hyvin neontetrojen lisäksikin, vaikka kymmenen.

Mielestäni nuolimonnit on kovin hauskoja kaloja, ottaakaa vain! Ne kannattaa ehkä hankkia vasta kuukauden tai parin kuluttua akvaarion perustamisesta, jotta vesiarvot on ehtineet tasaantua. Jos ette hanki kirjoahvenia, pohjan perkkaajiksi sopii jonkinlainen parvi monnisia, vaikka kupari- tai täpläsellaisia, erittäin helppoja kaloja, mutta kirjoahvenet usein antavat näille pöllyytystä. Kyllä piikkisilmätkin käy.

Jos saisin suunnitella vapaasti akvaarionne kalaston, laittaisin jonkin pienen ja rauhallisen kirjoahvenparin, 10 nuolimonnia sekä 20 neontetraa.

[Mari Kurki]

Minä kyllä uskaltaisin suositella aloittelijalle kardinaalitetroja ja nuolimonneja (tosin ei samaan akvaan), mutta jättäisin kääpiörihmat suosittelematta koettuani ne itse varsin herkikisi.
Minun ehdotukseni kalastoksi: 20 neontetraa, 10 nuolimonnia ja näiden lisäksi joko pariskunta esim. lippukirjoahvenia (Laetacara curviceps), oliivikirjoahvenia (L. thayeri), rusokirjoahvenia (Microgeophagus altispinosa) tahikka sitten voisi ottaa haaremin (1 poika ja 2 tyttöä) jotain helppoa kääpiöahventa, kuten Apistogramma macmasteri, A. borellii, A. njisseni.
Tai jos haluat, niin voit yhdistelläkin, vaikka pariskunta rusokirjoja ja haaremi macmastereita. Enempää ahvenia en laittaisi, mutta noiden pitäisi sopia aika kivuttomasti.
Toisaalta, jos laitat hieman isommiksi kasvavia tetroja (sivulta litteitä, kuten sitruunatetra, tai musta - aavetetra), niin silloin voisit ottaa vaikka pariskunnan lehtikaloja. Valinnanvaraa löytyy, kannattaa kierrellä kaupoissa katselemassa ja sen jälkeen selvitellä, mitä mieluisalta tuntuneet kalat tarvitsevat ennen ostamista.
Hatunnostoni sinulle aloittelijana, joka on ryhtynyt selvittämään asioita ennen, kuin hankki kaloja 8)

Apua, minulla on todella vähän tietoa ja kokemusta kirjoahvenista, mutta mieleen tulee ainakin sateenkaarikirjoahven ja timanttikirjoahven, joita olen kuullut seura-akvaariossa pidettävän. Ja tietysti se tavallinen palettikala, joka on todella helposti lisääntyvä, äksynpuoleinen mutta kestävä kirjoahven. Joku tietävä vastatkoon enemmän, en latinankielisiäkään nimiä valitettavasti tiedä.

Timanttikirjoahven olisi ihan hyvä valinta, mutta sateenkaarikirjoahvenen suusta neontetrat mahtuvat vähän turhan helposti sisään ja palettikala taas täyttää koko maailman jälkikasvullaan, josta ei sitten pääse millään eroon.
Ja unohdetaan se "latinalaisista" nimistä puhuminen ja puhutaan tieteellisistä nimistä... (Timanttikirjoahven= Anomalochromis thomasi, palettikala= Pelvicachromis pulcher, sateenkaarikirjoahven= Herotilapia multispinosa)

[koh-i-nor]

Ei sateenkaarikirjoahvenen poikasistakaan pääse eroon helposti. Sitäpaitsi ne kyllä syövät neontetrat ja muut pienet, ja tuhoavat varsin ansiokkaasti kasveja.

[Holstedt]

Meillä on noin 250 litrainen akvaario, johon olemme päättäneet hankkia elämää.

Niin ja minkälainen valo akvaariossa kuuluu olla? Uv-valo vai tavallinen vai mikä?

Jos aiot kasveja kasvatella niin vähintään pariputkinen loisteputkivalaisin voisi olla alkuunsa sopiva. Sinne sitten putkea vähän mieltymysten mukaan. Akvaarioliikkeistä löytyy sopivia ja jos tietää vähän etsiä niin muualtakin löytyy sopivia. UV-putki on tarkoitettu vähän toiseen hommeliin kuin valaisuun. Elohopeapurkaus- ja monimetallivalaisimet tietysti myös yksi mahdollinen ratkaisumalli valaistukseen, varsinkin jos haluat akvaariosi helpomman huollon, isojen ulos altaasta kasvavien kasvien yms. takia kansilasittomana.

[Weni]

Nyt meidän kalasoppa haaveisiin kuuluu seuraavat kalat: Miljoonakaloja, täplämonnisia, platyjä ja sinirihmakaloja. (En oo varma menikö oikein kun mun lunttilappu puuttuu =) Meidän lähteiden mukaan ne on kaikki suurinpiirtein samoissa vesilaaduissa pärjääviä. Miltäs noi kuulostaa? Ja montako kutakin?

[Holstedt]

Tuota Weni...mitä jos mittailisit vähän vesiarvoja...kovuus ja pH olisi hyvä tietää niin sitten olisi helpompaa arvailla mitä kannattaa laittaa ja mitä ei ja jos jotain välttämättä haluaa vaikkei vesiarvot olisikaan ihan kohdallaan niin voi sitten arvailla neuvoja miten ne mahdollisesti muuttaa oikeiksi.

[Mari Kurki]

Nyt meidän kalasoppa haaveisiin kuuluu seuraavat kalat: Miljoonakaloja, täplämonnisia, platyjä ja sinirihmakaloja. (En oo varma menikö oikein kun mun lunttilappu puuttuu =) Meidän lähteiden mukaan ne on kaikki suurinpiirtein samoissa vesilaaduissa pärjääviä. Miltäs noi kuulostaa? Ja montako kutakin?

Juu, sopivat loistavasti yhteen, jos laitat millikset ja platyt toiseen altaaseen, jossa kovaa ja emäksistä vettä ja rihmat ja monniset toiseen, missä pehmeää ja hapanta vettä.

[Weni]

En ole vieläkään saanut selville niitä vesiarvoja. Täytyy tehdä visiitti kaupungintalolle... Hirmusen hankalaa tää on. Mut parempi katsoa kuin katua. Palaan asiaan vesiarvojen kanssa!

Niin ja ne monnit olikin leobardimonnisia. Muistin väärin.

[Weni]

Eli nyt sain ne vesiarvot. Ph on noin 8 ja kovuus n. 0,6 mmol/litra. en ymmärrä mitä toi mmol/litra tarkoittaa. Missään kirjassa en ole nähnyt vastaavaa merkintä tapaa! Eli nämä tiedot sain kaupungintalolta. Tajusin nyt vasta etsiä netin kautta tiedot ja sen mukaan kovuus on 3,0 dh eli pehmeää vettä. Osaako joku selittää ton kaupungintalon merkitsemistavan? (ihan vaan vastasuuden varalle)
Niin mitkä kalat sopisivat näihin vesiarvoihin? Nyt on kaikki suunnitelmat auki, joten toimivia "kalakokonaisuuksia" kaivattaisiin. On todellakin yllättävän hankalaa tämä kalojen valinta.
Suositelkaapa muuten hyviä akvaariokirjoja samalla.

[Lisa]

"Ainemäärä:
yksikkö: mooli eli mol
Usein käytetään myös tuhannesosaa:
0,001 mol = 10–3 mol = 1 mmol (millimooli)"

Kemia on upea asia.

[jarvij]

Eli nyt sain ne vesiarvot. Ph on noin 8 ja kovuus n. 0,6 mmol/litra. en ymmärrä mitä toi mmol/litra tarkoittaa. Missään kirjassa en ole nähnyt vastaavaa merkintä tapaa! Eli nämä tiedot sain kaupungintalolta. Tajusin nyt vasta etsiä netin kautta tiedot ja sen mukaan kovuus on 3,0 dh eli pehmeää vettä. Osaako joku selittää ton kaupungintalon merkitsemistavan?

Hei!
Tottakai osaa:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akv ... php#muunto

Suoraan taulukosta katsomalla ja laskemalla:
1 mmol/l vastaa 5,631 dH eli 5,631*0,6 = 3,4 dH eli siis noin 3.

Ja kyseessä on siis karbonaattikovuus?
Noinkin pehmeässä vedessä tuo happamuus laskenee nopeasti.

Kaloiksi veden puolesta käy valtava joukko, vaan ei kovan ja emäksisen veden kalat, kuten esim. synnyttävät hammaskarpit

[iekku]

Melkeinpä Weni sinuna ostaisin akvaarioliikkeestä pH- ja GH-testit. Ei mitään liuskatestejä, vaan tippatestit. Sitten laittaisin altaan melko lailla kaloja vaille valmiiksi ja mittaisin vesiarvot. Ja vasta sitten miettisin mitä kaloja ostaisin.

Hyvä että olet etsinyt jo noinkin paljon tietoa arvoista, mutta parasta olisi jos saisit testatattua juuri sinun altaaseesi tulevan veden. Noilla testeillä on taatusti käyttöä myöhemminkin.

[Eeva]

Mitkäs olisivat hyviä tippatestejä?

Kumpi on tärkeämpää mitata kalojen kannalta: kokonais- vai karbonaattikovuus?

[jarvij]

Mitkäs olisivat hyviä tippatestejä?

Kumpi on tärkeämpää mitata kalojen kannalta: kokonais- vai karbonaattikovuus?

Hei!
Teitpä hyvän kysymyksen
Ensinnäkin tippatestien laatuun vaikuttta paitsi valmistaja, myös varastointiaika. Tippatesteillä mitataan yleensä värin muuttumista, ja se on kovin henkilö- ja tottumuskohtaista.
Jos testeissä olisi tuoreustakuu ja säilytysohjeet, joita noudatettaisiin jne. jne..
Melkein sanoisin että kannattaa kokeilla eri merkkejä (voi vaikka mittauttaa) oman vesinäytteen kaupassa ja katsoa miten se kaupassa tehdään. :idea:

Kumpi sitten olisi kalojen kannalta tärkeämpi tietää? Kokonaiskovuus mittaa Ca- ja Mg-kationeja ja karbonaattikovuus HCO3-anionien määrää. Kyseessä on vähän niinkuin auton pyörien ja akselien välisen tärkeyden vertaaminen.

Kalojen kannalta eri ionit ja niiden keskinäiset suhteet ovat ratkaisevassa asemassa, mutta kovuudet ovat vain eräs indikaattori osasta eletrolyyttien määrää.

Vaatisi pitkän messun, joten viittaan sivuilleni:
http://www.akvaariotieto.info/suomi/akvaario/index.html

[iekku]

Itselläni on kokemusta JBL:n ja tetran tippatesteistä, ja ensimmäistä pidän paljon kätevämpänä käyttää. Muuten ovat näyttäneet suunnilleen samoja tuloksia.

Ja ilman sen kummempia tieteellisiä mutinoita, pidän gh-testiä kh:ta (joka toki sekin on tärkeä tietää) tärkeämpänä. Henkilökohtainen mielipiteeni, tuskin juuri osaisin edes perustella vaikka yrittäisin.

[Weni]

Eli ne arvot voivat muuttua matkalla? Niin ja tietenkin akvaariossa. Joo en mä nyt heti ole mitään kaloja ostamassa. Ja niitä testejäkin olen miettinyt. Täytyykin sitten lähteä liikkeeseen ihmetelemään. Jotenkin ajattelin ettei noi kauheesti noista annetuista arvoista muutu, eli että nyt voisi jo alkaa miettimään sitä kalastoa. Noh mutta hiljaa hyvä tulee.

Eikä noista kirjoista oikein ota selvää. Jotenkin näytti siltä, ettei mikään kala tykkää uiskennella hivenen emäksisessä ja pehmeässä vedessä.