Helppo akva?

[MKM]

Olen vasta suunnittelemassa akvan hankintaa. Kyseessä siis ensimmäinen akvaarioni, jonka kooksi olen ajatellut 120-150 litraa.
Kuinka minun kannattaisi edetä asiassa:
1.hankkia akvaario ja kypsyttää se, mittailla vesiarvot ja valita niihin sopivat kalat
2.miettiä mitä kaloja haluan, hankkia niille sopiva allas ja yrittää muokata vesiarvot sopiviksi?

Toiveena on siis suhteellisen "helppo" aloittelijalle sopiva allas+lajisto. Jonkinlaisen pakkomielteen olen jo ehtinyt itselleni muodostaa: altaaseen on saatava pieni parvi jotakin monnisia, ne kun ovat varsin hauskanolosia eläviä! Mutta sopivatko (mitkään) monniset em kriteereihini?

Aiemmin ajttelin että valitsen kalat ja muokkaan sitten vettä, mutta tarkemmin harkittuani en tiedä onko se kovinkaan helppoa. Minulla oli myös hieno suunnitelma akvasta, jonka asukkeja olisivat monnisparvi, jonkin tetraparvi ja pikkuhaaremi hunajarihmakaloja. Nyt sitten luin en-muista-enää-mistä, että hunajarihmat eivät missään nimessä sovi aloittelijalle ja koko kalastopohdinta meni uusiksi. En halua altaaseeni erityisen herkkiä lajeja, vaan sellaisia jotka tällainen noviisikin voi saada pysymään hengissä ja voimaan hyvin.
Aaa - puu - va!

[jarvij]

Mielestäni kaloja ei valita vesiarvoihin sopivaksi, vaan biotooppiin sopivaksi. Tarkoittaa että akvaario on sisustettu lajistolle sopivaksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Jo se rajoittaa kaloja, sillä samaan akvaarioon ei mahdu monenlaisia ympäristöjä.

Tänä päivänä on täysin mahdollista rakentaa eritäin luonnomukaiselta näyttävä, kalojen luontaista ympäristöä vastaava vesimaisema, jossa kalat käyttäytyvät lajille tyypillisellä tavalla. Luonnossakin eri kalat viihtyvät eri paikoissa sen mukaan mitä ne syövät ja miten ne käyttäytyvät.

Ei siis sekametelisoppaa.

[TanTan]

Päätä mistä olet kotoisin ja tarkista kotipaikkakuntasi hanavesiarvot tai kotisi kaivoveden arvot. Pehmeän veden kovettaminen ei ole ongelma, mutta kovan veden pehmentäminen radikaalisti on. Mainitsemasi kalat vaativat pehmeän veden ja neutraalin, mielellään happaman veden. Hanavesiarvojen selvittämisen jälkeen on helpompi miettiä tuota järjestystä uudelleen. Jos vesi on kovaa, valitset kalat vesiarvojen mukaan, jos taas pehmeää, voit valita ensin kalat ja sitten katsella niiden vesiarvojen muokkaamista, jos on tarvetta. Niin ja ota huomioon, että varsinkin pH muuttuu hiukan itsekseen akvaariossa.

Eivätkä hunajat mitenkään yliherkkiä ole, jos allas on hyvin hoidettu ja seura oikeanlaista .

[Kala_]

Kypsyttämisen voi tehdä ammoniakilla, kuten itse tein. Sähläily pidensi aikaa, mutta yli kuukausi kannattaa aina varata.
Tai sitten kuten kaverini teki 100 litraiselleen: osti pullon nitrivecciä (8 euroa) kalat tankkiin seuraavana päivänä. Ei noussut nitriitti missään vaiheessa

[MKM]

Vesiarvot kuitenkin ovat käsittääkseni varsin kiinteästi yhteydessä biotooppiin? Eli tietyssä biotoopissa tietyntyyppiset vesiarvot? Vai?

Eli jos nyt mittaan hanavesiarvot ja ne ovat lähellä/suht helposti muokattavissa lähelle jonkin tietyntyyppisen biotoopin vesiarvoja (saako näitä biotooppien ominaisuuksia selville mistä?), minulla on olemassa piste mistä lähteä liikkeelle kalaston valinnassa? Niinkö?
Ja sitten tutustun lisää minkälaisia kaloja ja kasveja ko. tyyppisessä biotoopissa on ja etenen tästä?

rautalankamallia kaivaten,
mkm

[jumase]

saako näitä biotooppien ominaisuuksia selville mistä?

Itse suhtautuisin näihin biotooppi-saivarteluihin pienellä varauksella. Etenkin jos olet vasta aloittelemassa harrastusta. Suurinta osaa akvaariokaloista tavataan luonnossa hyvinkin erilaisista ympäristöistä. Ei voida sanoa, että vaikkapa somamonnisen biotooppi on juuri yksi tietty. Kalaa löytyy niin hiekka-, muta- kuin sorapohjaisistakin joenpätkistä. Sadekauden aikana kala levittäytyy metsäpohjalle, joten materiaali voi olla vaikka lehtikariketta. Samat seikat pätevät myös muiden kalojen suhteen.

Biotooppi ajattelu käsittää luonnonmukaisten olosuhteiden luomisen akvarioon. 120 litran akvaariossa tämä tarkoittaisi periaatteessa yhden kala-lajin sekä yhtä tai paria kasvialajia. Luonnossa kun kasvitkin elävät suurella todennäköisyydellä ryppäissä. Ei siellä ole sekaisin pienellä alueella 10 kasvia. Vesiolot luonnossa vaihtelevat sääolojen ja vuodeaikojen mukaan voimakkaasti. Akvaariossa on tarkoituksenmukaista tähdätä vakaisiin vesiarvoihin, jotka eivät muutu. Tämä on kalojen hyvinvoinnin kannalta yleensä paras ratkaisu, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä luonnon olosuhteiden kanssa.

Akvaarioita voi harrastaa monella eri tavalla. Joillekin luonnonmukaisuuteen pyrkiminen on tärkeää. Itse kuulun tähän joukkoon. Joillekin akvaarion esteettisyys on tärkeää. Ei voida kuitenkaan väittää etteikö kalat voisi viihtyä hyvin, vaikka niiden luonnonmukaisia olosuhteita ei tavoiteltaisikaan. Kuten sanottu luonnossa akvaariokaloja löytyy ties minkälaisista mutalammikoista, viemäreistä, turvesoista jne. Kaloille tulee tarjota viihtyisät olosuhteet, mutta se ei todellakaan ole synonyymi luonnonmukaiselle biotoopille. Monet kalat ovat hyvin sopeutuvaisia ja kun vesiarvot ovat kohdallaan päästään aika pitkälle. Toki akvaariota kannattaa sisustaa lajille tyypilliseen suuntaan. Esim luolia, luola-kutijoille jne, mutta ei sen tarvitse olla itseisarvo. Joillekin se on tärkeää, joillekin ei. Suurin osa akvaarioharrastajista pyrkii luomaan hyvät olosuhteet kaloille ja kauniin akvaarioon, piittaamatta lainkaan biotooppi-ajattelusta, eikä siinä ole mitään vikaa.

[JustinSan]

saako näitä biotooppien ominaisuuksia selville mistä?

Itse suhtautuisin näihin biotooppi-saivarteluihin pienellä varauksella. Etenkin jos olet vasta aloittelemassa harrastusta. Suurinta osaa akvaariokaloista tavataan luonnossa hyvinkin erilaisista ympäristöistä. Ei voida sanoa, että vaikkapa somamonnisen biotooppi on juuri yksi tietty. Kalaa löytyy niin hiekka-, muta- kuin sorapohjaisistakin joenpätkistä. Sadekauden aikana kala levittäytyy metsäpohjalle, joten materiaali voi olla vaikka lehtikariketta. Samat seikat pätevät myös muiden kalojen suhteen.

Biotooppi ajattelu käsittää luonnonmukaisten olosuhteiden luomisen akvarioon. 120 litran akvaariossa tämä tarkoittaisi periaatteessa yhden kala-lajin sekä yhtä tai paria kasvialajia. Luonnossa kun kasvitkin elävät suurella todennäköisyydellä ryppäissä. Ei siellä ole sekaisin pienellä alueella 10 kasvia. Vesiolot luonnossa vaihtelevat sääolojen ja vuodeaikojen mukaan voimakkaasti. Akvaariossa on tarkoituksenmukaista tähdätä vakaisiin vesiarvoihin, jotka eivät muutu. Tämä on kalojen hyvinvoinnin kannalta yleensä paras ratkaisu, vaikka sillä ei olekaan mitään tekemistä luonnon olosuhteiden kanssa.

Akvaarioita voi harrastaa monella eri tavalla. Joillekin luonnonmukaisuuteen pyrkiminen on tärkeää. Itse kuulun tähän joukkoon. Joillekin akvaarion esteettisyys on tärkeää. Ei voida kuitenkaan väittää etteikö kalat voisi viihtyä hyvin, vaikka niiden luonnonmukaisia olosuhteita ei tavoiteltaisikaan. Kuten sanottu luonnossa akvaariokaloja löytyy ties minkälaisista mutalammikoista, viemäreistä, turvesoista jne. Kaloille tulee tarjota viihtyisät olosuhteet, mutta se ei todellakaan ole synonyymi luonnonmukaiselle biotoopille. Monet kalat ovat hyvin sopeutuvaisia ja kun vesiarvot ovat kohdallaan päästään aika pitkälle. Toki akvaariota kannattaa sisustaa lajille tyypilliseen suuntaan. Esim luolia, luola-kutijoille jne, mutta ei sen tarvitse olla itseisarvo. Joillekin se on tärkeää, joillekin ei. Suurin osa akvaarioharrastajista pyrkii luomaan hyvät olosuhteet kaloille ja kauniin akvaarioon, piittaamatta lainkaan biotooppi-ajattelusta, eikä siinä ole mitään vikaa.

Itse olen täydellisen vakuuttunut, että kalat voivat 83,5567% paremmin silloin kun niiden luonnonmukainen biotooppi pyritään toteuttamaan mahdollisimman tarkasti, ainakin lajistoista puhuttaessa. Uskallan varmuudella sanoa, että luonnossakin samoilla seuduilla esiintyvät kalalajit pärjäävät myös akvaariossa paremmin keskenään kuin eri mantereilta sekoitetut keitokset. Olettaen tietysti, etteivät kuulu toistensa luontaiseen ruokavalioon

Tuota en kyllä ymmärrä, että minkä takia biotoopit koetaan jotenkin hankaliksi. Toki, joutuu perehtymään n. 10min enemmän lajeja valitessa mutta herran jestas nyt puhutaan kuitenkin elävistä eläimistä eikä mistään huonekasveista jotka valitaan sen perusteella, että ne on kivan värisiä! Toisaalta, ajattelu ja omatoiminen tiedonhankkinen ovat tunnetusti ihmisille varsin vaivalloisia aktiviteettejä, vaikkakin niitä harjoittamalla voitaisiin jo etukäteen välttyä monilta harmeilta...

Tuntuu, että monilla pärähtää automaattisesti jonkinnäköinen varoitusvalo vilkkumaan jo pelkästä "biotooppi"-sanasta, iskee kieltoreaktio ja suu alkaa suoltamaan perusteita sille, että kaloja voi sekoittaa ihan mielivaltaisesti ja silti ne pärjää ihan hyvin Samalla autuaallisesti unohdetaan / kieltäydytään tunnustamasta sitä tosiseikkaa, että biotooppejakin löytyy moneen lähtöön.
Toki esim. Malawi- tai Tangajikabiotoopit suolasekoiluineen ynnä muineen voivat vaikuttaa hankalilta ja varmasti aloittelijalle sitä ovatkin, mutta sitten taas on hyvä muistaa, että löytyy huomattavasti helpompiakin biotooppeja. Esim. pelkästään Amazonissa asuu satoja ellei tuhansia kalalajeja joista monet ovat helposti saatavilla täällä kotosuomessakin. Eikä vaadi paljoa. Lisäksi esim. Aasiasta löytyy helpohkoja ja mielenkiintoisia biotooppeja.

Ps. jos täydelliseen autenttisuuteen pyritään niin sitten pitäisi mennä suunnilleen 1 neontetra / 1000l. vettä min.

[jarvij]

Niinpä, tuntuu että akvaristeilla on käsitys että on olemassa jokin kummallinen biotooppi, jota ei ole akvaarioon mahdollista toteuttaa. En tiedä mistä moinen ajatusrakennelma on peräisin.
Ehkä sekä tiedon että kirjallisuuden vähäisyydesta.

[jumase]

Toki esim. Malawi- tai Tangajikabiotoopit suolasekoiluineen ynnä muineen voivat vaikuttaa hankalilta ja varmasti aloittelijalle sitä ovatkin, mutta sitten taas on hyvä muistaa, että löytyy huomattavasti helpompiakin biotooppeja. Esim. pelkästään Amazonissa asuu satoja ellei tuhansia kalalajeja joista monet ovat helposti saatavilla täällä kotosuomessakin. Eikä vaadi paljoa. Lisäksi esim. Aasiasta löytyy helpohkoja ja mielenkiintoisia biotooppeja.

Ongelmahan onkin juuri tuon biotoopin määrittelyssä. Se kun tuntuu olevan aika pahasti hakusessa, vaikka kovasti siitä pauhataankin. Esimerkkinä käytät "helppoa" amazonin biotooppia. Juu kyllähän se on helppoa valita kalat ja kasvit amazonasin alueelta. Valitettavasti tuollainen järjestely ei ole biotooppia nähnytkään. Jos biotooppiin pyritään, pitäisi lajien elää luonnossa yhdessä. Ei auta, vaikka akvaarion lajit ovat kuinka valittu samalta maantieteelliseltä alueelta (Etelä-Amerikka), niitä ei koskaan tavata luonnossa yhdessä. Voihan sitä akvaarioon laittaa brasiliannärviää, miekkakasveja, hatturuohoa, kiekkoja ja partamonneja. Sitten ollaan tyytyväisiä biotooppi-akvaarioon. Tosiasiassa noilla lajeilla on toistensa kanssa tekemistä yhtä paljon kuin porolla, undulaatilla ja kaktuksella.

Luonnossa neontetra ei ikinä törmää pandamonniseen, joka taas ei ikinä törmää avainkirjoahveneen puuplekoista puhumattakaan. Silti niitä yhdistellään muka biotoopiksi, sillä perusteella, että onhan ne kaikki amazonasin alueelta. Onko siis mitään käytännön merkitystä sillä, että kalat ovat "samalta" alueelta. Käyttäytymisen ja luonnonolojen suhteen ne voisivat aivan yhtä hyvin olla toiselta mantereelta. Toisaalta akvaariota voi muokata joentörmän kaltaiseksi sisustukseltaan, mutta taas unohdetaan, että harva kala siellä joentörmässä koko elämäänsä elelee. Amazonian alueella olot vaihtelevat valtavasti vuoden mittaan. Välillä on joentörmiä, mutta välillä pelkkää tulvatasankoa tai lähes kuivunutta joenuomaa.

Eli voit hyvin rakentaa itseäsi miellyttävän biotooppi-akvaarion. Kannattaa kuitenkin asennoitua siihen, että todellisuudessa koko biotooppi on vain itsensä vakuuttelua kalojen paremmasta elämästä. Voin sanoa 92,856 prosenttisella todennäköisyydellä, että kun hankit kotimaisesta akvaarioliikkeestä mitkä tahansa 6 kasvialajia ja 4 kalalajia, niistä vähintää 7 ei koskaan kohtaa luonnossa. Eli se siitä biotoopista.

[JukkaV]

Minun mielestäni biotoopit ja geotoopit ovat turhaa saivartelua. Tietenkin se on ideaalista, mutta silloin kävisi herkästi niin, että revontulikalat ja kardinaalikalat uisivat omissa lajiakvaarioissaan, josta kasvit puuttuisivat.

Joten ihan globotooppia suosittelen ennemmin kuin tyhjää, kasvitonta allasta.

[jumase]

Niinpä, tuntuu että akvaristeilla on käsitys että on olemassa jokin kummallinen biotooppi, jota ei ole akvaarioon mahdollista toteuttaa.

Kyllähän akvaarioon voi rakentaa monenkinlaisia biotooppeja. Se on tosiaankin kiinni lähinnä harrastajan viitseliäisyydestä. Tosin tuota Amazonasin esimerkkiä käyttääkseni, on äärettömän aikaa vievää lähteä selvittelemään yhden sivujoenkin lajistoa, saati niiden lajien metsästystä Suomesta. Ja tässäkin tapauksessa sivujoesta löytyy satoja erilaisia biotooppi-asetelmia. Joten tuskin kovin luonnonmukaiseen lopputulokseen päästään, vaikka kuinka nähtäisiin vaivaa.

Jos jätetään laskuista nämä niinsanotut "biotoopit", joita tuossa edellisessä viestissä käsittelin, voidaan sanoa, että biotoopin toteuttaminen rajaa melkoisesti harrastusta. Silloin joudutaan tekemään monia valintoja. Akvaarioharrastuksessa on niin monia ulottuvuuksia, että kukaan ei voi kertoa, mikä on oikea tapa harrastaa akvaarioita. Biotooppit ja luonnonmukaisuuden tavoittelu on yksi tapa. Mielestäni oikein hyvä tapa onkin, mutta valitettavan vaativa siinä mielessä, että pitäisi olla varsin selkeä kuva mitä haluaa ennenkuin aloittaa. Ei auta vaikka akvaariokaupassa olisi kuinka mielenkiintoinen ja kaunis laji. Vaikka se muuten sopisikin akvaarioon, niin biotooppi "rikkoutuisi" sen myötä.

Kuinka moni jättää sen kalan kauppaan. Se sopisi akvaarioon kuin nyrkki silmään, mutta piru vie, kun se onkin Putumayo-joesta, kun akvaario on muuten suunniteltu Tapajos-joen lajeille. Tässä lienee yksi syy biotooppi-akvaarioiden suosion vähyyteen. Itse olen omaa akvaariota rakentanut Amazonasin alueen lajeista. Valitettavasti jouduin tästäkin löyhästä biotooppi-rakennelmasta joustamaan, koska halusin sen tiikerilotuksen koristamaan ja varjostamaan akvaarion pintaa.

[111na]

Ensisijaista on sisustaa akvaarion tila niin, että eri kaloille löytyy omat lokeronsa ja mahdollisuus suhteellisen rauhaisaan elämään. Jos todella se uusi kala todella on saatava kaupasta kotiin, mikä sattuu viehättämään, on harrastus aika heikolla pohjalla. Ellei niitä altaita ole pinossa huoneen nurkassa tyhjillään.

Biotooppi on nähdäkseni erityistä harrastusta ja luonnonjäljittelyä, jolla ei ole suoraa yhteyttä kalojen hyvinvointiin läheskään aina. Sen verran karuja biotooppikuvia netissä ainakin esitellään. Yksinäinen kasvi hiekassa ja jäädään sitten varmaankin miettimään, mistä saisi kyseisen vesistön kiviä! (Vai olikohan se hiekkakaan oikein...)

[aquasol]

Kypsyttämisen voi tehdä ammoniakilla, kuten itse tein. Sähläily pidensi aikaa, mutta yli kuukausi kannattaa aina varata.
Tai sitten kuten kaverini teki 100 litraiselleen: osti pullon nitrivecciä (8 euroa) kalat tankkiin seuraavana päivänä. Ei noussut nitriitti missään vaiheessa

Kaverilla on ollut tuuria. En kyllä suosittelisi aloittelijalle enkä kenellekään muullekaan kypsyttämistä noilla aineilla. j.järven sivuilta löytyy oivat ohjeet altaan kypsyttämiseen. http://www.aquahoito.info/suomi/aloitte ... psytys.php

[jarvij]

Ensisijaista on sisustaa akvaarion tila niin, että eri kaloille löytyy omat lokeronsa ja mahdollisuus suhteellisen rauhaisaan elämään. Jos todella se uusi kala todella on saatava kaupasta kotiin, mikä sattuu viehättämään, on harrastus aika heikolla pohjalla. Ellei niitä altaita ole pinossa huoneen nurkassa tyhjillään.

Biotooppi on nähdäkseni erityistä harrastusta ja luonnonjäljittelyä, jolla ei ole suoraa yhteyttä kalojen hyvinvointiin läheskään aina. Sen verran karuja biotooppikuvia netissä ainakin esitellään. Yksinäinen kasvi hiekassa ja jäädään sitten varmaankin miettimään, mistä saisi kyseisen vesistön kiviä! (Vai olikohan se hiekkakaan oikein...)

Kuten sanoin esikuvia puuttuu, mutta juuri sitä puolta on tarkoitus olennaisesti parantaa:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvliitt/fisu-04.htm

[111na]

Jokaisella on akvaariossaan vesibiotooppi. Mutta silloin mennään jo metsään, kun on vain se kalainnostus, että kaupasta on niitä erilaisia fisuja kertakaikkiaan saatava. Siinä tilanteessa on erinomaisen tärkeää, että täältä alkeet-osastolta löytyy viitseliäitä vastaajia kalastokysymyksiin, sillä ei samasta joesta tai maanosasta tulleetkaan kalat mitään parempaa takaa. Sen varmasti tuntee vaikkapa Malawiharrastajakin, kuinka herkkää voi olla asuttaminen ja keskinäisten rajojen ja nokkimisten tasapaino.

Liputtaisin harvojen lajien, vähän kalamäärän sekä runsaan sisustuksen puolesta. Sisustus voi olla muovia tai kotoisia luonnonmateriaaleja, kukin tyylillään. Kasvejakin olisi syytä oppia kasvattamaan, jos ne ovat tärkeitä!

Kuinka neuvoa aloittelijaa biotooppiin ja mitä sillä saavutetaan? Tyvestä puuhun on ennenkin noustu.

[JustinSan]

Minun mielestäni biotoopit ja geotoopit ovat turhaa saivartelua. Tietenkin se on ideaalista, mutta silloin kävisi herkästi niin, että revontulikalat ja kardinaalikalat uisivat omissa lajiakvaarioissaan, josta kasvit puuttuisivat.

Niinkuin esim. monilla Tangajika-harrastajilla? Ehkä se vain kertoo omistautumisen tasosta. Kalat ensin.

Joten ihan globotooppia suosittelen ennemmin kuin tyhjää, kasvitonta allasta.

"Joo mä otan kympillä noita punasia ja sit kahella kympillä noit keltasia"

Meillä on tässä perustavanlaatuinen ero; itselläni akvaarioharrastus juontaa juurensa vilpittömään kiinnostukseen biologiaa kohtaan ja haluun tarkkailla eläinten luontaista käyttäytymistä joka oman käsitykseni mukaan on nähtävissä vain jos tarjotaan mahdollisimman luonnonmukaiset puitteet. Kalat ensin, muu sitten mahdollisuuksien mukaan.

En pidä akvaarioita vain, että voin näyttää kavereille, että "eikös ole nätti?"



------------------------------------------------------------


jumase: Puhut paljon ja asiaa, en nyt lähde tässä erittelemään kaikkea, mutta sanottakoon, että olet oikeassa siinä, että täysin autenttiseen biotooppiin on hyvin vaikea päästä, suurin syy tähän on huutava informaatiopula!
Esim. kasvien levinneisyydestä luonnossa on todella vaikea löytää tarkkaa tietoa, vaikka niiden levinneisyys yleensä onkin suurempi kuin kalojen, olisi silti hienoa jos jostain voisi saada tarkempaa tietoa!

Lisäksi esim. vedenalaiset kuvat ovat myös erittäin harvinaista herkkua vaikka ne nimenomaan voisivat antaa hyyyyyvin paljon osviittaa hyvästä sisutuksesta.

Totta on myös tuo, että monissa biotoopeissa olisi vielä huomattavasti tarkennettavaa, mutta mielestäni tärkeintä on nimenomaan se, että valitaan edes noin suurinpiirtein samalla seudulla asuvilla lajeja. Koska yleensä näillä on hyvin samantyyppiset ekolokerot, eli suurin osa esim. etelä-amerikkalaisista lajeista noin suunnilleen "tietää" mikä on monninen, mutta sitten kun esim. jollekkin kirjoahvenelle lykätäänkin nenän eteen joku nuoliainen niin siinähän sitä sitten ihmetellään puolin ja toisin; kirjoahven ei ymmärrä, että nuoliainen ei välttämättä kelpaa ruuaksi ja nuoliainen ei välttämättä ymmärrä, että silloin ku affenat kutee, ei kannata ihan viereen mennä och så vidare.

Lisäksi, uskon, että monien lajien luontainen levinneisyys on huomattavasti laajempikin kuin monesti annetaan ymmärtää ja, että monet eri "lajit" ovat vain variaatioita. Ehkäpä teen tästä joku päivä jonkun tutkimuksenkin

Mutta tosiaan, oikeaa tapaa pitää akvaariota on vaikea määritellä, kukin tyylillään. Minä olen omani valinnut ja siitä aion pitää kiinni

[jarvij]

Sama täällä, kalojen ehdoilla. Vain oikeassa ympäristössään laji käyttäytyy sille tyypillisesti.

[111na]

; kirjoahven ei ymmärrä, että nuoliainen ei välttämättä kelpaa ruuaksi ja nuoliainen ei välttämättä ymmärrä, että silloin ku affenat kutee, ei kannata ihan viereen mennä och så vidare.

Kalojen 'kieli' taitaa pääsääntöisesti globaalia ja 'ruodoissa' on oppia kuten paetaan lokin kuvaa taivaalla. Tuo mistä kerroit on periaate tai teoria, joka pitänee paikkansa monessa kohtaa, mutta juuri niistä lokeroista käytännön kokemuksen pohjalta kalastoehdotukset yleensä lähtevät. Eri lokeroiden kaloja yhdistellään, vaikkapa parvikala ja pohjareviirikala. Maanosa, vesistö, järvi tai joenhaara on jotakin lisää harrastukseen, joka silloin tyydyttää niitä harrastajia, jotka tuossa biotooppiajattelussa näkevät mielenkiintoa. Sillä ei ole suoraa yhteyttä kalojen tarpeisiin. Hups, mitä tulikaan sanottua?

Jos on, miten se voidaan osoittaa? Hauki syö pienempänsä vaikka se istutettaisiin australiaan.

Edit: Avainsana kalojen hyvinvoinnille ei siis ole biotooppi, taisi olla näkökulmani tässä.

[jarvij]

Mutta osaako se pienempi varoa tuota haukea. Viedään lehmä navetasta savannille. Nälkäinen leijona tietää mitä tehdään; entä lehmä?

[111na]

No tätäpä juuri hain takaa. Lehmiä pitää akvaariossa suojella ja haukiakin, jos niitä harrastetaan. Biotooppi tyydyttää akvaristia ensisijaisesti -ja muut tekijät kaloja.

[jarvij]

No tätäpä juuri hain takaa. Lehmiä pitää akvaariossa suojella ja haukiakin, jos niitä harrastetaan.

Suomennatko vielä tuon lauseen; onko sinulla siis todella lehmäkin tankissasi.

[111na]

Juu laitetaan siihen pari lainausmerkkiä!




Sinne savannille ei tarvitse viedä edes niitä nautaeläimiä, kun niitä muutenkin on. Ja piru vie kyllä yrittävät karkuun sitä leijonaa! Ja miksei se kotoinen lypsykarjakin sitten?

Luonnollisuuden jäljittelyllä akvaariossa on kovin paljon rajoja.

[jarvij]

Minun tankeissani ei ole. Ne on mitoitettu ekolokeroiden mukaan. Paikan päällä olen noita rapuja lukuunottamatta tarkistanut.

[Maisu]

Biotooppien puolustajille pieni mietintätehtävä:

Kasvilajit:
Nympheae sp. - lummelaji
Nymphoides sp. - pienilehtinen Nymphoides-laji
Salvinia cucullata
Trapa natans - vesipähkinä
Ceratophyllum sp. - karvalehtilaji
Sagittaria sp. - keiholehtilaji, kuten kotimaiset lajimme

Kalaksi voimme valita vaikka aurinkoahvenen, jonka tarkempi laji jäi minulta määritämättä. Kysymys kuuluu, minkä mantereen vesiluontoon olen käynyt tutustumassa ja tarkemmin, mihin vesistöön siellä?

[111na]

Minun tankeissani ei ole. Ne on mitoitettu ekolokeroiden mukaan. Paikan päällä olen noita rapuja lukuunottamatta tarkistanut.

Oletan vastauksena tähän: "Luonnollisuuden jäljittelyllä akvaariossa on kovin paljon rajoja."

Jos tuon tahtoo ymmärtää, päästään siihen kuinka erilaisia kalalajit voivatkaan olla elinpiireiltään ja -tavoiltaan. Yleisesti: On paljon lajeja joita ei soisi akvaarioihin yritettävänkään sopeuttaa. Päästään myös helposti kalojen kokoon suhteessa purkin seiniin ja ehkäpä myös kysymykseen kalojen kesyyntymisestä. Jos jokin ei pelkää ja syö kädestä, voi kuitenkin kysyä, onko kaikki hyvin ja kotona.

Edit:
Aurinkoahven hakusanana löytyi tämä lammikkosivu, joka pisti ajattelemaan lisää luonnollisuutta jopa siinä määrin, että olisi syytä käydä kippaamassa kalat takaisin omiin vesistöihinsä. http://www.kolumbus.fi/watergarden/vesi1.htm


"Pohjois-amerikan asukkaat ovat päättäneet tuhota maapallon." (Sielun Veljet)